Blogi - KarrLiintola - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Suomen järkevimmät tietovisat ja nettipelit.


Blogin nimi: Meiltä ja muualta

Blogi aloitettu: 12.10.2008
Blogimerkintöjä: 24 kpl
Avainsanat: Suomi-USA kpl
  • Takaisin oma maa mustikassa17.5.2017 klo 11:41  Kommentoi (0)

    ja aika vilpakat ovat kelit olleet, mutta olenhan tuosta lämmöstä ja auringosta saanut puolisen vuotta nauttia. Sitten viime blogikirjoitukseni piipahdin vielä Kolumbian Cartagenassa, joka oli iloinen yllätys, kohtuullinen hintataso, ystävälliset ihmiset ja monenlaista nähtävää. Toki köyhyyttä ja kurjuuttakin löytyy sieltä, onhan se liki miljoonan asukkaan kaupunki, mutta yleisvaikutelma oli ehdottomasti postiivinen. 

    Muurien ympäröimä vanha kaupunki, Getsemanin kaupunginosa, Bocagranden ja lähisaarten rannat sekä myös ranta-alueet kaupungista pohjoiseen. Noissa aktiviteeteissa kului mukavasti tuo 5-6 päivää. Sain ilmaislipun tutulta lentokapteenilta ja maksoin vain veroja 130 taalaa menopaluulipustani, joten eipä paha. Hotellit maksoivat noin 40-60/yö ja ruokailut kera oluen noin 10 taalaa, eli kertakaikkiaan halpaa matkailua.

    Nyt sitten mökkeilyä ja Suomi-eloa, mutta suunnitelmat ovat jo ensi kautta lokakuusta alkaen taas viettää tuolla meren takana ja sieltä käsin matkaillen.

    Viettäkäähän mukava kesä, kukin tahoillanne!

     


  • Kurkkasinpa omaa blogiani7.3.2017 klo 01:49  Kommentoi (0)

    oikeastaan monen vuoden tauon jälkeen ja huomasin, että jostain syystä tilastojen mukaan näyttää siltä, että vanhoja tarinoitani luetaan, vaikken uutta tekstiä ole tuottanut viiteen vuoteen. Tässäpä jotain uutta:

    Täällä USA:ssa kärvistelen Floridan aurinkoisessa talvessa, ties monesko vuosi onkaan menossa. Entiset harrasteet voittopuolisesti mukana kuvassa. Rullaluistimin ja sauvoin on taittunut juuri tänään marraskuun alusta 1500 kilsaa ja tavoite on nyt 2000 kilsaa huhtikuun loppupuolelle saakka. Paikallisessa keilaliigassa heittelen pari kertaa viikossa ja tennismailakin pysyy kädessä ajoittain. Matkailuakin on tullut hieman harrastettua viikon risteily Karibialla ja juuri äskettäin viisi päivää Dominikaanisessa tasavallassa autolla kierrellen siellä täällä.

    Eipä tässä sen kummempaa, mikäli joku tämän sattuu lukemaan niin pelatkaapa Stadivisaa yhteisövisojen puolella ja testatkaapa tietonne tästä maamme pääkaupungista! Mukavaa kevään odotusta lukijoille sinne Suomeen!


  • Sveitsin retki1.6.2012 klo 09:05  Kommentoi (0)

    Jotta USA-voittoinen oloni saisi hieman muutakin näkökulmaa, piipahdin kolmen päivän verran Sveitsissä. Työasia oli kyllä pohjalla, mutta samalla oli tilaisuus hyödyntää Sveitsin rautateiden erinomaisen edullista tarjousta. Kolmen päivän rajaton matkustusoikeus rautateillä ja myös sisävesien laivareiteillä ja kaupunkibusseilla maksoi ruhtinaalliset 100 frangia eli 80 euron paikkeilla. Tämä siis nyt ennen kesän matkailukauden alkua.

    Ajelin laivalla kauniissa säässä Zurichista samannimistä järveä pitkin jääkiekostakin tuttuun Rapperswiliin ja palailin sitten junalla mutkien kautta St. Galleniin, joka on noin tunnin matkan päässä Zurichista itään.

    Seuraavana päivän varhain taas St. Gallenista itään tietenkin ravintolavaunussa mukavasti istuen kohtuuhintaista safkaa ja kostuketta nauttien sitten mutkitellen pitkin Itävallan ja Liechtensteinin rajaa kohti etelää aina vanhaan olympiakaupunkiin Sankt Moritziin saakka, jossa talvisesonki oli loppunut ja kesäsesonki vasta alkamassa. Mukavan rauhallista ja aurinko paistoi kirkkaasti ja maisemat olivat huikaisevia. Sitten taas junaan ja alppireittien ja tunneleitten kautta monen mutkan jälkeen palailin Sankt Galleniin vasta kello 23 maissa. Päivälle tuli pituutta, mutta myös paljon näki.

    Sitten olikin jo lauantai ja kotiinpaluu Zurichista, mutta tällaisella pikamatkallakin saa hyvän kuvan Sveitsin toki jo ennestäänkin jotenkin tutusta maantieteestä ja voi miettiä mille seuduille sitten palaa kun tilaisuus taas sinne on matka suunnata.

    Niin vielä piti sanomani, että lentolippukin Finnairilla edes takaisin maksoi peräti 200 euroa, että ei ihme tämä lentoyhtiöiden tuska kannattavuudestaan.

    Viettäkäähän mukava kesä ja ehkäpä blogiinkin taas syntyy jotain kirjoitettavaa. Ensi viikolla en tarkoitus suunnata Kuusamon maisemiin muutamaksi päiväksi, joten ei kotimaakaan kokonaan unohdu.


  • Vähiin käy ennenkuin loppuu17.4.2012 klo 15:43  Kommentoi (0)

    tämä talviajan viettoni täällä meren takana. Vajaat kolme viikkoa jäljellä ja sitten tätä paljon hokemaani muu maa mustikka -maata eli Suomea katsastamaan. Presidentti on vaihtunut, joka kohdallani merkitsee sitä, että meillä on enemmän samanlaisia harrasteita aiempaan viran haltijaan verrattuna. Minäkin olen tällä ehkäpä noin 20-30 kertaa talven aikana rullaluistellut, mutta vatsatanssia en ole harrastanut, joka taas kuulema oli pressaedeltäjän harrasteita. Tosin omaa vatsaani olen pyrkinyt pitämään pyöreässä vatsatanssikunnossa hyväksi havaitun olutpainotteisen juomavalion avulla. Tuossa olen onnistunut omasta mielestä ihan kiitettävästi.

    Koko talviaika on ollut keleiltään varsin hyvä, sataa oisi paikoitellen voinut enemmän. Nyt kevätkin on ollut tavallista kuivempi ja sen huomaa näiden ei-keinokastelun piirissä olevien alueiden hieman ruskeahkona värityksenä. Näin kyllä on ollut jo useamman vuoden ajan. Aiemmat lähes päivittäiset virkistävät 15-30 minsan sadekuurot ovat melkein puuttuneet.

    Suomessa kuulema vielä on aikalailla luntakin vuodenaikaan nähden, mutta kaipa se kevät keikkuen tulevi sinnekin ja pääsemme yhdesä sitte nauttimaan valoisasta ja vähälumisesta Suomen kesästä.

    Mukavia Älishetkiä ja kevätoloa satunnaisille lukijoilleni. Osin hämmästyttää, että tätä blogia tai blogeja yleensä luetaankin, näin ainakin näyttää oma blogitilastoni, joka tuossa silmiini osui.

    Pärjäilkää ja olkaa kilttejä lajitovereillenne!


  • Nähdä Napoli ja kuolla,24.2.2012 klo 15:14  Kommentoi (2)

    sanotaan vanhassa hokemassa. Tuolla toki tarkoitetaan sitä Italian Napolia, mutta tuttavapariskunnan kanssa täällä autoilimme poikki niemimaan tuonne Fort Meyersiin Meksikon lahden puolelle, jossa talviaan viettivät keksintöjään tehden Thomas Edison, Henry Ford ja Harvey Firestone. Itse olen siellä tiluksillan ja museossa monta kertaa käynyt, joten käytin sen ajan rullaluisteluun kauniilla Meksikonlahden kupeessa kulkevalla Mc Gregor Boulevadilla.

    Täältä jatkoimme sitten tuonne otsikon Naplesiin, jossa oli tilaisuus tepastella puhtaan valkoisella hiekkarannalla ja lopuksi katsella auringon vajoamista Meksikon lahden syliin. Harmi, että viimeiset minuutit aurinko laski pilveen, mutta värikirjo juuri ennen laskua oli upeata katsella.

    Naplesin keskusta on täynnä ravintoloita, joissa kävi auringon laskettua aikamoinen kuhina. Onnistuimme kutienkin saamaan pöydän ulos ja oli kvia katsella lajitovereiden ohilipumista tai sitten kääntää päänsä kadun suuntan ja katsella komeitakin autoja Rolls Royce, Bentley, Maserati muiden joukossa.

    Tarkoitus oli yöpyäkin, mutta päätimme kuitenkin ajella sitten sinänsä tylsää Alligator Alley -moottoritietä takaisin itään ja pitkä päiväretkemme päättyi 22.30 maissa kotikonnuille.

    Laitan tähän loppuun kuvakaapatun linkin Naplesin maisemista, jotta lukijakin paremmin pääsee jyvälle siitä, mitä tämä toinen Napoli voi tarjota.

    http://www.google.com/search?q=Naples+Florida&hl=fi&client=firefox-a&hs=qiG&rls=org.mozilla:fi:official&prmd=imvnsl&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=rYxHT5aGOKXb0QHGl8WEDg&ved=0CDQQsAQ&biw=1024&bih=606

     

     


  • Pitkästä aikaa blogeillaan7.12.2011 klo 17:14  Kommentoi (1)

    Tajusin, että vajaa vuosi on kulunut viime kirjoitelmastani, joten ehkäpä on aika päivittää kuulumisia.

    Supraspinatus on kiltisti pysynyt luussa kiinni ja käsi toimii 90 %:sti verrattuna vammaa edeltäneeseen tilaan. Hieman on arkuutta tietyissä liikeradoissa. Tämä johtuu osaksi siitä, että ehkäpä en kuitenkaan tarpeeksi sitä kuntouttanut, eli oma vika mitä luultavammin.

    Kivan Suomen kesän jälkeen olen palannut tänne Usaan marraskuun 9. päivä ja elo sujuu täällä entisin rutiinein. Keilaliigoja, rullaluistelua, tennistä ja jopa nyt pari kertaa golfiakin pitkästä aikaa sekä sitten tuttujen tapailua ja oleilua mukavissa keleissä. Kertakaikkiaan ei voi valittaa.

    Äliksen osalta ovat viime viikot olleet hieman hiljaiseloa, täällä on ollut arkikiireitä ja esim. Stadivisan päivitys on jäänyt tuon tuulariinan ehdottamien kysymysten lisäämiseen peliin. Nuo muutamat kysymykset ovat olleet ajankohtaisia, joka on ollut yksi johtava teema Stadivisan kysymysten laadinnassa.

    Joululaulut raikaavat täällä jo kaupoissa ja televisiomainokset antavat parhaan kykynsä mukaan lahjavinkkejä. Katsotaan nyt, millainen joulu sitten kaupallisesti tulee tänne Usaan, jossa talous ei täälläkään parhaalla mahdollisella tolalla ole ja presidentinvaalitkin sitten kohtapuolin taas edessä ja vaalikamppailu ehdokkaiden nimeämiseksi on jo täydessä käynnissä.

    Eipä tänne kummoisempaa, katsotaan josko saisin jotain kirjoitettua sitten talven aikanakin täkäläisistä asioista, joita tulee seurattua paljon enemmän kun Suomen tapahtumia, jotka täältä jäävät aika vähälle seurannalle. Pitäkäähän Suomi ja euro pystyssä!


  • Katkennut Supraspinatus-jänne ja muuta mukavaa12.2.2011 klo 18:08  Kommentoi (0)

    Toden totta! Edellisessä blogissani kerroin täällä alkaneesta olkapääkivusta, joka sitten voimistui ja magneettikuvissa todettiin, että tuo vasemman käden Supraspinatus-jänne on kokonaan irti luusta eli katkennut ja vaatii leikkauksen.

    Täällä olisivat tietenkin tuon leikanneet, mutta olen tulossa Suomeen tätä varten nyt kuun lopussa ja yritän sitten yksikätisenä takaisin tänne toipumaan jos tilanne sallii.

    Vaiva ei päivisin niin hirveä ole, mutta yöllä kivut todella ovat josksu aika kovia ja niihin herää ja särkylääkkeistäkään ei ole apua kun todella koko jänne katkennut. Olen sanonut, että monilla asiat paljon huonommin, joten ei kannata liikaa tätä kohtaloa harmitella. Ikää kun tulee, niin kaikenlaista repeämääkin urheillessa ilmeisesti helpommin tulee vastaan.

    Koska kyseessä on vasen käsi, olen pystynyt keilaamaan paikallisessa liigassa ja omaan itseeni verraten erinomaisin tuloksin viime aikoina. Ilmeisesti jotenkin vasenta kättä aristaen heittelen rauhallisemmin ja paremmalla tarkkuudella. Viime aikoina lähes kaikki kilpailusarjat ovat olleet yli 200-luokkaa ja viimeksikin aloitin sarjapelin 8. kaadolla ja sitten jäi yksi keila pystyyn 9. ja 10. ruutuun kumpaankin, mutta tulos 268 ja koko 3 sarjan n.s. blokikin 662 eli yli 220-keskiarvolla.

    Tuulariina oli täällä vajaat 4 viikkoa ja palautui sinne Suomen pakkasiin eilen tai oikeastaan näillä hetkillä pitäisi koneen olla Suomessa. Kävimme Bahaman-risteilyllä eli hieman ulkomaillakin, tapailimme tuttuja ja rullaluistelimmekin 120 kilsaa tuona aikana. Kivaa kun oli seuraa, ettei aivan mökkihöperöksi tule. Käsi kyllä siis taipuu rullaluisteluunkin sauvoilla kun maasto on tasaista ja ei tarvitse hartioilla käyttäää voimaa, kunhan mudon vuoksi sauvoja heiluttelee mukana.

    Yritän nyt ottaa jonkun lennon Suomeen ja takaisin sitten vielä maaliskuun loppupuolella ja sitten toukokuussa taas runsaaksi puoleksi vuodeksi Suomeen.

    Stadivisaa olen kovin yrittänyt päivitellä ja iloiosena todennut, että sitä pelataan säännöllisesti hyvin paljon. Kiva palkinto itselle, antaa voimia ylläpitoon. Oma pelaaminen on ollut kovin vähäistä. Nyt tänään sadeaamuna pelailin joitakin pelejä oikeastaan pitkästä aikaa. Aika on todella mennyt kättä potiessa, ja arkiaskareissa sekä sitten kysymyksiä visoihin miettiessä.

    Toivon, että lukijoillani on erilaisista sääilmiöistä huolimatta ollut mukava talvi tähän asti ja kevättä kohtihan vauhdilla jo matkataan. Mukavaa ystävänpäivää Teille kaikille ja pelailkaahan Stadia, Kalakukkojen Kuopiota, Mika Waltaria, Karpaaseja, Saksa-Faktaa ja muita hyvin tehtyjä ja riittävästi kysymyksiä sisältäviä yhteisövisoja. Niitäkin joukossa on, vaikka edelleen kovin henkilökohtaisesti masentaa tämä yhteisövisojen heikko taso, josta eri tavoin olen keskustelussa ja palautteenakin ylläpidolle kertonut. Ehkäpä asia vielä korjautuu! Pärjäilkää!


  • Usan arkea ja juhlaa13.12.2010 klo 15:04  Kommentoi (1)

    Täällä olen taas ollut jo kuukauden ja elo on lähtenyt soljumaan voittopuolisesti jo tuttujen arkirutiinien puitteissa. Keilaliigaa, hieman rullaluistelua, oleilua, tuttujen tapailua ja paikallisuutisten katselua.

    Olen kuitenkin onnistunut jotenkin kehittämään kiusallisen n.s. jäätyneen olkapään, josta taitaa tulla kuukausien riesa. Onneksi on vasen, mutta helkkarin kivulias varsinkin öisin, joka kuulunee taudin kuvaan. Juuri nyt kelitkin sopivat hyvin jäätyneeseen olkapäähän. Pohjoisten lumimyrskyjen häntänä olemme tänne Floridaan juuri nyt saaneet ennätyskylmät olosuhteet kera kohtuullisen tuulen. Aurinko tuossa kyllä kivasti paistelee, mutta päivälämmöksi on luvattu vain noin 50-55 astetta Farenheit-asteikolla, joka ei paljon yli 10 asteen C-kelejä tarkoita.

    Parin päivän kuluttua taas pääsemme ilmeisesti enemmän normaaliin yli 20-25 lämpöihinkin. Lyhytaikaisille lämpöä täältä hakeville turisteille tällainen tosi kylmä rintama on kuitenkin harmillinen. Kummaksi ovat säät menneet, Helsingissäkin kuulema on Suomen suurimpia lumimääriä juuri tällä hetkellä.

    Blogin otsikon mukaan totean, että toki juhlaakin on ollut. Itse tosin olen aika kehnosti ellen olemattomasti osallistunut n.s. suomalaisrientoihin täällä, mutta parin tuttavaperheen kanssa toki pienimuotoisesti korkkasimme kuoharipullon itsenäisyyspäivänä. Pitää sitä sen verran kotimaata muistaa. Joulukin on tulossa ja se sujunee kohdallani varsinaisesti tuolla Juno Beachilla vajaan tunnin matkan päässä pohjoiseen amerikkalaisen tuttavaperheen luona, jonne kutsu on käynyt. N.s. suomalaisena aattona varmaan tapaan kyllä lähistöllä asuvia suomalaistuttujakin. Täällähän jouluaatto on pitkälti arkipäivä ja joulupäivä sitten on se juhlan paikka. Onneksi on tällainen joulukuvio, pääsee aika hyvin irti kaikesta jouluhössötyksestä, oli se sitten lahjojen miettimistä ja hankintaa, siivousta, ruokapuolen miettimistä yms.

    Luultavasti tästä tulee nyt eka talvi, jona en edes piipahda Suomessa.Paluulippu on toukokuulle ja toivottavasti silloin jo sielläkin suurimmat lumet ovat sulaneet ja pääsee nauttimaan valoisista kesäilloista pikku hiljaa. Tämä saattaa olla viimeinen blogimerkintä ennen joulua, joten toivotan satunnaislukijoilleni tätäkin kautta oikein rattoisaa vuoden loppua ja rauhallista joulunaikaa! Älypään kautta on tullut muutama tosi kiva kaveri kirjeenvaihtotuttavaksi ja onpa vuosien saatossa joitakin teitä tullut tavatuksi.

     


  • Sysimustan Satkun 102 kilsaa on kävelty.25.10.2010 klo 09:41  Kommentoi (0)

    Ihme kyllä suoriuduin matkasta varsin hyvin, toki tämä hieman runsas sata kilsaa asfaltilla käveltynä yhteen putkeen ottaa jalkoihin, mutta kun piti tauot aika minimissä ja lihakset lämpiminä, ei mitään suurempia kramppeja tms. osalleni matkan aikana tullut. Lihaskivut tulevat sitten kun suoritus on ohi, istut autoon, rojahdat kotisohvalle ja yrität sieltä ylös. Toipuminen vienee muutaman päivän. Nyt osaa taas eritavoin arvostaa niitä ultrajuoksijoita tms. jotka tämän tapaisia suorituksia toistavat päivä toisensa jälkeen. Se onkin huippu-urheilua ja Satku taas erillinen omien rajojen testaus, kuten todettua.

    Matkaanhan lähdimme kello 14.30 lauantaina Tammelan Portaan kylästä ja kävely kulki hieman mutkitellen asfaltoituja teitä Räyskälän, Karkkilan ja Vihdin kautta Espoon Pirttimäkeen. Aluksi etenin noin 6-6,3 kilsan tuntivauhtia helpohkossa maastossa, mutta sitten 31 kilometrin jälkeen pudotin vauhdin keskimäärin tuollaiseen 10 -10.15 kilometrivauhtiin ja pienet tauot huoltopisteillä toki pudottavat keskinopeutta koko matkan osalta tuonne 10-11 minuutin puoleen väliin. Eli koko reissun keskinopeudeksi muodostui noin 5,6 kilsaa tunnissa tauot mukaanlukien.

    Korostan sitä, että tämä Sysimusta Satku (www.kerkesix.fi) ei ole mikään kilpailu. Kilpailet vaan itseäsi, Suomen syksy-yön pimeyttä ja ajoittaisia lihaskolotuksiasi vastaan. Varmaankin noin kolmasosa suoritusta on positiivinen tahtotila ja mukava seura. Itse en ainakaan yksin lähtisi moista 100 kilsaa läpi yön taivaltamaan. Kohdalleni muodostui jo 31 kilsan jälkeen aluksi noin 10 hengen ryhmä ja loput 40 kilsaa taivalsimme 4 hengen ryhmänä. Lappeenrantalaisrouvat Anne ja Arja ja hienon monitoimilaitteen ranteessaan omaava Markus. Hänen GPS-laitteensä kertoi kuljetun matkan, vauhdin, kulutetu kalorit ja ties mitä. Sitä oli virkistykseksi kiva joskus yön aikana seurata. Kalorihulluille tiedoksi muuten, että kalorikulutus tuon mittarin mukaan nousi koko reitillä kai hieman runsaaseen 4800:een eli tuollaisen henkisen työn tekijän noin 3 päivän kalorit tuli poltettua. Toki matkan varrella kaloreita tuli nautittua eri muodoissa, joten nettovaikuts on pienempi.

    Matkaan Satkulle lähti kuulema 58 henkeä, joista kai runsaat 20 suoriutui perille. Monien kohtaloksi koituivat hiertymät ja rakot (joita yleensä tulee kaikille), nivelkivut tai sitten kertakaikkiaan energiat loppuvat tai tankkaus ei ole onnistunut. Tankkauksen epäonnistuminen on tuttu juttu monille huippumenijöillekin kestävyyslajeissa. Toki niissähän mennään myös aerobisen kynnyksen "pimeällä" puolella osa matkaa. Satkulla hapenottokyky ja sydän ei kohtuuttomia joudu kestämään. Pulssi lienee kävellessä luokkaa 100-120 maastosta riippuen.

    Pakko myös kehua järjestäjien huoltoa. Jokaiselle kävelijälle oli muuttolaatikko, johon saattoi pakata matkan aikana tarvittavia eväitä ja vaatteita tms. Se kuljetettiin peräkärryssä aina seuraavalle pisteelle (huoltovälit keskimäärin 10 kilsaa, pisin 15 ja lyhin ensimmäinen noin 6 kilsaa). Näin ei tarvinnut kantaa kaikkea matkassa. Itse tosin kävelin samoilla sukilla ja lenkkareilla koko matkan kun jalat pysyivät kuivina. Yön aikana lisäsin yhden fleece-puseron vanhan 25 v palvelleen Rukka-ulkoiluasun päälle, jotta varmuudella sain lämmönsäätelyn pidettyä optimina.

    Tällaista siis Satkun tiimoilta kestävyyssuorituksista kiinnostuneille ja tulipa näytettyä itselle ja joillekin muille epäilijöille, että tällainen tavallinen kunnostaan kuitenkin jotenkin huolta pitävä huru-ukkokin voi tuon sata kilsaa yhteen putkeen kävellä. Ensi vuonna on Satkun 10-vuotistaivallus, joten tästä vaan arvoisa lukija mukaan matkalle. Jos ei Satkulle, niin toivottavasti tämä motivoisi lukijaa johonkin muuhun kuntoilutapahtumaan, joka ei olisi verenmaku suussa olevaa kilpaurheilua vaan omien rajojen testausta. Tuolla satkullakin oli matkassa ainakin muutama, joilta matka jäi tällä erää 31-82 kilsan välille, mutta uhkasivat paremmin valmistautuneina ensi vuonna olla mukana taas.

    Ylös siis sohvalta, koneen äärestä ja ulos syksyiseen tai talviseen luontoon. Se on hyvä panostus omaan henkiseen ja ruumilliseen hyvinvointiin.

     

     


  • Kaukokaipuu voimistuu.4.10.2010 klo 08:29  Kommentoi (0)

    Näin se vaan on syksyn edetessä, että vanhaan tapaan alkaa ajatella tuota USA:an siirtymistä.Suomessa on ollut tosi kivaa ja kesä oli tunnetusti jopa liian lämminkin paikoitellen. Syksyn kuulaat kelit ovat mahdollistaneet ulkoilun ja eräällä tavalla tuohon Sysimustaan Satkuun harjoittelunkin pitkien kävelylenkkien muodossa. Tosin penikkatauti iski oikeaan jalkaan kun yritin juoksemalla nostaa kuntoa kaiketi sitten liian nopeasti, joten parempi kaiketi pitäytyä kävelyssä ja lentopallossa.

    Otin USA matkalipun marraskuun puoliväliin ja katsellaan nyt eloa siellä. Toivottavasti kumppanini tuulariinakin saadan työn raskaan raadannasta sinne jotenkin piipahtamaan ja alligaattoreita härnäämään ja sikäläistä eloa muutoinkin katselemaan.

    Silakkamarkkinoilla piipahdimme eilen ja tungos oli aikamoinen kun kuulas syyssää tuota markkinoiden avajaispäivää suosi. Saaliiksi tuli perunarieskaa, yksi ruisleipä ja sipulitonta sitruunasilakkaa purkillinen. Tulevien vaalien läheisyydenkin huomasi eri puolueiden kojuista ja mikäpä onkaan parempi paikka ihmisiä tavoittaa kun silakkamarkkinoiden aikainen Kauppatori.

    Yhteisövisa-lempilapsetkin ovat tukevasti hengissä. Kalakukkojen Kuopio- ja Stadivisoja on kiitettävästi pelattu ja ilolla huomaa, että esimerkiksi huolella tehtyjä Saksa-Faktaa ja Mika Waltariakin on pelailtu tasaisesti. Sama koskee toki muutamaa muutakin käyttäjien laatimaa visaa. Yhteisövisoja, joista näkee, että ylläpitäjä on niihin panostanut, on mukava kurkkailla ja pelailla. Valitettavasti vaan yhteisövisoista valtaosa on hutaisen kokoonkyhättyjä runsaasti selviä asia- ja kirjoitusvirheitä sisältäviä, joissa kysymysmäärätkin ovat olemattomia. Kaiken lisäksi huomaa, että ylläpitäjä on visan perustettuaan itsekin menettänyt mielenkiintonsa visan päivittämiseen, joka on ehdoton edellytys sille, että visa pysyy kiinnostavana.Tässäkin taas peräänkuulutan hieman tiukempia kriteerejä visojen perustamiselle.

    Taitaa tulla pitkähkö vuodatus, joten laitetaanpa tällä erää piste ja katsellaan miten lokakuu tässä lähtee soljumaan eteenpäin. Mukavaa lokakuuta satunnaisille lukijoille!

     

     


Älypää tiedottaa

  • Pelaa uutta Linnan juhlat -visaa

    5.12.2019

    Tänään illalla on taas aika kokoontua televisioiden ääreen ihailemaan Linnan juhlien pukuloistoa. Linnan juhlien innoittamana olemme tehneet visan, joka käsittelee kaikkea Linnan juhliin liittyvää! Mitä kaikkea muistat Linnan juhlien vieraista ja pukuloistosta vuosien varrella, ja kuinka hyvin tunnet Linnan kahvipöydän antimet? Tiedätkö, mikä musiikki perinteisesti aloittaa kättelyseremonian? Pelaa uutta Linnan juhlat -visaamme ja kokeile mitä tiedät vuoden seuratuimmista juhlista.

    Toivotamme kaikille oikein hyvää ja rauhaisaa itsenäisyyspäivää!

  • Älypään perinteinen Joulukalenteri on auennut!

    1.12.2019

    "Vain valkeata joulua mielessäin ootan minä ain"... Vielä ei voi tietää, saako koko Suomi nauttia valkeasta joulusta, mutta yksi asia on varmaa: Älypään perinteinen Joulukalenteri on taas täällä! Joka päivä vaihtuvat kysymykset erilaisista aiheista ja pelaajien kesken arvotaan kirjapalkintoja! Älypää toivottaa kaikille oikein mukavaa joulun odotusta!

  • Testaa tietosi Vuokranantajavisassa

    25.11.2019

    Tiedätkö mitkä asunnon huoltotoimet kuuluvat vuokralaisen vastuulle? Testaa tietosi vuokranantamisesta ja kodin vuokraamisesta Vuokranantajavisassamme!

    Visa on koottu kysymyksistä, joihin Suomen Vuokranantajien neuvontapalvelussa päivittäin vastataan.

Lue lisää tiedotteita