Blogin nimi: Meiltä ja muualta
Blogimerkintöjä: 29 kpl
Avainsanat: Suomi-USA kpl
Takaisin oma maa mustikassa3.5.2025 klo 10:20 Kommentoi (3)
olen nyt ollut runsaan viikon aika koleissa keleissä. Liekö kylmähköt kelit syynä siihen, että onnistuin kehittämään flunssan, jota olen viikon verran "sairastellut". No, tässä iässä saa olla tosi kiitollinen siitä, että vakavammat sairastelut ovat edelleen minua karttaneet.
Tuo flunssa on tehnyt sen, etten edes mökille ole viitsinyt piipahtaa, sinne ehtii kun tulee keväisemmät tai kesäisemmät kelit.
USA-kausi muu maa maa mansikassa sujui kuten blogissani olen kertoillut aiemmin. Rullaluistimin kertyi marraskuun alusta huhtikuun 20. päivään mennessä GPS:n mukaan 2871 kilsaa, joka jäänee minun ylittämättömäksi määräksi. Ensi kaudella en moisiin lukemiin tähtää. Keilailussakin kauden päätteeksi kuittasin ruhtinaallisen 40 taalan palkinnon liigan kauden parhaasta sarjasta (267) ja joukkueemme sai 640 taalaa, josta osuuteni 160 taalaa, eli yhteensä "ansaitsin" 200 taalaa. Tosin huomattavaa on se, että pelimaksut olivat runsaat 300 taalaa, joten ei verotettavaa ansiotuloa jäänyt. Halpa mukava harrastus rullaluistelun ohella tuo keilailu kuitenkin on ja sitä kautta olen vuosien varrella paremmin integroitunut sikäläiseen yhteiskuntaan.
Mitäpä sitten kesääni Suomessa kuuluu jää nähtäväksi. Eiköhän kesänviettokin suju rutiinilla mökkeilyn, tuttujen tapaamisten ja joidenkin kesätapahtumien merkeissä.
Maailmantilanne on kyllä huolestuttava. Toivotaan, että solmut jotenkin aukeaisivat ja päästäisiin edes hieman enemmän niin sanottuun rauhanomaiseen rinnakkaiseloon. Voipi olla monen mutkan takana tuo rauhanomaisuus.
Teille lukijoille toivotan terveyttä, mukavaa kesäaikaa ja älkää nyt kesän aikanakaan aivan Älis-pelejä unohtako.
"Talvinen elämänmeno"14.2.2025 klo 00:15 Kommentoi (2)
täällä meren takana on sujunut vuosien rutiinilla, mutta valitettavasti omalta osaltani laiskuus näyttää valtaavan alaa melkein päivittäistä sauvoin tehtyä rullaluistinlenkkiä lukuunottamatta. Marraskuun alusta on kolmen ja puolen kuukauden aikana kertynyt noin 1600 kilsaa. Kaikki lenkit ovat tuollaisia aerobisia, ettei vanha ruho rasitu kohtuuttomasti. Keskinopeus on noin 14-16 kilsaa tunnissa reitistä ja pinnoitteen laadusta hieman riippuen.
Niin, missä tämä alussa mainittu laiskuus sitten näkyy. Läheiset yleisötapahtumat ovat melkein kaikki jääneet väliin. Paikalliset jouluparaatit jäivät katsomatta, kyläilykin on vähentynyt, osin siksi, että kaveripiiri on supistunut luonnollisista syistä lähinnä poismuuttojen takia. Rannalle kävelemään lähtökin on rajoittunut kolmeen kertaan, tosin kun luistelu on alla, ruho ei siitä niin innostunut ole ollutkaan, kuulema tarvii toipumisaikaa.
Keilaliigaan sentään olen panostanut kerran viikossa. Kun se on joukkuepeli, ei ole kiva jättäytyä pois.
Tämä uusi "vanha" presidentti Donald-setä tuossa lähellä enenevästi pyörii, josta luonnollisesti aiheutuu liikennerajoituksia aika ajoin. Onneksi erityistarvetta ole lähestyä hänen Mar-O-Lago -residenssiään.
Sää on ollut etupäässä erinomainen. Tuollainen 3-4 päivän kylmä jakso oli pari viikkoa sitten ja tuossa 700-800 kilsan päässä Pensacolan seuduilla oli jopa satanut muutama sentti lunta, joka pysyikin maassa, jotta suksia omaavat pääsivät puistoihin hiihtelemään ja liikenne tietysti kesäkeleihin tottuneilta ei oikein sujunut.
Illalla on tänään kolmen tunnin päästä tätä kirjoitettaessa USA-Suomi 4Nations -lätkäpeli, Se pitää katsoa, vaikka taitaapi olla USA liian kova vastus tällä kertaa. Tuossa lähellä on perjantai-sunnuntaita 50. Kreikka-festivaali ruokineen, juomineen, musiikkeineen. Kun sää näyttää suosivan, ehkä sinne ajelen katsomaan lajitovereita ja yleistä elämänmenoa.
Eilen panostin dollarin silmälasien asemasta kunnon laseihin. Silmäni kuvattiin, tapasin silmälääkärin ja tilasin kunnon silmälasit tuollaiseen 450 taalan hihtaan. Mulla on oikean silmän verkkokalvo irronnut joskus 15 v sitten ja myös Macula Puckerin -takia leikattu. Aika häijyn näköinen oli arpikudos silmässä, joka vaikeuttaa sen silmän tarkkaa näkökenttää. Onneksi vasen silmä toimii ja yhdessä kuva vielä on kohtuullinen, mutta kyllä se näillä laseilla paraneekin, kuulema. Vanheneminen tuo kaikenlaista ja edelleen olen ollut onnekas sairauksien suhteen. Vakavimmat ovat olleet näitä urheiluun liittyviä nilkan murtumia, olkapäävammoja leikkauksineen vuosien varrella.
Vielä on täällä oloa jäljellä runsaat 2 kuukautta, saa nähdä saanko itseäni liikkeelle tuonne Väli-Amerikkaan Nigaracuaan, Salvadoriin, Hondurasiin, mitä maita siellä nyt onkaan. Hieman tuo houkuttelee kun rapistuvaa espanjan taitoani voisi noissa maissa viikon verran aktivoida.
Voikaahan hyvin lisääntyvän päivänvalon myötä ja pysykää pystyssä mahdollisilla liukkailla keleillä. Pelatkaahan Stadivisaa ja Kalakukkojen Kuopiota tuolla yhteisövisojen puolella ja olkaa iloisia! Iloisuus kantaa pitkälle.
Niin, hyvää ystävänpäivää tutut ja tuntemattomat Älis-ystäväni!
Talvea pakoon30.10.2024 klo 22:56 Kommentoi (0)
tulin taas tänne West Palm Beachin piirikuntaan pari päivää sitten. Pääsee aitiopaikalta seuraamaan jännittävää pressakisaa ensi viikolla. Aikamoista sähellystä ja totuudenkin muokkaamista omiin tarkoituksiinsa nämä ehdokkaat perinteiden mukaan harrastavat. Ei siis mitään uutta auringon alla. Aurinkoahan täällä kyllä riittääkin, onhan osavaltio Floridan motto Sunshine State.
Asunto selvisi tornadoista ja hurrikaaneista vaurioitta, mutta hurrikaanikausihan virallisesti päättyy vasta joulukuun alussa, vielä siis ehtii hurrikaaneja kehittyä tuolla Afrikan läntisen päiväntasaajan tienoilla.
Paikallisen keilaliigan kaverit toivottivat taas ylitsevuotavan ystävällisesti minut tervetulleeksi ja sain käteeni osuuteni viime kauden joukkueeni palkintorahoista noin 130 taalaa. Tulonhankkimiskustannukset kyllä ylittivät tuplasti palkintorahat kun keilailu maksoi viime kautena 10 taalaa/3sarjaa/vko ja sitten palkintorahastoon kerättiin 4 taalaa/viikko. Eli kauden pelimaksut+ palkintorahastoon maksamani summa oli noin 300 taalaa. No, ei kallis harrastus noin talvikaudeksi. Golf, jonka periaatteessa olen lopettanut (viime kaudella 2 kierrosta) maksaa noin 30-80 taalaa/kierros kentästä riippuen, eli se keilailuun verrattuna on paljon kalliimpaa.
Uhoa on hieman kauden mittaan ottaa viikoksi lento Nigaracuaan tai Hondurasiin. Lentoaika noin runsaat pari tuntia ja edestakaisen lipun saa 200-300 taalalla. Antaas katsoa, jaksaako vanhus enää lisämatkailuun innostua---aika näyttää.
Bensan hinta tänään auton tankatessa oli 3.05 taalaa/ gallona ja kun gallona on 3,8 litraa osapuilleen, voitte tuosta laskea litrahinnan, joka jää noin puoleen Suomen hintatasosta. Silti paikalliset kaverit muistelevat kaiholla takavuosien hintatasoa ja pitävät bensan hintaa nyt kalliina. Olen kehoittanut heitä tulemaan Suomeen autoilemaan, ehkä silmänsä avautuisivat. Muutenhan tämä hintataso täällä ei mikään halpa ole ja dollarikin euroon nähden on aika voimissaan ollut jo monet vuodet.
Tässä nyt yritän toipua jetlag-rasituksesta ja aloittaa sauvoilla rullaluistelun ehkä huomenna. Viime kaudella tuli vajaassa kuudessa kuukaudessa 2350 kilsaa luisteltua. Nyt tavoite on paljon maltillisempi tai oikeastaan ei ole mitään tavoitetta, ei tule paineita tavoitteeseen pääsemisestä.
Saas nähdä syntyykö blogitekstiä kauden mittaan vai jääkö tämän kauden ainoaksi. Nuorempi jos olisin, voisin vaikka harkita tubettajan ammattia ja tiktokkailla kaikenlaista hömpää someen, taidan vaan olla yli puoli vuosisataa myöhässä moiseen. Ehkä pitää ottaa tavoitteeksi päästä maailman vanhimmaksi tubettajaksi ja realitysarjojen vakiokasvoksi, tuohon tavoitteeseen ei vuosissa niin pitkä matka enää ole.
Mahdollisille lukijoilleni toivottelen talvensietokykyä ja terveyttä ja myös menestystä Älis-peleissä!
Talvikodissa pitkästä aikaa18.11.2021 klo 14:39 Kommentoi (0)
Noin 17 kuukauden jälkeen pystyin matkustusrajoitusten hellitettyä matkustamaan tänne tuttuihin Floridan talvimaisemiin. Kaikenlaista ylimääräistähän tuo matkustaminen nyt vaatii. Huolimatta rokotuksista piti käydä koronatestissä ennen matkaa, joka toi hieman vaivaa ja rahanmenoakin. No, hyvähän tuo on varmistaa, että terveenä matkaan pääsee.
Tukholman kautta aikataulussa matka sujui ja immigration eli maahantulomuodollisuudetkin olivat aika jouhevat, lähes ennätysluokkaa, mitä ajankäyttöön tulee. Puolessa tunnissa koneen saapumisesta oli jo ulkona terminaalista.
Kevään 2020 keittiö- ja kylppäriremonttien jälkisiivousta on ollut ekat päivät ja kaikenlaista muuta juoksua. Olen menettänyt USA-puhelinnumeroni kun liittymää en käyttänyt 17 kuukauteen. Nyt pitäisi löytää halpa liittymä kun siitä soittoja tulee ehkä muuama kymmenen koko puolen vuoden aikana. Ei oikein innosta kiinteä 25-40 taalaan kuukausimaksu ja kun sitten tulee taas yli puolen vuoden poissaoloaika. Joku tällainen prepaid-liittymä lienee para optio.
Kaksi vanhahkoa autoakin olivat aika apean näköisiä, mutta virkistyivät kun vein ne tuohon lähelle ahkerille guatemalalaispojille ihon syväpuhdistukseen ja meikkaukseen sisältä ja ulkoa. Kaksi kaveria huhkivat 3 tuntia per auto ja noin 100 euroa/auto vastaavalla summalla pinnat kiilsivät vahattuina ja sisäverhoilu tuoksui kuin uudelta. Samaa kiiltoa ja uuden tuoksua ei taida saada loihdittua itseensä valitettavasti ikä on tehnyt tehtävänsä.
Kun olen täällä jo vuosia keilannut kahdessakin eri paikallisessa keilaliigajoukkueessa piipahdin halliin ja meinasin jo rutistua ylitsevuotaviin tervetulohaleihin ja oli mukava nähdä, että aidosti olin tervetullut mukaan.
Nyt tuntuu matkailu sen verran hankalalta muodollisuuksineen, että taidan pysytellä täällä ilman piipahduksia Väli-Amerikassa, joka houkuttaisi kun matkojen kestot olisivat 2-3 tunnin luokkaa tietysti hiilijalanjälkeä pahasti kasvattaen.
Bensan hintaa moittivat täällä taas korkeaksi kuten siellä Suomessakin. Itselle tuo 3,30/gallona ei tunnu pahalta, onhan se vain noin puolet Suomen hintatasosta jos sitäkään.
Vapuksi on tarkoitus palata Suomen vähälumiseen kevääseen. Mahdollisille lukijoille toivottelen hyvää loppuvuotta ja koronavapaata eloa!
Pitkästä aikaa bloggailen7.1.2021 klo 09:13 Kommentoi (0)
Enpä aikoihin ole pelaajakorttiani ja blogeja kurkannutkaan ja huomaan, että viime blogikirjoituksestanikin on yli 3 vuotta. Taitaa olla siis aika jotain kirjoittaa muistoksi tästä korona-ajasta.
Koronahan vaikutti jo keväällä siten, että alkuperäinen USA-paluulentoni huhtikuun lopussa peruttiin kai jo maaliskuun alussa. En suuresti moisesta huolestunut, ajattelin, että aina maailmalta kotiin pääsee.
Sitten huhtikuussa lentoperuutuksia maailmalta alkoi tulla siihen malliin, että jo ajattelin, että uimallako Atlantin yli pitää Eurooppaan lähteä. No, Finnair järjesti ylimääräisen kotiutuslennonkin joskus huhtikuun alussa. Hinta oli aika korkea vajaat 900 euroa yhdensuuntaisesta matkasta. Minulla oli kylpyhuoneiden ja keittiön saneeraus kesken ja jäin sitä valvomaan ja tuon lennon päätin skipata.
Otin sitten 400 euron lennon Lontoon kautta Helsinkiin 15.4. ja kokemus oli ihmeellinen, United Airlinesin iso jumbo oli lentokoneemme, meitä oli ehkä noin 30-40 matkailijaa korkeintaan. Turvavälit olivat kunnossa. Lontoossa Heathrowin kentällä oli kovin autiota. Kävellessäni noin 200 m pitkää käytävää kohti jatkolentoani, en nähnyt tällä matkalla ketään muuta matkustajaa.
Kotona sitten tuttavani lainaamaan karanteenikotiin, jossa aika kului yllättävän hyvin. Kesä kuluikin sitten kahden asunnon ja kahden mökin välillä kun akselilla Helsinki-Espoo-Porvoo-Nauvo liikuttiin. Monesti samat ruoat osin kylmälaukussa myös joutuivat tätä rengasmatkailua harrastamaan. Tuli sentään autolla tehtyä viikon kotimaan kierroskin vaihteluksi.
Jo keväällä USA kielsi koronasyistä maahantulon EU-kansalaisilta ilman erityistä perustetta, joka peruste on ollut voimassa tähän asti. Päätin, etten Suomen loskaa jää katselemaan ja otin lokakuun lopussa menolipun Espanjaan Andalusiaan. Vuokrasin auton ja tarkoituksena oli kierrellä Andalusiaa. Tämä supistui muutamaan päivään, jolloin tuli määräys, että yhdellä paikkakunnalla pitää pysyä. Tuo oli paha takaisku matkailulle. Jäin Fuengirolaan, josta kyllä hieman rikoin kieltoa piipahtamalla Benalmadenassa, Torremolinoksessa, Mijaksessa ilman, että mitään tiesulkuja tms matkallani kohdannut. Voi sanoa, että Aurinkorannikon rannat olivat autioita.
Tällä erää tämä asunto on minulla 16.1. asti, jolloin pitää jatkosta päättää. Optioina on jatko täällä, paluu Suomeen, Kanarian saaret, jossa kelit olisivat lämpimämpiä kun täällä aamulämmöt ovat jo reilusti alle 10 astetta ja päivisinkin 15-18 -tasoa. Kumppanini Rauni oli täällä kolmisen viikkoa, mutta silmälääkärikäynnit veivät hänet takaisin Suomeen. Saa nähdä, pääseekö liittymään seuraan lähiaikoina.
Olen kävellyt parissa kuukaudessa noin 600 kilsaa ja muutaman kerran rullaluistellut ja pelaillut rantalentistä, joten kyllä täällä aika kuluu ja espanjan taantunut kielitaitoni on kummasti kohentunut. Takavuosien lempisarjani Serranon perhe menee täällä eräällä kanavalla uusintana ja se on minun arkipäivien puolentoista tunnin kielikurssini. Puhuvat tietenkin nopsaan ja myös paljon slangisanoja on repliikeissä. Haastavaa, mutta nyt parin kuukauden jälkeen huomaa, että rytmiin on päässyt paremmin kiinni.
Tällaisia kuulumisia tällä erää ja mahdollisille lukijoilleni toivotan tämän myötä koronansietokykyä, missä ikinä olettekaan. Eiköhän tämä rajoitteiden aika vuoden loppuun mennessä hieman helpota!
Takaisin oma maa mustikassa17.5.2017 klo 11:41 Kommentoi (0)
ja aika vilpakat ovat kelit olleet, mutta olenhan tuosta lämmöstä ja auringosta saanut puolisen vuotta nauttia. Sitten viime blogikirjoitukseni piipahdin vielä Kolumbian Cartagenassa, joka oli iloinen yllätys, kohtuullinen hintataso, ystävälliset ihmiset ja monenlaista nähtävää. Toki köyhyyttä ja kurjuuttakin löytyy sieltä, onhan se liki miljoonan asukkaan kaupunki, mutta yleisvaikutelma oli ehdottomasti postiivinen.
Muurien ympäröimä vanha kaupunki, Getsemanin kaupunginosa, Bocagranden ja lähisaarten rannat sekä myös ranta-alueet kaupungista pohjoiseen. Noissa aktiviteeteissa kului mukavasti tuo 5-6 päivää. Sain ilmaislipun tutulta lentokapteenilta ja maksoin vain veroja 130 taalaa menopaluulipustani, joten eipä paha. Hotellit maksoivat noin 40-60/yö ja ruokailut kera oluen noin 10 taalaa, eli kertakaikkiaan halpaa matkailua.
Nyt sitten mökkeilyä ja Suomi-eloa, mutta suunnitelmat ovat jo ensi kautta lokakuusta alkaen taas viettää tuolla meren takana ja sieltä käsin matkaillen.
Viettäkäähän mukava kesä, kukin tahoillanne!
Kurkkasinpa omaa blogiani7.3.2017 klo 01:49 Kommentoi (0)
oikeastaan monen vuoden tauon jälkeen ja huomasin, että jostain syystä tilastojen mukaan näyttää siltä, että vanhoja tarinoitani luetaan, vaikken uutta tekstiä ole tuottanut viiteen vuoteen. Tässäpä jotain uutta:
Täällä USA:ssa kärvistelen Floridan aurinkoisessa talvessa, ties monesko vuosi onkaan menossa. Entiset harrasteet voittopuolisesti mukana kuvassa. Rullaluistimin ja sauvoin on taittunut juuri tänään marraskuun alusta 1500 kilsaa ja tavoite on nyt 2000 kilsaa huhtikuun loppupuolelle saakka. Paikallisessa keilaliigassa heittelen pari kertaa viikossa ja tennismailakin pysyy kädessä ajoittain. Matkailuakin on tullut hieman harrastettua viikon risteily Karibialla ja juuri äskettäin viisi päivää Dominikaanisessa tasavallassa autolla kierrellen siellä täällä.
Eipä tässä sen kummempaa, mikäli joku tämän sattuu lukemaan niin pelatkaapa Stadivisaa yhteisövisojen puolella ja testatkaapa tietonne tästä maamme pääkaupungista! Mukavaa kevään odotusta lukijoille sinne Suomeen!
Sveitsin retki1.6.2012 klo 09:05 Kommentoi (0)
Jotta USA-voittoinen oloni saisi hieman muutakin näkökulmaa, piipahdin kolmen päivän verran Sveitsissä. Työasia oli kyllä pohjalla, mutta samalla oli tilaisuus hyödyntää Sveitsin rautateiden erinomaisen edullista tarjousta. Kolmen päivän rajaton matkustusoikeus rautateillä ja myös sisävesien laivareiteillä ja kaupunkibusseilla maksoi ruhtinaalliset 100 frangia eli 80 euron paikkeilla. Tämä siis nyt ennen kesän matkailukauden alkua.
Ajelin laivalla kauniissa säässä Zurichista samannimistä järveä pitkin jääkiekostakin tuttuun Rapperswiliin ja palailin sitten junalla mutkien kautta St. Galleniin, joka on noin tunnin matkan päässä Zurichista itään.
Seuraavana päivän varhain taas St. Gallenista itään tietenkin ravintolavaunussa mukavasti istuen kohtuuhintaista safkaa ja kostuketta nauttien sitten mutkitellen pitkin Itävallan ja Liechtensteinin rajaa kohti etelää aina vanhaan olympiakaupunkiin Sankt Moritziin saakka, jossa talvisesonki oli loppunut ja kesäsesonki vasta alkamassa. Mukavan rauhallista ja aurinko paistoi kirkkaasti ja maisemat olivat huikaisevia. Sitten taas junaan ja alppireittien ja tunneleitten kautta monen mutkan jälkeen palailin Sankt Galleniin vasta kello 23 maissa. Päivälle tuli pituutta, mutta myös paljon näki.
Sitten olikin jo lauantai ja kotiinpaluu Zurichista, mutta tällaisella pikamatkallakin saa hyvän kuvan Sveitsin toki jo ennestäänkin jotenkin tutusta maantieteestä ja voi miettiä mille seuduille sitten palaa kun tilaisuus taas sinne on matka suunnata.
Niin vielä piti sanomani, että lentolippukin Finnairilla edes takaisin maksoi peräti 200 euroa, että ei ihme tämä lentoyhtiöiden tuska kannattavuudestaan.
Viettäkäähän mukava kesä ja ehkäpä blogiinkin taas syntyy jotain kirjoitettavaa. Ensi viikolla en tarkoitus suunnata Kuusamon maisemiin muutamaksi päiväksi, joten ei kotimaakaan kokonaan unohdu.
Vähiin käy ennenkuin loppuu17.4.2012 klo 15:43 Kommentoi (0)
tämä talviajan viettoni täällä meren takana. Vajaat kolme viikkoa jäljellä ja sitten tätä paljon hokemaani muu maa mustikka -maata eli Suomea katsastamaan. Presidentti on vaihtunut, joka kohdallani merkitsee sitä, että meillä on enemmän samanlaisia harrasteita aiempaan viran haltijaan verrattuna. Minäkin olen tällä ehkäpä noin 20-30 kertaa talven aikana rullaluistellut, mutta vatsatanssia en ole harrastanut, joka taas kuulema oli pressaedeltäjän harrasteita. Tosin omaa vatsaani olen pyrkinyt pitämään pyöreässä vatsatanssikunnossa hyväksi havaitun olutpainotteisen juomavalion avulla. Tuossa olen onnistunut omasta mielestä ihan kiitettävästi.
Koko talviaika on ollut keleiltään varsin hyvä, sataa oisi paikoitellen voinut enemmän. Nyt kevätkin on ollut tavallista kuivempi ja sen huomaa näiden ei-keinokastelun piirissä olevien alueiden hieman ruskeahkona värityksenä. Näin kyllä on ollut jo useamman vuoden ajan. Aiemmat lähes päivittäiset virkistävät 15-30 minsan sadekuurot ovat melkein puuttuneet.
Suomessa kuulema vielä on aikalailla luntakin vuodenaikaan nähden, mutta kaipa se kevät keikkuen tulevi sinnekin ja pääsemme yhdesä sitte nauttimaan valoisasta ja vähälumisesta Suomen kesästä.
Mukavia Älishetkiä ja kevätoloa satunnaisille lukijoilleni. Osin hämmästyttää, että tätä blogia tai blogeja yleensä luetaankin, näin ainakin näyttää oma blogitilastoni, joka tuossa silmiini osui.
Pärjäilkää ja olkaa kilttejä lajitovereillenne!
Nähdä Napoli ja kuolla,24.2.2012 klo 15:14 Kommentoi (1)
sanotaan vanhassa hokemassa. Tuolla toki tarkoitetaan sitä Italian Napolia, mutta tuttavapariskunnan kanssa täällä autoilimme poikki niemimaan tuonne Fort Meyersiin Meksikon lahden puolelle, jossa talviaan viettivät keksintöjään tehden Thomas Edison, Henry Ford ja Harvey Firestone. Itse olen siellä tiluksillan ja museossa monta kertaa käynyt, joten käytin sen ajan rullaluisteluun kauniilla Meksikonlahden kupeessa kulkevalla Mc Gregor Boulevadilla.
Täältä jatkoimme sitten tuonne otsikon Naplesiin, jossa oli tilaisuus tepastella puhtaan valkoisella hiekkarannalla ja lopuksi katsella auringon vajoamista Meksikon lahden syliin. Harmi, että viimeiset minuutit aurinko laski pilveen, mutta värikirjo juuri ennen laskua oli upeata katsella.
Naplesin keskusta on täynnä ravintoloita, joissa kävi auringon laskettua aikamoinen kuhina. Onnistuimme kutienkin saamaan pöydän ulos ja oli kvia katsella lajitovereiden ohilipumista tai sitten kääntää päänsä kadun suuntan ja katsella komeitakin autoja Rolls Royce, Bentley, Maserati muiden joukossa.
Tarkoitus oli yöpyäkin, mutta päätimme kuitenkin ajella sitten sinänsä tylsää Alligator Alley -moottoritietä takaisin itään ja pitkä päiväretkemme päättyi 22.30 maissa kotikonnuille.
Laitan tähän loppuun kuvakaapatun linkin Naplesin maisemista, jotta lukijakin paremmin pääsee jyvälle siitä, mitä tämä toinen Napoli voi tarjota.
http://www.google.com/search?q=Naples+Florida&hl=fi&client=firefox-a&hs=qiG&rls=org.mozilla:fi:official&prmd=imvnsl&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=rYxHT5aGOKXb0QHGl8WEDg&ved=0CDQQsAQ&biw=1024&bih=606
Älypää tiedottaa
Älypää toivottaa hyvää juhannusta kaikille pelaajille!
19.6.2025
Juhannustaiat, sauna, kokko, tanssit, hyvä ruoka ja yötön yö, tämä kaikki on taas täällä - unohtamatta tietenkään Älypään Juhannus-visaa!
Kaunista ja oikein hyvää juhannusta Älypään pelaajille!Tällä viikolla selviää, miten Erika Vikman ja KAJ pärjäävät Euroviisuissa!
13.5.2025
Viisuihin voi virittäytyä vaikkapa pelaamalla Älypään Viisut-visaa, josta löytyy euroviisutunnelmaa aina viisujen alkutaipaleelta tähän päivään asti. Hauskaa euroviisuviikkoa Älypään pelaajille!
Käy kokeilemassa Älypään viisuvisaa!Pääsiäinen on taas täällä, samoin Älypään Pääsiäisvisa!
17.4.2025
Oikein hyvää mämmin, suklaamunien ja tietovisojen täyteistä pääsiäisaikaa Älypään pelaajille!
Käy kokeilemassa Älypään pääsiäisvisaa!