Nightwishin konsertti16.11.2012 klo 14:07 Kommentoi (0)
Kävin viime viikonloppuna vaimon kanssa Nightwishin konsertissa Helsingin Hartwall-areenassa. Pidin itse konsertista, mutta sen jälkeen näytetty elokuva jäi kesken kun alkoi väsyttää. Vaimo olisi halunnut jäädä vielä sitä katsomaan, mutta kun meillä oli seuraavana aamuna melko aikainen herätys edessä niin päätimme sitten lähteä kesken elokuvan kotiin. Lehtikirjoittelun perusteella emme tuossa paljoa menettäneet, elokuva ei missään vaiheessa tempaissut katsojaa ihan täysillä mukaan. Mutta voi ainakin sanoa kerran elämässään olleensa jonkin elokuvan maailman ensi-illassa paikalla. Oli valkokankaan edessä puhujankoroke ja Marco Hietala ja elokuvan ohjaaja Stobe Harju kävivät lausumassa alkusanat ennen leffan alkua.
Vielä 10 vuotta sitten en erityisemmin pitänyt Nightwishin musiikista. Muistan nähneeni bändin livenä Himos-festivaalilla Jämsässä ja todenneeni oopperahevin olevan liian korkeakulttuuria minulle. Kuluneen 10 vuoden aikana musiikkimakuni on varmasti muuttunut aavistuksen, mutta uskaltaisin väittää että Nightwishin musiikki on kehittynyt minua enemmän, osin laulajavaihdosten takia/ansiosta. Viime lauantainen konsertti oli visuaalisesti upea ja musiikillisestikin hieno. Yhtyeen tämän hetkinen laulaja Floor Jansen lauloi todella hyvin, joskin hänen äänensä jäi ainakin tämän kerran perusteella hieman persoonattomaksi minulle. Tarkoitan nyt sitä että en takuulla tunnistaisi häntä laulajana mistään kappaleesta pelkästään äänen perusteella. Se täytyy kyllä rehellisyyden nimissä myöntää että laulu oli mukavan kuuloista ja laulaja sopi hyvin tämän tyylisen musiikin tulkitsijaksi. Tässä konsertissa kappaleet olivat pääasiassa uusimmalta levyltä, mutta Nightwishillä alkaa olla niin monta hittiä eri albumeilta kasassa että kunhan he joskus tekevät kiertueen jossa soitetaan tasapuolisemmin yhtyeen tuotantoa eri vuosilta niin siihen konserttiin menee mielellään paikalle.
Tuon konsertin lisäksi kuluneelta viikolta ansaitsee erikoismaininnan se, että sijoituimme eilisessä O?gelis baarin tietovisassa huonoimmalla sijoitukselle kautta aikojen, 9/15. Huono sijoitus selittyy pääosin sillä että meillä meni ajankohtaisosio aivan penkin alle. Perustietokilpailukysymyksissä keräsimme kyllä pisteitä kärjen tahtiin, mutta se ei riittänyt edes lähelle palkintosijaa.
Tämän viikon pubivisat9.11.2012 klo 14:18 Kommentoi (0)
Kävimme alkuviikosta kaverini kanssa tuossa viime viikolla mainitsemassani tietokilpailussa. Voitimme visan lopulta selkeällä erolla seuraaviin, mutta alussa erot olivat aika marginaaliset ja lopullinen ratkaisu tapahtui vasta viimeisessä osiossa, jossa meillä oli kaikki vastaukset oikein. Odotukset tietokilpailua kohtaan olivat ennakkoon korkealla sillä sitä mainostettiin uudenlaisena multimediavisana. Ja olihan siinä toki multimediaa mukana, mutta ei ehkä ihan niin paljon kuin olisin toivonut. Kysymysten taso oli kohtalainen, ehkä järjestäjät säästelevät parhaita kysymyksiä finaaleihin. Tämä tietovisat.fi nimittäin pitää kauden päätteeksi jokaisessa baarissa parhaille joukkueille finaalin ja finaalin voittaja sekä rankingpisteiden ykkönen pääsevät mukaan laivalla järjestettävään SM-lopputurnaukseen. Yksittäisen pubivisan voitosta saa 10 rankingpistettä. Saas nähdä jos se riittää baarin finaalipaikkaan. En ole ihan varma jaksaako tuolla muuten käydä. Mulla on muuten luotettavaa sisäpiirin tietoa siitä että eräs Älypään peleissä hyvin menestynyt pelaaja oli viime vuonna mukana lopputurnauksen voittajajoukkueessa.
Eilen olin sitten mukana siinä pubivisassa, jossa käyn yleensä viikoittain. Kilpailin saman kaverin kanssa kuin tuossa multimediavisassa, mutta taso oli olennaisesti kovempi ja osallistujiakin melko paljon, muistaakseni 15 joukkuetta. Sijoituimme lopulta neljänneksi, mutta meidän edelle sijoittuneissa joukkueissa oli 4-6 henkilöä mukana joten ihan hyvin haastoimme muut joukkueet. Osan visan kysymyksistä voi käydä katsomassa ystäväni Mikan kirjoittamasta Miksoblogista jos kiinnostaa.
Ulkona on ihan mahtava ilma. Se piristää kivasti kun on ollut koko syksyn niin sateista.
Marraskuu2.11.2012 klo 14:09 Kommentoi (0)
Sanomalehdet pullistelevat taas tietoa siitä miten paljon yhteiskuntamme hyväosaiset ovat vuonna 2011 ansainneet. Omaa nimeä ei ymmärrettävästi tuolta listalta löydy. Tämä tieto on ilmeisesti melko kysyttyä sillä olen useana vuonna huomannut että erilaiset verotietojen hakukoneet eivät ensimmäiseen viikkoon toimi kunnolla kun sivustoilla on niin paljon käyttäjiä. Tiedonhaun nopeuttamisen kannalta on parempi odottaa viikko ja mennä vasta sitten tarkistamaan kuinka paljon oman työpaikan isot pomot ovat edellisenä vuonna tienanneet.
Tällaisista asioista ei kannata olla katkera mutta ihmetellä tietysti voi että millä logiikalla isot johtajat tienasivat joissain yrityksissä satojatuhansia euroja vuonna 2011 kun tätä kirjoitettaessa (siis lokakuu 2012) on jo tiedossa että heidän johtamansa yritykset joutuivat kuluvana vuonna leikkaamaan henkilöstömenoja ja irtisanomaan työntekijöitä tai sulkemaan tehtaita. Jokin tuossa yhtälössä ei toimi. Tai siis en tajua miten tuo yhtälö toimii ?ja siitä syystä johtuen olenkin varmaan omalla työpaikallani aika perustason suorittaja.
Viikko sitten mainostamani ensilumi on nyt kaunis muisto vaan. Ulkona sataa vettä ja lämpötila taitaa olla noin +5 astetta. Sen verran ensilumi ja pakkaskelit kyllä havahduttivat että vaihdoin autoon viime viikonloppuna talvirenkaat alle. Eli olen paremmin varautunut siihen kun talvi aikanaan ihan oikeasti saapuu Etelä-Suomeen. Nyt siinä tietysti käy niin että talven tuloa saa sitten odotella pari kuukautta.
Ensi viikolla olisi tarkoitus käydä yhden kaverin kanssa testaamaan uudenlainen multimediatietovisa. Kyseinen kilpailu kuuluu osaksi isompaa turnausta, josta löytyy infoa tietovisat.fi sivustolta. Jos noissa kisoissa menestyy niin voi päästä mukaan tammikuussa laivalla järjestettävään lopputurnaukseen. Se olisikin aikamoinen kokemus lähteä mukaan risteilylle, jossa keskityttäisiin oluen juonnin lisäksi myös tietokilpailuihin. Mutta pubivisailumme tarkoitus ei ole lunastaa paikkaa tuohon lopputurnaukseen vaan ainoastaan käydä uteliaisuudesta tarkistamassa millainen kilpailuformaatti tuo on. Jos pääsen paikalle niin voin ehkä kirjoittaa ensi viikon päivitykseen muutaman sanan siitä miten visassa kävi.
Ensilumi26.10.2012 klo 13:24 Kommentoi (0)
Tänään satoi maahan Helsingissä ensilumi. Vai voikohan sitä sanoa ensilumeksi jos tietää että se tulee sulamaan viikonloppuna pois? Kai sitä voi sanoa, mutta ei kannata puhua pysyvästä ensilumesta vielä. Täytyy viikonloppuna uhrata aikaa renkaanvaihdolle niin olen sitten paremmin varautunut talven tuloon. Uuden avantouintiharrasteen kannalta ilmojen viileneminen on hyvä uutinen. Enää ei tarvitse murehtia sitä että vesi viilenisi nykyisestä. Sen ei enää pitäisi paljoa tämän kylmemmäksi mennä.
Elämässä menee muuten ihan kohtuullisen hyvin, mutta mieltä painaa huoli läheisestä ihmisestä, joka joutui työpaikallaan kiusaamisen uhriksi. Ihmetyttää että aikuiset ihmiset voivat käyttäytyä noin. Kai se on jonkinlainen jatkumo koulukiusaamiselle. Eli kun ensin koulussa harjoitellaan kiusaamista niin sitten työelämässä voi jatkaa samaa rataa. Onneksi työpaikan vaihto on helpompaa kuin koulun vaihto, joten tuollaisesta voi päästä helpommin eroon. Tosin voi olla että joku jatkaa työpaikallaan kiusaamisesta huolimatta ja kärsii siitä henkisesti. Ei lainkaan kiva ajatus. Helsingin Sanomissa oli äskettäin kirjoitus HUS:n työpaikkakiusaamisesta ja siellä jouduttiin kiusatut saattelemaan vartijoiden kanssa rakennuksesta ulos heidän turvallisuuden takaamiseksi. Ulko-ovella sitten lyötiin lappu kouraan ja sanottiin kiitos ja näkemiin. Hurjan kuuloista touhua. Ihmetyttää tuossa se, että kiusatut olivat ne, jotka menettivät työpaikkansa eivätkä kiusaajat, mutta tuo lienee hyvin linjansa monen muunkin päätöksen kanssa tämän päivän työelämässä. Vain kovat pärjäävät ?kunnes tulee vielä joku heitäkin kovempi vastaan.
Ikäviä asioita kirjoitella, mutta se tuli nyt päällimmäisenä mieleen kun aloin kirjoittaa tekstiä. Omalla työpaikallani on sen verran kova kiire ettei kukaan taida ehtiä kiusaamaan toista. En ainakaan ole moista huomannut. Ihmettelen kyllä aina välillä töissä lähetettävän sähköpostin määrää. Joku raja kai siinäkin täytyy tulla vastaan. Tänään aamulla kävi niin että kun aloin lukea illan ja yön aikana tulleita maileja niin mulle tuli samaan tahtiin uusia maileja Inboksiin kuin sain edellisiä luettua. Siinä jää pakostakin ennen pitkää jokin asia hoitamatta jos tahti on tuollainen. Vielä kun otetaan huomioon, että työni ei varsinaisesti ole sähköpostien lukemista ja niihin vastaamista vaan välissä pitää keskittyä muuhunkin.
Viikon aikana tapahtunutta19.10.2012 klo 15:15 Kommentoi (0)
Tässäpä taas päivitys kuluneen viikon tapahtumista. Olemme parin edellisen viikonlopun aikana todenneet vaimoni kanssa että meidän pikkumies (2v. 3 kk) ei enää viikonloppuisin malta päiväunia nukkua. Viikolla hoidossa päiväunet vielä kelpaavat, mutta eivät viikonloppuisin. Päiväunet eivät maistuneet edes sunnuntaina, vaikka kävimme uimassa. Yleensä Väinö on ollut uintireissun jälkeen aika kuitti ja nukahtanut jo autoon, ei enää. Ei siinä mitään, lapsethan kasvavat ja kehittyvät, mutta hieman aikaisessa vaiheessa ovat unet jäämässä sivuun. Ja jotenkin se on ollut aina viikonloppuisin niin kiva kun on jäänyt sellainen 1-1,5 tuntia omaa aikaa iltapäivällä kun Väinö on nukkunut. Nyt on sitten tuo luksus ainakin tilapäisesti poistunut elämästä. Ehkäpä tämä on vain ohimenevä vaihe ja päiväunet alkavat kohta taas kelvata.
Olimme työkavereiden kanssa kuluneella viikolla viettämässä kahden päivän virkistäytymispäivää. Ohjelmassa oli sekalaista ulkoilma-aktiviteettia kuten muistipeliä, ongelmanratkaisua, lakanalentopalloa ja kahvin keittoa siten että käytettävissä oli vain muutama polttopuu, puukko ja tulitikkurasia (ja puut piti saada syttymään reippaassa vesisateessa, kuinkas muuten). Vaikutti sille että jää kahvit keittämättä, mutta saimme sitten tapahtumajärjestäjältä vähän apua sytytykseen ja pystyimme keittämään kahvit. Sitten söimme hyvän illallisen ja saunoimme. Loppuillasta lauloimme hotellin ravintolan baarissa karaokea. Jokainen kävi laulamassa vuorollaan. Lauloin itse ensimmäisenä kappaleena Dingon Sinä ja minä ?kappaleen, joka meni aluksi hyvin, mutta sitten mua alkoi naurattaa kun kuulin oman ääneni sivukaiuittimesta ?ihan karseaa mörinää. Vaan ihan hyvässä hengessä me kävimme jokainen vuorollaan vetämässä oman esityksen. Totesimme sitten seuraavana päivänä että karaoken laulaminen oli hyvä vaihtoehto sille että olisimme vain istuneet pöydän ääressä olutlasin ääressä ja jutelleet jonnin joutavia. Nyt saimme järjestettyä erittäin viihteellistä ohjelmaa illaksi omin voimin.
Avantouintia -ilman avantoa tosin12.10.2012 klo 13:05 Kommentoi (0)
Lyhyt blogipäivitys tällä kertaa kun tahtoo olla hieman kiirettä. Eikä tässä kieltämättä ole viikon aikana ehtinyt mitään ihan ihmeellistä tapahtua. Pieni flunssa iski päälle siitä huolimatta että olen koko syksyn ottanut d-vitamiinia purkista ja käynyt uimassa läheisellä uimarannalla sillä ajattelin ensi talvena aloittaa uutena harrastuksena avantouinnin ja ajattelin karaista itseäni syksyn aikana. Ehkäpä 10-12 asteinen vesi ei vielä ole riittävän kylmää, jotta sillä olisi mitään terveydellisiä vaikutuksia? Kuitenkin se on riittävän kylmää siihen ettei vedessä halua pysyä kauaa vaan tekee heti mieli nousta pois sieltä kun sinne pulahtaa kellumaan. Tai enhän mä siellä oikeastaan kellu vaan pikemminkin dippaan itseni veteen siten että puristan samalla kovaa rappusten kaiteesta kiinni. Muuten ihan ok fiilis, mutta kun nousen vedestä pois niin jalat on ihan jäässä. Kestää hetken ennen kuin alkaa taas veri kiertää normaalisti.
Sain idean tuohon avantouinnin aloittamiseen siitä kun parina edellisenä talvena sairastin useamman flunssan peräjälkeen. Kuulin ja luin monesta eri lähteestä että avantouimarit eivät flunssaa sairasta, eivätkä oikein mitään muutakaan. Päätin siis kokeilla onko väitteissä mitään perää. Oman haasteensa tähän projektiin tuo meidän kaksivuotias poikamme, joka kantaa päivähoidosta flunssapöpöjä kotiin. Netistä mulle selvisi, että avantouinnilla pitäisi olla muitakin positiivisia vaikutuksia. Muun muassa yöunien laadun pitäisi parantua, ja olen kyllä valmis allekirjoittamaan tuon väitteen. Olen itse nukkunut loistavasti kylmän veden uintia seuraavina öinä. Monet muut väittämät avantouinnin vaikutuksesta verenpaineeseen ja verenkiertoon liittyen ovat hankalampia mitata. Lupaan raportoida talvella blogissani miten miehen käy. Jos joudun samanlaiseen flunssakierteeseen kuin parina edellisenä talvena niin sitten voi koko harrasteen unohtaa sillä turha sinne avantoon on itseään kipeänä mennä uittamaan. Mutta odotellaan nyt ensin jäiden tuloa ja sitä ihan oikeaa avantoa ennen kuin kirjoitan mitään lopullista tästä aiheesta.
Futsalmaaottelu Vantaalla5.10.2012 klo 13:23 Kommentoi (0)
Kuten jo aiemmin totesin niin omat jalkapallopelit on tältä vuodelta pelattu, joten niitä ei tarvitse enää tarkemmin käydä läpi. Tai jatkuuhan pelit vielä sillä tavoin että pelaamme talven ajan omalla joukkueella, mutta niistä nyt ei tarvitse paljoa kirjoitella. Kunnon ja pallotuntuman ylläpitoa moinen. Mutta voisin julkisesti paljastaa teille kaikille että olin keskiviikkona Vantaalla katsomassa futsal-maaottelua Suomi-Belgia. Paikalla oli 310 katsojaa, mikä oli kohtalaisen hyvin kun ottaa huomioon ettei tapahtumaa mainostettu missään. Kuulin itsekin siitä yhdeltä kaverilta, joka oli lukenut pelistä internetin keskustelupalstalta. Eipä ollut tapahtumaan sisäänpääsymaksuakaan, joten turha näkyvyyden puutteesta on valittaa.
Itse peli oli oikeastaan aika puuduttava. Suomi piti palloa hallussa mutta pelinrakentelu oli aika onnetonta. Se tosin saattoi johtua myös siitä, että Belgia pelasi hyvin ja onnistui tukkimaan oman alueen keskikentän jälkeen. Ihan niin hyvin en lajia tunne, että osaisin suoraan sanoa jos kyse oli Suomen huonoudesta vai Belgian hyvyydestä kun Suomi ei maalintekopaikkoihin päässyt. Belgia pelasi varman päälle eikä hyökännyt riskillä, mutta kyllä se katsomoon asti näkyi että he olivat aavistuksen taitavampia ja juonikkaampia kentällä kuin suomalaiset. Suomen pelaajista ainoastaan Espanjassa ammattilaisenakin pelannut Panu Autio kykeni murtautumaan tekopaikkoihin ja pakottamaan vastustajan tekemään rikkeitä, muut pelaajat eivät juuri erottuneet. Peli päättyi lopulta Belgian 2-0 voittoon. Jos he olisivat olleet hieman tarkempia viimeistelyssä niin peli olisi voinut päättyä ihan hyvin 4-0 tai 5-0. Oli Suomellakin toki omat paikkansa, mutta aika kaukaa lähtivät laukaukset ja eivät useinkaan menneet edes Belgian maalivahdin torjuttavaksi kun puolustus oli paikallaan ja esti vedot. Ensi vuoden puolella Suomen futsalmaajoukkue aloittaa karsinnat EM-kisoihin. Toivotaan joukkueelle menestystä sinne ja jos jokin ottelu osuu pääkaupunkiseudulle ja kalenterista löytyy tilaa niin menen paikan päälle.
Älypää pelejä ei ole kauheasti tullut kommentoitua. Perheellisen ihmisen ajankäyttö on rajoitettua ja aina kun tänne kirjaudun niin pyrin käyttämään ajan mahdollisimman paljon peleihin. Sen takia en ole keskustelupalstalle vaivautunut kommentoimaan asioita, vaikka mulla olisikin asioihin näkökantaa. Eniten olisi houkuttanut vastata Arskaboyn kommenttiin haastepeleistä ja siitä kuinka ne eivät nykyisellään toimi ?olen asiasta aivan samaa mieltä. Nykyinen formaatti ei toimi, mutta tuollainen mano a mano -tyylinen pelaaminen on se mihin Älypää voisi hyvinkin panostaa tulevaisuudessa. Eri nimimerkit perustavat joukkueita keskustelupalstalle ja pelaavat pelituloksia joukkueelleen. Ehkä tänne voisi kehittää jonkinlaisen joukkueformaatin niin tuollainen pelaaminen kaverien kanssa muita vastaan onnistuisi paremmin. Ja miksi ei tänne voisi ihan hyvin tulla jonkinlainen tietokilpailu cup, joka toimisi samalla periaatteella kuin nykyinen haastepeli. Tai jokin tietovisaliiga, jossa pelaajat sijoittuisivat tähtistatuksen/aiempien pelitulosten perusteella samalle sarjatasolle muiden samantasoisten pelaajien kanssa? Kysymyksiä Älypäässä kyllä riittää vaikka mihin.
Chiliä ja vessapaperia28.9.2012 klo 14:16 Kommentoi (0)
Työpaikalle järjestyi sopivasti vähän pidempi sähkökatko kuluneella viikolla ja kun en pystynyt varsinaisia työasioita täysillä tekemään niin päätin hyödyntää ajan blogipäivityksen kirjoittamiseen kun läppärissä on kuitenkin akussa virtaa. Itse tekstin ajattelin siirtää blogiin vasta perjantaina. Yritän pitää kiinni yksi päivitys per viikko tahdista ja en sen takia laita tekstiä heti jakoon kun se on valmis. Ja voihan sitä vielä tulla jotain tärkeämpääkin päivitettävää myöhemmin tällä viikolla, mistäs sen tietää.
Ja vielä kun tuli viime viikon kirjoituksen lopussa mainittua pari hyvää aihettakin itselle valmiiksi niin kyllähän tekstiä pitäisi syntyä. Aloitellaan vaikka tuosta chilin maistelusta. En ole käynyt missään kisoissa tai virallisemmissa maisteluissa paikan päällä vaan rohkaistuin ostamaan pari chiliä meidän lähikaupasta (K-supermarket). Siellä on ollut jo jonkin aikaa sellainen chiliosasto, jossa on eri vahvuisia chilejä, jotka on kasvatettu Suomessa. Näiden maustekasvien maistelu on ymmärtääkseni tänä päivänä kovasti muodissa, joten minäkin päätin ostaa pari chiliä testiin. Eri lajikkeiden vahvuuksia ei ilmoitettu kaupassa scovillen asteikolla, vaan vahvuudet oli merkitty asteikolla 0-10 laatikoihin ja seinällä oli lappu, josta pystyi vertaamaan vahvuutta tunnettuihin lajikkeisiin. Esim. Naga Morich on 10 ja paprika 0. Kaikille tuttu jalapeno taisi olla 1 tai 2. Sen verran arkajalka olin että päädyin ostamaan lajiketta, jonka vahvuus oli 3. Kalliita olivat, paino 52 g ja hinta vähän päälle 2 euroa.
Kotona päätin sitten testata maun sellaisenaan, että makunystyrät aistivat taatusti kaiken mitä chili voi minulle antaa. En siis sotkenut chiliä mihinkään ruoan sekaan tai leivän väliin vaan pistin pieniksi paloiksi ja maistoin sellaisenaan. Ensi puraisun jälkeinen reaktio oli pettymys, ei tuntunut polttelua missään. Ehdin jo ajatella, että olen kova jätkä ja olisi pitänyt ostaa vahvempaa lajiketta, mutta sitten alkoi suussa tuntua. Kymmenen sekunnin päästä haukoin jo happea kuin kala kuivalla maalla ja join vettä lasillisen. Muistin sitten lukeneeni, että maito helpottaa oloa vettä tehokkaammin ja kaadoin sitä lasiin. Ja maidon juominen tosiaan auttoi hieman, mutta suussa poltteli ikävästi ainakin 10 minuutin ajan. Sitten polttelu siirtyi vatsalaukun puolelle, olinhan ?viisaasti? syönyt chilit lähes tyhjään mahaan ettei mikään aikaisempi eines sotke makukokemusta. Mielenkiintoinen elämys kun pystyin tuntemaan kuinka chili teki matkaa mahalaukusta suoliston puolelle. Söin toki tavallista ruokaa chilin perään, mutta ei se enää tilannetta pelastanut. Myöhemmin illalla sain sitten ns. suolen tyhjennettyä vessassa ja tuntui sille että samalla kertaa tuli kaikki vanhatkin kuona-aineet kehosta ulos, tehokasta. Tähän siis viittaan blogini otsikossa sanalla ?vessapaperia?. Jos joku blogin lukijoista jostain kumman syystä haluaa tekstini luettua chilejä maistella niin varmistakaa että vessassa on paperia vähän tavallista enemmän, sille voi olla käyttöä.
Ja tuo sellaisenaan syömäni chili päätyi osin biojätteeseen kun ei kantti kestänyt syödä sitä kokonaan. Kokeilin sitten sekoittaa toisen ostamani chilin keittoon, mutta se ei oikeastaan tilannetta auttanut. Siinä kävi päinvastoin niin että keiton liemestä tuli niin tulista että sitä ei olisi tarvinnut erikseen lämmittää syömistä varten. Joka lusikallinen poltteli suussa. Tein tämän kokeilun jälkeen päätöksen siitä, että jätän näiden maustekasvien testaamisen muille. Tämä ei ollut mun juttu. Joku suklaatasting-tilaisuus voisi sopia mulle paljon paremmin. On myös teoriassa mahdollista että joku oli tehnyt kaupassa käytännön pilan ja merkinnyt vahvuuden chiliboksiin väärin. Ehkä nuo olivatkin oikeasti jotain tulisempia lajikkeita, joita maistelin. En kuitenkaan taida ihan vähään aikaan testata chilejä uudestaan. Jos ruokaa täytyy saada makua niin jääkapista löytyy sitä varten ketsuppi- ja sinappipurkit.
Giarkolla on asiaa, osa III21.9.2012 klo 14:40 Kommentoi (0)
Trilogian päätösosa on tässä. Ei tarvitse enää tämän kirjoituksen jälkeen ainakaan tästä samasta asiasta julkisesti valittaa, sillä sain tällä viikolla käsiini uuden luottokortin, vieläpä ihan toimivan sellaisen. Posti Pate toi mulle maanantaina kotiin kirjeen, josta löysin uuden korttini tunnusluvun joten silloin alkoi jo tuntua että ehkä korttiasia vihdoin saadaan ratkaistua. En toisaalta ollut kauhean iloinen siitä, että piti taas opetella uusi tunnusluku, mutta minkäs sille voi. Keskiviikkona sain sitten ilmoituksen että korttini on noudettavissa konttorilta. Olin tuolloin pyörällä töissä ja kun lähdin töistä polkemaan kohti pankkikonttoria alkoi taivaalta tippua vettä niskaan. Ensin muutama pisara sinne tänne ja lopulta aivan kaatamalla. Olin jo puolimatkassa aivan läpimärkä ja entistä vakuuttuneempi siitä että kortti on haettava vaikka mikä olisi. Ei onneksi alkanut sataa rakeita niskaan.
Perillä vähän huolestutti jos mua ei päästetä konttoriin sisälle koska vaatteeni valuivat vettä kauppakeskuksen lattialle. Turha huoli, ulkona oli niin kurja ilma että konttori oli käytännössä tyhjä kun menin sinne. Kukaan täysijärkinen ei kai moisella kelillä lähde konttoriin asioita hoitamaan. Aikaisemmilla visiiteillä konttori on ollut niin täynnä väkeä ettei sinne mahtunut edes sisälle odottamaan vuoroaan. Siinä olisi hyvin ehtinyt hoitaa asioita omaa vuoronumeroa odottaessa, mutta kun ei mulla ollut käteistä eikä luottokorttia niin asioiden hoito ei oikein onnistunut. No tällä kertaa oli toisin ja kävi vielä niin hyvin että uusi luottokorttini löytyi pankin holvista pienen hakemisen jälkeen. Odotin jännityksellä miten pankin tirehtöörit olivat päättänyt hyvittää tapahtuneet minulle ?ja sain pankilta kaksi elokuvalippua. Kuten aiemmin kirjoitin niin olisin odottanut enemmän. En kuitenkaan aloittanut asiasta pankin palvelutiskillä mitään rähinää kun OP-pankki oli aiemmin iltapäivällä julkaissut tiedotteen että firmassa alkaa YT-neuvottelut.
Koin myös pienen pettymyksen kun päivitin illalla statuksen Facebookiin ja kerroin tuttavilleni siellä tapahtuneesta. Kommenteista selvisi että eräs ystäväni oli tilannut uuden kortin jo 13.8. eikä ollut saanut sitä vielä syyskuun 20. Päivään mennessä. Luulin olevani tämän kokemuksen kanssa jotenkin ainutlaatuinen ja nyt selvisi että kolmen viikon odottelu ei ollutkaan edes ennätys omassa ystäväpiirissäni.
Positiivinen puoli tässä korttihässäkässä oli se, että aktivoiduin kirjoittamaan asioita tänne blogiini muistiin. Näitä voi olla joskus jälkeenpäin kiva lukea itsekin. Yritän jatkaa päivityksiä myös tulevaisuudessa tasaiseen tahtiin ja useammin kuin vain kerran vuodessa. Yksi päivitys viikossa voisi olla realistinen tavoite.
Ai niin, kesän futispelitkin tuli pelattua äskettäin loppuun. Kesän saldo oli tänä vuonna kaksi voittoa, kuusi tasapeliä ja kolme tappiota. Ei siis paljon kehumista, mutta huonomminkin olisi voinut mennä. Omat pelit sujui kohtalaisesti. Mut oli merkitty Palloliiton tilastoon jopa maalintekijäksi yhteen maaliin, mutta en kyllä itse muista maalia tehneeni. Enkä ole käynyt epäselvän tilanteen jälkeen puhumassakaan itselleni maalia eli joku tuomari on vain vahingossa merkinnyt maalintekijän väärin. Kiitän kunniasta.
Jos taas ensi viikolla kykenen kirjoittamaan tänne päivityksen niin voisin kertoa teille miten chilin maistelu sujui taannoin ja kommentoida vaikka Älypään pelejä jotenkin. Jatketaan sitten niistä asioista.
Giarkolla on asiaa, osa II14.9.2012 klo 10:34 Kommentoi (1)
Edellisestä päivityksestä on ehtinyt kulua vain viikko ja kirjoittelen taas tekstiä blogiin. Jos jotain positiivista tuosta OP-pankin toiminnasta hakee niin ainakin se on aktivoinut mut kirjoittamaan tätä blogia kun tekee mieli julkisesti jakaa tätä kokemusta. Uskokaa tai älkää niin ei ole korttia edelleenkään tullut. Viime viikolla mulle luvattiin että saan kortin parissa päivässä, joten olin viime viikon perjantaina varma että se odottaisi mua työpäivän päätteeksi kotona kirjekuoressa, eipä odotellut. Eikä tullut pankilta postia vielä maanantainakaan, joten päätin sitten illalla soittaa palvelunumeroon ja kysyä kortin perään. Pääsin läpi noin varttitunnissa kun käytin hyväkseni verkkopankkitunnuksia, joilla odotusaika lyhenee ja asiointi nopeutuu. Vaan sitten selvisi ettei mun kortilla ole mitään statusta pankin systeemissä. Tai jokin ?tilattu? status löytyy, mutta tapahtuma ei ollut prosessoitunut eteenpäin. Kiitin tyhjästä ja päätin samalla että seuraavana päivänä täytyy lähteä töistä aikaisemmin, jotta voin käydä kassalla nostamassa käteistä.
Ja näin myös tein. Lähdin seuraavana päivänä töistä paria tuntia aiemmin että ehtisin nostaa käteistä ja vielä sen jälkeen hakea pojan ihmisten aikoihin perhepäivähoidosta. Nämä pari tuntia täytyy sitten myöhemmin tehdä työantajalle takaisin eli menetin siis toisin sanoen kaksi tuntia vapaa-aikaa perheen kanssa tämän korttisekoilun myötä. Eilen mulle soitettiin pankista ja kerrottiin, että mun tiedot on pyyhkiytyneet systeemistä ja heidän täytyy tehdä mulle kokonaan uusi korttihakemus. Elättelin hetken toiveita että myös asuntolaina olisi hävinnyt mutta kyllä se systeemissä näkyi kun pankkivirkailija kertasi tietoja korttihakemusta varten. Jouduin kertomaan puhelimessa kaiken perustiedon osoitteesta, työnantajasta ja kuukausipalkasta lähtien. Ja kuin pisteenä i:n päälle mulle kerrottiin että uutta korttia ei voi lähettää mulle postissa, vaan se pitää käydä hakemassa konttorilta joskus ensi viikolla kun se on valmis.
Tänään on syyskuun 14.päivä ja odottelen siis edelleen uutta luottokorttia. Sen saamisessa menee vielä viikonloppu mukaan lukien arviolta 4-5 päivää. Aika hidasta on toiminta. Ilmoitin jo puhelimessa että haluan jonkinlaista hyvitystä tapahtuneesta ja asiaa luvattiin selvittää. En siis vielä sano lopullista sanaa siitä miten OP-pankki tämän on hoitanut, koska prosessi ei ole vielä valmis. Pankkihenkilökunta on varsinkin kuluneella viikolla ollut minua kohtaan ymmärtäväinen ja oikeasti pahoillaan tapahtuneesta. Mutta odotan kyllä hyvityksenä jotain hieman suurempaa kuin kahta leffalippua tai kahden kuukauden ilmaisia palvelumaksuja. Kerron kyllä sitten blogissani miten prosessi lopulta päättyy.
Älypää tiedottaa
Älypää toivottaa hyvää juhannusta kaikille pelaajille!
19.6.2025
Juhannustaiat, sauna, kokko, tanssit, hyvä ruoka ja yötön yö, tämä kaikki on taas täällä - unohtamatta tietenkään Älypään Juhannus-visaa!
Kaunista ja oikein hyvää juhannusta Älypään pelaajille!Tällä viikolla selviää, miten Erika Vikman ja KAJ pärjäävät Euroviisuissa!
13.5.2025
Viisuihin voi virittäytyä vaikkapa pelaamalla Älypään Viisut-visaa, josta löytyy euroviisutunnelmaa aina viisujen alkutaipaleelta tähän päivään asti. Hauskaa euroviisuviikkoa Älypään pelaajille!
Käy kokeilemassa Älypään viisuvisaa!Pääsiäinen on taas täällä, samoin Älypään Pääsiäisvisa!
17.4.2025
Oikein hyvää mämmin, suklaamunien ja tietovisojen täyteistä pääsiäisaikaa Älypään pelaajille!
Käy kokeilemassa Älypään pääsiäisvisaa!