Blogi - Giarko - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Asioita

Blogi aloitettu: 9.5.2007
Blogimerkintöjä: 132 kpl
Avainsanat: pubivisa, tietovisa, jalkapallo, Älypää kpl

• Käsikipua12.4.2013 klo 13:11  Kommentoi (0)

  Vasen käsi kipeytyi tällä viikolla yllättäen. Kiristin keskiviikkoiltana keittiötuolista ruuveja kun yhtäkkiä vasemman käden peukalojänteeseen alkoi sattua. Olen kuitenkin oikeakätinen ja kiristin ruuvejakin oikealla kädellä ja sen takia kipu yllätti minut täysin. Nyt on mennyt pari päivää ja kipu on hieman hellittänyt mutta edelleen vasemman käden toimintakyky on rajoitettu. Kipu ei tunnu itse peukalossa vaan siinä peukalon ja etusormen välissä olevassa jänteessä. Eikä siihen satu koko ajan vaan ainoastaan silloin jos nostan tai käännän jotain. Sinänsä huono ajankohta että olin ajatellut vaihtaa sunnuntaina autoomme kesärenkaat alle. Olisi hyvä pystyä käyttämään vasenta kättä kunnolla tai sitten täytyy lykätä renkaiden vaihtoa myöhempään. Epäilen että tämä jännekipu on seurausta yhdestä työtehtävästä jota olen tällä viikolla tehnyt tietokoneella. Olen joutunut toistamaan siinä samaa liikettä usein ja ehkä se ei sitten ole ollut hyvä juttu nivelille.

   

  Mutta pieniä ovat minun murheet sen rinnalla mitä joillakin muilla on kestettävänään. Kävimme viime viikonloppuna vierailulla tätini luona ja hän sairastaa ALS-tautia. En kuvaile tarkemmin hänen tämänhetkistä vointiaan. Tädin lisäksi myös hänen aviomiehensä on joutunut kohtuuttoman koville tämän taudin johdosta. Lisäksi tämän tädin miehen pojalla ja siskolla on ollut myös murheita oman terveytensä kanssa. Siinä on kyllä enemmän kuin tarpeeksi yhden ihmisen kestettäväksi. Vierailusta jäi itselle jälkeenpäin hyvä fiilis sillä täti oli pirteälle tuulella ja jaksoi jutella Väinön kanssa. Oli sellainen mukava ilmapiiri yleisesti ottaen vaikka kaikki sen ymmärsivätkin että täti on kipeä, Väinö mukaan lukien.

   

  Asioita toki olisi kirjoitettavaksi mutta ei aikaa. Täytyy jatkaa pohdintoja ensi viikolla. Se viime viikolla kaipailemani otteluohjelma kesäksi on muuten ilmestynyt...

  ---

• Verokarhu lähetti postia4.4.2013 klo 15:56  Kommentoi (0)

  Näihin aikoihin on verottaja varmaan muistanut monia meistä kirjeellä. Onnittelut niille, jotka saavat veronpalautuksia ja osanottoni niille, jotka joutuvat maksamaan vielä ylimääräistä veroa. Itse kuulun tuohon ensimainittuun ryhmään, tai ainakin luulen kuuluvani sillä jouduin vielä tekemään ilmoitukseen pari muutosta jotka saattavat muuttaa tilannetta. Ja oikeastaanhan onnittelut kuuluisivat niille, jotka eivät sen paremmin saa rahaa takaisin kuin maksa ylimääräistäkään. He ovat onnistuneet oman talouden verosuunnittelussa erinomaisesti. Kyllähän se tietysti lämmittää mieltä jos saa vaikka 1 000 euroa veronpalautusta, mutta toisaalta tuo tuhat euroa olisi voinut paremmalla suunnittelulla olla käytössä jo vuotta aikaisemmin.

   

  Oikeastaan veroasiat ovat aika tylsä aihe tänne kirjoitettavaksi, mutta se oli sattuneesta syystä juuri nyt mielessä. Eikä tässä muuten kovin ihmeellisiä asioita julkisesti pohdittavaksi olisikaan. Odotan tällä hetkellä kevättä ja oman jalkapallojoukkueen otteluohjelmaa. Keväästä en tiedä, mutta jalkapallopelien pitäisi alkaa aika tarkalleen kuukauden kuluttua, joten otteluohjelmalla alkaa kohta olla kiire että ehtii kotona neuvotella poistumisluvan peli-illoille.

   

  Viikonloppuna on tarkoitus poiketa taas käymään sairaan tätini luona. Maaliskuulle suunniteltu vierailu peruuntui, sillä olimme perheeni kanssa vatsataudissa. Nyt ei toivottavasti tule eteen mitään viime hetken estettä ja pääsemme todella käymään tädin luona. Ai niin ja täytyy muistaa mainita että se mun viimeviikkoinen hehkuttelu Suomen futsalmaajoukkueen puolesta sai sitten perinteisen lopun. Suomi hävisi Unkarille 5-2 ja menetti mahdollisuudet jatkopeleihin ja lopputurnaukseen pääsemisestä. Onneksi sentään Suomi voitti hyvällä pelillä lohkon päätösottelussa Montenegron 3-1 niin karsintaturnauksesta jäi sitten jotain positiivistakin mieleen.

  ---

• Kevät tulee28.3.2013 klo 09:44  Kommentoi (0)

  Tällä viikolla on vihdoin alkanut tuntua hieman sille että talvi saattaa kohta väistyä kevään tieltä. Maaliskuu on tuntunut jotenkin poikkeuksellisen kylmältä ja sanomalehdestä lukemani perusteella myös tilastot tukevat tätä tuntemustani ja lämpötilat ovat todella olleet pitkäaikaisten keskiarvojen alapuolella. Vaan nyt on kaduilla jo päivisin vesilätäköitä ja lumet ja jäät sulavat pois vähitellen. Mukava kun pääsee liikkumaan työmatkat pyörällä ja säästää aikaa muihin aktiviteetteihin. Voisihan sitä tietysti pyöräillä talvellakin, mutta olen kyllä useamman talven ajan kulkenut työmatkat kävellen sen jälkeen kun ensilumi on tullut maahan.

   

  Viime viikon perjantaina Suomen jalkapallomaajoukkue teki historiaa pelaamalla tasapelin maailmanmestari Espanjaa vastaan. Hieno juttu, onnittelut maajoukkueelle! Itse en peliä nähnyt sillä olin mukana yhden kaverin polttareissa. Olisin varmaan katsonut ainakin ekan puoliajan jos olisin ollut kotona. Näinä päivinä myös Suomen futsalmaajoukkue pelaa karsintoja arvokisoihin. He osallistuvat karsintaturnaukseen Italiassa ja samassa lohkossa pelaavat Italia, Unkari ja Montenegro. Eilen oli ensimmäinen peli Italiaa vastaan ja Suomi hävisi 5-1. Tulos oli ihan odotetun kaltainen ja peliraporttien perusteella Suomi on futsalissa vielä paljon jäljessä lajin huippumaita, joihin Italia kuuluu. Mutta se on hienoa että Suomi on ylipäänsä selviytynyt tuonne turnaukseen ja pääsee pelaamaan Italian tasoista joukkuetta vastaan. Siinä voi oppia yhden jos toisenkin kikan ja taktisen kuvion kun pelaa noin hyvää joukkuetta vastaan. Suomen pelit jatkuvat tänään ja vastaan tulee Unkari, joka voitti ekassa pelissä Montenegron. Pelkkä tasapelikin saattaisi riittää viemään Suomen jatkokarsintoihin, joten pelissä on panosta. Tosin parin vuoden takaisista harjoitusotteluista Unkaria vastaan jäi sellainen mielikuva että Suomi oli aika paljon heitä heikompi. Ehkäpä voimasuhteet ovat sen jälkeen muuttuneet. Luulen kuitenkin että futsalissa Suomen miesten maajoukkueen selviytyminen arvokisojen lopputurnaukseen on tällä hetkellä todennäköisempää kuin tavallisessa jalkapallossa. Toivon futsalmaajoukkueelle menestystä illan peliin!

   

  Ja hyvää pääsiäistä tietysti kaikille!

  ---

• Lomakuulumiset ja suuri uutinen22.3.2013 klo 09:06  Kommentoi (0)

  Taisin viime viikolla lupailla jotain mullistavaa paljastusta tämän viikon kirjoituksessa. Hoidetaan se alta pois nyt saman tien. Meille on tulossa kesällä toinen lapsi! Tarkemmin sanottuna laskettu aika on aivan heinäkuun lopulla 29.7. Tämä tarkoittaa sitä että meidän ensimmäinen lapsemme on aika tarkalleen 3-vuotias kun hänelle tulee nuorempi sisar. Sanoivat viime viikolla ultrassa että kyseessä olisi tyttö. Sitten meillä onkin sekä poika että tyttö perheessä, mikä on mielestäni ihan kiva. Minulla on itselläni kaksi veljeä, joten pikkutytön kasvattaminen voi olla haasteellista. Vaimolla on toisaalta siihen varmaan hyvä näkemys. Hänkin on kolmilapsisesta perheestä, jossa kaikki lapset olivat tyttöjä.

   

  Ja lomakuulumisia lupailin joskus tänne kirjoitella. Siinähän ne menivät. Meidän pikkupoika piti huolen siitä ettei tullut liian levännyt olo. Hieman jo ennalta pelottaa millaista arjesta tulee syksyllä kun uusi vauva tulee taloon. Voi olla ettei syksyllä paljoa nukuta. Aivan varmasti arki muuttuu nykyisestä paljon. Ai niin se loma, jos nyt joku kohokohta pitäisi nimetä niin se oli meidän päiväretki Korkeasaareen. Olin ensimmäistä kertaa siellä talviaikaan. Eipä ollut tungosta missään, mutta ei niitä eläimiäkään toisaalta näkynyt ihan niin paljon kuin kesäaikaan. Leijonat ja tiikerit toki nähtiin. Hauskan näköistä kun leijona istuu lumihangella ja nauttii auringonpaisteesta. Meillä kävi hyvä tuuri sillä karhut olivat juuri paria päivää aikaisemmin heränneet talviunilta ja ne olivat nyt ihan innoissaan kevään hajuista ja lumesta. Väinö pääsi katsomaan ihan lasin vierestä kun ?nalle? kaivoi lumeen kuoppaa lasin toisella puolella. Ja nallekin huomasi lasin toisella puolella naureskelevan pikkupojan ja yritti nuuhkaista ?ei onnistunut kun oli lasi välissä. Karhuja katsottiin pitkään kun ne kiipeilivät puussa ja juoksivat aitauksessa sekä kaivoivat kuoppia lumeen. Ainoa negatiivinen puoli oli ainoa saarella auki ollut ravintola, Pukki, jossa kävimme syömässä lounaan. Hinta oli 14,20 euroa eikä siihen edes sisältynyt kahvi. Aivan käsittämätöntä. No ensi kerralla tietää ottaa mukaan omat eväät. Leikkikentän vieressä oli rakennus omien eväiden syöntiä varten ja siellä oli mikrokin jos tarvitsee lämmittää jotain.

   

  Kuten jo mainitsin niin loma oli rankka kokemus. Oli mukava palata töihin, mutta kyllähän töissäkin on aina ne omat hankaluutensa ja rasittavuutensa. Päätimme vaimon kanssa että pidämme nykyisellä kokoonpanolla vielä yhden viikonlomaa alkukesästä ja teemme silloin jotain kivaa. Pidän sitten loput kesälomat sekä isyysvapaan vasta loppukesästä kun uusi vauva on syntynyt. Mutta se ei tule olemaan sitten mikään aktiiviloma, vaan pikemminkin uuden arjen opettelua.

   

  ---

• Lasten pöpöt vs. avantouinti15.3.2013 klo 14:10  Kommentoi (0)

  Suunnitelmissa oli alun perin kirjoittaa blogikirjoitus tästä aiheesta huhtikuun alussa kun avantouintikausi olisi tietyllä tapaa jo ohi. Vaan koska lopputulos on nyt jo selvillä, niin voinen kirjoittaa aiheesta hieman etuajassa.  Kirjoitin täällä blogissa viime vuoden lopulla että aion harrastaa avantouintia tämän talven ja katsoa jos siitä olisi apua flunssakierteeseen, jossa ainakin parina edellisenä talvena olin ollut. Tuolloin ehdin juuri toipua yhdestä flunssasta kun toinen jo puski päälle.

  No tänä talvena ei tosiaan ole ollut flunssasta vaivaa eikä minun ole tarvinnut olla yhtään päivää töistä poissa flunssan takia. Vaimo ja poika ovat kyllä olleet flunssassa parikin kertaa ja olleet välillä todella kipeitä, mutta itse olen taudeilta välttynyt. Rehellisyyden nimissä munkin täytyy tunnustaa että kun muut sairastivat niin myös minä tunsin elimistössäni että olisin tulossa kipeäksi vaan en tullut. Vaikea ihan tarkalleen kuvata fiilistä, mutta tuntui sille kuin flunssa olisi varoittanut tulostaan mutta hävinnyt sitten elimistöstä hyvin nopeasti. Olen varma että tässä on kyse avantouinnin positiivisista vaikutuksista, yleensä flunssa ei varoita vaan iskee päälle.

  Mutta tällä viikolla kohtasi sitten avantouintikin voittajansa. Siinä vaiheessa kun päivähoidossa kiertää vatsatauti niin ei paremmalla pintaverenkierrolla ole merkitystä. Olin alkuviikosta yhden päivän sängyn pohjalla. Sitä edeltävänä yönä mulle oli noussut korkea kuume ja jouduin tyhjentämään vatsalaukkua nopeaan tahtiin. Yllätyin itsekin siitä miten paljon nukuin vatsataudista toipuessa. Nukuin ensin käytännössä koko päivän ja sitten vielä yön sen lisäksi. Ehkäpä siinä tuli samalla kuitattua koko talven aikana kertyneet univelat yhdellä kertaa. Yksi lomapäivä siinä meni ns. hukkaan mutta vielä ikävämpää olisi saada tuollainen tauti matkalla.  

  Toki tässä jää jossiteltavaa tuon avantouinnin suhteen. Mulla on nimittäin jäänyt tänä talvena lähemmäs 10 uintikertaa väliin sen takia että seinäkiipeilijät ovat vallanneet ulkopukusuojan. Ja pari kertaa on ollut avanto jäässä pumppurikon takia. Eli jos olisin käynyt avannossa vielä enemmän, niin ehkä tämä olisi sittenkin vältetty.  Ensi talveksi aion sijoittaa harrastukseen enemmän ja hommaan oman avaimen sisäpukuhuoneeseen, vaikka se maksaakin rahaa.  Mulla on muuten ensi talveen liittyen yksi kiinnostava juttu kerrottavana. Voin vaikka kertoa siitä ensi kerralla.

   

  Lasten pöpöt vs. avantouinti  1-0, mutta pidetään tätä vasta väliaikatuloksena.

  ---

• Ainahan se on mielessä…8.3.2013 klo 14:31  Kommentoi (0)

  Nimittäin loma.Joku matkatoimisto taisi aikoinaan mainostaa tuolla lauseella, joten sieltä se varmaan mieleen tuli. Ja on samalla kaavalla varmaan mainostettu paljon muutakin. Minulle loma tuli juuri nyt mieleen sen takia että mulla on loma alkamassa aivan pian. Mitään kovin kummallisia suunnitelmia ei tosin ole tehtynä. Vaimolla ei ole lomaa, joten emme lähde mihinkään reissuun. Ei olisi kyllä toisaalta varaakaan lähteä käymään missään. Ei tässä nyt sentään taloudellisessa ahdingossa eletä, mutta oman talouden tulomenoarvio on kuukausitasolla aika lailla tasapainossa. Jos yhtenä kuukautena onnistuu jotain säästämään niin voi olla varma että seuraavan kuukauden aikana tulee jokin yllättävä meno, johon säästyneet eurot saa käytettyä.  

   

  Lomasta voi kirjoitella toiste enemmän kun on jotain kerrottavaa sen suhteen miten se menee/meni. Viime viikon blogikirjoituksessa pohdin että olisi kiva nähdä futsalpelejä televisiosta. Työmatkoja kävellessä pyörittelin tällä viikolla hieman vastaavanlaista asiaa mielessäni.  Televisiosta ei nimittäin tule nykyisin enää lainkaan tietokilpailuja. Tai ainakaan en itse ole pitkään aikaan onnistunut sieltä havaitsemaan mitään sellaista minkä luokittelisin tietovisaksi. Onneksi Youtubeen on sentään joku ladannut jotain videoita menneiltä ajoilta kun tietovisojen arvostus oli vielä kohdallaan. Olen sieltä jonkin verran pyöritellyt vanhoja lähetyksiä Suomen tietoviisaasta ja Haluatko miljonääriksi ?ohjelmasta. Tietokilpailujen suurin suosio tosin osui aikakaudelle ennen internetiä, joten materiaalia ei netistä kovin paljoa löydy. Monet asioita pohtineet mediatutkijat ovat kertoneet että syy tietokilpailujen poistumiseen televisiosta on juuri internetin käytön lisääntyminen. Ihmiset eivät kuulemma enää innostu tietovisoista kun kaikki tieto löytyy niin helposti netistä. Onkohan se oikeasti ihan noin. Televisiossa näytetään niin paljon tosi-tv:ä itsestään selvistä asioista ettei selitys ole mielestäni pelkästään internetissä. Monet kanavathan ovat valmiita näyttämään näin kevään kynnyksellä tosi- tv-ohjelmaa vaikka jään sulamisesta, mutta pelko katsojien ja mainoseurojen katoamisesta pitää homman vielä jotenkin järkevänä.

   

  Oma teoriani, jonka olen kehittänyt mielessäni töihin kävellessä (ilman mitään media-alan korkeakoulututkintoa), on seuraavanlainen. Koska nykyisin on niin paljon televisiokanavia, mutta mainosrahaa on markkinoille jaettavissa yhtä paljon kuin ennen digitelevision käyttöönottoa, on televisiokanavien ollut pakko ottaa ohjelmistoon aina vain halvempia tuotantoja. Ohjelman tason täytyy olla juuri ja juuri sellainen että sillä saa katsojia kanavalle ja sitä kautta mainosrahaa sekä katsojia. Tietokilpailuissa täytyy osallistujien vaihtua usein ja harva vaivautuu studioon ilman kannustavaa palkintoa, siinä on se ongelma. Big Brotherissa riittää kun valitsee ohjelmaan mukaan kymmenkunta kiinnostavaa ihmistä ja sulkee heidät mökkiin kolmeksi kuukaudeksi. Sitten vaan kamera käyntiin ja kolmen kuukauden jälkeen palkitaan voittaja pienellä rahasummalla. Kun kaikki kanavat heikentävät ohjelmien laatua yhtäaikaisesti niin lopputulos alkaa olla juuri sellainen mitä näemme ruudussa tällä hetkellä. Toisaalta kyllä ihmetyttää miksei YLE tee mitään tietovisaa televisioon. Ainakin minä katsoisin jos se olisi hyvin toteutettu.

   

  Ja mitähän asialle voisi tehdä? Ehkäpä voisin lähettää YLElle palautetta ja mainita että lisäämällä ohjelmistoon tietovisailua ja futsalia he saisivat minusta kiitollisen katsojan. Tosin YLE ei ole pahin syyllinen tämän hetkiseen tilanteeseen, mutta siellä ehkä ymmärrettäisiin tuollainen viesti mahdollisuutena. Toisaalta, jos Youtuben visailuvideoita käytäisiin pyörittämässä miljoona kertaa niin ehkä silloin joku asiosta päättävä myös havahtuisi ajattelemaan että ihmiset haluavat käyttää molempia aivosolujaan televisiota katsoessa. En vaan yksin jaksa noin montaa kertaa klikata. En vaikka on loma tulossa.

  ---

• Futsalhöpinää1.3.2013 klo 10:04  Kommentoi (0)

  Laitetaanpa tähän ihan alkuun tietokilpailukysymys futsaliin liittyen: Mikä maa on tällä hetkellä maailmanrankingissa sijalla 7? Paljastan oikean vastauksen kirjoitukseni lopussa.

   

  Pelasimme taas viikonloppuna harjoitusottelun futsalissa sitä divarijoukkuetta vastaan, joka voitti meidät kuukausi sitten 15-2. Tällä kertaa sovimme pelipaikat paremmin ennen pelin alkua ja kommunikoimme muutenkin paremmin keskenämme pelin aikana. Onnistuimme tekemään lopulta pelin aikana yhden maalin vastustajaa enemmän, mutta hävisimme kuitenkin maalilla. Eräs joukkueemme pelaaja nimittäin ohjasi pallon 5-5 tasatilanteessa omaan maaliin kun peliä oli jäljellä hieman reilu minuutti. Vastustajan pelaajatkin kävivät kättelemässä tuon epäonnen soturin kiitoksena tuosta suorituksesta. Itse en onneksi ollut kentällä tuolla hetkellä vaan seurasin tapahtunutta sillä hetkellä vaihdosta. Tuollainen mahtaa kyllä harmittaa pitkän aikaa, vaikka kyseessä ei ollutkaan mikään tärkeä peli.

   

  Mutta noin yleisesti ottaen oli tosi kiva pelata. Vastustaja oli toki niskan päällä koko ajan, mutta meidän puolustusvoittoinen pelitaktiikka tehosi ja saimme tehtyä vaarallisia nopeita vastahyökkäyksiä usein. Mietin tuossa yksi päivä töihin polkiessa että voisin vaikka lähettää YLE:n urheilutoimitukseen sähköpostia siitä että futsalpelejä näytettäisiin televisiossa. Kaikki tuollaiset suuren kansan suosimat lajit on jo siirretty maksullisille kanaville ja kun ajattelee viime aikoina käytyä jääkiekkokeskustelua niin nyt olisi otollinen hetki jollekin uudelle lajille nostaa päätään. Salibandy on harrastajamäärillä mitattuna todella suosittu urheilumuoto, mutta se ei ole helppo laji seurata televisiosta ja kansainvälinen menestys lajissa on hieman kyseenalaista, huippumaita kun ei ole olemassa kovin montaa.

   

  Futsalillakin on suuri harrastajajoukko ja varmasti monet jalkapallosta pitävät ihmiset katsoisivat mielellään myös futsalia jos sitä televisiosta näytettäisiin. Katsojan kannalta laji olisi helppo seurata televisiossa, koska peliväline on iso eikä sitä liikutella yhtä nopeasti kuin salibandypalloa. Pelaajiakaan ei ole kentällä liikaa (joukkueessa neljä + maalivahti), joten olisi helppo keskittyä seuraamaan omaa suosikkipelaajaa. Ja kansainvälisesti lajissa riittäisi tasoa sillä lajia harrastetaan minun tietojeni mukaan suunnilleen yhtä monessa maassa kuin perinteistä nurmikentän jalkapalloa. Tässä lajissa suomalaiset saattavat olla jopa hieman lähempänä Euroopan kärkeä kuin perinteisessä futiksessa ja pienellä panostuksella lajiin Suomi saattaisi ihan aikuisten oikeasti päästä pelaamaan arvokisoihin ?isojen poikien? kanssa.

   

  Ja sitten oikea vastaus esittämääni kysymykseen: Iran. Kai sielläkin sitten on halleja joissa lajia voi harrastaa kun ovat noin korkealla.

   

  ---

• Hääjuhlat (ei tosin omat tällä kertaa)22.2.2013 klo 09:51  Kommentoi (0)

  Olimme viime viikonloppuna vaimon kanssa häissä. Ainakin itselle nämä häät olivat erityisen merkitykselliset ennen kaikkea sen takia että tuttavapariskuntamme meni naimisiin samassa kirkossa, jossa me menimme naimisiin lähes päivälleen vuotta aikaisemmin (25.2). Kyseessä on Vantaan Pyhän Laurin kirkko, joka on todella suosittu hääpaikka pääkaupunkiseudulla. Näin talviaikaan sieltä toki saa hieman helpommin ajan vihkimiseen. Ei nyt tietenkään sovi unohtaa sitä että olin oikeasti onnellinen naimisiin menneen pariskunnan puolesta myös ja olisimme kyllä menneet häihin vaikka ne olisi pidetty muuallakin. Hääpaikka ja ajankohta tosin antoi tällä kertaa minulle lisäarvoa.

   

  Naimisiin mennyt tuttavapariskunta on nyt ollut yhdessä 12 vuotta, joten kyllä heillä oli jo aikakin mennä naimisiin. Joku mainitsi juhlapuheessa että nyt piti toimia ennen kuin ?parasta ennen? päiväys menee umpeen. No, en ota kantaa miten hyvin tuo oli sanottu mutta kyllä se muistaakseni toimi siinä puheessa ja asiayhteydessä ok. Kirkonmenojen jälkeen siirryimme juhlapaikkaan ja siellä sulhanen sitten piti ikimuistoisen tervetulopuheen vieraille. Hän nimittäin paljasti että oikeasti he olivat menneet naimisiin jo aiemmin ja nyt kyseessä oli oikeastaan vain papin siunaus ja juhlinta sukulaisten kanssa. Aivan alun perin he olivat menneet naimisiin jo viime kesänä Las Vegasissa, mutta Suomen Väestörekisterikeskukseen avioituminen kirjautui vuoden 2013 alkuun, en ihan tarkkaa päivää tiedä. Hääpari teki viime kesänä maailmanympärimatkan ja he näyttivät juhlatilaisuuden aluksi vierailla esityksen, johon oli koottu kuvia matkan varrelta sekä video Las Vegasissa suoritetusta vihkimisestä. Tuohan on sillä tavalla kätevää että nyt heillä on kaksi tai jopa kolmekin hääpäivää vuodessa mitä he voivat juhlia. Tai aviomiehellä on mahdollisuus unohtaa parhaimmillaan jopa kolme hääpäivää vuodessa.

   

  En välittäisi kirjoittaa mitään kovin yksityiskohtaista kuvausta häistä tai juhlista. Totean ainoastaan että kivaa oli ja juhlat sujuivat kokonaisuudessaan hyvin. Oli mukava olla tällä kertaa paikalla häävieraana eikä sulhasena. Jotenkin sitä osasi asennoitua kaikkiin koristeisiin ja järjestelyihin ihan eri tavalla kun ymmärsi millaisen työmäärän hääpari on joutunut tekemään kaiken aikaansaamiseksi. Olen itse tuntenut naimisiin menneen pariskunnan nyt yli 10 vuoden ajan. Jossain vaiheessa yhteydenpitomme oli tiiviimpää mutta nyt viimeisen parin vuoden aikana olemme olleet yhteydessä harvemmin. Sovimme sulhasen kanssa että yritämme olla enemmän yhteyksissä vastaisuudessa. Syy heikkoon yhteydenpitoon on kyllä ollut enemmän minussa sillä Väinön syntymän jälkeen en ole ehtinyt enkä jaksanut pitää tuttaviin samalla tavoin yhteyttä kuin aiemmin. Ei vain tahdo riittää aikaa ja energiaa kaikkeen samaan kuin ennen.

   

  ---

• Olet saanut uuden sähköpostin15.2.2013 klo 09:18  Kommentoi (0)

  Tai joskus jopa useammankin. Silloin varsinkin jos on työasioista kyse. Ensimmäinen henkilökohtainen kosketukseni sähköpostiohjelmiin on syyskuulta 1999. Aloitin silloin opiskelut Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ja sain ensimmäisen oman sähköpostitilini koulun puolesta. Ja se oli ensimmäinen kerta kun minulla oli päivittäin mahdollisuus käyttää internetiä. Älkää ymmärtäkö väärin, en toki asunut missään luolassa ennen opiskelujenkaan alkua, mutta vuoden 1998 aikana suoritettu 330 päivän varusmiespalvelus ehkä lykkäsi omalla kohdallani internetin ja sähköpostin käyttöönottoa. Muistan muuten vieläkin sen kun pääsin ensimmäisen kerran käymään internetissä. Se tapahtui lukion tietotekniikan tunnilla keväällä 1997.Opettajan koneella oli internetyhteys ja jokainen oppilas sai vuorollaan käydä kokeilemassa miten sivu latautuu näytölle. Yhteys oli muistaakseni niin hidas ettei silloin voinut vielä puhua varsinaisesta netissä surffaamisesta. Armeija-aikojen jälkeen käytin internetiä kirjastossa silloin tällöin, ehkä pari kertaa kuussa.

   

  Mutta sähköpostia en ennen opiskelujen alkua tarvinnut. Jotta ihmiset ymmärtäisivät tai muistaisivat sen millä tasolla ihmisten atk-osaaminen noihin aikoihin oli niin voin paljastaa tässä että opettaja joutuu kertomaan meille, siis n. 20-25 vuotiaille opiskelijoille, miten sähköpostiin saa lisättyä liitetiedoston. Kovin harva meistä osasi tehdä moisen vaativan toimenpiteen itse tuolloin. Melko pian paljastui että olisi myös kätevää avata toinen sähköpostitili henkilökohtaisille maileille. Sain kaverilta vihjeen että Hotmail on ilmainen ja luotettava palvelu, siispä avasin Hotmail-tilin itselleni. Tilin avaamisen myötä sain sähköpostiosoitteen ja 2Mb säilytystilaa omille viesteille. Naurettavan pieni tila kun asiaa jälkeenpäin miettii. Meillä itse asiassa olikin kavereiden kanssa tapana tilata jonkun toisen sähköpostiin ns. tuhmia kuvia ilmaissivustoilta, koska niillä sai toisen sähköpostitilin tukittua tosi nopeasti. Oi niitä aikoja, ei onnistuisi moinen kiusanteko enää tänä päivänä.

   

  Nykyisin sähköpostitileillä ei ole juuri kokorajoitteita ja liitetiedostotkin taitavat olla työsähköpostissa välillä 20Mb kokoluokkaa. Mutta ei se ole elämää autuaaksi tehnyt vaan asia on edennyt ihan päinvastaiseen suuntaan. Isommissa yrityksissä on käytössä matriisiorganisaatiot, joissa yksiköt ja toiminnot menevät organisaatiokaavioissa ristiin rastiin. Auta armias jos oman työtehtäväsi laatikko sijoittuu kaaviossa sellaiseen paikkaan, jossa useamman suuntaiset raportointiviivat risteävät. Sähköpostia tulee Inboxiin nopeammin kuin niitä ehtii käsitellä. Ja lisäksi pitäisi vielä hoitaa kaikki muutkin työtehtävät. Jotenkin sitä miettii mielessään että näin ei voi jatkua loputtomiin. Koska tietotekniikka kehittyy koko ajan ja tietoa liikkuu vain entistä enemmän ihmisten välillä niin oletettavasti se on koneen ääressä naputteleva ihminen, joka aikaa myöten menee ?tukkoon? samalla tavoin kuin Hotmailtili vuonna 1999, ei vain yksinkertaisesti enää pysty ottamaan enempää viestejä vastaan ennen kuin vanhoja viestejä on puhdistettu pois. Ja joillekin ihmisillehän valitettavasti on käynyt näin, tiedän tapauksia omaltakin työpaikalta.

  ---

• Onnistunut ohjelmitopäivitys8.2.2013 klo 15:04  Kommentoi (0)

   

  En malta olla jatkamatta vielä kirjoittelua tästä uudesta lempiaiheestani eli nykyisestä ?digiajasta? ja sen mukanaan tuomista haasteista ja mahdollisuuksista. Tällä kertaa en ajatellut kirjoittaa television katselusta vaan sähköpostista. Sain nimittäin omaan Hotmail osoitteeseeni viestin Microsoftilta, jossa he kertoivat mullistavansa sähköpostin ja ettei mikään tule olemaan kuin ennen jos päivitän Hotmail-tilini uudeksi Outlook-tiliksi. Edellä käyttämäni sanamuoto ei ole suoraan siitä saamastani sähköpostista mutta siinä suunnilleen luvattiin että päivityksen jälkeen ei jalat kosketa maata moneen viikkoon kun kaikki muuttuu ja yhteydenpito ystäviin tulee olemaan aivan erilaista kuin ennen.

   

  Hyväuskoisena hölmönä menin sitten klikkaamaan painiketta ?Päivitä Outlookiin?. Ja kyllähän toisaalta Microsoft todella on pitänyt nuo lupauksensa joita siinä uutiskirjeessä mainittiin. Ei ole todellakaan sähköposti kuin ennen ja yhteydenpito tuttaviin on erilaista. Ainakin siihen asti kunnes Microsoft saa tämän uuden Outlookin bugit korjattua tai jaksan itse hommata uuden sähköpostitilin Googlelta tai Yahoolta. Homman nimi on näet sellainen että tuolla uudella Outlook-ohjelmalla näen että mulle on tullut sähköposteja, mutta en pysty avaamaan niitä niin että tietäisin mitä niissä lukee. En myöskään pysty lähettämään Outlookista sähköpostia. Pystyn kyllä kirjoittamaan viestin, mutta en lähettämään sitä tai tallentamaan sitä luonnoksiin. Tosi hyvä uudistus siis ?Microsoftin kilpailijoiden kannalta. Ajattelin tietysti että vika saattaisi myös olla käyttämässäni nettiselaimessa, mutta kun tajusin yrittäneeni lähettää tuloksetta sähköpostia nimenomaan Microsoftin Explorerin kautta niin en sitten edes vaivautunut kokeilemaan toista selainta.

   

  Microsoft ei toki ole ainoa yritys, joka lanseeraa tuotteita jotka eivät ole aivan valmiita, mutta ihmetyttää kyllä aina moinen hätäily kun se kohdalle sattuu. Sähköpostiin liittyen voisi kirjoittaa vielä lisääkin jos pohtisin asiaa työn kannalta ja kertoisin näkemyksiäni siitä millaisia tuntemuksia työsähköposti saa aikaan. Ehkäpä kirjoitan siitä ensi kerralla. Ellei sitten tulevan viikon aikana tapahdu jotain muuta niin erikoista että tekee mieli kirjoitella siitä tänne. 

   

  ---