Blogi - Giarko - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Asioita

Blogi aloitettu: 9.5.2007
Blogimerkintöjä: 132 kpl
Avainsanat: pubivisa, tietovisa, jalkapallo, Älypää kpl

• Vuodessa ehtii tapahtua paljon24.9.2020 klo 13:41  Kommentoi (0)

  Havahduin aamulla miettimään miten paljon asiat ovat muuttuneet yhden kalenterivuoden aikana. Vuosi sitten ei ollut vielä tietoakaan koronaviruksesta ja ajatus siitä että ihmisten liikkumista rajoitettaisiin ja istuisin suurimman osan työpäivistä kotona ja tekisin töitä etänä olisi taatusti tuntunut vieraalta. Töissä ei ollut vielä tiedossa että meille tulee organisaatiomuutos ja että firman toimitusjohtaja vaihtuu jne. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle. Mutta ylivoimaisesti suurin muutos on kyllä tullut koronaviruksen myötä. Se on taatusti vaikuttanut jokaisen elämään jollain tapaa.

   

  Mielenkiintoista olisi tietää millainen maailma on vuoden päästä. Veikkaan, että koronarokote on jo silloin ollut hyvän aikaa saatavilla ja suuri osa väestöstä on sen saanut. Mutta sitä en kyllä osaa arvioida millaiseksi ihmisten arki on tuolloin muotoutunut. Talouteen tulee aikamoinen monttu ja ihmisiä on varmaan työttömänä enemmän kuin nyt, mutta uusi nousu on ehkä jo kulman takana. Se onkin sitten jännä nähdä mille toimialoille uusi nousu kohdistuu. Toivon tietysti sen osuvan sellaisille toimialoille joissa Suomelle ja suomalaisilla on hyvä mahdollisuudet menestyä.

   

  Toipuminen puolentoistaviikon takaisesta toimenpiteestä etenee mielestäni ihan ok. Lääkärin antamien terveisten mukaan pitää malttaa ottaa pari viikkoa rauhassa täyteen toipumiseen menisi kuukausi. Eli ensi viikolla voi alkaa harrastaa ainakin kevyttä liikuntaa, jota kroppa myös tuntuu kaipaavan.

  ---

• Toipumista17.9.2020 klo 10:29  Kommentoi (0)

  Kävin maanantaina tuossa toimenpiteessä Peijaksen sairaalassa. Olin saanut ajan klo 13.30 ja olin paikalla noin 13.15. Muistaakseni kello oli paria minuuttia vaille 14 kun nimeni huudettiin. Jännitti ennakkoon aika paljon ja ei ollut kiva odotella omaa vuoroa aulassa. Oli sellainen fiilis että kunpa tämän saisi vaan mahdollisimman nopeasti ohi.

   

  Itse toimenpide ei sitten ihan niin kauhea ollut mitä äkkiseltään olisi kuvitellut. Puudutus sattui eniten, kun sen kesti niin sitten oli kaikki hyvin. Mutta toipuminen on tietysti myös ollut haastavaa. Ei tässä sentään ole sairauslomaa tarvinnut pitää muuta kuin itse leikkauspäivänä, siihen lääkäri kirjoitti paperin. Olisin saanut halutessani pari päivää enemmänkin saikkua mutta en sitä pyytänyt sillä teen töitä etänä ja pääsen tarvittaessa lepäämään. Eikä tuo työntekoa ole haitannut, mutta välillä aina vihlaisee jos leikkauskohta hipaisee johonkin (on vaatteiden alla). Sain siihen viisi tikkiä ja lääkäri neuvoi ottamaan pari seuraavaa viikkoa rauhallisesti. Ei mitään rajua liikuntaa, normaali liikkuminen on ok.

   

  Tuo nyt oli merkittävin asia mitä viimeisen viikon aikana on kohdalle osunut. Muuten päivät ovat keskenään aika samanlaisia. Teen töitä etänä kotoa käsin ja vietän vapaa-aikaa myös kotona. Tällä viikolla ja ensi viikolla en varmaan käy konttorilla töissä lainkaan tuon leikkauksen takia, mutta sitten täytyy taas yrittää käydä päivä tai kaksi viikossa konttorilla. Itse asiassa meillä loppuu työpaikalla etätyösuositus syyskuun loppuun ja ymmärtääkseni tarkoitus on sen jälkeen palata konttorille töitä tekemään. Siis en nyt puhu itsestäni vaan ihan kaikista työntekijöistä. Saas nähdä mitä siitä sitten seuraa. Voihan sitä toki esimiehen luvalla edelleen jatkaa etätyöskentelyä myös sen jälkeen ainakin pari päivää viikossa.

  ---

• Ajatuksia11.9.2020 klo 09:21  Kommentoi (0)

  Ensi viikon maanantaina on edessä päiväkirurginen toimenpide Peijaksen sairaalassa. Toimenpide tehdään paikallispuudutuksessa ja lääkärin mukaan se ei ole kummoinen juttu. Mutta jännittäähän tuo silti kun en onneksi aiemmin ole sairaalassa operoitavana ollut. Suurin toimenpide tätä ennen on varmaan ollut viisaudenhampaan poisto vuosituhannen vaihteessa. Noita leikkauksia oli silloin kaksi lyhyellä aikavälillä ja ensimmäinen meni hyvin ja toivuin nopeasti. Jälkimmäinen leikkaus meni kanssa hyvin, mutta leikkauksen jälkeen poski turposi paljon ja kipua oli enemmän kuin ensimmäisellä kerralla. Kyllä siitäkin sitten aikanaan toipui.

   

  Töissä riittää tekemistä ihan kohtalaisesti. Teen nykyisin neljä päivää viikossa töitä etänä kotoa käsin ja siinä on kyllä se hyvä puoli että säästää työmatkoihin menevän ajan, noin tunnin, ihan johonkin muuhun. Hieman huolestuttaa että mihin suuntaan työtilanne tästä kehittyy sillä jotenkin vaikuttaa että ainakin osalla meidän asiakkaista korona on iskenyt aika lujaa bisnekseen ja ostot jäävät kauas siitä mihin on aiemmin totuttu. Jos oikein huonosti käy niin voi meilläkin työnantaja päättää tehostaa toimintaa. Toimintaa on tosin jo tehostettu niin paljon etten enää ole varma mistä vielä voisi väkeä vähentää. Mutta kyllähän isot pomot aina jotain keksivät.

  ---

• Rinkula pyörii ruudulla4.9.2020 klo 14:02  Kommentoi (0)

  Ihan ihmeitä ei ole päivitettäväksi. Paitsi että perheessä on pyörinyt jo nyt syysflunssa. Ensin oli tytär kipeänä ja sitten poika. Tällä viikolla olen itse tuntenut oloni flunssaiseksi. Toivottavasti saamme tämän jälkeen olla terveenä taas pidemmän aikaa. Tytär vietiin ohjeistuksen mukaisesti koronatestiin, mutta tulos oli negatiivinen. Koske julkiselle puolelle oli pitkät jonot ja tyttärellämme on vakuutus varasimme ajan yksityiselle. Lasku taisi olla hieman reilu 300 euroa. Toimenpide kesti alle 10 minuuttia ja asiakkaita oli jonoksi asti. Yksityiset terveydenhoitoalan yritykset tekevät kyllä tämän pandemian johdosta hyvät rahat.

   

  Töissä olen käyttänyt paljon aikaa sen katsomiseen kun ruudulla pyörii pieni rinkula. Lähinnä siis odotellut että Excel saa laskennan tehtyä tai SAP ladattua pyydetyn datan ruudulle. En varmaan ole ainoa joka tuota rinkulaa tuijottaa minuuttikaupalla päivittäin. Jos työkalut ja prosessit olisivat paremmin suunniteltuja voisi monessa firmassa säästää aikaa ja rahaa kun työteho paranisi. Toisaalta työtehon ja prosessien paraneminen johtaa lähes aina siihen että työntekijöiden määrää vähennetään. Lopputuloksena kiireen määrä pysyy vakiona tai pikemminkin kasvaa.

   

  Olen toiminut jonkin aikaa Väinön futisjoukkueen joukkueenjohtajana. Ihan mielenkiintoista hommaa, mutta vie yllättävän paljon aikaa. Varsinkin kesällä kun on koko ajan pelejä ja turnauksia käynnissä.

  ---

• Homma toimii ja saadaan suoraa palautetta28.8.2020 klo 10:20  Kommentoi (0)

  Kummelielokuvan rallihahmo kommentoi suunnilleen otsikon mukaisesti kavereilleen tilannetta epätoivon hetkellä. Voisin kommentoida omaa tilannettani töissä vastaavalla tavalla. Liian monena aamuna olen ollut kutsuttuna palaveriin, jossa kollega lataa täyslaidallisen pahaa oloaan niskaani. Osin syystä, osin aiheetta. Näissä on usein se että keskustelukumppani on hyvin päällekäyvä ja latoo menemään sellaisia faktoja, joita en millään voi sillä hetkellä muistaa tai saman tien tarkistaa. Pitää vaan ottaa kura kiltisti niskaan ja sitten puhelun jälkeen voin tarkistaa että olin itse oikeassa.  Tiesin kyllä jo keväällä kun piti säätää kaiken maailman raportteja organisaatiomuutoksen jälkeen uusiksi, olla lomautettuna ja hoitaa vielä normaaliduuni siinä sivussa että kaikkea ei voi ehtiä ja jotain jää hoitamatta tai menee väärin. Mutta kun nyt yritän selittää että en ehtinyt lomautusten tai kesäloman takia niin ei auta. Olisi kuulemma vaan pitänyt tehdä pidempiä päiviä ja viikonloppuja jos ei muuten ehdi kaikkea. Olen tästä eri mieltä. Jos työnantaja päättää lomauttaa työntekijöitä heidän tulee tiedostaa että tähän liittyy myös riskejä tulevaan toimintaan liittyen.

   

  Etänä kun olen työskennellyt niin vaimokin on saanut kuunnella näitä purkauksia välillä sivusta. Yhtenä aamuna oli pari tiukkaa keskustelua aamulla ja niiden jälkeen vaimo tuli yläkerrasta ja totesi ettei uskaltanut tulla aiemmin sieltä alas kun mun kollegat kuulostivat niin vihaisilta.

   

  Ja tuo autosta kuulunut räminä piti sitten käydä ihan korjaamolla tarkistamassa. Syyksi kerrottiin edellisen huollon yhteydessä huonosti asennuttu pohjapanssari, joka oli irtoamassa. Tuo edellinen huolto tehtiin auton oston yhteydessä heinäkuussa eli siitä ei ollut kauan. Ja jouduin jo käymään tuolla myyntipaikassa kertaalleen heinäkuun aikana sillä huollon yhteydessä ei ollut lisätty moottoriin jäähdytysnestettä. Toivottavasti kuitenkin oikeasti huolsivat auton eivätkä tehneet sille pelkkää valohoitoa. Lähetin tuonne automyyjälle Herttoniemen Metroautoon palautetta tästä, mutta hän ei luonnollisesti palannut asiaan mitenkään. Ei edes pahoitellen. Olen nyt siis joutunut kuuden viikon aikana käymään kahdesti auton kanssa huollossa, ei hyvä.

  ---

• Lyhyen tauon jälkeen taas jatkoa18.8.2020 klo 14:05  Kommentoi (0)

  Jouduin hieman työkiireiden takia pitämään taukoa päivityksissä. Ei vaan riittänyt energiaa istua koneen äärellä ja kirjoittaa mitään. Eikä nyt toisaalta hirveän paljoa ole tapahtunutkaan. Ainakaan minulle itselleni, tuttaville ja sukulaisille ehkä enemmänkin. Äitini oli silmäleikkauksessa, joka meni ilmeisesti todella hyvin. Hän oli ennalta huolissaan siitä millainen leikkaus on ja onhan se kieltämättä aika ikävä ajatus että silmään tehdään leikkaus. Hänelle kerrottiin ennakkoon ettei leikkauksesta kannata olla huolissaan ja leikkauksen jälkeen hän kertoi itsekin että tämä oli kivuton, vaivaton ja nopea operaatio. Hyvä tietää sillä jonain päivänä vastaava toimenpide voi vielä olla itselläkin edessä.

   

  Ja Väinöllä on ollut ja tulee olemaan paljon jalkapallopelejä nyt loppukesästä, turnauksia ja piirisarjaa. Ja mikäs on pelatessa kun säät näyttäisivät suosivan. Toista se on sitten marraskuussa kun taivaalta tippuu niskaan jotain epämääräistä mömmöä ja pitäisi lähteä pimeään iltaan treenaamaan koulupäivän jälkeen. Itsekin olen vielä pelaillut harrastefutista, mutta pakko se on myöntää että aika viimeisiä viedään. Tuntuu ettei nopeus riitä ja paikat kestä enää edes harrastefutista kovin kauaa.

   

  Vaihdoimme heinäkuussa autoa. Meillä oli ollut 8,5 vuotta perheessä Nissan Note, joka oli todella hyvä ja näppärä kaupunkiauto. Auto oli vuosimallia 2006 ja siinä alkoi olla koko ajan jotain korjattavaa niin auton vaihto alkoi kiinnostaa. Aivan erityisesti meitä alkoi kiinnostaa vaihtaminen nelivetoautoon, sillä mökkitiemme Lohjalla on sellainen ettei siinä oikein etuvetoinen kaupunkiauto ole parhaimmillaan. Ja löytyihän meidän budjettiin sitten sopiva neliveto: Dacia Duster vm. 2016. Muutaman kerran olemme ehtineet mökillä käydä ja neliveto on todella hyvä. Autossa on myös sen verran reilusti maavaraa ettei pohja ihan heti ota kosketusta vaikka ajotie olisi epätasainen. Maantiellä ja kehätiellä auto on Nissania miellyttävämpi ja vakaampi ajaa. Moottoritiellä rengasmelu on välillä häiritsevän kova, riippuen hieman siitä millainen päällyste tiessä on. Ja kaupunkiajossa auto ei ole lainkaan parhaimmillaan, iso ja kankea. Tai sitten se vaan vaatii tottumista edellisen auton jälkeen. Kokonaisuutena olemme olleet tyytyväisiä sillä nyt mökkireissut ovat paljon miellyttävämpiä. Ja vaikka isompi auto on kaupunkiajossa epäkäytännöllinen niin onhan se silti kiva kun on enemmän tavaratilaa.

   

  Vaan jotain ihmeen kitinää on alkanut kuulua kun autolla ajaa töyssyn päältä. Mitähän lie?

  ---

• Uutta kohti5.8.2020 klo 16:20  Kommentoi (0)

  Ei tullut kirjoiteltua tänne lomalla mitään. Keskityin ihan lomailuun, vaikka eihän tänne kirjoittaminen sentään työtä ole vaan hauskanpitoa. Pysäytin myös otsikon juoksevan numeroinnin etätöiden suhteen sillä olin lomaltapaluun jälkeen pari päivää konttorilla töissä. Tulen kyllä jatkossa tekemään taatusti enemmän etätöitä kuin ennen, mutta välillä voi aina käydä konttorilla. Oudolta tuntui olla taas konttorilla ja nähdä kollegoita pitkästä aikaa. Mutta ihan positiivisella tavalla oudolta. Nyt näyttäisi olevan taas tartuntamäärät kasvussa, joten voi olla että otan hieman varovaisemmin jonkin aikaa ja seuraan tilanteen kehittymistä.

   

  Kesälomaan mahtui pojan Hesacup, uintia, mökkeilyä, Heureka, kesäteatterin Maukka ja Väykkä -näytös, Hämeen linna jne. Lapset pitivät erityisesti Heurekasta sekä Hämeenlinnan Vankilamuseosta, joka sijaitsee aivan Hämeen linnan vieressä. Mielenkiintoinen paikka, suosittelen. Lapset ovat selkeästi kasvaneet isommiksi, loma tuntui hetkittäin ihan oikeasti lomalta. Väinö täytti heinäkuussa 10v. ja nyt huomaa selvästi että kavereiden seura alkaa kiinnostaa jopa omaa perhettä enemmän. Tänä kesänä kaverit myös olivat tavallista enemmän kaupungissa kun matkailu ei ole yhtä suosittua kuin normaalisti.

   

  ---

• 15 viikkoa etätyötä takana2.7.2020 klo 12:48  Kommentoi (0)

  Otsikon numeroinnista jäi yksi viikko puuttumaan kun en viime viikolla tänne ehtinyt/muistanut kirjoitella mitään. Oli jälleen kolmipäiväinen työviikko lomautusten takia ja ns. miljoona asiaa hoidettavana. Ja vapaapäiville oli kanssa yllin kyllin ohjelmaa niin en tainnut edes tietokonetta käynnistää. Viikonloppuna olimme mökillä tekemässä uutta aitaa terassille ja lattiaritilöitä.

   

  Nyt pitäisi sitten olla lomautukset ohi tältä tietoa. Ja jos mahdolliset lomautuspäätökset yhtään ovat linjassa yrityksen taloudellisen tuloksen kanssa niin niitä ei kai pitäisi lisää tulla. Tai ei sitä koskaan tiedä kun kvartaalitaloudessa elämme. Vuoden 2020 toinen kvartaali ei varmasti kokonaisuutena hyvältä näytä ja kumulatiivinen vuosituloskin on varmaan kehno. Mutta jos lukuja tarkemmin pääsisi tutkimaan niin luulen että aikaväli toukokuun puolivälistä kesäkuun loppuun olisi jo lähellä viime vuoden tulosta. Jollain liiketoiminta-alueilla kenties ylikin. Mutta johto tutkii kokonaisuutta ja osakkeenomistajat tekevät omia johtopäätöksiään osavuosiraportin pohjalta. Heidän tulkintansa ratkaissee miten syksyllä käy.

   

  Viime viikonloppuna olimme tosiaan talkootöissä mökillä. Uusimme terassin aidan ja lattiaritilät. Emme ehtineet maalata niitä, mutta muuten tuli valmista. Ja tuli kyllä siistin näköistä jälkeä. Itse en ole mitenkään erityisen kätevä käsistäni enkä ole paljon tämäntyylisiä remontteja tehnyt. Onneksi mukana oli sellaisia sukulaisia, joilla näistä hommista on kokemusta niin homma toimi. Tehdessä myös oppii, joten jos vastaavanlainen remontti joskus toiste osuu kohdalle niin mulla on nyt jonkinlainen käsitys siitä miten kannattaa homma tehdä.

   

  Olen yleensä kertonut ja kehunut täällä myös lukemiani kirjoja. Sain taas yhden kirjan luettua loppuun. Kyseessä oli Margaret Atwoodin teos Kissansilmä. Innostuin lainaamaan sen koska hänen Orjattaresi-romaanin pohjalta tehty tv-sarja The Handmaid?s Tale oli niin jännittävä ja hyvin tehty. Tällä kertaa täytyy rehellisesti myöntää että en pitänyt kirjasta. En jostain syystä missään vaiheessa jäänyt tähän kirjaan koukkuun.  Ei kirja kyllä varsinaisesti huono ollut ja kun suljin kirjankannen viimeisen sivun luettuani jäi sellainen olotila että piti selailla takaisin alkuun ja mietin kovasti mitä siinä oikein tapahtui. Eli sai ajattelemaan kyllä. Mutta kerronta ja aihealue ei kuitenkaan ollut sellainen mikä itseä kiinnostaisi. Nyt pitäisi poiketa joku päivä kirjastoon ja lainata uutta luettavaa.

   

  Ensi viikolla alkaa kesäloma. Saa nähdä tuleeko kirjoitteluun kuukauden tauko vai jaksanko kirjoittaa tänne myös lomalla.

  ---

• 13 viikkoa etätyötä takana17.6.2020 klo 11:56  Kommentoi (0)

  Edellisestä päivityksestä vierähti pari viikkoa , mutta otsikon laskuriin tuli vain yksi viikko lisää. Olin kokonaisen kalenteriviikon lomautettuna ja en silloin kirjoitellut mitään blogijuttuja. Enkä edes pelannut Älypäätä muutenkaan. Olimme Lohjalla sijaitsevalla mökillä suurimman osan tuosta ajasta ja siellä aika kului kaikennäköisten askareiden ja lukemisen parissa. Ihan kiva vaihteeksi tehdä jotain tuollaista, joka poikkeaa aivan täysin tavallisesta arjesta. Ja lomautukset toki vaikuttavat touko- ja kesäkuun ansioihin mutta vaikuttaisi silti sille että tästä selviää ihan ok. Rajoitettujen vapaa-ajan mahdollisuuksien takia rahaa myös kuluu vähemmän, joten homma pysyy omalta osalta tasapainossa -ainakin toistaiseksi.

   

  Luin mökillä loppuun Risto Siilasmaan kirjan Paranoidi optimisti, jota olin kuullut kehuttavan. Ja olihan tuo opus mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä. Täytyy tietysti muistaa että tämä on vain yhden henkilön näkemys siitä mitä Nokiassa tapahtui tietyllä aikavälillä ja kenen takia tai kenen ansiosta. Muistan lukeneeni pari muutakin opusta Nokian vaiheista ja kyllähän niissä on ollut paljon samaa. Kokonaisuutena sanoisin että arvostukseni Risto Siilasmaata kohtaan kasvoi tämän myötä kun hän avasi asioita, jotka ovat tapahtuneet ns. kulissien takana. Vahva lukusuositus tällekin, mutta sillä edellytyksellä että on kiinnostunut liiketoiminnan kirjoista ja Nokian vaiheista. Muuten tämä voi ehkä olla raskasta luettavaa.

   

  Yksi Nokialla töissä ollut kollega kertoi minulle aikoinaan että oli kuullut juttua siitä kuinka Nokian johtoryhmälle esiteltiin iPhone. Puhelinta oli pyöritelty käsissä ja sen jälkeen todettiin että vain idiootti haluaa puhelimen jossa on etupaneelissa ainoastaan yksi painike. Kommentti huvitti meitä suuresti ja hetken päästä eräs toinen kollega kommentoi ?johtoryhmässä olisi kannattanut olla yksi idiootti mukana?. Tämän jälkeen asialle naureskeltiin vielä makeammin. Tuossa kommentissa on mielestäni totuutta mukana. Johtoryhmässä ja yrityksen hallituksessa on hyvä olla mukana ihmisiä, joilla on erilainen tausta ja ajattelumaailma, jotta asioihin saadaan erilaisia näkökulmia. Ja tietysti ilmapiirin pitää olla sellainen että eriäviä mielipiteitä kunnioitetaan ja niitä uskalletaan esittää.

   

  Välillä aina tuntuu että meilläkin töissä myyntiä ja markkinointia suunnittelevat ihmiset ovat etääntyneet kohderyhmästä liian kauaksi ja sen takia uutuustuotteet ja niiden hinnoittelu eivät aina mene oikein kohdilleen.

  ---

• 12 viikkoa etätyötä takana4.6.2020 klo 10:25  Kommentoi (0)

  Kolme kuukautta kotikonttoria takana, huh. Epäilinkin jossain vaiheessa että tulen työskentelemään kotoa käsin pitkään, mutta tuntuu uskomattomalta että siitä on tosiaan kolme kuukautta aikaa kun aloitin etätyöskentelyn. Täytyy myöntää että tähän on nyt jo tottunut. Homma hoituu rutiinilla ja ajatus konttorille palaamisesta tuntuu jokseenkin vieraalta. Mutta kyllähän sinne vielä jonain päivänä palataan.

   

  Uutisoinnin perusteella voisi väittää että koronaviruksen ensimmäisen aallon pahin uhka on jo sivuutettu ja edessä on paluu uuteen normaaliin. Pahimmat skenaariot eivät onneksi käyneet toteen ja tähän täytyy olla tyytyväinen. Jännittää tosin nähdä millaiset taloudelliset vaikutukset tällä kaikella oikein lopulta on. Epäilen että taloudelliset seuraukset alkavat todella paljastua vasta syksyllä. Itsekin olen ollut toukokuussa muutaman päivän lomautettuna, mutta nyt mulla on kuusi lomautuspäivää peräkkäin edessä. Lomautusten vaikutuksen huomasi jo toukokuun tilinauhassa, kesäkuussa palkka on entistäkin vaatimattomampi. Saan onneksi aikanaan kassasta rahaa, mutta siinä voi kestää tovi eikä se kuitenkaan ihan sama asia ole kuin normaali palkka.

   

  Olen aina kuvitellut että yritykset lomauttavat työntekijöitään tilanteissa, joissa työnmäärä on hetkellisesti vähentynyt merkittävästä mutta on odotettavissa että töitä riittää taas jatkossa. Erityisen helppoa tällaisen työvajeen määrittäminen lienee teollisuudessa ja logistiikassa, konttorityöntekijöillä asia ei ehkä ole aivan yhtä selkeä. Meillä nimittäin on käynyt töissä niin että töitä on ihan yhtä paljon kuin ennenkin, ehkä jopa enemmänkin. Aikaa töiden tekemiseen on vain vähemmän kuin tavallisesti. Jotkut kollegat ovat ratkaisseet ongelmat siten että he tekevät 12-16 tuntisia työpäiviä ja kirjaavat sitten vielä erikseen työntunteja muistiin kun normaali liukuma (+40 tuntia) on täynnä. Ajatuksena on kai pitää tunnit sitten joskus tulevaisuudessa vapaana tai lahjoittaa tuo työpanos työnantajalle ilmaiseksi. Ei mitään järkeä. Varsinkaan lomautustilanteessa tai juuri äskettäin päättyneiden irtisanomisiin johtaneiden yt-neuvottelujen jälkeen (kuten meillä) ei pitäisi tehdä yhtään ekstraa, jotta työnantaja oikeasti ymmärtää tehtyjen päätösten seuraukset.

   

  Ei ole tarkoitus alkaa kritisoida yritysjohtoa enempää tässä, mutta on myönnettävä että viime vuoden lopulta alkaen he ovat tehneet melko pitkän sarjan virheellisiä tulkintoja ja päätöksiä, joista on haittaa yrityksen toiminnalle. Seuraukset ovat valitettavasti karuja ja vielä osin edessäpäin. En mene tällä kertaa yksityiskohtiin ja johdon puolustukseksi on sanottava että ei kukaan olisi maaliskuun puolivälissä kyennyt sanomaan miten koronavirus tarkalleen tulee vaikuttamaan liiketoimintaan. Silti, monet tehdyistä päätöksistä olivat hätiköityjä ja vääriä.

   

  Olen aiemmin kirjoitellut tänne lukemistani kirjoista. Mainitaan tällä kertaa näkemäni elokuva. Katsoin aiemmin tallentamani Steve Jobs -elokuvan. Elokuva oli pettymys sillä jälkeenpäin tuntui että olin katsonut kaksi tuntia sitä kuinka Steve Jobs kävelee käytävää pitkin avustajansa kanssa ennen tuotelanseerauksen alkua ja kertoo tälle omia näkemyksiään asioista. Ja elokuva loppui vuoteen 1998. Ehkä Steve Jobsin elämään on mahtunut niin paljon kaikenlaista että siitä kannattaa suosiolla tehdä tv-sarja eikä yrittää kertoa katsojalle kahden tunnin aikana millainen henkilö oli kyseessä ja mitä kaikkea hän sai elämässään aikaan. 

  ---