Blogi - Phil Decker - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin

Blogi aloitettu: 25.5.2007
Blogimerkintöjä: 912 kpl

• Siell' uipi sorsa..30.6.2009 klo 18:59

  Kuva pyrkii osoittamaan sen, miten käy, jos talon katolle jää vettä. Vesi on hyvä kasvualusta muiden muassa sorsalle. Kuva on Tapanilan hiihtomajasta.

  Tapanila on osa Lahtea, Jalkarantaa, joka jää Vesijärven rantaan ulottuvien Kankolan ja Kiikkulan pohjoispuolelle. Tarjantien länsipäässä Tapanilankadun varrella on Tapanilan hiihtomaja, jonka läheisyydessä on useita talvella hiihtolatuina ylläpidettäviä pururatoja, joista on yhteys Messilän kartanoon ja Tiirismaan luonnonsuojelualueeseen, kuten myös Lahden urheilukeskukseen. Tapanilan hiihtomaja on eräänlainen keskuspaikka, josta pääsee moneen suuntaan: Urheilukeskukseen, Messilään, Tiirismaalle, Heinsuolle ja Rautakankareelle. Hiihtomaja on kaksikerroksinen ja sen yläkerrassa mainitaan olevan kahvilan. Tapanilassa toimii myös Lahden Steinerkoulu.
  
  

  ---

• Kenkiä tarjolla23.6.2009 klo 00:22

  Juhannus meni siksi ripeästi, etten ehtinyt päivittää edes blogia. Onneksi makkara ja asianmukainen liuotin muistui mieleen, joten aivan ketuille kesän juhla ei sentään mennyt. Sää oli siksi kylmä, ettei kokon väliin jääminen tunnu missään. Sen sijaan saunan väliin jääminen riipaisee, mutta minkäs teet, jos sauna on remontissa. Juhannuksen jälkeen katuja tallatessani muistui mieleen alennusmyynnit. Kenkää näyttäisi olevan tarjolla. Tosin koko 32 on turhan pieni. Luku voi tietysti olla hintakin, mutta siinä tapauksessa kengät kuuluvat lähinnä kuninkaallisille, joilla on varaa ylellisyyteen.
  
  

  ---

• Ruotsi, Kiiruna18.6.2009 klo 00:41

  Kiiruna, ruots. Kiruna, meänkielellä Kiruna, on kunta, ent. Jukkasjärvi, Norrbottenin läänissä Pohjois-Ruotsissa.
  Kunnan pinta-ala on 19 446,8 km². Asukkaita Kiirunassa on 24 314. Kunnan alueella on ollut pitkään suomensukuista asutusta, joka näkyy alueen nimistössä. Esimerkiksi Kiirunan kaupungin laidalla olevasta Luossajärvestä ja Kiirunavaarasta käytetään suomalaisia nimiä.

  Rautamalmin louhinta on alueen pääteollisuutta. Kaupunki on erittäin riippuvainen kaivosyhtiö LKABista. Kiirunan nykyinen keskustaajama syntyi 1900-luvun alussa kaivosten ympärille. Virallisesti aikaisempi Jukkasjärven kunta muutettiin Kiirunan kaupungiksi vuonna 1948

  Kiirunassa sijaitsee Ruotsin korkein tunturi Kebnekaise, korkeutta sillä on noin 2 110 metriä merenpinnasta. Korkeus vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Kunnassa on yli 6 000 järveä, suurin on Torniojärvi. Kunnan läpi virtaa seitsemän jokea, joiden nimet ovat Kainuunjoki, Torniojoki, Lainiojoki, Rautasjoki ja Vittankijoki, kuin myös Könkämäeno ja Muonionjoki, jotka kulkevat Suomen rajalla.

  Kiiruna on yksi Pohjoismaiden merkittävimmistä avaruustutkimuksen keskuksista. Kiirunassa on Swedish Space Corporationin omistama, Pohjoismaiden aktiivisin avaruuskeskus Esrange. Esrangesta laukaistaan säähavaintopalloja ja luotaussraketteja sekä pidetään yhteyttä naparadalla oleviin satelliitteihin. Esrangen yhteydessä on myös Euroopan avaruusjärjestön maa-asema.

  Huhu tietää kertoa, että Suomen rajakin kulkisi Kiirunan tienoilla, jos alkuperäiset suunnitelmat olisivat pitäneet paikkansa. Kerrotaan, että rauhanneuvotteluissa ovelat ruotsalaiset juottivat venäläiset siinä määrin humalaan, että Kainuunjoki (Kalix?) muuttui loppuvaiheessa Tornionjoeksi. Jos näin todella on, niin ei muuta kuin vaatimaan Kiirunaa takaisin Suomelle. Tosin kaupunki alkaa tulla hintoihinsa, sillä se on lähivuosina siirrettävä uuteen paikkaan sortumisvaaran vuoksi. Nimittäin kaupungin alta on louhittu malmia siinä määrin, että ennen pitkää maakerrokset painuvat kasaan ja kaupunki sen myötä.

  Parhaillaan luen Åsa Larssonin dekkaria "Svart stig". Åsa Larsson on kotoisin Kiirunasta ja on koulutukseltaan juristi. Hänen dekkareitaan on käännetty useille kielelle ja palkintoja on tullut sen mukaisesti. Kirjassa perehdyin ensimmäisen kerran sikäläiseen kalastustapaan eli pilkkimiseen jäälle pystytetyssä teltassa (arken). Aina talviviikonloppuisin kalastuksen harrastajat laittavat arkin auton perään ja lähtevät kalaan. Siksi kaupunki on viikonloppuisin melko hiljainen. 
  
  

   

  ---

• Kukkolankoski13.6.2009 klo 11:15

  Kukkolankoski, Kukkolaforsen, on Tornionjoen kuuluisin ja Suomen ja Pohjois-Euroopan suurin valjastamaton koski. Koski kuohuu Torniossa, Kukkolan kylässä, noin 14 kilometriä Tornion keskustasta pohjoiseen. Koski on 3 500 metriä pitkä ja kosken putoamiskorkeus yltää 13,5 metriin.
  
  Kosken rannalta löytyy Ensio Seppäsen Lauttamies -patsas vuodelta 1961. Se on omistettu Kukkolankosken ja Tornionjoen uittomiehille. Patsaan ympäristössä on vanhoja aittoja ja matkalaisten taukopaikka, johon voi pysähtyä koskea ihmettelemään ja katselemaan ulkomaata. Siellähän se on Ruotsi, Sverige, kosken takana.

  

  ---

• Norja, Lofootit9.6.2009 klo 12:24

  Lofootit on Norjan länsirannikolla sijaitseva saariryhmä. Saariryhmän kokonaispinta-ala on 1 227 km². Lofooteilla asuu noin 24 500 ihmistä, jotka saavat elinkeinonsa muun muassa kalastuksesta ja matkailusta.
  
  Svolvær on Norjan Lofooteilla sijaitsevan Våganin kunnan keskus ja Lofoottien epävirallinen "pääkaupunki". Kylässä on noin 4 200 asukasta (2005). Svolvær on myös pysähdyspaikka Hurtigruten-laivareitillä. Hurtigruten on Norjan pitkä edestakaisin ajettava rannikkoreitti eteläisestä Bergenistä pohjoiseen Kirkkoniemeen ja takaisin kymmenine välisatamineen. Yhdessä kuvista näkyykin yksi Hurtigruten laivoista, Richard With, oikealla ylhäällä oleva punainen laiva. Laivaa Lofooteille päästäkseen ei tarvitse, koska saarille voi huristella nykyään suoraan autolla maanteitä ja tunneleita pitkin. Svolværin talot ovat tyypillisiä norjalaisia, kaksikerroksisia, koristeellisia ja värikkäitä. Kylä on ollut taiteilijoiden suosiossa ja siellä toimii edelleen useita taidegallerioita. Kuvat ovat Svolværista.
  
  Mitenkään erityisen lämmintä saarella ei ole kaikista golf-virroista huolimatta. Myöskin tuuli on ajoittain melko voimakas, jolloin kalastamisestakaan ei tule mitään, kun laivat eivät lähde merelle.

  

  ---

• Taraxacum officinale30.5.2009 klo 03:27

  Voikukka,Taraxacum officinale, on rikkaruohona pidetty monivuotinen kasvi, joka leviää enemmän kuin tehokkaasti siementensä avulla erityisesti pihoilla. Voikukka on myös kauppayrtti, mikä käy ilmi nimessä esiintyvästä officinale -sanasta. Voikukkia löytyy eripuolilta maailmaa useita alalajeja, joiden väliset erot eivät välttämättä ole kovin suuria.
  
  Tuosta juolahtikin mieleeni, tai sitten ei, se, että Älypään sivut alkavat olla lähes yhtä merkillinen asia kuin luomakunta konsanaan. Joka kerta kun napsauttaa hiirellä yrittääkseen pelata, perehtyä jonkun ihmisen ajatuksiin tai tutkiakseen tilastoja tai muuta mielenkiintoista, niin eikös joku mainos hypähdä näkösälle kuin muinoonen häjy häänuoneen pöydälle ja ala uhoamaan. Yritä siinä sitten tehdä jotakin.
  
  Niin että jätän arvattavaksi, missä tämäntyyppisen mainonnan tehot piilevät.

  

  ---

• Seinäjoki toukokuussa 200926.5.2009 klo 16:45

  Vuoden kulttuuritapahtuma Provinssirock lähestyy. Ajattelin ottaa kuvan jokimaisemasta ennen ja jälkeen tapahtuman. Tämä on tyypillinen menettely kaikessa tieteellisessä tutkimuksessa. Erityisesti tässä tapauksessa, jossa tutkin, mikä on rocktapahtuman vaikutus eteläpohjalaiseen jokimaisemaan.

  Provinssirock on kolmipäiväinen tapahtuma, jonka järjestää Seinäjoen elävän musiikin yhdistys ry kesäkuun puolessa välissä Seinäjoen Törnävänsaarella. Ensimmäistä kertaa tapahtuma järjestettiin vuonna 1979, jolloin festivaali oli yksipäiväinen ja käytössä oli vain yksi lava. Vuoden 2008 Provinssirockissa oli viisi lavaa: Päälava, Saarilava, X-Stage, Rumba Tent sekä Zanzibar, tietää Wikipedia.

  Aikaisempien vuosien kokemusten perusteella joesta pitäisi löytymän tapahtuman jälkeen ainakin telttoja, sohvakalustoja, käytettyjä autoja, polkupyöriä keittimiä ja erilaista yhdyskuntajätettä. Mutta kuten sanonta kuuluu, tekevälle sattuu.

  

   

  ---

• Seinäjoki, kevät 200921.5.2009 klo 02:26

  "Ensin oli vettä ja sitten oli vettä ja sitten oli kohiseva koski, ja kohisevan kosken rannalla oli tyttö punaposki."

   

  Kuvasta puuttuu oikeastaan vain muutama kurikkalainen. Asiaa ei ole ihmetteleminen, koska kysymyksessä on keväinen 2009 Seinäjoki. Joesta saa hieman erilaisia kuvia aina sen mukaisesti mihin vuoden, kellon yms. aikaan siitä ottaa kuvan. Toki myös se mistä kohtaa, mistä kulmasta ja millä zoomauksella kuvan ottaa vaikuttaa lopputulokseen.
  
  

  ---

• Kuusi15.5.2009 klo 16:00

  Metsäkuusi, kuusi, Picea abies, näre, on mäntykasvien heimoon kuuluva ainavihanta havupuu.

  Metsäkuusi on ainoa luonnonvarainen kuusilaji, joka kasvaa koko maassa Lapin pohjoisimpia osia lukuun ottamatta. Valtaosa Suomessa hakatusta kuusesta  päätyy massa-ja selluteollisuuteen, johon se soveltuu hyvin pitkäsyisen ja vähäpihkaisen puuaineensa vuoksi. Mekaaninen massa valmistettiin aikaisemmin lähes yksinomaan kuusesta. Vuosittain Suomessa käytetään yli puoli miljoonaa joulukuusta, jotka ovat lähes poikkeuksetta metsäkuusia. Kuuset ovat aina näihin päiviin asti olleet luonnonkuusia.

   

  Kuvan pylläytetty kuusi on tuskin joulukuusi. Tai jos on, niin se tulee isoon kartanoon. Aivan matalaan majaan kuusi ei sovi. Siis kokonsa puolesta.
  
  

  ---

• Lahti10.5.2009 klo 14:15

  Lahti, Lahtis, on kaupunki, joka sijaitsee Vesijärven lahden rannalla Päijät-Hämeen maakunnassa Etelä-Suomen läänissä. Lahdessa on noin 100 252 asukasta ja se on Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki. Renkomäen Ristolassa tehtyjen kaivauksien perusteella Lahden seudulla on ollut asutusta jo 9 000 vuotta sitten. Lahden aluetta pidetäänkin Suomen vanhimpana tunnettuna asuinpaikkana. Lahdesta tuli itsenäinen kaupunki vuonna 1905. Kaupunginoikeudet vahvisti keisari Nikolai II 1. marraskuuta, mutta Venäjän lakkojen ja levottomuuksien vuoksi asia saatiin tiedoksi Suomessa vasta 16. marraskuuta 1905, joka on näin ollen Lahden kaupungin perustamispäivä.

   

  Kuvassa on näkymä Lahden keskustaan. Tarkasti katsomalla erottaa jopa hyppyrimäet, jotka näkyvät talojen takana mäellä. Radiomastojakin näkyy ainakin yksi kappale.
  
  

  ---