Blogi - Phil Decker - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin

Blogi aloitettu: 25.5.2007
Blogimerkintöjä: 917 kpl

• Silta21.7.2009 klo 16:01

  Silta on rakenne, joka mahdollistaa kulun tai materiaalin kuljetuksen jonkin esteen tai esteiden yli sallien myös kulun itsensä ali. Siltoja suunnitellaan ylittämään jokia, teitä, rautateitä ja muita hankalia tai vaarallisia alueita tai kohtia. Suomessa sillaksi määritellään rakenne, jonka vapaa-aukko eli peräkkäisten tukien vapaa väli on yli 2 metriä. Tätä pienemmät rakenteet luokitellaan rummuiksi.

  Suomen teillä on noin 14 000 siltaa ja niitä rakennetaan parisataa vuosittain. Tiehallinto koordinoi yleisille teille suunniteltavia siltoja: katuverkon sillat ovat kuntien vastuulla. Suomen rautateillä on runsaat 2000 siltaa, joita hallinnoi Ratahallintokeskus. Raippaluodon silta Vaasan edustalla on yli kilometrin mittaisena Suomen pisin silta.
  
  Etelä-Pohjanmaalla asuu kekseliästä väkeä. Kuva osoittaa tämän mielestäni kiistattomasti. Myös täällä on osattu rakentaa silta. Kuvassa kulkee upouusi silta Seinäjoen yli.
  
  Silta näyttää kestävän suunnilleen 8 tonnin painon, joten olen uskaltautunut kulkemaan sillan yli jalankulkijana. Tosin en ole varma siitä, tarkoittaako liikennemerkin t tonnia vai tuntia. Olen kumminkin kulkenut yli ripeästi jäämättä vetelehtimään.
  
  

   

  ---

• Omena pikitiellä16.7.2009 klo 13:48

  Maailmassa on paljon asioita, joihin ei ehdi perehtyä. Yksi näistä asioista on moderni taide. Luulen kuitenkin, että tulevaisuus on nimenomaan modernin taiteen, koska kaikella vanhalla on taipumus unohtua. Kuulemani perusteella modernin taiteen tunnusmerkki on se, ettei sitä kukaan ymmärrä. Tästä rohkaistuneena päätin itsekin kokeilla modernia taidetta. Kuvassa tulos.

  Varmuuden vuoksi selitän, että kuvassa on omena pikitiellä. Tämä ei kuitenkaan ole se pikitie, jota pitkin Kake Randelin lähti nostelemaan: "Mä kodin lämpöisen kerran vaihdoin kylmään maailmaan. Pois lähdin uutta pikitietä pitkin...". Tosin tuokin piki tuossa tiessä lähes höyryää, mutta silti on sangen epätodennäkistä, että pikitie olisi juuri Kake Randelinin tarkoittama pikitie.

  Kake Randelin, Kauko Randelin, s. 26. tammikuuta 1955 Mäntyharju, on suomalainen iskelmälaulaja. Vuonna 1983 Randelin sai kappaleestaan "Avaa Hakas" Emma-patsaan. Mainitusta teoksesta tuli vuoden iskelmä.
  
  Emma-gaala on Suomen ääni- ja kuvatallennetuottajien järjestämä gaala, jossa palkitaan suomalaisen musiikkialan henkilöitä. Gaalassa valitaan muiden muassa vuoden nais- ja miessolisti, vuoden sävellys, iskelmä tai biisi, vuoden yhtye ja vuoden yllättäjä. Palkintoa on jaettu vuodesta 1983 alkaen, ei kuitenkaan vuosina 1988–1990.

  

   

  ---

• Seinäjoen kesäteatteri14.7.2009 klo 14:56

  Teatteri on aina siellä, missä teatteria kulloinkin pidetään. Kesäteatteri puolestaan on aina siellä, missä teatteria pidetään kesällä. Siis vaikka kuusen juurella. Kuvassa veden takana olevassa katoksessa, Seinäjoen kesäteatterissa, olen jokusena kesänä katsonut näytelmää. Saattoi peräti olla "Kolme iloista rosvoa". Muistini mukaan rosvot todella olivat iloisia.

  On kylläkin merkillistä, miksi juuri rosvot ovat iloisia. Mikseivät yrittäjät. Kolme iloista yrittäjää voisi luoda uutta henkeä talouteen. Saataisiin lamaksi kutsuttu ilmiö vihdoinkin loppumaan. Tosin saattaa olla, ettei rosvojenkaan naama ole enää messingillä, kun ei oletettavasti ole enää mistä ottaa, kun tuotanto supistuu eikä raha liiku. Voi leijonakin olla vähintään huonolla tuulella.
  
  

  ---

• Kesä 20099.7.2009 klo 09:15

  Kesä eli suvi on pohjoisella pallonpuoliskolla lämpimin ja valoisin vuodenaika. Vanhan tähtitieteellisen määritelmän mukaan kesä alkaa kesäpäivänseisauksesta 21. tai 22. kesäkuuta ja päättyy syyspäiväntasaukseen 22. tai 23. syyskuuta. Suomessa ilmastotieteellinen terminen kesä tarkoittaa vuodenaikaa, jolloin vuorokauden keskilämpötila on korkeampi kuin +10 °C. Pohjois-Lapissa kesän pituus on noin 2 kuukautta, kesäkuun lopulta elokuun lopulle. Oulun seudulla kesän pituus on jo 3 kuukautta, kesäkuun alusta syyskuun alkuun. Etelärannikolla ja Lounais-Suomessa kesän pituus on 4 kuukautta, toukuun lopulta syyskuun lopulle. Käytännössä kesäksi monissa yhteyksissä lasketaan kesä-, heinä- ja elokuu. Kesällä yötön yö alkaa Utsjoella 18. toukokuuta ja ensimmäinen päivä yöttömän yön jälkeen on 28. heinäkuuta. Näin lienee myös tänäkin vuonna 2009.

  

   

  ---

• Maitohörsmy5.7.2009 klo 16:24

  Maitohorsma, Epilobium angustifolium, on noin 50–150 cm korkea kasvi, mutta on tavattu myös yli 2-metrisiä yksilöitä. Suomessa maitohorsmaa tavataan kaikenlaisilla kasvupaikoilla koko maassa. Maitohorsma kuuluu kauppayrtteihin ja se on Etelä-Pohjanmaan maakuntakukka. Maitohorsman lehdet sisältävät paljon C-vitamiinia. Nuoret maitohorsman lehdet sopivat salaatteihin. Niitä voi myös kuivata teeksi sekä käytettäväksi viherjauhoon sekä leipä- ja sämpylätaikinaan. Vanhemmiten lehdistä tulee kitkeriä ja sitkeitä. Kuivatuista juurista on valmistettu kahvinkorviketta. Maitohorsman medestä valmistettu hunaja on kevyttä ja miedon makuista.

  Muita horsman nimiä ovat horsma, horsmo, horsmu, hörsmä, hörsmy, forsma, palokukka, tulikukka, rumihinkukka ja rentunruusu.
  
  

  ---

• Siell' uipi sorsa..30.6.2009 klo 18:59

  Kuva pyrkii osoittamaan sen, miten käy, jos talon katolle jää vettä. Vesi on hyvä kasvualusta muiden muassa sorsalle. Kuva on Tapanilan hiihtomajasta.

  Tapanila on osa Lahtea, Jalkarantaa, joka jää Vesijärven rantaan ulottuvien Kankolan ja Kiikkulan pohjoispuolelle. Tarjantien länsipäässä Tapanilankadun varrella on Tapanilan hiihtomaja, jonka läheisyydessä on useita talvella hiihtolatuina ylläpidettäviä pururatoja, joista on yhteys Messilän kartanoon ja Tiirismaan luonnonsuojelualueeseen, kuten myös Lahden urheilukeskukseen. Tapanilan hiihtomaja on eräänlainen keskuspaikka, josta pääsee moneen suuntaan: Urheilukeskukseen, Messilään, Tiirismaalle, Heinsuolle ja Rautakankareelle. Hiihtomaja on kaksikerroksinen ja sen yläkerrassa mainitaan olevan kahvilan. Tapanilassa toimii myös Lahden Steinerkoulu.
  
  

  ---

• Kenkiä tarjolla23.6.2009 klo 00:22

  Juhannus meni siksi ripeästi, etten ehtinyt päivittää edes blogia. Onneksi makkara ja asianmukainen liuotin muistui mieleen, joten aivan ketuille kesän juhla ei sentään mennyt. Sää oli siksi kylmä, ettei kokon väliin jääminen tunnu missään. Sen sijaan saunan väliin jääminen riipaisee, mutta minkäs teet, jos sauna on remontissa. Juhannuksen jälkeen katuja tallatessani muistui mieleen alennusmyynnit. Kenkää näyttäisi olevan tarjolla. Tosin koko 32 on turhan pieni. Luku voi tietysti olla hintakin, mutta siinä tapauksessa kengät kuuluvat lähinnä kuninkaallisille, joilla on varaa ylellisyyteen.
  
  

  ---

• Ruotsi, Kiiruna18.6.2009 klo 00:41

  Kiiruna, ruots. Kiruna, meänkielellä Kiruna, on kunta, ent. Jukkasjärvi, Norrbottenin läänissä Pohjois-Ruotsissa.
  Kunnan pinta-ala on 19 446,8 km². Asukkaita Kiirunassa on 24 314. Kunnan alueella on ollut pitkään suomensukuista asutusta, joka näkyy alueen nimistössä. Esimerkiksi Kiirunan kaupungin laidalla olevasta Luossajärvestä ja Kiirunavaarasta käytetään suomalaisia nimiä.

  Rautamalmin louhinta on alueen pääteollisuutta. Kaupunki on erittäin riippuvainen kaivosyhtiö LKABista. Kiirunan nykyinen keskustaajama syntyi 1900-luvun alussa kaivosten ympärille. Virallisesti aikaisempi Jukkasjärven kunta muutettiin Kiirunan kaupungiksi vuonna 1948

  Kiirunassa sijaitsee Ruotsin korkein tunturi Kebnekaise, korkeutta sillä on noin 2 110 metriä merenpinnasta. Korkeus vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Kunnassa on yli 6 000 järveä, suurin on Torniojärvi. Kunnan läpi virtaa seitsemän jokea, joiden nimet ovat Kainuunjoki, Torniojoki, Lainiojoki, Rautasjoki ja Vittankijoki, kuin myös Könkämäeno ja Muonionjoki, jotka kulkevat Suomen rajalla.

  Kiiruna on yksi Pohjoismaiden merkittävimmistä avaruustutkimuksen keskuksista. Kiirunassa on Swedish Space Corporationin omistama, Pohjoismaiden aktiivisin avaruuskeskus Esrange. Esrangesta laukaistaan säähavaintopalloja ja luotaussraketteja sekä pidetään yhteyttä naparadalla oleviin satelliitteihin. Esrangen yhteydessä on myös Euroopan avaruusjärjestön maa-asema.

  Huhu tietää kertoa, että Suomen rajakin kulkisi Kiirunan tienoilla, jos alkuperäiset suunnitelmat olisivat pitäneet paikkansa. Kerrotaan, että rauhanneuvotteluissa ovelat ruotsalaiset juottivat venäläiset siinä määrin humalaan, että Kainuunjoki (Kalix?) muuttui loppuvaiheessa Tornionjoeksi. Jos näin todella on, niin ei muuta kuin vaatimaan Kiirunaa takaisin Suomelle. Tosin kaupunki alkaa tulla hintoihinsa, sillä se on lähivuosina siirrettävä uuteen paikkaan sortumisvaaran vuoksi. Nimittäin kaupungin alta on louhittu malmia siinä määrin, että ennen pitkää maakerrokset painuvat kasaan ja kaupunki sen myötä.

  Parhaillaan luen Åsa Larssonin dekkaria "Svart stig". Åsa Larsson on kotoisin Kiirunasta ja on koulutukseltaan juristi. Hänen dekkareitaan on käännetty useille kielelle ja palkintoja on tullut sen mukaisesti. Kirjassa perehdyin ensimmäisen kerran sikäläiseen kalastustapaan eli pilkkimiseen jäälle pystytetyssä teltassa (arken). Aina talviviikonloppuisin kalastuksen harrastajat laittavat arkin auton perään ja lähtevät kalaan. Siksi kaupunki on viikonloppuisin melko hiljainen. 
  
  

   

  ---

• Kukkolankoski13.6.2009 klo 11:15

  Kukkolankoski, Kukkolaforsen, on Tornionjoen kuuluisin ja Suomen ja Pohjois-Euroopan suurin valjastamaton koski. Koski kuohuu Torniossa, Kukkolan kylässä, noin 14 kilometriä Tornion keskustasta pohjoiseen. Koski on 3 500 metriä pitkä ja kosken putoamiskorkeus yltää 13,5 metriin.
  
  Kosken rannalta löytyy Ensio Seppäsen Lauttamies -patsas vuodelta 1961. Se on omistettu Kukkolankosken ja Tornionjoen uittomiehille. Patsaan ympäristössä on vanhoja aittoja ja matkalaisten taukopaikka, johon voi pysähtyä koskea ihmettelemään ja katselemaan ulkomaata. Siellähän se on Ruotsi, Sverige, kosken takana.

  

  ---

• Norja, Lofootit9.6.2009 klo 12:24

  Lofootit on Norjan länsirannikolla sijaitseva saariryhmä. Saariryhmän kokonaispinta-ala on 1 227 km². Lofooteilla asuu noin 24 500 ihmistä, jotka saavat elinkeinonsa muun muassa kalastuksesta ja matkailusta.
  
  Svolvær on Norjan Lofooteilla sijaitsevan Våganin kunnan keskus ja Lofoottien epävirallinen "pääkaupunki". Kylässä on noin 4 200 asukasta (2005). Svolvær on myös pysähdyspaikka Hurtigruten-laivareitillä. Hurtigruten on Norjan pitkä edestakaisin ajettava rannikkoreitti eteläisestä Bergenistä pohjoiseen Kirkkoniemeen ja takaisin kymmenine välisatamineen. Yhdessä kuvista näkyykin yksi Hurtigruten laivoista, Richard With, oikealla ylhäällä oleva punainen laiva. Laivaa Lofooteille päästäkseen ei tarvitse, koska saarille voi huristella nykyään suoraan autolla maanteitä ja tunneleita pitkin. Svolværin talot ovat tyypillisiä norjalaisia, kaksikerroksisia, koristeellisia ja värikkäitä. Kylä on ollut taiteilijoiden suosiossa ja siellä toimii edelleen useita taidegallerioita. Kuvat ovat Svolværista.
  
  Mitenkään erityisen lämmintä saarella ei ole kaikista golf-virroista huolimatta. Myöskin tuuli on ajoittain melko voimakas, jolloin kalastamisestakaan ei tule mitään, kun laivat eivät lähde merelle.

  

  ---