Blogi - Phil Decker - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin

Blogi aloitettu: 25.5.2007
Blogimerkintöjä: 912 kpl

• Ilmastohysteria29.9.2015 klo 02:41

  Ilmasto on vaihdellut maapallon olemassaolon ajan. Esimerkiksi viime jääkauden kylmimpinä aikoina arvellaan maapallon keskilämpötilan olleen arviolta 6°C nykyistä alhaisempi. Hirmuliskojen valtakaudella noin 80-100 miljoona vuotta sitten ilmasto oli lämmin eikä jäätiköitä juurikaan esiintynyt. Etelänavan lähialueetkin kasvoivat metsää.

  Jääkaudet ovat historian kausia, jolloin maapallolla on ollut suuria mannerjääkiköitä. Viimeisintä jääkautta kutsutaan Veiksel ?jääkaudeksi Saksan Veiksel ?joen harjujen mukaisesti. Jääkauden aikana ilmasto ei ole ollut tasaisen kylmä eikä jäätikkö saman kokoinen, vaan kuhunkin jääkauteen liittyy lämpimämpiä ja kylmempiä jaksoja, joiden aikana jäätiköt kutistuvat ja laajenevat. Näitä vaiheita kutsutaan stadiaaleiksi ja interstadiaaleiksi. Viimeisin jääkausivaihe alkoi noin 115 000  ja loppui 11 500 vuotta sitten (Wikipedia).

  Ilmastonmuutos, sen syyt ja seuraukset, on herättänyt lähes hysteerisen ihmisäänien kakofonian. Erityisesti politiikassa ilmasto on saanut suorastaan maailmanlaajuisen huomion osakseen. Kasvihuoneilmiö, jäätiköiden sulaminen ja pelko veden alle hukkumisesta ovat kirvoittaneet lähes paniikinomaisen tarpeen ainakin konferenssien pitämiselle. Alla olevista linkeistä on luettavissa niin villejä uusia teorioita kuin perinteisempää pohdintaakin.

  Kuva on jokavuotisesta jääkaudesta Suomen järvissä: yleensä syksyllä järvi jäätyy ja sitten keväällä jää sulaa. Vielä vuosi pari sitten Lahden Vesijärvessä oli jäätä normaalin protokollan mukaisesti.

  http://www.sinikivi.com/sinikiven-paakirjoitukset/209-jaakausi-on-maailman-suurin-valhe

  https://ilmasto.wordpress.com/about/

  

  ---

• Evoluutio25.9.2015 klo 00:41

  Evoluution perusidean mukaan eliölajit muuttuvat ja jo olemassa olevista lajeista syntyy uusia. Kaikilla lajeilla on näin ollen yhteinen esi-isä. Eri lajeiksi muuttuminen tapahtuu muiden muassa luonnonvalinnan kautta. Ne yksilöt, joiden ominaisuudet ovat ympäristön odotusten mukaiset tuottavat enemmän jälkeläisiä kuin muut. Periytymisen seurauksena parhaiten ympäristöön sopeutuvien yksilöiden määrä kasvaa. Evoluutio on siis geenien (perintötekijöiden) eri muotojen suhteellisten lukumäärien muuttumista populaatiossa.

  Mielenkiintoinen evoluution tapahtuma on lajiutuminen, uusien lajien syntyminen vanhoista. Lajiutumisen kautta ovat syntyneet kaikki maapallolla koskaan eläneet eliölajit. 3 ? 4 miljardia vuotta sitten maapallolla kerrotaan eläneen eliölajin, joka on kaikkien sen jälkeen eläneiden lajien esi-isä.

  Lajiutuminen alkaa siitä, kun kaksi saman lajin populaatiota eristyvät toisistaan niin, että näiden ryhmien yksilöt eivät pääse lisääntymään keskenään. Näin on ajateltu käyvän, jos esimerkiksi vesistö tai muu luonnonolosuhde erottaa populaatiot toisistaan.

  Ongelmana näyttäisi olevan tämä esi-isä. Miten hänen onnistui lajiutua? Ilmeisesti kysymyksessä on ollut erittäin kehittynyt monitoimieliö, joka on pystynyt tuottamaan elinvoimaisia geenejä olosuhteisiin kuin olosuhteisiin niin, että geenit ja luonnonvalinta on voinut johtaa nykyaikaisen porvarillisen sivistyksen syntymiseen. Aivan juolahtaa mieleen niin kutsuttu intialainen hyppykuppa, jonka voi ainakin kuvitella olevan siinä määrin sitkeä, että pystyy kehittymään vaikka Töölössä.

  Joka tapauksessa evoluutioteoriaa pidetään nykyisin tieteellisenä tosia-asiana ja kaikkea vastaan sanomista pidetään harhaanjohtamisena, tai trollauksena, kuten asia nykyisin ilmaistaan. Yksi trollaajatyyppi on kuuleman mukaan niin kutsuttu Wikipedia ?trolli, joka perustelee väitteensä nimenomaan Wikipedian tiedoilla.

   

  ---

• Salatsi14.9.2015 klo 14:40

  Salapoliisi joutuu usein selvittämään sitä kuka on ollut missäkin tiettynä aikana ja sen lisäksi sen mitä mainittu henkilö on kysymyksessä olevassa paikassa tuona aikana tehnyt. Joskus salapoliisi saattaa joutua selvittämään myös sen, missä on itse ollut, kun mitään muuta muistikuvaa asiasta ei ole kuin yksi valokuva. Pitkällisten tutkimusten ja loogisen päättelyn avulla olen viimein päätynyt tulokseen, että kuva on Latviasta Salatsin kaupungista muutaman vuoden takaa.

  Salatsi, Salacgr?va, on kaupunki Pohjois-Latviassa. Kaupunki sijaitsee 104 kilometrin päässä Riiasta ja kymmenen kilometrin päässä Viron eli Eestin rajasta. Asukkaita Salatsissa kerrotaan olleen vuonna 2010 alussa 3386 kappaletta.

  Kaupungin perusti Albert von Buxhövden vuonna 1226.  Salatsia pidetään viimeisenä alueena Liiivnmaalla, jossa puhuttiin liivin kieltä. Liivi on uralilainen, suomalais-ugrilainen ja itämerensuomalainen kieli, jonka lähin sukukieli on viro. Liivinkieltä puhuivat liiviläiset Latviassa Kuurinmaalla ja Liivin rannassa. Viimeinen liivin äidinkielinen puhuja oli Grizelda Kristina, joka kuoli 103-vuotiaana 2. kesäkuuta 2013 (Wikipedia).

  Albert von Buxhövden oli Riian kolmas piispa Liivinmaalla. Hän perusti Riian kaupungin vuonna 1201 ja rakennutti Riian tuomiokirkon vuonna 1221.

  Liivinmaa on historiallinen alue, joka käsitti nykyisen Etelä-Viron ja Pohjois-Latvian. Liivinmaan nimi tulee liiviläisistä, jotka aikoinaan ovat olleet merkittävä osa alueen väestöä. Nykyään liiviläisiä asuu enää Latvian länsiosissa, Kuurinmaan pohjoisrannikolla, Liivinrannalla, ja sielläkin he ovat pieni vähemmistö.

  Liiviläiset ovat nykyisen Latvian alueella asunut itämerensuomalainen kansa. Liiviläiset muodostivat aikoinaan merkittävän osa Baltian väestöstä. Liiviläisten määrän vähenemiseen ovat vaikuttaneet muiden muassa latvialaistuminen, alueella riehuneet taudit ja käydyt sodat. Vuoden 2011 väestölaskennan mukaan Latviassa asui yhteensä 250 liiviläistä (Wikipedia).

  

  ---

• Uusin Mars -kuva7.9.2015 klo 13:18

  Mars on Maan naapuriplaneetta ja aurinkokuntamme neljäs planeetta Auringosta laskettuna. Planeetta on nimetty muinaisen sodanjumala Marsin mukaan. Marsin etäisyys maahan on 225 300 000 km ja planeetan säde on 3390 kilometriä. Marsin kuut ovat Phobos ja Deimos.

  Mars on tullut kiinnostavaksi sieltä löytyneiden kummajaisten vuoksi. NASA:n Curiosity Rover ?luotain nimittäin lähettää milloin minkäkinlaisia ihmekuvia Marsin pinnalta. Muiden muassa pyramidi ja leijuva lusikka ovat olleet paljon esillä viestimissä.

  Marsin kuvaaminen erityisellä mönkijällä, tai mönkijän roudaaminen Marsiin kameroineen, on kallista huvia eikä se varmaan tulisi kysymykseen ainakaan Suomessa näinä kestävyysvajeen ja yhteiskuntasopimuksen kaatumisen päivinä. Siksi halvin tapa Marsin kuvaamiseen lienee matkapuhelimen kamera. Matkapuhelin on kansalaisella yleensä jatkuvasti mukana, joten hyvällä säällä, kun valaistusolosuhteet Marsin kuvaamiselle ovat otolliset, voi saada hyviä Mars ?kuvia melko vähäisin kustannuksin.

  Oheiseen kuvaan olenkin onnistunut saamaan näkyviin jo Curiositynkin keksimän pyramidin, jonka malli muistuttaa huomattavasti Eliel Saarisen arkkitehtuuria. Uutta on Marsin pinnalla näkyvä vihreä alue, joka mitä luultavimmin on nurmikkoa. Punainen väri puolestaan on Marsin normaali pinnan väri. Punaisena planeettanahan Mars nimenomaan tunnetaan.

  Se, että Marsissa näyttää olevan myös vihreää nurmikkoa selittynee sillä, että Marsissa täytyy olla lampaita. Teoriani mukaan lampaat ovat kalunneet planeetan pinnan ruohosta niin, että vain punainen pinta on jäänyt jäljelle.  Se taas, missä Marsin lampaat piileskelevät, on täysi mysteeri.

  https://en.wikipedia.org/wiki/Curiosity_(rover)

  

  ---

• Silmiä ja lehmänkauppoja2.9.2015 klo 19:22

  Lehmänkaupalla, kohandeln, tarkoitetaan kaupankäyntiä vastapalveluksin. Sanaa käytetään erityisesti politiikassa, kun on tarve hankkia toisten puolueiden tuki omalle hankkeelle.

  Pistesilmä puolestaan on monille selkärangattomille, kuten niveljalkaisille, tyypillinen silmän laji. Pistesilmä on pienikokoinen, yhdestä mykiöstä koostuva valoreseptorielin, joka kykenee aistimaan valon voimakkuutta ja sen vaihteluita, mutta ei yleensä liikettä. Mehiläisillä ja ampiaisilla muiden muassa on verkkosilmän lisäksi myös pistesilmät. Hämähäkeiltä taas puuttuvat verkkosilmät, sen sijaan niillä on kehittyneet pistesilmät.

  Verkkosilmä on niveljalkaisten eliöiden silmä, joka koostuu lukuisasta määrästä osasilmiä. Verkkosilmän tuottama informaatio on epätarkka, koska verkkosilmän jokainen solu katsoo omaan suuntaansa. Epätarkkuutta kompensoi kuitenkin se, että verkkosilmä kerää tietoa laajemmalta alueelta kuin esimerkiksi selkärankaisten linssillä varustettu silmä.

  Silmiä on kuitenkin olemassa lukuisa joukko, joista yllä vain osa on mainittu. Puhutaan muiden muassa puusilmästä, tappisilmästä ja lasisilmästä. Politiikassa erityisesti pelisilmä on tullut tunnetuksi. Lehmänkaupan kytkeminen silmien yhteyteen saattaa kummastuttaa, mutta arvelen, että lehmänkaupan olemassaolo aiheutuu etupäässä näkökyvyn puuttumisesta. Ehkä poliitikoille olisi hyödyksi, jos heille saataisiin kehitetyksi lasisilmän ohella myös verkko- ja pistesilmät. Niiden avulla olisi mahdollista päätellä ainakin se mistä päin valo tulee.

  Viimeaikoina on ollut muodikasta puhua sääntelyn purkamisesta. Yksi esimerkki saatiin, kun yhteiskuntasopimus kaatui. Nyt on onneksi yksi sääntö vähemmän. Sitä paitsi yhteiskuntasopimus sanan varsinaisessa merkityksessä olisi suorastaan kaikkien sopimusten äiti.  Joka tapauksessa ainakin yksi sääntö meiltä vielä puuttuu ja sen mukana kaikki. Pitäisi säätää laki, joka määrittelee kuinka paljon vettä järvessä, joessa ja meressä pitää lain mukaan olla.

  Kuvan Seinäjoki toukokuulta 2015 osoittaa miten vaarallinen vähävetinen joki voi olla kaloille. Johan noin vähäisessä vedessä kala lyö päänsä kiveen, jos se sattuu paikalle uimaan. 

  

  ---

• Petäjäveden vanha kirkko21.8.2015 klo 16:55

  Petäjäveden vanha kirkko on rakennettu vuosina 1763-1764, kellotorni vuonna 1821. Kirkko jäi pois käytöstä vuonna 1879, kun uusi kirkko valmistui Petäjäveden keskustaan. Nykyisin kirkon kerrotaan olevan suosittu vihkikirkko ja kesäisin kirkossa pidetään jumalanpalveluksia. Kirkko kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon, johon kirkko liitettiin vuonna 1994.

  Lupa kirkon rakentamiseen saatiin jo 1728, mutta rakentaminen viivästyi. Kirkko on rakennettu Jämsänveden ja Petäjäveden välisen salmen länsirannalle, paikalle, joka on vanhalle maaseutukirkolle tyypillinen, koska vene oli ennen vanhaan käytetty kirkossa käymisen väline. Talvisin taas kirkkoon mentiin jään yli hevosvetoisin välinein. Kirkon on suunnitellut ja rakentanut vesankalainen kirkonrakentaja Jaakko Klemetinpoika Leppänen. Kellotornin rakensi Jaakko Klemetinpojan pojanpoika Erkki Leppänen.

  Kuvan ottamisen aikaan kirkon pihalla laidunsi lammaskatras, jonka syöttäminen oli kyltillä kielletty. Sen sijaan rosvopaistin tekoa ei ollut kielletty, mutta ilmeisesti tämän kiellon pitää olla ihmisessä synnynnäisenä tai sitten se on kielletty jotenkin muuten kuin erikseen näkyville asetetulla kyltillä. Joka tapauksessa jo armeija opetti, ettei siihen voi vedota, että sanoo ?mä en tienny?. On siis olemassa asioita, jotka vain pitää tietää.

  Joka tapauksessa rosvopaisti on suomalainen perinneruoka, joka voidaan valmistaa minkä eläimen lihasta tahansa. Rosvopaisti kypsennetään noin puolen metrin syvyisessä kuopassa. Ensin kivillä vuorattua kuoppaa korvennetaan tulella 3-4 tuntia, jonka jälkeen hiillos lapioidaan pois ja paisti asetetaan asianmukaisesti pakattuna kuoppaan ja peitetään viiden sentin hiekkakerroksella. Sen jälkeen hiillos kaadetaan takaisin kuopan päälle ja tulta pidetään yllä vielä jokunen tunti. Kaikkiaan paistin tekemisen mainitaan vievän 8-12 tuntia.

  Petäjävesi on yksi paikkakunta Seinäjoelle mentäessä. Seinäjoelle pääsee esimerkiksi Keski-Suomesta useaa eri reittiä. Arvelenkin, että sanonta kaikki tiet vievät Roomaan tarkoitti alun perin Seinäjokea, mutta syntymästään vaatimattomat pohjalaiset eivät ole halunneet tehdä paikkakunnastaan suurta numeroa, vaan ovat antaneet kunnian Roomalle. Aiemmin tekstissä mainittu vesistö sijaitsee kuvaa katsottaessa oikealla.

  

  ---

• Nollatoleranssi18.8.2015 klo 16:47

  Nollatoleranssi on käsite, jolla kuvataan suhtautumista olemassa oleviin ilmiöihin. Nollatoleranssissa ei ilmiön olemassaoloa suvaita lainkaan ja sen esiintyminen halutaan estää kokonaan (Wikipedia). Nollatoleranssi on erityisesti poliittisessa kielenkäytössä usein esiintyvä käsite. Kun poliitikko kaipaa julkisuutta, niin yleensä varmin tapa on esittää nollatoleranssia milloin millekin asialle. Yksi kestoaihe on alkoholi ja toinen ylinopeudet. Kohta valkoinen vehnäjauho.

  Monet asiat, kuten viina ja ylinopeus, kuuluvat normaaliin elämään, jos ne pysyvät kohtuudessa. Sitä paitsi jatkuva säätäminen ja kieltäminen ahdistaa. Eipä ihme, että valtakunnassa korkea verenpaine on sangen yleinen ilmiö. Arvelen sen aiheutuvan juuri matalasta sietokyvystä. Suorastaan suvaitsemattomuudesta. Suvaitsemattomuus puolestaan saa aikaan kaikenlaisia raivokohtauksia.

  Tokipa äärimmäiset ilmiöt pitää kieltää, mutta esimerkiksi liikenteen nopeudet alkavat olla säädeltyjä aivan järjettömyyteen asti. Jos esimerkiksi muutaman sadan metrin tieosuudella on puolen tusinaa eri nopeutta, niin piileekö siinä jokin järki, tai siinä, että nopeutta kytätään lähes tuhannesosien tarkkuudella?

  Oheinen kuva havainnollistaa sen mitä tapahtuu, jos nopeus kasvaa liian suureksi. Etuvetoisella autolla liian rivakka kiihdytys voi jättää takapyörät parkkipaikalle. Poliisin uusi ihmeauto varmaan tunnistaa takapyörättömän liikennevälineen. Takapyörätön auto varmasti vaarantaa liikenteen suuremmin kuin muutaman kilometrin ylinopeus. Etenkin, jos auto kulkee niinkin lujaa, että osa pyöristä tippuu kyydistä.

  Näyttää siltä, että rikkeet ja niiden roima sakottaminen ovat uusi strategia, jolla Suomi pannaan kuntoon. Ongelma lienee enää se, että sakkorahatkin taitavat mennä Kreikkaan.

  

  ---

• Myllysaaren kesäteatterissa8.8.2015 klo 09:55

  Kesäteatteri on kesällä toimiva ulkoilmateatteri. Kysymyksessä oleva teatteri aloittaa toimintansa lumen sulettua ja ilmojen lämmettyä joskus toukokuussa ja lopettaa toimintansa, kun ilma viilenee ja ihminen alkaa palella. Aivan ulkosalla kesäteattereissa ei värjötellä, vaan katsomo ja näyttämö voivat olla myös katettuja kuten kuvan teatteri Lahden Myllysaaressa, joka on venevaja.

  Myllysaari sijaitsee Vesijärvessä ja kuuluu Lahden Tapanilan kaupunginosaan. Saareen pääsee siltoja pitkin, joten teatterimatkaa ei tarvitse tehdä uiden. Näin tapakouluttajatkaan eivät pääse kauhistumaan. Suurin kauhistuksen aihe etikettipiireissä lienee tätä nykyä shortsit ja karvaiset sääret.  Paitsi kesäteatteri saaresta löytyy myös kesäravintola Myllysaari.

  Myllysaaren kesäteatterissa näyteltiin kesällä 2015 vauhdikas farssi  Suvivalssi, jonka kerrotaan olevan suuri rakkaustarina vanhojen kotimaisten mustavalkoelokuvien tapaan. Allekirjoittaneeseen näytelmä meni kuitenkin täydestä. Päähenkilönä näytelmässä oli siltainsinööri, kuinkas muuten, sitten oli piika, talon tyttäriä, isäntä, työväkeä ja yksi julkikommunisti. Tapahtumat keskittyivät lähinnä insinöörin, talon tyttärien ja piian välisiin suhteisiin. Työreformi, työajan pidennys ja tuottavuusloikka eivät olleet näytelmän kantavana teemana.

  

  ---

• Vesilinna, Jyväskylä29.7.2015 klo 00:44

  Tältä korkeudelta kuvan maisemaa olen katsellut viimeksi niihin aikoihin kun Amerikan enollani oli tapana käydä Suomessa sukulaisia laskemassa. Eno osti aina Suomeen tultuaan sinivalkoisen Mossen, jolla sitten myös allekirjoittanut pääsi jokusen kerran huristelemaan tukka putkella. Kyydissä tosin. Mosse oli tuohon aikaan ensimmäisiä nelivetoisia autoja, joten eipä ihme, jos tukka putkelle menikin - kun jokaisesta ovesta veti, niin tukka taipui. Suomi oli tuohon aikaan vielä itsenäinen, puolueeton ja suvaitsevainen valtakunta, joten täällä pystyi ihminen ajamaan valitsemallaan autolla ilman viranomaistoimenpiteitä. Amerikassa olisivat varmaan kommunismiepäilyt Mossen käyttämisen vuoksi johtaneet enon vähintäänkin kiven sisälle.

  Vesilinna Jyväskylässä on yhdistetty vesi- ja näkötorni Jyväskylässä Harjun laella. Linnan on suunnitellut Olavi Kivimaa ja se on valmistunut vuonna 1953. Tornin korkeus on 34 metriä ja vesisäiliöiden tilavuudeksi kerrotaan 3000 kuutiometriä. Linnassa on vesi- ja näkötornin lisäksi maisemaravintola ja Jyväskylän yliopiston Keski-Suomen luontomuseo. Nimestään huolimatta Harju ei ole harju, vaan osa jääkauden aikuista Sisä-Suomen reunamuodostumaa. Paitsi Vesilinnaa Harjulta löytyy myös Harjun urheilukenttä ja kesäteatteri. Linnan viereen on pystytetty vanha ilmatorjuntatykki muistoksi siitä, että sotien aikana Harjulla toimi ilmatorjunta-asema. Jyväskylän keskustan puolelta Harjulle johtavat Neron portaat, jotka on rakennettu työllistämisprojektina vuonna 1925. Nimi Neron portaat on tullut silloisen kaupungininsinöörin Oskar Neron mukaan. Portaista sanotaan käytetyn myös nimitystä Tiedon portaat, vaikka nimitys ei kovin omaperäiseltä kuulostakaan. Tiedon portaathan on 1960 ?luvulla julkaistu suomenkielinen itseopiskeluun tarkoitettu kahdeksanosainen tietokirjasarja, jonka julkaisi WSOY.

  Kuvasta voi hyvällä onnella erottaa Jyväsjärven, jonka kerrotaan olevan järvi Jyväskylässä. Vetensä järvi saa Tourujoen kautta ja vettä on tarjolla ainakin Tuomiojärvestä, Palokkajärvestä ja Alvajärvestä. Päijänteeseen Jyväsjärvi on yhteydessä Äijälänsalmen kautta. Jyväsjärven rannalla sijaitsevat Jyväskylän yliopiston Mattilanniemen ja Ylistön kampusalueet. Järven rantaa kiertää Rantaraitti. Järven ylitse johtaa kaksi siltaa: Kuokkalan silta ja Ylistön silta. Järven suurin syvyys on 25 metriä ja keskisyvyys seitsemän metriä.

  Torniin kiipeäminen oli taas jännittävä kokemus. Etenkin kun olin lukenut, että Harju pitää sisällään soraa. Sehän merkitsee, että linna on hiekalle rakennettu. Mutta hyvin linna kuitenkin pysyi pystyssä. Edes pahempaa huojumista en havainnut ravintolassa ruokaillessani. Ainakin ruoka pysyi siellä minne se oli tarkoitettukin. Sittemmin kuulin myös, että kaupungin porvarit olivat suunnitelleet tilin tekemistä Harjun soralla, mutta sekin huoli on helpottunut, kun olen antanut kertoa itselleni, että Harju on nyttemmin rauhoitettu puistokäyttöön.

   

  ---

• Enonsaari17.7.2015 klo 21:18

  Enonsaari sijaitsee kivenheiton päässä Lahden satamasta. Kiven heittäminen satamasta Enonsaareen kysyy kuitenkin talenttia tai ainakin ruista ranteeseen, joten vähemmällä vaivalla pääsee, kun ottaa kiven mukaan veneeseen, köröttelee Enonsaareen ja asettaa kiven rannalle. Turha kiveä on enää sisemmälle saareen kiikuttaa.

  Heittäminen on muutoinkin epävarma teko, koska kivi voi lentää sattumanvaraisesti minne tahansa. Pahimmassa tapauksessa ohi saaren tai peräti väärälle saarelle. Saaria Vesijärvessä on nimittäin useita.  Kaiken kaikkiaan kiven heittäminen on lopputuloksen kannalta lähes yhtä epävarma teko kuin Kreikan tukeminen. Siitäkin huolimatta, ettei Kreikkaa sinänsä ole edes tuettu, vaan kapitalistit ovat tukeneet omaa itseään, sillä tukirahathan ovat menneet kapitalistien omien lainojen lyhennyksiin.

  Enonsaari on lahtelaisille hieman samanlainen paikka kuin esimerkiksi Pihlajasaari helsinkiläisille. Nälän yllättäessä voi astella mukavasti satamaan, istua veneeseen ja körötellä saarelle syömään pippuripihvin tai jotakin muuta ravitsevaa. Enonsaaressa pippuripihvin sijasta tosin belgialaiset (lue ranskalaiset) perunat nakeilla, kuten asia kaupallisesti on tapana ilmaista.

  Saaren nimi, Enonsaari, on mielenkiintoinen sinänsä. Mistä nimi eno juuri saaren nimeksi? Onko niin, että sanonnan kuuluisa meriummikko eno putosi veneestä juuri Enonsaaren kohdalla? Täytynee kysyä asiaa kielipoliisilta tai vastaavalta. Näin siitä syystä, että veneestä pudonnut eno on mitä luultavimmin ollut juovuksissa, joten on luultavaa, että nimi on vähintäänkin epäiltyjen rekisterissä.

  Vesijärvi Enonsaaren tienoilla on vilkkaasti liikennöity. Kaikenlaisia kulkupelejä löytyy aina purjeveneistä vesiskoottereihin. Rautalammilla on kuuleman mukaan saari, joka on kyllästynyt alkuperäiseen paikkaansa ja lähtenyt siitä syystä etsimään uusia haasteita. Jää nähtäväksi mitä Enonsaari tekee. Arvelen kuitenkin, ettei Lahti  matki Rautalampea, vaan Lahdessa liikkeelle lähtee niemi. Sopiva ehdokas liikkuvaksi niemeksi on sataman kupeessa sijaitseva Ruoriniemi.

  Jokaisessa vähänkin merkittävässä järvessä pitää olla hirviö. Siksi myös Vesijärvi pitäisi tutkia nykyistä tarkemmin. On luultavaa, että pohjamudista hirviö löytyy, jos asialle laitetaan armeija ja sen hallussa oleva moderni tekniikka. Tai jos ei löydy hirviötä, niin ainakin sukellusvene, tai ainakin pohjamutiin tarttunut sukellusveneen ääni, joka sitten liejusta vapauduttuaan tarttuu modernien seurantavälineiden antureihin tai muihin tarttumaelimiin.

  Kuvassa ei näy Enonsaari kokonaan, vaan kappale Enonsaaren rantaa, mutta oheisesta nettiosoitteessa voi käydä katsomassa lähempiä tietoja ja kuvia Enonsaaresta.

   

  http://www.enonsaari.fi/fi/etusivu

  

  ---