Blogi - Phil Decker - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin

Blogi aloitettu: 25.5.2007
Blogimerkintöjä: 916 kpl

• Törnävän kartano2.6.2007 klo 20:18

  Törnävän kartano, toiselta nimeltään Östermyran kartano, sijaitsee Seinäjoen keskustasta muutaman kilometrin etelään, joen rannassa. Kartanon perusti Abraham-Wasastjerna perustamansa rautaruukin yhteyteen. Rautaruukki on perustettu 1798 ja kartano 1806. Rautaruukki on ollut aikanaan maan johtava kankiraudan tuottaja. 
  
  Sittemmin ruukin yhteyteen on rakennettu ruutitehdas vuonna 1825. Ruutia tehtaassa tuotettiin 1800-luvun puolivälin tienoilla, Krimin sodan aikoihin, jopa 100 000 kiloa vuodessa. 
  
  Kartanon on perustanut Wasastjernan suku ja suvun hallussa kartano on ollut aina 1860 ja 1870-luvuille, jolloin omistajat joutuivat taloudellisiin vaikeuksiin ja joutuivat myymään kartanon Henkivakuutusyhtiö Kalevalle vuonna 1890. 
  
  1903 kartano siirtyi hovioikeudenasessori Konstantin Törnuddin omistukseen. Hän nimesi kartanon Törnäväksi syntymäpaikkakuntansa Tyrvään ruotsinkielisen nimen mukaan. Törnudd testamenttasi kartanon Seinäjoen kunnalle 1925. Tätä nykyä kartano on Seinäjoen kaupungin juhlahuoneisto ja edustustila.

  
  

  ---

• Valokuvaus harrastuksena31.5.2007 klo 08:39

  Valokuvaus nykyaikana on mielenkiintoinen harrastus. Uusi digitaalitekniikka on avannut valokuvaukselle uusia, ei-materiaalisia ulottuvuuksia. Tosin vielä elää käsitys, että "hyvät vehkeet" ovat edellytys hyville kuville, mutta näin ei välttämättä ole. Digitaalitekniikan kehitys on joka tapauksessa johtanut siihen, että kameran hinta tuskin on este harrastuksen aloittamiselle.

  Käsitykseni mukaan laitteella on vain pieni osa valokuvauksessa. Keskeistä on se, että laite on riittävä kuvan materiaalin tuottamiseksi. Varsinainen kuvan tekeminen alkaa vasta kuvan ottamisen jälkeen.

  Kamera on verrattavissa taiteilijan käyttämiin väreihin, pensseliin ja alustaan, jolle kuva maalataan. Saman katson pätevän myös valokuvaukseen. Ei pelkillä väreillä ja laitteilla saa tehdyksi itse kuvan ideaa. Kamera toistaa vain sen, minkä se annetuilla säädöillä "näkee."

  Toisaalta valokuva ei myöskään ole kuva siinä mielessä kuin joku aika sitten. Kuvia katsellaan nykyisin paljon näytöltä tai niitä heijastetaan kankaalle. Erilaiset kuvan esittämistavat vaativat sen, että kuvaa joudutaan käsittelemään joka tapauksessa.

  Digitaalikamerat ovat kumminkin vielä kehityksensä alkutaipaleella, sillä ne ovat isoja, hitaita ja kömpelöitä. Nykyaikaisen maailman ilmiöiden vangitseminen onnistuu niillä vain rajallisesti. Hitailla laitteilla ei ehdi ajan hermolle. Maailma ei pysähdy odottamaan. Eikä kukkokaan laula käskien, tiettävästi.

  ---

• Paras kesätanssi29.5.2007 klo 14:55

  Paras kesätanssi on ehdottomasti englantilainen valssi. Se on siisti ja tyylikäs tanssi. Sitä voi suositella jopa menetelmäksi tutustua anoppiinsa.

  Rumba sopii elämän kevääseen. Sillä tuskin on paljon annettavaa jo elämän seesteistä aikaa eläville. Rumba on kosiotanssi ja mitäs ihminen semmoisella tekee, jos sokerikaan ei sula enää suussa.

  Pasodoble on tehty eteläpohjalaiseen temperamenttiin. Täällä on paljon lihakarjan kasvattajia, joten härkien kanssa taistelu on jokapäiväistä.

  Sambasta tulee mieleen sambakarnevaalit, jotka - aivan henkilökohtaisena mielipiteenä - ovat paljon mukavampaa katseltavaa kuin esimerkiksi Tangomarkkinat, jotka jo nimenä aiheuttavat kylmiä väreitä. En kyllä sano mihin.

  Quickstep on tyypillinen yritysjohdon tanssi. Se on nopeatempoinen ja poukkoileva, kuten tulosjohtaminen, joten quickstep istuu yrityksen imagoon siinä missä joku pimeän polkkakin.

  Slow foxtrot on hämäläinen tanssi. Se on vaativa eikä sovi hötkyilijöille. Esimerkiksi eteläpohjainen temperamentti on aavistuksen hötkyilevämpi kuin hämäläinen, joten en suosittele slowfoxia edes puukkohippojen taustamusiikiksi.

  Jive taas on tyypillistä countrymusiikkia. Se muistuttaa riihenpuintia ja siinä tulee hiki.

  Wienin valssista kukaan ei tiedä, mitä varten se on tehty. En minäkään. Sen idea on kumminkin kiertää tukka putkella ympäri salia.

  Cha cha on niin ikään tanssi, josta kukaan ei tiedä, mitä sillä tehdään. Luultavasti sillä karkotetaan variksia puutarhasta.

  Tango on nykimisoireista kärsiville tehty liikunnan muoto. Siinä nyrjäyttää helposti päänsä, jos ei ole varovainen.

  
  
  
  
  

  ---

• Pukkilansaari27.5.2007 klo 23:17

  Näyttää siltä, että myös Pohjanmaalla on tanssilava, Pukkilansaari. Tämä löytyy Isokyröstä, Kyrönjoen saaresta. Joen rannan ja saaren välillä on lossikuljetus n. 60 m.

  Lavan strategiset tiedot ovat seuraavat: lattia: 350 m², suorakulmio, lakattua koivua, lisäksi katettu ulkolava 10×12 m, liukasteena PVC-pulveri (ei booria).

  http://huvi.fi/p/49.html

  Isokyrö mainitaan Suomen kunnaksi joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä.

  
  http://fi.wikipedia.org/wiki/Isokyr%C3%B6

  ---

• Katoavaa kansanperinnettä25.5.2007 klo 16:12

  Tanssilavakulttuuri, katoavaa kansanperinnettä? Näin, ikävä kyllä, on. Onneksi tanssinharrastus lienee lisääntymässä, kiitos "Tanssii tähtien kanssa"-ohjelman. Tosin ohjelma antaa tanssista varsin omalaatuisen kuvan, viimeisin jopa skandaalin, mutta näkihän katsoja sentään edes jotakin, lähinnä kumminkin kilpatanssia.

  Perinteinen tanssilava on mielestäni nimenomaan järven rannalla, ei missään city-ympäristössä vapaa-ajan keskuksen nimellä, tai mikä vielä kauheampaa, jonakin tanssicenterinä.

  Ainoa mitat täyttävä tanssilava taitaa tätä nykyä olla Rutalahden Letkaliiteri, vanha heinälato Keski-Suomessa. Se on suorastaan idylli. Kesällä, jolloin se on ainoastaan toiminnassa, se on jopa lievästi kansainvälinen.

  Suorastaan rikos tanssikulttuuria kohtaan on tehty Jyväskylässä, jossa Koivurannan tanssilavan paikalla röyhyää turvevoimalaitos.

  Tokipa järvenrantaidylliin perustuvia tanssiravintoloitakin löytyy. Rantasipit tiettävästi on rakennettu vesistön äärelle. Tosin parhaana pidän Heinolan Kumpelia.

  Naapurivaarassa on maisemallisesti upea tanssipaikka, mutta valitettavasti sieltä puuttuu järvi.

  
  
  

  ---

• Paras kesäruno25.5.2007 klo 00:10

  Paras suomalainen kesästä kertova laulu on mielestäni "Kesäpäivä Kangasalla", mikä näin kesän alkajaisiksi kannattaa kertoa. Laulun teksti on Topeliuksen koukeroista ja ilmeikästä runokieltä. Sävelmän runoon on tehnyt Gabriel Linsen.

  Runotekstin koukeroisuuden havaitsee esimerkiksi seuraavasta laulun säkeistöstä:

  "Vaan ympäri lehtorantain on hongikko mietteissään ja vanhuksen lailla katsoo kuin lapset lyö leikkiään. Ja peltojen laihot heitä ne tervehtii aaltoillen, ja niityn kukkivat nurmet luo tuoksuja tuulehen"

  Tuossa on yksinkertaisella vertauksella saatu luonnolle sangen inhimillisiä piirteitä, tunteita ja tuntemuksia.

  Tokipa  Näsijärvi-humppa soveltuu myös perushämäläiseen luonteenlaatuun, joka ei tosin sanottavasti poikkea pohjalaisesta mentaliteetista.

  Paras teho saavutetaan kuitenkin, jos Näsijärvi-humppa esitetään kesäisellä tanssilavalla PÄIJÄNTEEN rannalla.

  
  http://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4ij%C3%A4nne

  ---