Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin

Blogi aloitettu: 25.5.2007
Blogimerkintöjä: 911 kpl
  • Toreja19.12.2012 klo 17:03

    Punainen tori on Venäjän pääkaupungin Moskovan keskusaukio ja yksi maailman tunnetuimmista aukioista. Torin länsilaidalla on Kreml, joka on ollut Venäjän ja Neuvostoliiton hallintokeskus vuodesta 1919 ja myös aiemmin ennen vuotta 1712, jolloin pääkaupunki muutti Pietariin. Moskovan pääkadut lähtevät säteittäisesti Punaiselta torilta ja muuttuvat myöhemmin valtateiksi, joten Punaista toria voidaan pitää Moskovan ja koko Venäjän keskuksena. Torin nimi tulee sanan krasnyi / krasnaja (?punainen?) vanhasta merkityksestä, joka on ?kaunis?, ja jolla viitattiin alkujaan torin laidalla olevaan Vasilin katedraaliin.Punainen tori on kuuluisa myös Leninin mausoleumista ja valtakunnallisista sotilasparaateista. 

    Tori Amos, Myra Ellen Amos, s. 1963 Newton, Pohjois-Carolina, Yhdysvallat on yhdysvaltalainen laulaja, pianisti ja lauluntekijä, joka on tunnettu pianovetoisesta pop- ja rock-vaikutteita yhdistelevästämusiikistaan ja voimakkaista, muun muassa ihmissuhteita, uskontoa, seksuaalisuutta ja henkilökohtaisia tragedioita käsittelevistä sanoituksistaan. 

    Pyhän Markuksen tori, Piazza San Marco, on Venetsian kaupungissa Italiassa sijaitseva tori tai aukio, joka tunnetaan myös yksinkertaisesti nimellä Piazza (?tori?). Venetsiassa on vain yksi Piazza, sekä siihen kuuluva pieni aukio Piazzetta. Muista aukioista käytetään nimitystä campo.  Piazzettalla sijaitsee kaksi kuuluisaa graniittipylvästä, joita koristavat Venetsian alkuperäinen suojeluspyhimys Pyhä Theodorus ja kaupungin suojeluspyhimystä Markusta symboloiva siivekäs leijona.

    Lahden kauppatori on Lahden keskustassa, Keski-Lahden kaupunginosassa sijaitseva tori. Se perustettiin, kun Lahti muuttui kauppalaksi ja markkinat siirrettiin Asikkalan Anianpellolta takaisin Hollolan Lahteen. Kauppatori on Lahden paikallisliikenteen bussien solmukohta. Torin kohdalla on kaksi pysäkkiä länteen Aleksanterinkadulla ja neljä pysäkkiä itään Vapaudenkadulla.

    Kuva on Lahden kaupungintalon mäeltä Lahden torille päin. Tori lienee jotakuinkin parin sadan metrin päässä patsaan takana, tai itse asiassa edessä, joten itse asiassa tori ei kuvaan näy, mutta joka tapauksessa kuva on torille päin. Esimerkiksi kaupungin hallitsija pystynee työhuoneestaan katselemaan torilla käyviä alamaisiaan, jos niin katsoo tarpeelliseksi. Hallitsijan työhuone sijaitsee tiettävästi kaupungintalon tornin kupeessa.

    Lahti


  • Aspegrenin Puutarha, Rosenlund, Pietarsaari5.12.2012 klo 18:20

    Rosenlundin pappila kivinavettoineen ja virka-asuntoineen sekä Aspegrenin puutarha sijaitsee Pietarsaaren keskustassa. Puutarhan perusti rovasti Gabriel Aspegren 1700-luvulla ja se on eräs Suomen vanhimmista pappilapuutarhoista.

    Rosenlund tunnettiin omana aikanaan parhaiten puutarhaviljelystä. Hyötypuutarha oli suuri ja sitä ympäröi korkea kivimuuri, tiilestä muuratuin portein. Viljelykset oli jaettu säännönmukaisiin kortteleihin, joiden välissä oli sorakäytävät. Puutarhassa oli kahdeksankulmainen huvimaja ja ansari.

    Aspegrenin puutarha on entisöity alkuperäisen suunnitelman mukaiseksi ja hyötypuutarhassa viljellään tuolle aikakaudelle tyypillisiä kasveja. Vuonna 1777 rakennetussa kivinavetassa sijaitsee Pedersören seudun kotiseutumuseo.

    Aspegrenin puutarha


  • Amanita muscaria26.11.2012 klo 18:29

    Olen harjoittanut tutkivaa journalismia sen toteamiseksi asuuko kärpässienen alla Mörri-Möykky. Vaan eipä näy, ei. Ei ainakaan tämän Salpausselällä kasvaneen kärpässienen alla. Valitettavasti paikalta puuttui Sherlock Holmes, jotta hän olisi voinut selvittää tai pikemminkin kertoa havaintojensa perusteella, kuka oli kuvassa esiintyvän sienen kaatanut. Luultavasti ei kumminkaan Watson, koska arvelen, ettei Watsonia Salpausselkä pahemmin kiinnosta. Luultavasti pikemminkin englantilainen nummimaisema.

    Nummi on hiekkainen tai sorainen, puuton, varpuvaltainen alue. Nummet ovat yleensä laidunnuksen tuloksena syntyneitä. Yleisesti nummella kasvaa sammalta, jäkälää ja varpuja, mutta hyvin vähän tai ei lainkaan puita. Kuuluisia nummialueita ovat Bodminin nummi  Cornwallissa, Yorkshiren ja Skotlannin nummet ja Öölannin Stora Alvaret. Suomessa nummia on Lounais-Suomen saaristossa sekä Merenkurkun ja Perämeren saarissa ja rannikolla. Maan suurin nummialue on Korppoon Jurmon saaressa Paraisilla.

    Stora alvaret är ett 37 kilometer långt och 15 kilometer brett område med alvarmark på de södra delarna av den  svenska ön  Öland i Östersjön.

    Punakärpässieni, Amanita muscaria, lyhyesti kärpässieni, on kenties tunnetuin myrkyllinen sieni. Se on myös Suomen yleisin myrkkysieni. Punavalkoisen värityksensä vuoksi punakärpässieni on helppo tunnistaa. Punakärpässieni on koivun ja männyn juurisieni.

    Punakärpässieni on myrkyllinen. Se sisältää useita myrkyllisiä ja huumaavia aineita, joista tärkeimmät ovat iboteenihappo ja erityisesti sen hajoamistuote muskimoli. Muita myrkkyaineita ovat muun muassa muskariini ja muskatsoni

    Punakärpässieni


  • Jyrängön silta Heinolassa19.11.2012 klo 16:24

    Jyrängön virran yli kulkeva rautatiesilta Heinolassa valmistui vuonna 1932. Pituudeltaan se on n. 340 metriä ja jännevälejä on yksitoista. Siltakantta kannattavat korkeat graniittiset siltapilarit. 

    Siltatyö pääsi alkamaan 10. päivä syyskuuta 1928. Pääosa radasta teetettiin vankityövoimalla. Rautatiesillan rakentaminen kaupungin alueelle suoraan yli Kymenvirran pääsi alkamaan vasta kesällä 1930. Siltatöiden aloitusta viivästyttivät erimielisyydet sillan paikasta ja rakennusluvan viivästyminen.

    Sillan vihki käyttöönsä tasavallan presidentti, entinen Heinolan tuomiokunnan tuomari P.E. Svinhufvud. Radalla oli aikoinaan sekä henkilö- että tavaraliikennettä, mutta henkilöliikenne radalla lakkautettiin vuonna 1968 ja sittemmin rata on ollut ainoastaan tavaraliikenteen käytössä.

    Jyrängön silta


  • Picea abies14.11.2012 klo 08:06

    Suomi on Euroopan metsäisin maa. Suomen pinta-alasta metsät kattavat 75 prosenttia. Metsää on jokaista suomalaista kohti neljä ja puoli hehtaaria. Kasvimaantieteessä Suomi kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen. Lähes puolet puustosta on mäntyä, seuraavaksi yleisimmät puulajit ovat kuusi ja hies- sekä rauduskoivu.

    Metsäkuusi eli kuusi, Picea abies, myös näre, on mäntykasvien, Pinaceae, heimoon kuuluva ainavihanta havupuu. Metsäkuusi jaetaan tavallisesti kahteen alalajiin, jotka ovat euroopankuusi, Picea abies subsp. abies ja siperiankuusi Picea abies subsp.obovata. Jotkut kasvitieteilijät pitävät siperiankuusta omana lajinaan Picea obovatana.

    Suomessa metsäkuusi on ainoa luonnonvarainen kuusilaji, joka kasvaa koko maassa Lapin pohjoisimpia osia lukuun ottamatta. Siperiankuusi kasvaa Lapissa ja Oulun läänissä ja on Lapissa yleisempi kuin euroopankuusi. Kuusirajan sanotaan kulkevan Ivalon ja Inarin kirkonkylän välillä. Vaikka kuusi on vallannut lähes koko Suomen, se on silti melko uusi tulokas suomalaisessa kasvistossa, vain viidentuhannen vuoden ikäinen.

    Euroopankuusi voi kasvaa 30?45 metrin, Balkanilla jopa yli 60 metrin pituiseksi. Se on siten Euroopan pisimpiä ja Suomen pisin luontainen puulaji. Neulasten pituus on 1,5?2,5 cm ja käpyjen 10?15 cm. Siperiankuusi on kasvutavaltaan euroopankuusta kapeampi, lyhytkasvuisempi ja lyhytoksaisempi. 

    Kuusen kantohinta ?/kuutiometri: 54,92 (marraskuu 2012). Kantohinta: pystyssä olevan puun hinta ilman hankintakustannuksia. Ruotsiksi: rotpris, rotnetto. Englanniksi: stumpage price.

    Kuusen hankintahinta ?/kuutiometri 58,82 (marraskuu 2012). Hankintahinta: puutavaran hinta, joka sisältää puun arvon sekä puutavaran hakkuun ja lähikuljetuksen hinnan. Ruotsiksi: inköpspris. Englanniksi: cost price, acquisition price, delivery price, original cost, original price, prime cost, sypply price.

    Hinnat ovat metsänhoitoyhdistysten sivuilta ja tarkoittavat valtakunnallisia neljältä edelliseltä viikolta laskettuja hintoja. Joten ei muuta kuin laskemaan, kuinka arvokas kuvan kumossa oleva kuusi lieneekään. Siis rahallisesti, lähinnä, koska muita arvoja mahtanee olla vaikea mitata.

    Picea abies


  • Felis Domesticus6.11.2012 klo 20:07

    On arvioitu, että villikissa kesyyntyi kotieläimeksi Lähi-idän alueella. Mittavammin villikissojen kesyttäminen alkoi maanviljelyn alkamisen myötä. Kissat huomattiin hyödyllisiksi viljavarastoja tuhoavien hiirikantojen kurissa pitämiseksi. Vähitellen ihmisten seurassa kesyimmistä villikissoista alkoi jalostua kotieläimenä viihtyviä muotoja.

    Egyptin mytologiasta löytyy runsaasti viittauksia kissoihin. Kissoja esittävää taidetta ja kissojen muumioituneita jäänteitä on löydetty 4 000 vuoden takaa. Kissoja pidettiin kotieläiminä ja hedelmällisyyden symboleina. Kissan tappamisesta sai Egyptissä kuolemantuomion.

    Muinaisskandinaavisessa proosarunoudessa on myös mainintoja kissasta. Esimerkiksi  hedelmällisyyden jumalatar Freija matkusti vankkureilla, joita vetivät kissat. Niillä hän matkusti muun muassa Balderin hautajaisiin. Balder, muinaisnorjaksi Baldr, isl. Baldur, oli muinaisskandinaavinen viattomuuden, kauneuden, ilon, puhtauden, auringon ja rauhan jumala. Hän oli Odinin ja Friggin toinen poika. Hänen vaimonsa nimi oli Nanna ja hänen poikansa oli Forseti. Balder omisti suurimman koskaan rakennetun laivan, Hrighornin.

    Kuvan kissan syntyperästä ei ole tietoa. Ei edes siitä, kuka on kissan omistaja. Kuva on otettu kissan suorittaessa päätehtäväänsä eteläpohjalaisen pellon pientareella. Häivähdys sinistä turkissa saattaa kuitenkin merkitä sitä, että kissa on siniverinen. Siis aatelinen. Mutta menee ja tietää.

    Felis Domesticus


  • Kokkola3.11.2012 klo 08:41

    Kokkola, Karleby,  ent. Gamlakarleby on Suomen kaupunki ja Keski-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Pohjanlahden rannikolla Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Kokkola sijaitsee noin 120 km Vaasasta pohjoiseen ja noin 200 km Oulusta etelään. Kaupungissa asuu 46 697 ihmistä (2012). Kunta on kaksikielinen: 84,2 prosenttia asukkaista puhuu äidinkielenään suomea, 13,5 prosenttia puhuu ruotsia ja muun kielisiä on 2,3 prosenttia. Kokkola on Suomen pohjoisin kaksikielinen kunta.

    Kokkolan kaupunki oli 1900-luvun alkuun asti jakautuneena Oppistaniin, yläkaupunkiin, ja Neristaniin, alakaupunkiin. Oppistan, nykyinen keskusta, oli rikkaiden kauppiaitten ja vanhojen laivanvarustajasukujen sekä liike-elämän aluetta. Oppistanin pohjoispuolella puolestaan sijaitsi laaja alakaupunki, Neristan, jota asuttivat eri alojen käsityöläiset ja merimiehet. Oppistanin ja Neristanin raja kulki jokseenkin Pormestarinkatua pitkin. Nykyään suurin osa Oppistanin hienoista kivitaloista on purettu liikerakennusten vallattua keskustan, mutta Neristan on säilynyt melko yhtenäisenä kokonaisuutena kapeine katuineen ja lauta-aitojen rajaamine pihoineen.

    Neristan eli Alakaupunki on Kokkolan Vanhankaupungin nimi. Neristan on yksi Suomen laajimmista historiallisista puukaupunkikokonaisuuksista. Neristanin 12 korttelia kattava yhtenäinen asemakaava on peräisin 1660-luvulta. Suurin osa Neristanin rakennuksista on kuitenkin 1810?1880-luvuilta, vaikkakin vanhimmat rakennuksista ovat jopa 1600-luvulta. Museovirasto on määritellyt Kokkolan ruutukaava-alueen puutalokorttelit yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. 

    Kokkola


  • Paluu Häränsilmälle24.10.2012 klo 19:29

    Muistaakseni kirjoitin Häränsilmästä joitakin vuosia sitten, mutta koska Kuvablogi.com on hävinnyt kuvineen jonnekin (hornan tuuttiin?) edes häviämisestään mitään ilmoittamatta, niin laitan uuden häränsilmäpäivityksen näkyville. Mitään silmin havaittavaa muutosta ei ole näkyvissä, kenties syksyä lukuun ottamatta. Edellinen versio oli kuvattu keskemmällä kesää, joten vaikutelma mitä ilmeisimmin oli toisenlainen.

    Häränsilmä on 1983 luonnonsuojelualueeksi rauhoitettu suppalampi Lahden stadionin läheisyydessä. Sen alkuperäinen pinta-ala on ollut 1 ha, mutta umpeenkasvun vuoksi sen vesipinta-ala on supistunut 0,2 hehtaariin. Häränsilmä on saanut alkunsa jäälohkareen painauduttua maahan,  jossa se on sitten myöhemmin sulanut. Lampi muodostui siinä vaiheessa, kun jäälohkareen alapuolelle muodostui vettä pidättävä pohja. 

    Häränsilmä


  • Syksyn värejä15.10.2012 klo 03:46

    Jo pitempään olen pohtinut onko kesä jo paketissa vai peräti pulkassa. Ainakin sen verran viileää on ollut, ettei pulkka varmaan kovin kauaksi jää oikeista ja riittävistä tiedoista, jotka nyt ainakin pitää antaa liikeyrityksen tapauksessa. Se nyt sitten jää arvattavaksi millainen yritys on paketissa tai peräti pulkassa oleva. Luultavasti tämä jälkimmäinen on jonkinlainen jalasyritys. Siis paikasta toiseen siirrettävissä oleva tuotannollinen tai palveluja ihmislajille tarjoileva organisaatio.

    Viimeaikaisten rankkasateiden perusteella voinee kenties muuttaa sanontaa siten, että kesä on veneessä. Tai pohjalaisella pellolla. Siinä määrin paikkakunnalla on ollut vettä, ettei paremmasta väliä. Luultavasti jopa Venetsia kalpenee, jos se laitetaan täkäläisten vesimäärien rinnalle. Gondoleja ei tosin ole, mutta onpahan sitä vastoin traktoreita. Ero Pohjanmaan ja Venetsian välille syntyy tietysti siitä, että toimiva gondoli kulkenee veden pinnalla, mutta traktori veden alla.

    Kuvan maisema sitä vastoin ei ole Pohjanmaata lähelläkään, vaan se on Salpausselältä Lahden urheilukeskuksen takaa. Maiseman värityksestä voi päätellä, että kysymyksessä on syksy, vaikka helpoiten seikan voi päätellä katsomalla kalenterista. Siis matkapuhelimen näytöltä, jos tarkkoja olemme. Kalenterista katsominen tosin tullee kysymykseen vain erittäin epäluuloisen henkilön kysymyksessä ollessa, koska ilman kylmyys ja korkea kosteusprosentti kertovat ilman mitään mittariakin, että syksyhän se on iloksemme saapunut. Näin siksi, että kesä meni eikä vielä ole lunta. Tämä jälkimmäinen tieto puolestaan on saatu deduktiivisella päättelyllä.

    Syksy


  • Sateenkaari2.10.2012 klo 19:51

    Sateenkaari on spektrin väreissä esiintyvä ilmakehän optinen ilmiö. Se syntyy, kun valo taittuu pisaran etupinnasta, heijastuu pisaran takapinnasta ja taittuu jälleen pisaran etupinnasta. Koska vesipisara on dispersiivinen, valkoinen valo hajoaa väreiksi muodostaen sateenkaaren. Sateenkaari lienee huomatuin ilmakehän valoilmiö. Se on siksi herättänyt kiinnostusta kautta historian. Kertomuksia sateenkaaresta esiintyy tarustossa joka puolella maapalloa. Sateenkaarta on usein pidetty huonona ennusmerkkinä.

    Ensimmäiset tunnetut sateenkaareen liittyvät uskomukset ovat sumerilaista ja kaldealaista perua. He pitivät sateenkaarta tulvan enteenä. Kreikassa sateenkaari liitettiin Iris-jumalaan, joka oli huonojen uutisten tuoja. Suomalaisessa mytologiassa sateenkaari oli Ukko-jumalan jousi, jolla hän ampui salamoita ja siirtolohkareita. Taivaalla näkynyt kaari on myös yhdistetty siltaan maan ja jumalien välillä. Raamatussa sateenkaari mainitaan Jumalan ja ihmisen väliseksi merkiksi. Kuun sateenkaarta tai joskus myös sivukaarta on pidetty Paholaisen kaarena, sillä Paholainen ei ole pystynyt luomaan yhtä hienoa kaarta kuin Luoja. Sateenkaaren päähän on liittynyt ikuinen rauha, onni, kauneus ja terveys. Yhtä saavuttamaton on myös sieltä löytyvä kulta-aarre. Tarustossa esiintyvät kaarikertomukset voidaan jakaa mytologisiin, teologisiin ja lukusymmetrisiin.

    Syntyolosuhteiden mukaan voi sateenkaaren ulkonäkö vaihdella. Auringonlaskuihin liittyy punainen sateenkaari, jossa punainen väri hallitsee koko kaarta ja muut värit ovat heikkoja tai niitä ei näy ollenkaan. Jos sateenkaaren aiheuttaa on sumupilvi, kysymys on sumukaaresta. Se on yleensä valkoinen, korkeintaan heikosti punainen ja sininen reunoistaan. Sumukaaren säde on myös pienempi kuin normaalin sateenkaaren. Myös kuunvalo voi aiheuttaa sateenkaaren. Kuun sateenkaari on paljon heikompi kuin päivällä havaittavat sateenkaaret, samoin kuusumukaari. Myös kasteisessa maassa voi näkyä sateenkaari, kastekaari. Sateenkaaren voi löytää myös hämähäkin verkosta tai veden pinnallla olevista vesipisaroista. Pilvien ja muiden esteiden varjostus voi aiheuttaa sateenkaariin omia erikoisilmiöitä. Sateenkaareen voi ilmestyä katkoksia tai sen läpi voi kulkea säteitä. Auringonlaskun jälkeen saattaa näkyä sateenkaari, joka ei ulotu horisonttiin asti. Jos havaintopaikan lähistöllä on suuria vesialueita, voi vedestä heijastuva valo aiheuttaa ylimääräisiä sateenkaaria. Näiden heijastussateenkaarien keskipiste on horisontin yläpuolella.

    Sateenkaari


Älypää tiedottaa

  • Älypää toivottaa hyvää juhannusta kaikille pelaajille!

    19.6.2025

    Juhannustaiat, sauna, kokko, tanssit, hyvä ruoka ja yötön yö, tämä kaikki on taas täällä - unohtamatta tietenkään Älypään Juhannus-visaa!

    Kaunista ja oikein hyvää juhannusta Älypään pelaajille!

  • Tällä viikolla selviää, miten Erika Vikman ja KAJ pärjäävät Euroviisuissa!

    13.5.2025

    Viisuihin voi virittäytyä vaikkapa pelaamalla Älypään Viisut-visaa, josta löytyy euroviisutunnelmaa aina viisujen alkutaipaleelta tähän päivään asti. Hauskaa euroviisuviikkoa Älypään pelaajille!

    Käy kokeilemassa Älypään viisuvisaa!

  • Pääsiäinen on taas täällä, samoin Älypään Pääsiäisvisa!

    17.4.2025

    Oikein hyvää mämmin, suklaamunien ja tietovisojen täyteistä pääsiäisaikaa Älypään pelaajille!

    Käy kokeilemassa Älypään pääsiäisvisaa!

Lue lisää tiedotteita