Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin
Blogimerkintöjä: 925 kpl
Grossglockner Hochalpenstrasse10.7.2013 klo 08:27
Grossglockner Hochalpenstrasse on Itävallassa sijaitseva maisematie, joka kiemurtelee useiden ilmasto- ja kasvistovyöhykkeiden läpi. Reitin alkupiste sijaitsee 800 metrin korkeudessa merenpinnasta ja korkeimmillaan tie mutkittelee yli 2 500 metrin korkeudessa. Alppitie risteilee läpi Itävallan näyttävimpien maisemien ja suurimman kansallispuiston, Hohe Tauernin. Tietä noustaessa ylöspäin siirrytään vehmaasta laaksosta yli puurajan ja tullaan lopulta karuun kuuta muistuttavaan maisemaan. Tien korkein kohta, Hochtor, oli keskiajalla tärkeimpiä Alppien ylityspaikkoja. Reitti on 48 kilometriä pitkä ja pitää sisällään 36 numeroitua mutkaa. Tie nousee aina 2500 metriin saakka.Tien käyttö on maksullista ja talvisaikaan ja huonon kelin vallitessa tie on suljettu. Grossglockner puolestaan on Itävallan korkein vuorenhuippu ja sen korkeus on 3798 metriä.
2430 metrin korkeudessa tien varrella sijaitsee ravintola ja matkamuistomyymälä Fuschertörl. Sen vieressä tai alapuolella on parkkeerauspaikka.
Alpit ovat läntisen Euroopan korkein vuoristo. Alpit kattavat osia peräti kahdeksasta eri maasta: Ranska, Monaco, Sveitsi, Liechtenstein, Saksa, Itävalta, Italia ja Slovenia. Alppien korkein vuori on Mont Blanc (4 810 m), joka sijaitsee Ranskan ja Italian rajalla. Se on samalla Länsi-Euroopan korkein vuori.
Eagle's Nest7.7.2013 klo 09:36
Kehlsteinhaus, Kotkanpesä, rakkaalla lapsella on monta nimeä, on Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen vuonna 1939 Adolf Hitlerille 50-vuotislahjaksi rakennuttama loma-asunto Berchtesgadenin lähistöllä Saksan Alpeilla. Berchtesgaden on kylä Saksassa Alpeilla Baijerissa lähellä Itävallan rajaa noin 30 kilometriä Salzburgista etelään ja 180 kilometriä kaakkoon Münchenistä. Nimi johtuu noin tuhat vuotta sitten eläneestä Perther-nimisestä miehestä, joka rakensi talonsa alueelle (Gaden = talo vanhalla saksan kielellä). Baijeriin alue liitettiin vuonna 1810 sen oltua pitkään ruhtinaspiispojen hallinnassa. Kylässä on noin 9 000 asukasta, ja sen alueella sijaitsee Watzmann -vuori, joka 2 713 metriä korkeana on Saksan kolmanneksi korkein vuori. Alueen itäreunalla kohoaa Salzberg eli Suolavuori. Nimi johtuu alueella pitkään harjoitetusta suolakaivostoiminnasta.
Kalliojyrkänteellä kohoava Kotkanpesä rakennettiin Martin Bormannin valvonnassa 1 834 metrin korkeuteen Kehlsteinvuoren huipulle. Vuorelle vievä tie oli aikanaan vaativa rakennusprosessi, koska tien oli noustava parin kilometrin matka lähes pystysuoraa kallioseinämää. Projekti onnistuttiin kuitenkin saattamaan loppuun kolmessatoista kuukaudessa huolimatta epäinhimillisistä olosuhteista ja vaatimuksista. Tie loppuu 124 metriä ennen huippua olevalle autojen kääntöpaikalle. Viimeinen osuus noustaan vuoren sisällä kulkevalla hissillä. Kotkanpesän oli tarkoitus olla Hitlerin piilopaikka ja paikka vierailevien arvohenkilöiden viihdyttämiseen.
Vaikka Kotkanpesä sijaitsi samalla vuorella kuin Hitlerin asuintalo Berghof, Hitler käytti sitä harvoin, sillä hän pelkäsi korkeita paikkoja ja kärsi myös klaustrofobiasta, ahtaan paikan kammosta, umpiokammosta. Siksi vuoren sisällä olevan hissin seinätkin ovat heijastavat, jotta tilaan on saatu avoimuuden tuntu. On sanottu, että Hitler olisi käyttänyt huvimajaansa ainoastaan neljätoista kertaa eikä enempää kuin puoli tuntia kerrallaan.
Sodan lopuksi Kotkanpesä säästettiin tuhoamiselta luultavasti siksi, koska se ei ollut Hitlerille läheinen paikka. Toinen tieto kertoo, että pommitusten aikana Kotkanpesä olisi ollut pari metriä lumen alla, joten aluetta pommittaneet koneet eivät sitä yksinkertaisesti löytäneet. Kotkanpesä on nykyään museoitu ja siellä toimii ravintola. Hyvällä säällä voi talolta nähdä esimerkiksi Salzburgin kaupunkiin Itävaltaan. Myös näkymä vieressä sijaitsevalle Königsseelle on mainio. Kehlsteinhausissa vierailee vuosittain turisteja kaikkialta maailmasta. Paikalle pääsee nykyisin bussilla, jalkaisin tai helikopterilla. Tie Kotkanpesälle on melko jyrkkä, kulmaksi mainitaan 27 astetta.
Hyvää Juhannusta 2013!22.6.2013 klo 15:07
Juhannustaiat ovat juhannukseen liittyvää kansanperinnettä. Juhannuksena tehtiin taikoja lähinnä naimaonnea ja tulevaisuutta varten. Juhannustaioista monet tehtiin alasti. Nykyisin usko taikuuteen on vähentynyt huomattavasti.
Yleinen nykypäiviin säilynyt taika on laittaa esimerkiksi seitsemän tai yhdeksän erilaista kukkaa tyynyn alle juhannusyöksi. Nukkuessa pitäisi tulevan puolison ilmaantua unessa.
Toinen yleinen taika on kävellä juhannussaunan yhteydessä takapuoli edellä kohti puupinoa. Millaiseen halkoon takapuoli sitten osuu, niin sellaisen puolison saa. Jos halko on halkaistu, kysymyksessä on varattu ihminen, jos taas halko on kokonainen, puoliso tulee täysin omaksi.
Kuvan Seinäjoen varrella kasvaa runsaasti koivua. Tuosta koivumäärästä saisi runsain mitoin koivuhalkoja juhannustaikoja varten. Näin suurempikin ihmisjoukko saisi mahdollisuuden kävellä juhannussaunan jälkeen takapuoli edellä kohti puupinoa. Tämä voisi tangomarkkinoiden ohella olla seuraava suuri tapahtuma lakeuksilla. Kyllä se aina nokkosensyönnin voittaa.
Vanhan Rauman Kitukränn18.6.2013 klo 09:49
Kitukränn on Vanhassa Raumassa sijaitsevassa katu. Kuninkaankadun ja Kauppakadun yhdistävä kapea kuja on kolmisen metriä leveä ja sitä pidetään Suomen kapeimpana katuna. Pituutta kadulla on noin 60 metriä.
Kitukränn mainitaan ensimmäisen kerran kartassa vuonna 1784. Tieto käy ilmi Daniel Gadolinin vuonna 1756 piirtämästä kartasta tehdystä kopiosta. Katu on kuitenkin todennäköisesti vielä tätäkin vanhempi.
Kadun nimen jälkiosa tulee ruotsin kielen kujaa merkitsevästä sanasta gränd. Etuosa tulee todennäköisesti kituliaasta tai kitukasvuisesta. Toisen teorian mukaan se tulisi ruotsin kielen sanasta skit. Tuolloin kujaa olisi käytetty keskiaikaiseen tapaan jätteiden kaatopaikkana ennen viemäriverkoston rakentamista.
Vanha Rauma on tiheään rakennettu, matala puutalokaupunki Rauman kaupungin keskustassa. Se on valittu Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1991 ja se on myös yksi Museoviraston vuonna 2009 määrittelemistä Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Puutalokaupunki paloi 1500-luvulla monta kertaa, viimeisin suuri palo oli vuonna1682.
Vanha Rauman alueella sijaitsee noin kuusisataa rakennusta. Alue on kooltaan lähes 30 hehtaaria. Vanhimmat rakennukset ovat 1400-luvulta ja aluetta pidetään Pohjoismaiden laajimpana keskiajalta periytyvänä puukaupunkialueena.
Secale cereale12.6.2013 klo 14:46
Ruis, Secale cereale, on viljelyskasvi. Noin 1,5 % maailman viljellystä viljasta on rukiita. Tästä käytetään ihmisravinnoksi noin kolmannes.Ruis selviytyy ravinteiltaan ja kosteudeltaan vaatimattomassa maassa ja ilmastoltaan karuissa oloissa. Siksi ruis soveltuu vaatimattomuutensa vuoksi luomuviljelyyn parhaiten kaikista viljoista.
Rukiita viljellään pääasiassa vain Euroopassa. Suurimmat tuottajamaat ovat Venäjä, Puola ja Saksa. Ruista syödään eniten sen pohjoisilla viljelyalueilla. Suomeen rukiita tuodaan vuosittain merkittävä määrä. Suomessa rukiin viljely on alkanut joskus 500-luvulla eaa. Rukiin suureen suosioon on vaikuttanut mm. se, että rukiin puinti on helppoa yksinkertaisinkin välinein, ruumenista puhdistetut jyvät ovat suoraan valmiita jauhettaviksi ja syksyllä kylvettynä ruis ehtii valmistua lyhyenäkin kesänä. Ruisleipä säilyy myös hyvin pitkään. Vuonna 2003 Suomen ruissato oli 72 800 tonnia. Suomi ei ole rukiissa omavarainen. Ruista tuodaan mm. Saksasta ja Puolasta.
Ruis jaetaan kahteen päätyyppiin: syys- ja kevätrukiiseen. Syysruis kylvetään syyskesällä ja se talvehtii oraina. Syysrukiin sato korjataan seuraavana vuonna heinä-elokuussa. Kevätruis eli toukoruis kylvetään keväällä ja sen sato valmistuu saman vuoden syksyllä. Kevätruis on heikkosatoista eikä siitä ole jalosteita. Kevätruista kylvetään lähinnä epäonnistuneen syysrukiin paikalle tai erityisen laihoille maille.
Toisin kuin muut viljellyt viljalajit, ruis on ristipölytteinen. Rukiin kukat vapauttavat siitepölyä valtavat määrät aurinkoisina kesäkuun päivinä. Tästä on peräisin ruotsin kielen ilmaisu "rågen ryker", suomeksi "ruis savuaa" eli heilimöi. Ristipölytteisyyden vuoksi rukiin jalostaminen on erityisen vaativa toimenpide.
Kuvan ruis on viime juhannuksen, 2012, ajalta Skansenilta. Kyltissä lukee "råg", joten on syytä epäillä, että pellossa kasvaa nimenomaan ruista. Se sitten taas on oma lukunsa miksi ja mitä varten ruista Skansenilla kasvatetaan. Luultavasti kumminkin siksi, että alue on suurelta osin museoaluetta, joten lienee haluttu säilyttää ihmismielissä kuva myös rukiista.
Tykkejä3.6.2013 klo 14:14
Tykki on yleisnimitys suurikaliiperiselle tuliaseelle, joka ampuu raskaita ammuksia.Maailman ensimmäiset tykit olivat höyryllä toimivia tykkejä. Myös antiikin roomalaisilla oli höyrytykkejä. Vuoden 950 paikkeilla keksittiin Kiinassa ruuti. Tykki otettiin käyttöön 1200-luvun alkupuolella Kiinassa ja pian myös Mongoliassa.1300-luvun alussa tykki oli jo käytössä Euroopassa.
Dora oli toisen maailmansodan aikainen suuri tykki eli 80 cm:n rautatietykki. Tykki valmistettiin Vuonna 1941 Kruppin tehtailla Saksassa. Yli tuhannen tonnin painoisen tykin toimintasäteeksi mainitaan 40 kilometriä. Doraa pidetään kaikkien aikojen voimakkaimpana taistelussa käytettynä tykkinä.
2B1 Oka puolestaan oli neuvostoliittolainen 420 mm:n moottorilla kulkeva tykki, moottorina V-12-5 diesel. Tykin koemalli valmistui 1957 suunnittelijana Kirov Plant. Tykin 20 metriä pitkä putki mahdollisti 750 kilon ammusten lennättämisen 45 kilometrin päähän. Ongelmana oli jokseenkin hidas latausoperaatio mistä syystä tykillä pystyi ampumaan vain kerran viidessä minuutissa. Tykin kehittelyä jatkettiin aina vuoteen 1960 jolloin tykin teknologia todettiin vanhentuneeksi. Tilalle tulivat ballistiset ohjukset.
Paksu-Bertta, Dicke Bertha, oli ensimmäisen maailmansodan aikainen saksalainen 42 cm L/14-mallin haupitsi. Kruppin asetehtaan pääsuunnittelija Fritz Rausenberger suunnitteli tykin 1900-luvun alussa. Kruppin teollisuussuvun pää nimesi tykin vaimonsa Berthan mukaan. Ensimmäinen Paksu-Bertta valmistui joulukuussa 1913. Haupitsin kranaatit painoivat 820 kg ja sen suurin kantama oli 15 km ja koro 80 astetta. Paksu-Berttaa rakennettiin kolmekymmentä ja niitä käytettiin mm. Verdunin taistelussa 1916.
Kuvan tykki sijaitsee Azoreilla, muistaakseni Sao Brasin linnoituksen edustalla. São Brasin linnoitus rakennettiin 1500-luvulla suojelemaan kaupunkia, Ponta Delgadaa, merirosvoilta. Ponta Delgada on São Miguelin saaren pääkaupunki. Kaikkiaanhan Azorit muodostuu yhdeksästä tuliperäisestä saaresta, joista São Miguelin saari on suurin.
Viipurin linna29.5.2013 klo 19:37
Viipurin linna, ruots. Viborgs slott, sijaitsee Viipurissa, Karjalankannaksella, pienellä kalliosaarella Suomenvedenpohjan Viipurinlahteen yhdistävän salmen kupeessa. Linna rakennettiin vuonna 1293 ruotsalaisten Karjalaan tekemän kolmannen ristiretken aikana. Suomi menetti linnan talvisodassa ja uudestaan jatkosodan jälkeen Neuvostoliitolle.
Linnan rakennutti Torkkeli Knuutinpoika, ruotsalainen marski, joka toimi kuningas Birgerin alaikäisyyden aikana sijaishallituksen johtajana. Torkkeli Knuutinpoika oli ruotsalainen valtaneuvos, joka toimi marskina ja sijaishallitsijana kuningas Birger Maununpojan alaikäisyyden (1290?1298) aikana. Hänen on perinteisesti katsottu johtaneen Suomeen ja Karjalaan suuntautunutta kolmatta ristiretkeä ja sen aikana perustaneen Viipurin linnan. Torkkeli Knuutinpoika mestattiin 1306, kun hän oli joutunut Birger Maununpojan epäsuosioon.
Lada on venäläinen automerkki. Lada-nimi keksittiin alun perin Suomen markkinoita varten. Neuvostoliitossa ja Venäjällä auton nimi oli aikaisemmin Ziguli. Ladan tehdas perustettiin Toljattiin Moskovan länsipuolelle. Tehdas rakensi yhteistyössä Fiatin kanssa Fiat 124:n vuoden 1967 mallin pohjalta Lada 1200-sarjan. Sarjan autoja valmistettiin aina vuoteen 1989 saakka. Suomessa nykyään myytävät Lada-mallit ovat tiettävästi Kalina ja Niva. Kalinaa on myyty Suomessa nimellä Lada 119.
Radiomäki, Lahti20.5.2013 klo 11:20
Radiomäki, Selänmäki, Hautausmaanmäki, on Lahden kaupungin keskustassa sijaitseva Salpausselän harjuun kuuluva mäki. Se on saanut nykyisen nimensä Yleisradion radioasemasta, jonka kaksi 150-metristä radiomastoa yhdessä Lahden stadionin hyppyrimäkien kanssa toimivat Lahden maamerkkeinä. Aseman lisäksi mäellä on Lahden vanha hautausmaa ja Radiomäen urheilukenttä. Mäkeä on myös kutsuttu ennen hautausmaan perustamista Korkeamäeksi Lämpysenmäeksi tai Selänmäeksi.
Sisällissodan aikana vuonna 1918 mäellä käytiin taisteluja, koska kaupunkia hallinnut punainen kansanvaltuuskunta oli sijoittanut alueelle tykkejä. Sodan jälkeen vanhalle hautausmaalle haudattiin kaupungin valtauksessa kaatuneet saksalaiset sotilaat. Vuonna 1920 Lahden kaupunki pystytti haudalle punagraniittisen Lahden taistelussa kaatuneiden saksalaisten muistomerkin (Urho Heinänen - Vila Martin), jonka jalustaan on hakattu teksti Sankareina kaatuneille saksalaisille sotilaille - Den gefallenen deutschen Helden - sekä sotilaiden nimet.
Radiomäeltä on näkymä Vesijärvelle ja ylipäätään Lahden keskustaan. Lahti on rakentunut Radiomäen ympärille samaan tapaan kuin esimerkiksi Jyväskylä Harjun ympärille. Olen yrittänyt selvittää missä on Harjulan seljänne, mutta tuloksetta. Olisiko jossakin Tampereella? Menee ja tietää. Ainakin Radiomäellä kasvaa sopiva puu, jonka ylimmällä oksalla voisi lauleskella Kesäpäivää Kangasalla. Tosin Kangasala on Lahdesta pitkälti Tampereelle päin eikä Roinetta sen enempää kuin Längelmävettäkään pahemmin näy.
Koivu ja aurinko (tähti)10.5.2013 klo 18:51
Aurinko on maata lähinnä sijaitseva tähti. Auringon ympärillä olevat planeetat ja muut kappaleet muodostavat aurinkokunnan. Auringon perinteisiä suomalaisia nimiä ovat Päivä, Päivyt ja Päivänkehrä. Aurinko kiertää muiden tähtien tavoin Linnunradan keskipistettä.
Aurinko muodostui vajaa viisi miljardia vuotta sitten ja noin viiden miljardin vuoden kuluttua sen energiavarat loppuvat. Aurinko koostuu kuumasta vedystä ja heliumista. Atomien fuusioituessa Auringon ytimessä vapautuu valtavat määrät energiaa. Viiden miljardin vuoden kuluttua vety loppuu ja aurinko alkaa hitaasti laajentua ja muuttua punaiseksi.
Auringon ja muiden tähtien energia on peräisin niiden sisäosissa tapahtuvista fuusioreaktioista. Myös maan päällä fuusiota on yritetty saada aikaiseksi sähköntuotantoon jo vuosikymmenten ajan, mutta toistaiseksi sen ainoa toimiva sovellus on vetypommi. Fuusiolle vastakkainen reaktio on fissio, jossa raskas atomiydin hajoaa kahdeksi kevyemmäksi.
Auringon olemassaolon voi paremman puuttuessa päätellä kuvan koivikon latvaosista, joista heijastuvan valon voi olettaa kuuluvan auringolle. Toinen vaihtoehto on tietenkin turbokuu, mutta sellaiset ovat suhteellisen harvinaisia, joten aurinko on tässä tapauksessa kuuta todennäköisempi valon lähde. Kuva on otettu parisen vuotta sitten, joten voi olla, ettei kysymyksessä olevaa aurinkoa enää ole. Toinen vaihtoehto on tietenkin se, että koko koivikko on ankarien talvien vaatimuksesta hakattu klapeiksi.
Fragaria vesca2.5.2013 klo 16:35
Ahomansikka eli metsämansikka (wild strawberry, smultron, metsmaasikas) on ruusukasvien heimoon ja mansikoiden sukuun kuuluva kasvi. Tieteelliseltä nimeltään metsämansikka on Fragaria vesca. Ahomansikkaa kasvaa koko Euroopassa Lapin pohjoisosia ja Espanjan eteläosia lukuun ottamatta.
Mansikan marja syntyy kukkapohjuksen turvotessa. Mansikka onkin nimeltään pohjushedelmä. Pohjushedelmän pinnalla ovat pienet pähkylähedelmät. Tavallisessa kielenkäytössä mansikkaa pidetään marjana, mutta kasvitieteessä käytetyn määritelmän mukaan se on epähedelmä. Mansikoiden varsinaisia hedelmiä ovat pähkylät eli pienet siemenet pohjusmarjan ulkopinnalla. Mansikat lisääntyvät siementen lisäksi rönsyistä.
Ahomansikka on kuivahkojen mutta rehevien tienvarsien, rinnelehtojen, kallioniittyjen ja hakkuualueiden kasvi. Se menestyy Suomessa Etelä-Lappiin asti; etelä- ja keskiosissa maata se on yleinen. Vuosisadan vaihteessa, jolloin kaskitalous kukoisti, mansikka kasvoi runsaana viljelystä poistuneilla laidunahoilla. "Oma maa mansikka, muu maa mustikka" -sanonta liittynee pikemminkin kaskeamalla raivattuun omaan maapalstaan kuin kotimaan ihannointiin
Ahomansikkaa mainitaan käytetyn jo kivikaudella ja ensimmäisenä sitä viljeltiin muinaisessa Persiassa. Myöhemmin ahomansikka on viety Kaukoitään ja Eurooppaan, jossa sitä viljeltiin laajasti aina 1700-luvulle asti kunnes puutarhamansikka alkoi syrjäyttää sen viljelyn.
Älypää tiedottaa
Oikein hyvää itsenäisyyspäivää kaikille Älypään pelaajille!
6.12.2025
Linnan juhlia odotellessa ajan saa kulumaan Älypään Linnan juhlat -visan sekä Itsenäisyyspäivävisan parissa! Visoista löytyy paljon Suomen itsenäisyyteen, menneiden vuosien Linnan juhliin ja itsenäisyyspäivän viettoon liittyviä kysymyksiä! Rauhaisaa itsenäisyyspäivää kaikille!
Testaa tietosi Itsenäisyyspäivävisassa!
Testaa tietosi Linnan juhlat -visassa!Älypään jouluvisat ovat täällä!
1.12.2025
Nyt on taas se aika vuodesta, jolloin Älypään jouluvisat viihdyttävät pelaajia jouluvalmistelujenHyv Laita siis joululauluja soimaan, ota joulutortun seuraksi mukillinen glögiä ja testaa, mitä kaikkea tiedät joulun herkuista, jouluisesta musiikista ja erilaisista jouluperinteistä!
Testaa tietosi jouluvisassa!
Testaa tietosi joululauluista!
Testaa tietosi jouluruuasta!Pelaa uutta Suomipop-visaa!
26.9.2025
Älypään musiikkivisojen valikoima laajenee uudella Suomipop-visalla! Mikäli Kuumaan, Portion Boysin, Behmin ja muiden kotimaisten artistien musiikki on sinulle tuttua, tämä visa on juuri sinua varten! Laita siis suomipop soimaan ja testaa tietosi menneiden vuosien hiteistä ja viimeisimmistä uutuusbiiseistä!
Pelaa Suomipop-visaa!