Koivu ja aurinko (tähti)10.5.2013 klo 18:51
Aurinko on maata lähinnä sijaitseva tähti. Auringon ympärillä olevat planeetat ja muut kappaleet muodostavat aurinkokunnan. Auringon perinteisiä suomalaisia nimiä ovat Päivä, Päivyt ja Päivänkehrä. Aurinko kiertää muiden tähtien tavoin Linnunradan keskipistettä.
Aurinko muodostui vajaa viisi miljardia vuotta sitten ja noin viiden miljardin vuoden kuluttua sen energiavarat loppuvat. Aurinko koostuu kuumasta vedystä ja heliumista. Atomien fuusioituessa Auringon ytimessä vapautuu valtavat määrät energiaa. Viiden miljardin vuoden kuluttua vety loppuu ja aurinko alkaa hitaasti laajentua ja muuttua punaiseksi.
Auringon ja muiden tähtien energia on peräisin niiden sisäosissa tapahtuvista fuusioreaktioista. Myös maan päällä fuusiota on yritetty saada aikaiseksi sähköntuotantoon jo vuosikymmenten ajan, mutta toistaiseksi sen ainoa toimiva sovellus on vetypommi. Fuusiolle vastakkainen reaktio on fissio, jossa raskas atomiydin hajoaa kahdeksi kevyemmäksi.
Auringon olemassaolon voi paremman puuttuessa päätellä kuvan koivikon latvaosista, joista heijastuvan valon voi olettaa kuuluvan auringolle. Toinen vaihtoehto on tietenkin turbokuu, mutta sellaiset ovat suhteellisen harvinaisia, joten aurinko on tässä tapauksessa kuuta todennäköisempi valon lähde. Kuva on otettu parisen vuotta sitten, joten voi olla, ettei kysymyksessä olevaa aurinkoa enää ole. Toinen vaihtoehto on tietenkin se, että koko koivikko on ankarien talvien vaatimuksesta hakattu klapeiksi.

Fragaria vesca2.5.2013 klo 16:35
Ahomansikka eli metsämansikka (wild strawberry, smultron, metsmaasikas) on ruusukasvien heimoon ja mansikoiden sukuun kuuluva kasvi. Tieteelliseltä nimeltään metsämansikka on Fragaria vesca. Ahomansikkaa kasvaa koko Euroopassa Lapin pohjoisosia ja Espanjan eteläosia lukuun ottamatta.
Mansikan marja syntyy kukkapohjuksen turvotessa. Mansikka onkin nimeltään pohjushedelmä. Pohjushedelmän pinnalla ovat pienet pähkylähedelmät. Tavallisessa kielenkäytössä mansikkaa pidetään marjana, mutta kasvitieteessä käytetyn määritelmän mukaan se on epähedelmä. Mansikoiden varsinaisia hedelmiä ovat pähkylät eli pienet siemenet pohjusmarjan ulkopinnalla. Mansikat lisääntyvät siementen lisäksi rönsyistä.
Ahomansikka on kuivahkojen mutta rehevien tienvarsien, rinnelehtojen, kallioniittyjen ja hakkuualueiden kasvi. Se menestyy Suomessa Etelä-Lappiin asti; etelä- ja keskiosissa maata se on yleinen. Vuosisadan vaihteessa, jolloin kaskitalous kukoisti, mansikka kasvoi runsaana viljelystä poistuneilla laidunahoilla. "Oma maa mansikka, muu maa mustikka" -sanonta liittynee pikemminkin kaskeamalla raivattuun omaan maapalstaan kuin kotimaan ihannointiin
Ahomansikkaa mainitaan käytetyn jo kivikaudella ja ensimmäisenä sitä viljeltiin muinaisessa Persiassa. Myöhemmin ahomansikka on viety Kaukoitään ja Eurooppaan, jossa sitä viljeltiin laajasti aina 1700-luvulle asti kunnes puutarhamansikka alkoi syrjäyttää sen viljelyn.

Suomessa valmistetut traktorit23.4.2013 klo 15:04
Tiedon etsiminen netistä on kuin neulan etsiminen heinäpellosta. Askare tuntuu toivottomalta. Olen yrittänyt selvittää Suomessa valmistetut traktorit, mutta mitään varmuutta siitä, olenko saanut kaiken selville, minulla ei ole. Joka tapauksessa näyttää siltä, että ensimmäinen Suomessa valmistettu traktori on nimeltään Kullervo. Tosin sekin on ongelma sinänsä, onko Kullervo traktori, koska muinoin traktorista käytettiin nimitystä moottorivetäjä.
Ensimmäiset traktorit eivät kuitenkaan olleet suomalaisia, vaan usalaisia Allwork -moottorivetäjiä, joita toi maahan Keskusosuusliike Hankkija. Sitä ennen ovat kuitenkin suomalaiset yksityishenkilöt tuoneet maahan traktorin kaltaisia koneita. Jo vuonna 1908 mainitaan traktoriksi katsottava kone hankitun Mustialan tilalle Elimäelle.
Kullervon valmistus aloitettiin kesällä 1919 Turussa. Turun Rautateollisuus Oy/Åbo Jernmanufaktur Ab:n toteuttamana. Hankkeen johtajina toimivat vapaaherra Carolus Wrede ja hänen poikansa. Tuotenimi Kullervo on arvatenkin Kalevalasta peräisin. Kullervossa oli nelisylinterinen kaasutinmoottori, jonka iskutilavuus oli 7,4 litraa ja suurin teho 30 hv/850 r/min. Vaihteita oli kaksi eteen ja yksi taakse päin. Kullervo painoi 2200 kg. Kullervon tuotantoa jatkettiin vuoteen 1924, jolloin yhtiö lopetti maatalouskonetuotannon. Kullervon valmistusmääräksi on arvioitu 200 kappaletta.
Maaseudun koneellistaminen alkoi maassamme lukuisissa pajoissa ja verstaissa, joissa kyläsepät itse rakensivat erilaisia työvälineitä, raaka-aineista ja osista, joita sopivasti löysivät. Tähän joukkoon kuuluu Nils Eriksson, joka veljiensä kanssa kehitti ja rakensi traktorin nimeltään "Ideal", Lielahden Nilsbyn kylässä. Ensimmäisissä malleissa runko oli tehty puusta ja pyörät olivat metallia. Idealin valmistus alkoi 1936-37 ja päättyi 1940-luvun loppupuolella. Idealeja mainitaan valmistetuksi 45 kappaletta.
Takra Oy oli 1950-luvun alkupuolella Tampereen Nekalassa toiminut traktorinvalmistaja. Linja-autoyhtiönä toimintansa aloittanut yritys alkoi valmistaa toisen maailmansodan aikana autojen varaosia ja 1950-luvun alussa yhtiö valmisti n. 880 kpl Takra-merkkistä traktoria samoihin aikoihin, kun alkoi myös tunnetuimman traktorimme eli Valmetin tuotanto.
Valmetin ensimmäinen prototyyppi valmistui vuonna 1949 Valtion tykkitehtaalla eli nykyisillä Rautpohjan tehtailla Jyväskylässä. Valmet muuttui Valtraksi vuonna 2001.
Ruotsalaista Volvo BM:ää on koottu Suomessa Fiskarsin tehtailla Porvoossa 1966 - 68 välisenä aikana muutama sata kappaletta. Myös löytyy mainintoja Vaasa -traktorista, joita olisi valmistettu jokunen kappale, mutta tiedot Vaasa -traktorista ovat vaikeasti löydettäviä.
Suomen traktoristumisen kehitys näyttää seuraavalta. Vuonna 1920 oli maassamme traktoreita 147, vuonna 1930 jo 2000 ja kymmentä vuotta myöhemmin liki 6000. 1950 -luvun lopulla traktoreiden lukumääräksi mainitaan 75 000. Seuraavalla vuosikymmenellä lukumäärä tuplaantui. Tällä haavaa traktoreita lienee pitkälti yli 300 000 ja mikä mielenkiintoisinta, väitetään, että eniten traktoreita löytyy Helsingistä, jos tarkasteluyksiköksi otetaan kunta, jossa traktoreita on eniten. Traktorien lukumäärällä mitaten voikin kysyä, mitä mahtaa ilmaus "lande" viimekädessä tarkoittaakaan.

Viivakoodi9.4.2013 klo 11:54
Viivakoodi on informaation esitysmuoto, jossa tietoalkiot koodataan optiseen koneellisesti luettavaan muotoon. Viivakoodeissa jokaista merkkiä vastaa tietynlainen mustien ja valkoisten raitojen tai pisteiden yhdistelmä. Viivakoodin keksivät Norman Joseph Woodland ja Bernard Silver vuonna 1949 Yhdysvalloissa.
Silver oli kuullut erään kauppiaan haaveilevan laitteesta, jolla voisi lukea tuotteiden tietoja. Woodland ja Silver päättivät kokeilla tuotetietojen tallentamiseen morseaakkosten viivoja ja pisteitä. Pisteet olivat kuitenkin liian pieniä luettaviksi, joten he päätyivät venyttämään pisteet ohuiksi ja viivat paksuiksi viivoiksi. Viivakoodinlukijan he valmistivat 500 watin sähkölampusta. Viivakoodit alkoivat yleistyä tuotteissa 1960-luvulla koodinlukulaitteiden tultua markkinoille.
Suomessa yleisin tavaroiden tunnistamiseen käytetty viivakoodistandardi on EAN. Koodi koostuu yleensä kaksinumeroisesta maa- tai aluetunnuksesta (Suomi=64), viisinumeroisesta valmistajan tunnuksesta ja viisinumeroisesta vapaasti valittavasta tuotekoodista. Maa- tai aluetunnus kertoo missä maassa tuotteelle on annettu EAN-koodi. Se ei siis välttämättä kerro tuotteen valmistusmaata.
Kun Yhdysvalloissa oli tehty päätös elintarviketuotannon UPC-koodista (Uniform Product Code), jota voitiin lukea suoraan optisesti tuotepakkauksesta, tämä päätös vaikutti siihen, että Euroopassa katsottiin olevan järkevää päätyä samaan koodirakenteeseen ja symboliseen esitystapaan.Toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi perustettiin virallinen organisaatio European Article Numbering Association, EAN. Jäsenkunnan laajennuttua Euroopan ulkopuolelle organisaation nimeksi muutettiin EAN International.
Suomessa on käytössä EAN-13-koodi (13 numeroinen koodi) ja EAN-8-koodi. Ensisijaisesti käytetään EAN-13-koodia, joka on perusmuoto. Pienikokoisten tuotteiden koodina käytetään joskus EAN-8-koodia, joka ei ole EAN-13:n lyhennetty versio vaan itsenäinen koodi, joka on tarkoitettu käytettäväksi tuotteissa, joissa täyspitkälle koodille ei ole tilaa.

Hyvää Pääsiäistä 2013!28.3.2013 klo 11:57
Itämeri on maailman toiseksi suurin murtovesiallas Mustanmeren jälkeen. Itämeren erottaa Pohjanmerestä Kattegatin salmi Ruotsin ja Tanskan välissä. Itämeri on poikkeuksellinen meri alhaisen suolapitoisuutensa, vuoroveden heikkouden, mannerlaatan päällä sijaitsemisen ja siitä johtuvan mataluuden takia. Itämeren keskisyvyys on 54 metriä ja syvin kohta 459 metriä.Itämeren suurimpia saaria ovat Gotlanti, Öölanti, Ahvenanmaa sekä Saarenmaa ja Hiidenmaa.
Pääsiäinen puolestaan on erilaisten taikojen ja uskomusten aikaa. Ennen vanhaan Suomessa uskottiin muiden muassa, että aurinko tanssi pääsiäisaamuna, minkä ajateltiin olevan hyvän vuodentulon enne. Pohjanmaalla taas oli tapana piiskata lapset pitkänäperjantaina Kristuksen kärsimysten vuoksi. Itäisemmässä Suomessa on ollut perinteenä herättää pääsiäisyönä kylän kaikki talot. Tämä onnistui erilaisten paimentamiseen liittyvien pillien, torvien ja lehmänkellojen avulla. Menettelyllä pyrittiin pitämään pedot pois karjan kimpusta. Jotta menettely olisi oikein suoritettu piti metelöitsijät yrittää kastella heittämällä vettä heidän päälleen. Petokannan käsittämättömän lisääntymisen vuoksi keinoa kannattaisi kokeilla varmaan vielä tänäkin päivänä. Näin jo siitäkin syystä, että uuspakanuus on pikemminkin lisääntyvä kuin vähenevä ilmiö.

Matkalla Roomaan19.3.2013 klo 12:53
Kaikki tiet vievät Roomaan, omnes viae Romam ducunt. Muinaisesta Roomasta lähti teitä kaikkiin suuntiin: via Appia Apuliaan, via Aurelia Ranskaan, via Cassia Toscanaan. Mutta kun ei ollut tietä via Roma, niin siitä mainitaan syntyneeksi sanonta kaikki tiet vievät Roomaan. Ja hyvä niin, sillä onhan se vallan hienoa, että mitä tahansa tietä tallatessaan voi kuvitella olevansa Rooman matkalla. Ja kun vielä tiedetään, että matkailu avartaa ja rikastaa ihmistä, niin sen parempi.
Roomahan on Italian pääkaupunki ja väkiluvultaan maan suurin kaupunki. Se sijaitsee lähellä Italian länsirannikkoa, Tiberjoen varrella. Rooma tunnetaan myös "ikuisena kaupunkina", urbs aeterna, koska se on lähes 3 000 vuoden ikäinen. Roomalla on pitkä historia Rooman valtakunnan, katolisen kirkon, yhdistyneen Italian kuningaskunnan ja nykyisen Italian tasavallan pääkaupunkina. Roomassa on useita merkittäviä historiallisia rakennuksia, kuten Colosseum ja maailman suurin uskonnollinen rakennus Pietarinkirkko, Espanjalaiset portaat, Pantheon ja Forum Romanum. Vatikaanin kaupunkivaltio on itsenäinen valtio Rooman rajojen sisällä. Roomassa on 2,78 miljoonaa asukasta (2011).
Erityisesti keväällä Roomaan lähteminen on suositeltavaa, koska keväällä paistaa yleensä aurinko mikä on piristävä ilmiö pitkän ja pimeän talven jälkeen. Kamera kannattaa ehdottomasti ottaa matkaseuraksi sikäli mikäli on kiinnostunut luontokuvauksesta. Oheiset kuvat on otettu keväällä 16.03.2013. Kuvat osoittavat, että tien valinta Roomaan on haastava tehtävä. Erityisesti sen suhteen, minkä tien valitsee. Ongelma on mittavasti laajempi kuin esimerkiksi Tuttelilla ja Puttelilla. Heidän ongelmansahan oli valinta kahden vaihtoehdon välillä, mutta tässä Rooman tapauksessa vaihtoehtoja on kerrassaan monta.

Lyhyt lisääntymisoppi10.3.2013 klo 20:07
Kukka on suvulliseen lisääntymiseen erilaistunut kasvinosa, jossa syntyvät siemenet. Täydelliseen kukkaan kuuluu kukkapohjus ja kolmenlaisia lehtiä: emejä, heteitä ja kehälehtiä (verholehdet ja terälehdet). Useilla kasveilla kuitenkin heteet ja emit ovat eri kukissa tai (kaksikotisilla kasveilla) eri kasviyksilöilläkin. Jollei kukalla ole kehälehtiä, sitä sanotaan kehättömäksi. Kukkalehdet ovat kiinni kierteisesti tai kiehkuraisesti kukkapohjuksessa. Usean lähes kiinni toisissaan olevan pienen kukan yhdistelmää sanotaan kukinnoksi.
Heteissä syntyy siitepölyä, ja hedelmöitys tapahtuu, kun siitepöly päätyy emiin. Tämä voi tapahtua eri tavoin. Pääsääntöisesti kukat voidaan jakaa kahteen tyyppiin: tuulipölytteisiin ja hyönteispölytteisiin. On myös kukkia, joiden pölytyksestä huolehtivat lepakot. Tuulipölytteisiä ovat esimerkiksi kaikki heinäkasvit ja havupuut sekä monet lehtipuut, kuten koivut ja lepät. Niiden kukat ovat yleensä ulkonäöltään vaatimattomia. Sitä vastoin hyönteispölytteiset kukat houkuttelevat pölyttäjiä suurilla, värikkäillä terälehdillä. Hyönteispölytteisten kasvien kukat erittävät myös mettä ja erilaisia tuoksuja. Puhekielessä kukilla usein tarkoitetaankin vain hyönteispölytteisten kasvien kukkia, toisinaan koko kasviakin, varsinkin kukkien vuoksi viljeltyjä koristekasveja (Wikip).

Kaupungin valot1.3.2013 klo 05:18
Kaupunki on suurehko väestökeskittymä, jossa asutus on kaupunkia ympäröivää maaseutua tiheämpää.
Kaupungin valot ,City Lights, on vuonna 1931 valmistunut yhdysvaltalainen mykkä draamaelokuva, jonka ohjasi, tuotti ja käsikirjoitti Charles Chaplin. Chaplin myös sävelsi elokuvan musiikin.
Valo on sähkömagneettisen spektrin ihmissilmällä nähtävä osa. Näkyvä valo asettuu noin aallonpituuksille 350?700nanometriä (nm) ja taajuuksille 380?750 terahertsiä (THz). Ihmissilmä näkee parhaiten keltaista tai kellanvihreää valoa aallonpituudella 555 nm. Valoa lyhytaaltoisempaa säteilyä kutsutaan ultravioletiksi, ja pitempiaaltoista infrapunaiseksi. Valoaaltojen kolme perusominaisuutta ovat kirkkaus (eli amplitudi), väri (eli aallonpituus) ja polarisaatio (eli värähtelykulma).Aalto-hiukkasdualismin vuoksi valolla on sekä hiukkasten että aaltojen ominaisuudet ja valo etenee valokvantteina eli fotoneina. Näkyvän valon fotonin energia on noin 1,5-3,1 eV.
Elektronivoltti (eV) on energian yksikkö, jota käytetään atomi- ja ydinfysiikassa. Se on suuruudeltaan energiamäärä, jonka elektroni saa kulkiessaan tyhjiössä yhden voltin suuruisen potentiaalieron lävitse. SI-järjestelmässä 1 eV = 1,6021773·10-19 J.

Imatran Valtionhotelli18.2.2013 klo 16:09
Imatran Valtionhotelli onImatralla kosken läheisyydessä sijaitseva, vuonna 1903 valmistunut arkkitehti Usko Nyströmin suunnittelema jugendlinna, joka toimii hotellina. Sitä ennen paikalla oli kaksi erityisesti Pietarin ylhäisön suosimaa puurakenteista hotellia, jotka paloivat 1900-luvun vaihteessa. Imatran Valtionhotelli avattiin alkujaan nimellä Grand Hotel de Cascade vuonna 1903. Nimi Valtionhotelli on tullut siitä, että valtio vastasi aikoinaan linnan rakennuskuluista.
Hotelli toimi sotilassairaalana vuonna 1917. Toisen ma ailmansodan aikana se oli Kannaksen armeijan esikuntana sekä jatkosodassa päämajan sotilashallinto-osastona. Sodan jälkeen hotellia kunnostettiin arkkitehti Aarne Ervin suunnitelmien pohjalta ja vuosina 1985?1987 rakennus restauroitiin väritystä myöten alkuperäiseen asuunsa.
1800-luvun lopulla Imatra oli Suomen suosituin matkailukohde. Suurin matkailijavirta tuli ennen Suomen itsenäistymistä ja vielä sen jälkeenkin Venäjältä. Keisarillinen Pietarin ylimystö, korkeat diplomaatit, upseerit ja suuret taiteilijat viihtyivät Imatralla, mutta olivat vaativia asiakkaita. Tämä pisti paikkakunnan ihmiset rakentamaan ensin majataloja ja kestikievareita ja sitten täyshoitoloita sekä hotelleja.

Stairway to Heaven8.2.2013 klo 17:02
Stairway to Heaven on brittiläisen rockyhtye Led Zeppelinin kappale. Se on julkaistu vuonna 1971. Kappaleen tekivät laulaja Robert Plant ja kitaristi Jimmy Page. Kappaletta on sanottu maailman parhaaksi rock -kappaleeksi.
Kuva on sikäli puutteellinen, että kuvassa ei ole rappuja, stairway, vaan pikemminkin pyörätie. Lähes highway, mutta hyvä niin, sillä rappujen kiipeäminen on työlästä, mutta velosipedillä matkanteko käy joutuisammin. Tokipa highwayn tapauksessa Cadillac olisi helpoin vaihtoehto, mutta kyllä velosipedilläkin ehtii kun ei kiirettä pidä.
Velosipedi tarkoittaa sellaista polkupyörää, jossa ei ole ketjuja, vaan jonka polkimet on yhdistetty etupyörään vipuvarsin. Tämän nykyisen polkupyörän edeltäjän kehitti pariisilainen vaunuseppä Pierre Michaux vuonna 1861.

Älypää tiedottaa
Pelaa uutta Suomipop-visaa!
26.9.2025
Älypään musiikkivisojen valikoima laajenee uudella Suomipop-visalla! Mikäli Kuumaan, Portion Boysin, Behmin ja muiden kotimaisten artistien musiikki on sinulle tuttua, tämä visa on juuri sinua varten! Laita siis suomipop soimaan ja testaa tietosi menneiden vuosien hiteistä ja viimeisimmistä uutuusbiiseistä!
Pelaa Suomipop-visaa!Älypää toivottaa hyvää juhannusta kaikille pelaajille!
19.6.2025
Juhannustaiat, sauna, kokko, tanssit, hyvä ruoka ja yötön yö, tämä kaikki on taas täällä - unohtamatta tietenkään Älypään Juhannus-visaa!
Kaunista ja oikein hyvää juhannusta Älypään pelaajille!Tällä viikolla selviää, miten Erika Vikman ja KAJ pärjäävät Euroviisuissa!
13.5.2025
Viisuihin voi virittäytyä vaikkapa pelaamalla Älypään Viisut-visaa, josta löytyy euroviisutunnelmaa aina viisujen alkutaipaleelta tähän päivään asti. Hauskaa euroviisuviikkoa Älypään pelaajille!
Käy kokeilemassa Älypään viisuvisaa!