Blogi - Phil Decker - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin

Blogi aloitettu: 25.5.2007
Blogimerkintöjä: 916 kpl

• Felis Domesticus6.11.2012 klo 20:07

  On arvioitu, että villikissa kesyyntyi kotieläimeksi Lähi-idän alueella. Mittavammin villikissojen kesyttäminen alkoi maanviljelyn alkamisen myötä. Kissat huomattiin hyödyllisiksi viljavarastoja tuhoavien hiirikantojen kurissa pitämiseksi. Vähitellen ihmisten seurassa kesyimmistä villikissoista alkoi jalostua kotieläimenä viihtyviä muotoja.

  Egyptin mytologiasta löytyy runsaasti viittauksia kissoihin. Kissoja esittävää taidetta ja kissojen muumioituneita jäänteitä on löydetty 4 000 vuoden takaa. Kissoja pidettiin kotieläiminä ja hedelmällisyyden symboleina. Kissan tappamisesta sai Egyptissä kuolemantuomion.

  Muinaisskandinaavisessa proosarunoudessa on myös mainintoja kissasta. Esimerkiksi  hedelmällisyyden jumalatar Freija matkusti vankkureilla, joita vetivät kissat. Niillä hän matkusti muun muassa Balderin hautajaisiin. Balder, muinaisnorjaksi Baldr, isl. Baldur, oli muinaisskandinaavinen viattomuuden, kauneuden, ilon, puhtauden, auringon ja rauhan jumala. Hän oli Odinin ja Friggin toinen poika. Hänen vaimonsa nimi oli Nanna ja hänen poikansa oli Forseti. Balder omisti suurimman koskaan rakennetun laivan, Hrighornin.

  Kuvan kissan syntyperästä ei ole tietoa. Ei edes siitä, kuka on kissan omistaja. Kuva on otettu kissan suorittaessa päätehtäväänsä eteläpohjalaisen pellon pientareella. Häivähdys sinistä turkissa saattaa kuitenkin merkitä sitä, että kissa on siniverinen. Siis aatelinen. Mutta menee ja tietää.

  

  ---

• Kokkola3.11.2012 klo 08:41

  Kokkola, Karleby,  ent. Gamlakarleby on Suomen kaupunki ja Keski-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Pohjanlahden rannikolla Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Kokkola sijaitsee noin 120 km Vaasasta pohjoiseen ja noin 200 km Oulusta etelään. Kaupungissa asuu 46 697 ihmistä (2012). Kunta on kaksikielinen: 84,2 prosenttia asukkaista puhuu äidinkielenään suomea, 13,5 prosenttia puhuu ruotsia ja muun kielisiä on 2,3 prosenttia. Kokkola on Suomen pohjoisin kaksikielinen kunta.

  Kokkolan kaupunki oli 1900-luvun alkuun asti jakautuneena Oppistaniin, yläkaupunkiin, ja Neristaniin, alakaupunkiin. Oppistan, nykyinen keskusta, oli rikkaiden kauppiaitten ja vanhojen laivanvarustajasukujen sekä liike-elämän aluetta. Oppistanin pohjoispuolella puolestaan sijaitsi laaja alakaupunki, Neristan, jota asuttivat eri alojen käsityöläiset ja merimiehet. Oppistanin ja Neristanin raja kulki jokseenkin Pormestarinkatua pitkin. Nykyään suurin osa Oppistanin hienoista kivitaloista on purettu liikerakennusten vallattua keskustan, mutta Neristan on säilynyt melko yhtenäisenä kokonaisuutena kapeine katuineen ja lauta-aitojen rajaamine pihoineen.

  Neristan eli Alakaupunki on Kokkolan Vanhankaupungin nimi. Neristan on yksi Suomen laajimmista historiallisista puukaupunkikokonaisuuksista. Neristanin 12 korttelia kattava yhtenäinen asemakaava on peräisin 1660-luvulta. Suurin osa Neristanin rakennuksista on kuitenkin 1810?1880-luvuilta, vaikkakin vanhimmat rakennuksista ovat jopa 1600-luvulta. Museovirasto on määritellyt Kokkolan ruutukaava-alueen puutalokorttelit yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. 

  

  ---

• Paluu Häränsilmälle24.10.2012 klo 19:29

  Muistaakseni kirjoitin Häränsilmästä joitakin vuosia sitten, mutta koska Kuvablogi.com on hävinnyt kuvineen jonnekin (hornan tuuttiin?) edes häviämisestään mitään ilmoittamatta, niin laitan uuden häränsilmäpäivityksen näkyville. Mitään silmin havaittavaa muutosta ei ole näkyvissä, kenties syksyä lukuun ottamatta. Edellinen versio oli kuvattu keskemmällä kesää, joten vaikutelma mitä ilmeisimmin oli toisenlainen.

  Häränsilmä on 1983 luonnonsuojelualueeksi rauhoitettu suppalampi Lahden stadionin läheisyydessä. Sen alkuperäinen pinta-ala on ollut 1 ha, mutta umpeenkasvun vuoksi sen vesipinta-ala on supistunut 0,2 hehtaariin. Häränsilmä on saanut alkunsa jäälohkareen painauduttua maahan,  jossa se on sitten myöhemmin sulanut. Lampi muodostui siinä vaiheessa, kun jäälohkareen alapuolelle muodostui vettä pidättävä pohja. 

  

  ---

• Syksyn värejä15.10.2012 klo 03:46

  Jo pitempään olen pohtinut onko kesä jo paketissa vai peräti pulkassa. Ainakin sen verran viileää on ollut, ettei pulkka varmaan kovin kauaksi jää oikeista ja riittävistä tiedoista, jotka nyt ainakin pitää antaa liikeyrityksen tapauksessa. Se nyt sitten jää arvattavaksi millainen yritys on paketissa tai peräti pulkassa oleva. Luultavasti tämä jälkimmäinen on jonkinlainen jalasyritys. Siis paikasta toiseen siirrettävissä oleva tuotannollinen tai palveluja ihmislajille tarjoileva organisaatio.

  Viimeaikaisten rankkasateiden perusteella voinee kenties muuttaa sanontaa siten, että kesä on veneessä. Tai pohjalaisella pellolla. Siinä määrin paikkakunnalla on ollut vettä, ettei paremmasta väliä. Luultavasti jopa Venetsia kalpenee, jos se laitetaan täkäläisten vesimäärien rinnalle. Gondoleja ei tosin ole, mutta onpahan sitä vastoin traktoreita. Ero Pohjanmaan ja Venetsian välille syntyy tietysti siitä, että toimiva gondoli kulkenee veden pinnalla, mutta traktori veden alla.

  Kuvan maisema sitä vastoin ei ole Pohjanmaata lähelläkään, vaan se on Salpausselältä Lahden urheilukeskuksen takaa. Maiseman värityksestä voi päätellä, että kysymyksessä on syksy, vaikka helpoiten seikan voi päätellä katsomalla kalenterista. Siis matkapuhelimen näytöltä, jos tarkkoja olemme. Kalenterista katsominen tosin tullee kysymykseen vain erittäin epäluuloisen henkilön kysymyksessä ollessa, koska ilman kylmyys ja korkea kosteusprosentti kertovat ilman mitään mittariakin, että syksyhän se on iloksemme saapunut. Näin siksi, että kesä meni eikä vielä ole lunta. Tämä jälkimmäinen tieto puolestaan on saatu deduktiivisella päättelyllä.

  

  ---

• Sateenkaari2.10.2012 klo 19:51

  Sateenkaari on spektrin väreissä esiintyvä ilmakehän optinen ilmiö. Se syntyy, kun valo taittuu pisaran etupinnasta, heijastuu pisaran takapinnasta ja taittuu jälleen pisaran etupinnasta. Koska vesipisara on dispersiivinen, valkoinen valo hajoaa väreiksi muodostaen sateenkaaren. Sateenkaari lienee huomatuin ilmakehän valoilmiö. Se on siksi herättänyt kiinnostusta kautta historian. Kertomuksia sateenkaaresta esiintyy tarustossa joka puolella maapalloa. Sateenkaarta on usein pidetty huonona ennusmerkkinä.

  Ensimmäiset tunnetut sateenkaareen liittyvät uskomukset ovat sumerilaista ja kaldealaista perua. He pitivät sateenkaarta tulvan enteenä. Kreikassa sateenkaari liitettiin Iris-jumalaan, joka oli huonojen uutisten tuoja. Suomalaisessa mytologiassa sateenkaari oli Ukko-jumalan jousi, jolla hän ampui salamoita ja siirtolohkareita. Taivaalla näkynyt kaari on myös yhdistetty siltaan maan ja jumalien välillä. Raamatussa sateenkaari mainitaan Jumalan ja ihmisen väliseksi merkiksi. Kuun sateenkaarta tai joskus myös sivukaarta on pidetty Paholaisen kaarena, sillä Paholainen ei ole pystynyt luomaan yhtä hienoa kaarta kuin Luoja. Sateenkaaren päähän on liittynyt ikuinen rauha, onni, kauneus ja terveys. Yhtä saavuttamaton on myös sieltä löytyvä kulta-aarre. Tarustossa esiintyvät kaarikertomukset voidaan jakaa mytologisiin, teologisiin ja lukusymmetrisiin.

  Syntyolosuhteiden mukaan voi sateenkaaren ulkonäkö vaihdella. Auringonlaskuihin liittyy punainen sateenkaari, jossa punainen väri hallitsee koko kaarta ja muut värit ovat heikkoja tai niitä ei näy ollenkaan. Jos sateenkaaren aiheuttaa on sumupilvi, kysymys on sumukaaresta. Se on yleensä valkoinen, korkeintaan heikosti punainen ja sininen reunoistaan. Sumukaaren säde on myös pienempi kuin normaalin sateenkaaren. Myös kuunvalo voi aiheuttaa sateenkaaren. Kuun sateenkaari on paljon heikompi kuin päivällä havaittavat sateenkaaret, samoin kuusumukaari. Myös kasteisessa maassa voi näkyä sateenkaari, kastekaari. Sateenkaaren voi löytää myös hämähäkin verkosta tai veden pinnallla olevista vesipisaroista. Pilvien ja muiden esteiden varjostus voi aiheuttaa sateenkaariin omia erikoisilmiöitä. Sateenkaareen voi ilmestyä katkoksia tai sen läpi voi kulkea säteitä. Auringonlaskun jälkeen saattaa näkyä sateenkaari, joka ei ulotu horisonttiin asti. Jos havaintopaikan lähistöllä on suuria vesialueita, voi vedestä heijastuva valo aiheuttaa ylimääräisiä sateenkaaria. Näiden heijastussateenkaarien keskipiste on horisontin yläpuolella.

  

  ---

• Nuutajärvi16.9.2012 klo 17:52

  Nuutajärven lasitehdas on suomalainen lasitehdas, joka on perustettu vuonna 1793. Nuutajärvi sijaitsee Urjalan kunnassa, Pirkanmaan maakunnassa. Nuutajärvi on Urjalan merkittävin matkailukohde, jonka Museovirasto on valinnut valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listalleen. Nuutajärven lasitehdas on Suomen nykyisistä lasitehtaista vanhin edelleen toiminnassa oleva.

  Lasikylä syntyi Nuutajärven ympärillä kasvaneiden laajojen metsien ansiosta. Metsävarat olivat perusedellytys sille, että mittavat määrät polttopuuta nieleviä lasiuuneja pystyttiin käyttämään. Lasitehtaan perustaminen 1700-luvulla ei ollut ainutlaatuista, vaan pikemminkin muodikasta. Ainutlaatuista on sen sijaan se, että tuolloin perustettu lasitehdas toimii keskeytyksittä edelleen.

  Ensimmäisen lasitehtaan Suomeen perusti kuitenkin ruotsalainen Gustav Johan Jung vuonna 1681. Jung omisti lasitehtaan Tukholmassa, mutta siirsi sen toimintavaikeuksien takia Suomeen Uuteenkaupunkiin. Ammattitaitoisen työvoiman hän toi mukanaan Tukholmasta, sillä Suomessa sellaista ei ollut. Uudenkaupungin tehtaassa ryhdyttiin valmistamaan pulloja, kristalliesineitä ja ikkunalasia. Tehdas toimi vain neljä vuotta, sillä tuotteille ei ollut kylliksi kysyntää, koska ikkunalasitkin olivat tuohon aikaan vielä ylellisyyttä.

  Vuonna 1748 sai Suomen toinen lasitehdas, Åvikin lasitehdas Somerolla, perustamislupansa. Åvikin toiminta lähti vilkkaasti käyntiin. Lasituotteiden kysyntää ennakoi muun muassa vuoden 1747 valtiopäivillä esitetyt useat valitukset, jotka koskivat ikkunalasin puutetta.

  Åvikin lasitehdas sai toimia ilman kilpailua kolme vuosikymmentä, kunnes Suomeen perustettiin neljä uutta lasitehdasta: Mariedal Sipooseen v. 1779, Tuorsniemi Ulvilaan v. 1781, Nyby Ouluun v. 1783 ja vuonna 1793 Nuutajärvi Urjalaan. Edellytyksinä lasitehtaiden toiminnalle olivat vilkastunut rakentaminen ja sen seurauksena edelleen kasvanut ikkunalasin tarve. Paloviinan kotipoltto-oikeus puolestaan lisäsi pullojentarvetta, puutarhaviljelyn leviäminen edisti säilöntätölkkien menekkiä, ja maidon käsittelyssä lasi oli uusi, hygieeninen astiamateriaali.

  Nuutajärven lasitehtaan perusti Åvikin lasitehtaan perustajan poika Jacob Wilhelm Depont vuonna 1793. Depont oli perinyt Nuutajärven kartanon, jaoli kiinnostunut seuraamaan isänsä jälkiä yrittäjänä

  Nuutajärvi sijaitsee Turku-Tampere-tien varrella (9-tie) noin 105 km Turusta ja noin 65 km Tampereelta. 

  

  ---

• Fäboda6.9.2012 klo 19:19

  Fäboda on ranta-alue Pietarsaaressa, Pohjanmaalla ja se sijaitsee noin kahdeksan kilometrin päässä Pietarsaaren keskustasta. Fäbodassa on kilometrin pituinen hiekkaranta, leirintäalue, kesäravintola sekä luontopolkuja. Kaupungin varsinainen leirintäalue Svanen sijaitsee sen sijaan kaupungin pohjoispuolella.

  Café & Restaurant Fäboda sijaitsee meren rannalla Fäbodan kallioilla. Ravintola on suuri hirsirakennus takkoineen. Ravintolassa on n. 80 sisäasiakaspaikkaa ja n. 150 terassi -paikkaa. Kahvilatuotteiden lisäksi ravintolassa on mahdollisuus myös lämpimiin ruokiin. 

  Kuva on otettu joskus heinäkuun lopulla 2012 matkalla Kokkolaan Seitsemän sillan tien kautta. Seitsemän sillan tie on seututie 749, joka kulkee Uusikaarlepyystä Pietarsaaren ja Luodon saariston läpi Kokkolaan. Tien pituus on 69 kilometriä. Varsinaisesti Seitsemän sillan tie (Sju broars vägen) tarkoittaa tieosuutta Pietarsaari - Kokkola, mutta matkan kiinnostavuus lisääntyy, kun sen aloittaa Uusikaarlepyystä, koska Uusikaarlepyyssä on paljon mielenkiintoista nähtävää. Pietarsaaressa piti pysähtyä, koska nälkä oli jo sen verran suuri, että näköä hämärsi. Fäbodan suunnalta löytyy myös Pietarsaaren arktinen museo, Nanoq. Pitää vain jatkaa kahvilaan kääntyvän tienhaaran ohi suoraan eteenpäin hetken matkaa kaupungin keskustasta päin tultaessa.

  Tien seitsemän siltaa järjestyksessä Pietarsaaresta Kokkolaan:

  Fårholmsbron - Lammassaaren silta

  Tjuvörsbron - Varassaarensilta

  Storströmsbron - Storströmeninsilta

  Gertrudsbron - Gertrudinsilta

  Åköströminsilta - Åköströmsbron

  Vattunginsilta - Vattungsbron

  Hickarönsilta - Hickaröbron

  Sillat ovat melko pieniä, joten ainakin autolla ajaessa pitää olla tarkkana, että huomaa ajaneensa sillan yli.
  

  

  ---

• Circle2.9.2012 klo 13:55

  A circle is a simple shape of Euclidean geometry that is the set of points in the plane that are equidistant from a given point, the centre. The distance between any of the points and the centre is called the radius.The word "circle" derives from the Greek, kirkos "a circle," from the base ker- which means to turn or bend. The origins of the words "circus" and "circuit" are closely related.

  The circle has been known since before the beginning of recorded history. Natural circles would have been observed, such as the Moon, Sun, and a short plant stalk blowing in the wind on sand, which forms a circle shape in the sand. The circle is the basis for the wheel, which, with related inventions such as gears, makes much of modern civilisation possible. In mathematics, the study of the circle has helped inspire the development of geometry, astronomy, and calculus.

  Early science, particularly geometry and astrology and astronomy, was connected to the divine for most medieval scholars, and many believed that there was something intrinsically "divine" or "perfect" that could be found in circles.

  
  

  Some highlights in the history of the circle are:

  1700 BCE The Rhind papyrus gives a method to find the area of a circular field. The result corresponds to 256 / 81 (3.16049...) as an approximate value of pi ..

  300 BCE  Book 3 of Euclid's Elements deals with the properties of circles.

  In Plato's Seventh Letter there is a detailed definition and explanation of the circle. Plato explains the perfect circle, and how it is different from any drawing, words, definition or explanation.

  1880 CE Lindemann proves that pi is transcendental, effectively settling the millennia-old problem of squaring the circle.

   

  Squaring the circle is a problem proposed by ancient geometers. It is the challenge of constructing a square with the same area as a given circle by using only a finite number of steps with compass and straightedge. More abstractly and more precisely, it may be taken to ask whether specified axioms of Euclidean geometry concerning the existence of lines and circles entail the existence of such a square.

  (Wikipedia)

  

  ---

• Döbeln Juuttaalla30.8.2012 klo 19:01

  Georg Carl von Döbeln (syntyi 29. huhtikuuta 1758 Segerstadissa Länsi-Götanmaalla, Ruotsissa  ja kuoli 16. helmikuuta 1820 Tukholmassa) oli ruotsalainen kenraali, joka taisteli muun muassa Suomen sodassa.

  Döbeln palveli 1780-luvulla Ranskan armeijassa ja osallistui sotaan Itä-Intiassa. Vuosina 1788?1790 käydyssä Kustaa III:n sodassa kotimaahansa palannut Döbeln haavoittui päähän ja joutui käyttämään loppuelämänsä mustaa sidettä otsallaan. Side peitti haavoittumisen jäljen, otsakalloon syntyneen reiän. Talven tullen kerrotaan Döbelnin kalauttaneen reikään puutapin suojaksi pakkasta vastaan. Suomen sodan aikoihin Suomessa mainitaan olleen ankaria pakkasia, jopa 40 astetta. Suomeen Döbeln muutti vuonna 1807, kun hänet oli nimitetty Uudenmaan rykmentin varakomentajaksi.

  Suomen sota 1808 - 1809:

  Venäläiset ylittivät Suomen rajan helmikuussa 1808 armeijakunnan komentajan, kenraali, kreivi Friedrich von Buxhoevden (1750-1811) johdolla. Joukon kokonaisvahvuus oli noin 20000 miestä, lukumäärältään suunnilleen Ruotsi-Suomen joukkoja vastaava.

  Puolustavia joukkoja komensi ruotsalainen hoviherra, kreivi, kenraali Wilhelm Mauritz Klingspor (1744-1814), jonka strategiaan kuului lähes pelkästään perääntyminen.

  Suomen sodan Juuttaan taistelupaikka sijaitsee Uudenkaarlepyynjoen länsipuolella, Juuttaan peltoaukealla. Juuttaan taistelu käytiin 13.9.1808. Taistelussa venäläiset joukot voitettiin eversti Georg Carl von Döbelnin johdolla. 

  Virallisesti sota päättyi 17.9.1809 Haminan rauhaan, ja Suomesta tuli suuriruhtinaskunta Venäjän tsaarin, Aleksanteri I:n alaisuuteen.

  Vuonna 1885 pystytettiin Juuttaan taistelukentälle sille paikalle, missä tykit olivat taistelun alkaessa, muistopatsas, jossa on seuraava suomenkielinen teksti:

  Edessä:
  "Mik' onni sulle synnyinmaa
  lie luotu
  iloko vaiko huoli
  sulle suotu
  salattu tuleviin
  on aikoihin.
  Waan kuinka riemuinnet
  tai surret silloin
  niin kauniimpana et päivää
  muista milloin
  kuin päivää tätä,
  päivää Döbelnin.»

  Takana:
  »Isänmaa
  sankariensa muistoksi
  1885
  Porilaiset
  Gyllenbögelin vapaajoukko»

  

  ---

• Turun linna19.8.2012 klo 19:24

  Turussa on paljon historiallisia nähtävyyksiä. Muiden muassa Turun linna, jonka  rakentaminen aloitettiin samoihin aikoihin, kun Suomi liitettiin osaksi Ruotsin kuningaskuntaa. Ruotsin kruunun oli rakennettava valtakunnan itäisen osan eli Suomen ja siihen yhdistetyn Länsi-Karjalan puolustamiseksi sekä hallinnon järjestämiseksi linnoja. Turun linnan ohella aloitettiin myös Viipurin, Hämeenlinnan ja Raaseporin sekä myöhemmin Olavinlinnan rakentaminen. 

  Keskiajan sodankäynnissä vahvasti varustetuilla linnoilla oli keskeinen asema ja myös Turun linnaa alettiin rakentaa puolustussyistä. Linnan sijainti oli hyvä, siksi linnan piirittäminen oli vaikeaa. Linnasta pystyttiin valvomaan myös Aurajoen laivaliikennettä sekä ylläpitämään meriyhteyksiä Ruotsiin. Turun linnan erityisenä tehtävänä oli lisäksi suojata Tuomiokirkon ympäristössä sijainnutta Turun keskiaikaista kaupunkia. Linnan ensisijainen tehtävä oli kuitenkin verojen keruu Suomesta samoin kuin itse kerättyjen verojen ohella myös Hämeenlinnaan kerättyjen ja sieltä Turkuun Hämeen Härkätietä myöten siirrettyjen verojen turvallinen säilytys sekä niiden laivaaminen Ruotsiin. Samoin tärkeää oli vankien säilytys, mikä tehtävä linnalla säilyi pitkään.

  TURUN LINNAN HISTORIA TIIVISTETYSTI:

  1280-1310

  Käskynhaltijan nimittäminen v. 1280 vakiinnutti Suomen aseman Ruotsin valtiokoneistossa. Ensimmäiseksi käskynhaltijaksi nimitettiin Kaarle Kustaanpoika. Turun linna perustettiin 1280-luvulla. Linna rakennettiin Aurajoen suulle, pienelle saarelle. Tuohon aikaan veden pinta oli kolme ja puoli metriä korkeammalla kuin nyt. Tuloksena oli suorakaiteen muotoinen (59 x 38 m) leirilinna. Tämä ensimmäinen linna oli suorakaiteen muotoinen ja se piti sisällään päällikön rakennuksen ja kappelin. Sotilaat leiriytyivät avoimen taivaan alle. Linnan muurit olivat yhdeksän metriä korkeat. Muurien esikuvaksi mainitaan Visbyn kaupungin muuri.

  1310-1364

  Herttua Valdemarin aikana (1302-1318) leirilinna muutettiin suljetuksi hallintolinnaksi. Linna jaettiin välimuurilla kahteen osaan, päälinnaan ja esilinnaan. Kehämuuria korotettiin ja asuinhuoneita rakennettiin lisää. Keskiaikainen kuninkaansali valmistui. Turun linna koki ensimmäisen loistokautensa Mattias Kettilmundinpojan ollessa linnan päällikkönä (1324- 1326).

  Kuningas Maunu Eerikinpoika vieraili linnassa 1347 ja 1351. Ne olivat ensimmäiset Suomeen tehdyt kuningasvierailut. Maunu Eeerikinpoika ja Albrekt Mecklenburgilaisen välisten riitaisuuksien aikana linna oli piiritettynä yli kahdeksan kuukauden ajan. Linnan päällikkönä oli tuolloin norjalainen Narve Ingevaldsson.

  1364-1468 

  Linnan piiritys päättyi linnan antautumiseen ja paloon. Rakennustyöt pääsivät kuitenkin pian käyntiin. Bo Joninpoika Grip, joka sai koko Suomen läänityksekseen, rakennutti keskiaikaisen kuninkaansalin holvit uudelleen. Linnassa oli laajennustöiden loputtua nelisenkymmentä huonetta.

  Eerik Pommerilainen valittiin 1396 Moran kivillä Ruotsin hallitsijaksi. Seuraavana vuonna 1397 hänet kruunattiin Pohjoismaiden: Ruotsin, Norjan ja Tanskan yhteiseksi kuninkaaksi, Kalmarin unionikuninkaaksi. Hän vieraili Turussa pari kertaa ja aloitti rahanlyömisen Turun linnassa sekä perusti sinne maaoikeuden.

  1486-1505

  Valtionhoitaja Sten Sture ja hänen puolisonsa Ingeborg Tott kävivät vuonna 1495 Turun linnassa. Pohjoissiivessä oleva Sturen kirkko ristiholveineen rakennettiin ilmeisesti heidän aikanaan. Keskiaikaisen linnan tunnusmerkkeihin kuuluvat mm. solakäytävät, joiden kautta siirryttiin huoneesta toiseen ja ulkomuurin pienet ampuma-aukot. Solakäytävät olivat muureja kiertäviä puusta rakennettuja käytäviä rakennusten välillä. Linnan vanhimpia käymälöitä nimitettiin priveteiksi. Linnan lämmitysjärjestelmänä oli hypokaustilämmitys. Päälinnan alimmassa kerroksessa on neljä suurta keskusuunia, hypokaustia. Näitä lämmitettäessä uunien päällä ja sisäpuolella olevat kivet kuumenivat. Lämmin ilma johdettiin yläkerroksiin lämpökanavia, kalefaktoreita, pitkin. Järjestelmä ei pystynyt kumminkaan talviaikana pitämään suurta kivirakennusta asumiskelpoisena, vaan hoviväki asui talven lähiseudun kartanoissa.

  1507-1555

  Suomen linnat joutuivat vuonna 1520 Ruotsin kuninkaaksi kruunatun Kristian II haltuun. Tukholman verilöylyn takia syntyneen kapinan yhteydessä Kustaa Vaasan joukot valloittivat linnan vuonna 1523.

  Kuningas Kustaa Vaasa irrotti Ruotsin Kalmarin unionista vuonna 1523 ja perusti valtakuntaan perintökuninkuuden. Kuningas Kustaa Vaasa vieraili vuonna 1530 linnassa. Hänen vierailunsa kunniaksi maalattiin portinvartijanhuoneen seinämaalaukset. Vuosikymmenen lopulla aloitettiin linnassa laajat uudistus- ja korjaustyöt, mm. linnan lämmityssysteemiä parannettiin.

  1556-1589

  Turun linnan loisteliain aika oli 1500-luvulla. Turun linnan herraksi ja Suomen herttuaksi nimitettiin vuonna 1556 Juhana herttua, ja hän otti puolisokseen puolalaisen Katarina Jagellonican. Juhanan aikana linna rakennettiin nykyiseen laajuuteensa. Silloin Turun linnaan rakennettiin renesanssi-salit.

  Herttuan hovi Turun linnassa oli Suomen oloissa ainutlaatuisen loistokas ja ainoa esimerkki maassamme vietetystä renessanssityylisestä hovielämästä. Juhana avioitui Puolan kuninkaan tyttären Katarina Jagellonican kanssa ja myös hän muutti lyhyeksi aikaa (joulukuu 1562 - elokuu 1563) Turun linnaan asumaan. Katarinan mukana Juhana-herttuan hoviin tuli kansainvälisiä kulttuurivaikutteita erityisesti renessanssiajan Italiasta ja Puolasta. Hänellä oli myötäjäislahjoina muun muassa jalokiviä, kultaa, samettia, verhoja, seinätapetteja eli globeliineja, yöasuja ja haarukoita, joita Suomen kansa ei ollut nähnyt tätä ennen. Linna oli Suomen oloissa valtava laitos, jossa työskenteli 600 ihmistä, heistä suurin osa naisia. Juhana-herttuan kerrotaan olleen hyvin muotitietoinen hallitsija, jonka käyttäytyminen herätti ihastusta myös ulkomailla. Linnassa vietettiin loisteliaita juhlia ja läheisellä Ruissalon saarella järjestettiin turnajaisia

  Juhana herttualla oli myös vihkimätön vaimo, Kaarina Hannuntytär, jonka kanssa hänellä oli neljä lasta.

  Eerik XIV:n joukot (10 000 miestä) saapuivat linnaan runsaan kahdeksan kuukauden kuluttua Juhana herttuan nimittämisen jälkeen ja herttuapari vietiin vangittuna Ruotsiin. Eerik XIV nousi vuonna 1560 valtaan isänsä Kustaa Vaasan kuoleman jälkeen tämän vanhimpana poikana. Eerik oli luonteeltaan tasapainoton. Hän oli luonteeltaan synkkämielinen ja kiivas. Henkisestä tasapainottomuudesta huolimatta Eerikillä oli selkeät poliittiset tavoitteet. Hän halusi nujertaa nuoremmat velipuolensa, joille Kustaa Vaasa oli jättänyt omat herttuakuntansa, ja Ruotsin ylimmän aatelin. Vuonna 1568 Eerik kuohutti Ruotsia menemällä naimisiin Kaarina Maununtyttären kanssa. Kuohunnan syy lienee siinä, että Kaarina Maununtytär oli lähtöisin talonpoikaissäädystä. Ylhäisaateliset eivät yleensä seurustelleet talonpoikaissäädyn kanssa.

  Myöhemmin osat vaihtuivat ja Eerik XIV oli perheineen vankina Turun linnassa 1570-1571.

  Pietari Brahen aika

  Kreivi Pietari Brahe nimitettiin Suomen kenraalikuvernööriksi 1637. Hänen tehtävänään oli alueen hallinnon hoitaminen. Siihen kuuluivat verotus, oikeuslaitos sekä sotaväen järjestelyt. Näitä tehtäviä varten Turun linnassa oli kenraalikuvernöörin virasto.

  Kenraalikuvernööri asui puolisonsa Kristiina Katariina Stenbockin kanssa esilinnan itäsiiven huoneistossa. Linnaa kohennettiin ja siitä tuli seuraelämän keskus. Brahe tunnettiin valtiomiestaidoistaan.

  Brahe perusti maamme ensimmäisen yliopiston, Turun Akatemian 1640. Hän järjesti postilaitoksen, kunnosti maantieverkostoa, edisti elinkeinoelämää ja perusti useita kaupunkeja.

  Brahen aika Suomessa oli onnellista aikaa. Sanonta "kreivin aika" on tuolta ajalta peräisin.

  Turun linna on ollut vankilana lähes koko olemassaolonsa ajan. Paksuseinäiset holvatut huoneet ovat olleet otollisia pahantekijöitten säilytyspaikkoja jo ennen kuin vankeutta käytettiin rangaistuksena sanan nykyaikaisessa merkityksessä. Linnan tunnetuimpia vankeja ovat olleet muiden muassa Jaakko Ilkka, Eerik XIV ja ylioppilas Karl Jordan, joka sai sittemmin mestaustuomion kaksinnaimisesta. Tunnettu rikollinen oli myös Matti Haapoja, jonka kuuluisimmaksi murhaksi mainitaan "Ilotytön kylmäverinen kuristaminen Helsingissä 1890".

  1961-1977

  Pommituksessa vuonna 1941 päälinnan puuosat paloivat täydellisesti.

  Ajatus koko linnan restauroinnista syntyi kuitenkin jo keväällä 1937. Arkkitehdiksi valittiin Erik Bryggman. Sota katkaisi kuitenkin restaurointityön, joka pääsi jatkumaan vasta 1946. Linna avattiin yleisölle 15 vuotta myöhemmin. Erik Bryggmanin kuoltua työ saatettiin loppuun arkkitehti Olli Kestilän johdolla. Linnan sisustussuunnitelmat laati Erik Bryggmanin tytär, sisustusarkkitehti Carin Bryggman. Linna palautettiin keskiaikaiseen ja osin 1500-luvun asuunsa. Ulkoasu säilytettiin yksinkertaisessa 1700-luvun muodossa.

  Kuvassa näkyy linnan läntinen pääty ja linnan korkein kohta: 38 metriä korkea torni.

  Lähteet: Linnan web -sivut, Wikipedia ja Linnasta myytävä kirjanen muiden muassa.

  

  ---