Segloran kirkko2.8.2012 klo 00:29
Segloran kirkko sijaitsee Skansenilla Tukholmassa. Alunperin kirkko on sijainnut Seglorassa Boråsin lähettyvillä, mutta se on sittemmin siirretty Skansenille. Kirkko rakennettiin vuonna 1729. Vuonna 1780 kirkko varustettiin tornilla, alttaritaululla ja sakastilla.
Kun Arthur Hazelius perusti Skansenin hän halusi sinne myös kirkon. Alkujaan ajatuksena oli rakentaa kopio jostakusta olemassaolevasta kirkosta, mutta kun Segloran pitäjä oli ottanut 1903 -luvulla käyttöön uuden kivikirkon, jäi vanha puukirkko tarpeettomaksi. Vuonna 1916 päätettiin myydä vanha puukirkko ja siirtää se Skansenille. Vuonna 1918 siirto oli valmis ja kirkko vihittiin uudelleen käyttöön. Segloran kirkko on yksi Ruotsin suosituimpia hääkirkkoja ja sitä pidetään myös Skansenin suosituimpana nähtävyytenä.
Segloran pitäjä on ollut vuodesta 1974 osa Boråsin kaupunkia. Asukkaita Seglorassa on vuonna 2000 ollut lähes 1700 kappaletta.

Mikkelin Kenkävero24.7.2012 klo 18:35
Mikkelissä sijaitsevan Kenkäveronniemen pappilan, Ison Pappilan, historia juontaa juurensa yli 550 vuoden taa. Ensimmäinen papin asumus rakennettiin paikalle 1400-luvun puolivälissä. Se ei tiettävästi ole ollut savupirttiä kummempi. Pappila sijaitsi tuolloin saarella, jonka Savilahden (Savilaksi, Savolax, Savon vanhin kirkkopitäjä, nykyinen Mikkelin seutu) seurakunnan kirkkoherra osti osaksi omilla, osaksi seurakunnan varoilla. Aina 1800-luvulle saakka Kenkäveronniemi oli saari, jonne johti pieni silta mantereelta.
Kenkävero -nimen alkuperä on ollut hämärän peitossa. Kertomuksia ja tarinoita siitä on useita. Erään tarinan mukaan entisajan savolaiset kirkkoon mennessään panivat tässä saaressa kengät jalkaansa ja riisuivat ne taas kirkosta palatessaan ennen pitkälle erämaataipaleelle lähtöä, jotta ne eivät kuluisi. Kerrotaan myös, että nimi olisi peräisin Nuijasodan ajalta, jolloin yli 200 nuijamiestä teurastettiin pappilan pihalla.
Kenkävero-nimi saattaa olla yhteydessä kirkollisveroihinkin. Muinaisruotsista löytyy sana gengärp, josta käytettiin myös muotoja gengiärdh ja gingerdh. Sanalla tarkoitettiin keskiajalla mm. kuninkaan ja hänen virkamiehensä tai piispan matkakestitystä varten kerättyjä ruokavaroja ja myöhemmin näistä kehittynyttä veroa
Nykyinen, vuonna 1869 valmistunut Kenkäveronniemen pappilan päärakennus on yhä alkuperäisellä paikallaan ja se on Suomen suurin olemassa oleva puupappila. Alueella on lisäksi kahdeksan muuta miljööseen kuuluvaa rakennusta. Uuden Ison Pappilan suunnitteli arkkitehti Alfred Cavén. Pappilan päärakennus on uusrenessanssityylinen ja rakenteeltaan harvinainen.
Vuonna 1988 pappilan rakennukset siirtyivät kaupungin omistukseen. Kesällä 1990 Mikkelin kaupunki, Mikkelin läänin kotiteollisuusyhdistys ja Martat peruskorjasivat vanhan pappilan ja muut miljööseen kuuluvat rakennukset. Kenkävero valittiinvuonna 1993 vuoden parhaaksi matkailukohteeksi.
Kenkäveron pappilan pihalla on muistomerkki, jonka avulla pidetään yllä 23. tammikuuta 1597 menehtyneiden kapinallisten nuijamiesten muistoa. Nuijamiesten muistomerkki on vuodelta 1939 ja se Eino Räsäsen (1902-1970) suunnittelema.
Saimaan rannalla sijaitsevassa Kenkäveron pappilamiljöössä voi tutustua käsi- ja taideteollisuusnäyttelyihin, tehdä ostoksia sekä nauttia lounaasta tai illallisesta pappilaravintolassa. Kesällä pappilan puutarhassa voi ihastella yli viittäsataa kasvilajia. Pappilan laivalaiturista pääsee risteilemään Saimaalle.

Taidekeskus Salmela22.7.2012 klo 02:39
Taidekeskus Salmela on suomalainen taidegalleria ja kesäajan kulttuuritapahtuma Mäntyharjun kirkonkylässä Pyhäveden rannalla. Salmelan toimintaan kuuluvat kuvataidenäyttelyt, konsertit, laulu- ja kuvataidekilpailut, luennot ja runotapahtumat. Se järjestää muun muassa Merikanto-laulukilpailun.
Näyttelytilaa Salmelalla on yhteensä noin 1000 m². Vanhimpana näyttelytilana toimii 1850-luvulla rakennettu vanha pitäjäntupa, Salmela. Maisemapuistoon puolestaan on toteutettu lampi, jonka rannassa sijaitsevat arkkitehtien C.L.Engelin, Wivi Lönnin ja Aino Marsion suunnittelemat huvimajat. Miljööseen kuuluu myös Salmelan konserttitilanakin toimiva 1820-luvulla valmistunut Mäntyharjun kirkko, joka on Suomen toiseksi suurin puukirkko. Kirkko sijaitsee vastapäätä Salmelan päärakennusta.
Merikanto-laulukilpailu on Taidekeskus Salmelassa neljän vuoden välein järjestettävä laulukilpailu. Ensimmäinen kilpailu järjestettiin vuonna 2001. Naiset ja miehet osallistuvat kilpailuun samassa sarjassa. Kilpailijoiden ikäraja on 34 vuotta. Kilpailun tarkoituksena on nostaa esille Oskar Merikannon ja Aarre Merikannon sävellyksiä sekä löytää uusia lahjakkaita laulajia. Tähän mennessä kilpailun voittaneita ovat Tommi Hakala, baritoni, Essi Luttinen, mezzosopraano, Maija Skille, mezzosopraano.
Mäntyharju on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Kunnassa asuu 6 385 ihmistä.

Purnu13.7.2012 klo 06:32
Purnu on taidenäyttelykeskus Orivedellä. Kuvanveistäjä Aimo Tukiainen rakensi alueelle kesäateljeensa 1960-luvulla ja aloitti kesänäyttelytoiminnan 1967. Alueella on useita näyttelyhalleja ja perinnerakennuksia. Näyttelykeskus sijaitsee Längelmäveden rantamaisemassa ja tarjoaa paljon tilaa erityisesti ulkoteoksille. Esiintymislava toimii myös kesäteatterina ja konserttipaikkana.
Aimo Johan Kustaa Tukiainen (1917 Orivesi ? 1996 Helsinki) oli suomalainen kuvanveistäjä. Sodanjälkeisten vuosien keskeisimpiin suomalaisiin kuvanveistäjiin kuulunut Tukiainen suunnitteli paljon julkisia muistomerkkejä, joista tunnetuin lienee marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas Helsingissä.
Purnu on kivistä ladottu muinainen lihan tai kalan säilytyskuoppa.

Hillakoira5.7.2012 klo 03:14
Otto osti hillakoiran eläinkaupasta,
hillakoira heti esiin pisti laumasta.
Hillat lähtee suolta niin kuin telkkä
pöntöstä,
ellei hillakoira estä hillarötöstä.
Hillanviejä suolta ottaa oitis pakkia,
kun hillakoira vimmatusti puree klabbia.
Skansen, Sverige, Stockholm26.6.2012 klo 15:19
Skansen on Arthur Hazeliuksen vuonna 1891 perustama ulkoilmamuseo ja eläintarha Djurgårdenilla Tukholmassa. Skansen vihittiin käyttöön 11. lokakuuta 1891. Arthur Hazeliuksen tarkoituksena oli esitellä elämää eri puolilla Ruotsia eri ajanjaksoilta. Skansen muodostui malliksi Skandinavian muille ulkomuseoille, ja sana skansen on nykyään yleissana, joka merkitsee nimenomaan ulkomuseota. Skansenia pidetään maailman vanhimpana ulkoilmamuseona.
Hazelius osti matkoillaan noin 150 taloa ympäri Ruotsia ja lähetti ne osa osalta museoonsa, jossa ne rakennettiin uudelleen. Vain kolme museon rakennusta eivät ole alkuperäisiä, mutta nekin kopioitiin tarkasti Hazeliuksen löytämistä rakennuksista. Suurin osa alueen taloista on 1700- ja 1800-luvuilta, mutta vanhin rakennus on jo 1300-luvulta.
Skansenilla vietetään Ruotsin perinteisiä kansanjuhlia: juhannusta, vappua ja lucianpäivää. Juhannus ei ainakaan päällisin puolin eroa suomalaisesta. Tosin juhannuskokkoa ei näkynyt ja tulenteko alueella oli kielletty. Sen sijaan koivunoksaseppeleet olivat erityisen suosittuja ja niiden tekemistä varten oli kaadettu nuoria koivuja, joista sai itse tehdä haluamansa kaltaisen koristeen. Seppeleet olivat nykyajan mukaisesti nimenomaan ihmispäissä. Karjaa ja karjansarvia ei alueella näkynyt. Moni oli tullut paikalle piknikille, osa katsomaan ohjelmaa ja osa katselemaan ja kuvaamaan eläintarhan eläimiä. Skansentågetilla pääsi ajelemaan ympäri museoaluetta, joten jalkatyötä säästyi, kun pystyi mukavasti istuenkin ottamaan kuvia eri puolilta aluetta. Tosin yhden lauta-aidan laudat tulivat suoraan syliin, kun juna teki liian jyrkän käännöksen ja aitaa kaatui parin metrin matkalta.
Skansenin eläintarha on perustettu 1924 ja siellä on pääasiassa Skandinaavisia eläinlajeja kuten karhuja ja ilveksiä. Karhuja alueella näkyi useampiakin. Kuvan karhu veteli koko ajan sikeitä, mutta pari nuorempaa oli aktiivisempaa lajia ja ne esittivätkin käypäisen painiesityksen, jonka olisi voinut videoida, jos olisi ollut isompi kamera mukana. Paini oli tyylipuhdasta kreikkalais-roomalaista. Karhujen joukkoon oli jostakin syystä laitettu myös kettu, jonka arvelin olevan karhujen iltapala, mutta näytti siltä, ettei kettu ollut järin suosittu ainakaan sen karhun keskuudessa, joka hätisti ketun aina loitommalle, kun se erehtyi tulemaan liian lähelle karhua. Aivan tuli mieleen Saulin Venäjän matka.
Ahma, gulo gulo, järv, wolverine, täytyi kuvata ihan jo senkin vuoksi, etten ole ahmaa aikaisemmin nähnyt. Nyt voi sitten katsella kuvaa ja opiskella, miltä ahma näyttää. Kun näin tekee, niin sitten tuntee ahman, kun se tulee vastaan.

Lobise palju18.6.2012 klo 20:45
Joskus muinoin Tallinnassa törmäsin oheisenkaltaiseen tekstiin, jonka arvelen olevan mainos, vaikka en juuri muutamaa sanaa enempää naapurimme kielestä tunnekaan.
Ainakin äkkiseltään lobiseminen voisi tarkoittaa löpisemistä, mutta menee ja tietää. Kuvan lintu voisi olla vaikka papukaija, joten puhumiseen asia mitä ilmeisimmin liittyy. Smart -sana puolestaan liittyy varmaankin tuotteeseen, tuskin reklaamin tekijä siinä ainakaan papukaijaa kehuu.
Tele2 AB on ruotsalainen vuonna 1993 perustettu, euroopanlaajuista toimintaa harjoittava televiestintäalan yritys, joka tarjoaa lanka- ja matkapuhelinpalveluja, Internet- ja tietoverkkopalveluja sekä kaapeli-tv- ja sisältöpalveluja.

Pyhimyksiä ja tanssitauteja11.6.2012 klo 16:04
Thurn und Taxis (käytetään myös nimityksiä Thurn und Tassis ja Tour et Taxis) on saksalainen ruhtinassuku, joka hallitsi keskeisiä eurooppalaisia postipalveluja vuosisatojen ajan 1500-luvulta lähtien. Heidän omistuksessaan oli myös lukuisia panimoita ja he rakennuttivat lukuisia linnoja.Thurn und Taxis -suvun nykyinen päämies on Albert Prinz von Thurn und Taxis. Hän on Johannes Prinz von Thurn und Taxisin ja tämän vaimon Glorian ainoa lapsi. Perhe on asunut St. Emmeramin linnassa Regensburgissa aina vuodesta 1748 lähtien.
Pyhä Vitus oli kristinuskon pyhimys. Hän syntyi noin vuonna 290 Sisiliassa ja koki marttyyrikuoleman keisari Diocletianuksen aikana. Vitus oli yksi roomalaiskatolisen kirkon neljästätoista pyhästä auttajasta. Legendan mukaan hän paransi keisarin pojan tanssitaudista ja häntä pidettiin sen jälkeen muun muassa tanssitautisten ja vuoteenkastelijoiden parantajana. Myöhemmin Pyhästä Vituksesta tuli tanssijoiden ja näyttelijöiden suojelija. Pyhä Vitus kuvattiin yleensä kannattamassa käsivarrellaan pataa. Katsojien mielessä pienennettynä esitetty pata muistutti yöastiaa, niinpä Vituksesta tuli vuoteenkastelijoiden ja ripulitautisten parantaja.
Tanssitauti on sivistyssanakirjan mukaan keskushermoston sairaus, johon liittyy nykiviä pakkoliikkeitä.Tanssitauti on myös CMX:n 1990 julkaisema EP-levy.

Launeen neidot4.6.2012 klo 19:24
Launeen neidot on Kari Juvan punagraniittijalustalla seisova suihkukaivoveistos vuodelta1987. Se sijaitseeLahdessa KirkkokadullaRistinkirkonitäpuolella. Mallasjuomalahjoitti suihkulähteen kaupungille täytettyään 75 vuotta.
Laune on kaupunginosa eteläisessä Lahdessa. Alue on kuulunutHollolaan, josta se liitettiin1933Lahteen. Nimensä alue on saanut Launeen lähteestä. Laune-nimen taustaksi arvellaan muinaissaksalaista, kelttiläistä tai gootinkielistä sanaa,joka merkitsee iloista. Lähde peitettiin 1909, ja sen paikalle rakennettiin vesipumppuasema, jonka ympäristö on Lahden kulttuurihistoriallinen suojelukohde. Asukkaita Launeella on noin 5900 henkeä.
Lahti, ruots. Lahtis, aikaisemmin Lachtis, on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Vesijärven eteläpäässä Päijät-Hämeen maakunnassa. Lahdessa oli vuoden 2012 tammikuun lopussa 102358 asukasta ja se on Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki.
Mallasjuoma, Osakeyhtiö Mallasjuoma, oli kauppias Henrik Mattsonin poikiensa Ernst Mattsonin ja Maximillian Mattsonin kanssa 1912 perustama panimo Lahdessa. Mainonnassa Mallasjuoma ja erityisesti sen tuotteet tulivat Lahden symboleiksi 50 -luvulta lähtien. Sittemmin Mallasjuoma yhdistyi Hartwall -yhtymään, minkä seurauksena Mallasjuoman tuotantolaitokset Lahden keskustasta lopetettiin, mikä toimenpide on merkinnyt muiden muassa lahtelaisten olutmerkkien häipymistä markkinoilta.

Urhea inkkari29.5.2012 klo 17:37
"Urhea inkkari kourassa linkkari, hiippaili hiiviskellen. Suuria särkiä, puhvelihärkiä ruuaksi saalistellen. Kaatui ja kierähti, aaltoihin vierähti täysissä vaatteissa. Kroolasi rannalle, puisteli sannalle haukia saappaistansa.."
Intiaanit on perinteinen nimitys, jolla tarkoitetaan Amerikan alkuperäiskansoja ja niistä polveutuvia ihmisiä kokonaan tai osittain. Intiaani-nimitys on peräisin Kolumbukselta, joka Karibian saarille saavuttuaan luuli olevansa Intiassa ja siitä syystä kutsui alkuasukkaita nimellä "indios".
Jousi ja nuolet, joita intiaanitkin ovat käyttäneet, on keksitty todennäköisesti 20 000 - 50 000 vuotta sitten, ja ne ovat levinneet jo varhain lähes kaikkialle maailmaan. Amerikan mantereella jousen käyttöönotto on vallitsevan näkemyksen mukaan tapahtunut suhteellisen myöhään, vasta noin tuhat vuotta sitten, ja Australian mantereella jousta ei tiettävästi ole koskaan tunnettu.

Älypää tiedottaa
Oikein hyvää itsenäisyyspäivää kaikille Älypään pelaajille!
6.12.2025
Linnan juhlia odotellessa ajan saa kulumaan Älypään Linnan juhlat -visan sekä Itsenäisyyspäivävisan parissa! Visoista löytyy paljon Suomen itsenäisyyteen, menneiden vuosien Linnan juhliin ja itsenäisyyspäivän viettoon liittyviä kysymyksiä! Rauhaisaa itsenäisyyspäivää kaikille!
Testaa tietosi Itsenäisyyspäivävisassa!
Testaa tietosi Linnan juhlat -visassa!Älypään jouluvisat ovat täällä!
1.12.2025
Nyt on taas se aika vuodesta, jolloin Älypään jouluvisat viihdyttävät pelaajia jouluvalmistelujenHyv Laita siis joululauluja soimaan, ota joulutortun seuraksi mukillinen glögiä ja testaa, mitä kaikkea tiedät joulun herkuista, jouluisesta musiikista ja erilaisista jouluperinteistä!
Testaa tietosi jouluvisassa!
Testaa tietosi joululauluista!
Testaa tietosi jouluruuasta!Pelaa uutta Suomipop-visaa!
26.9.2025
Älypään musiikkivisojen valikoima laajenee uudella Suomipop-visalla! Mikäli Kuumaan, Portion Boysin, Behmin ja muiden kotimaisten artistien musiikki on sinulle tuttua, tämä visa on juuri sinua varten! Laita siis suomipop soimaan ja testaa tietosi menneiden vuosien hiteistä ja viimeisimmistä uutuusbiiseistä!
Pelaa Suomipop-visaa!