Blogi - Phil Decker - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Suomen järkevimmät tietovisat ja nettipelit.


Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin

Blogi aloitettu: 25.5.2007
Blogimerkintöjä: 730 kpl
  • Virtain Perinnekylä20.7.2007 klo 18:10

    Virrat, Virdois on kaupunki Pirkanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Asukkaita kaupungissa on noin 7900. Kuvan Perinnekylä on maatalous- ja metsästysperinnettä esittelevä Virtain matkailukohde, Virtain kaupungin omistama toiminnallinen museokokonaisuus. Perinnekylä on perustettu 1977 Marttisen saarelle. Kuvan tuulimylly on vuodelta 1828.

    Perinnekylästä löytyy muiden muassa:
     
    * museoita ja näyttelyitä
    * myymälöitä ja työpajoja
    * hevosia ja muita eläimiä 

    Martti Kitunen, suomen tunnetuin karhunkaataja, on kuuluisa virtolainen. Hänen mainitaan kaataneen kaikkiaan 192 - 198 täysikokoista karhua.
     

    Kuva esittää Perinnekylän porttia, näkymää pajasta, tuulimyllyä ja hevosta. Pajan sisuksista kuvassa ei näy muuta kuin reki ja pari kärrynpyörää, mutta näiden lisäksi siellä on ainakin alasin ja ahjo.


    Virtain Perinnekylä
  • Kukkia ja mehiläisiä13.7.2007 klo 06:22

    Lisääntyminen on suuri luonnonihme. Kaikkina aikoina ihminen on tiettävästi lisääntynyt, mutta oikeaoppinen lisääntymistekniikka on mediatietojen mukaan ollut hakusessa. 

    Asiantilan korjaamiseksi olen tuottanut oheisen kuvamateriaalin, jota voi käyttää vaikkapa peruskoulun lisääntymisopin oppimateriaalina.
     

    Nyt en tosin ole varma, kumpi tässä lisääntyy kukka vai mehiläinen, mutta tekniikkahan oli pääasia.
     

    Kukkia ja mehiläisiä

  • Hämeen kaupunki9.7.2007 klo 13:56

    Kuvassa Lahden kuuluisat 150 metriä korkeat ja 1927 valmistuneet radiomastot. Vieressä Alatorin naispatsas.

    Alarivistä näkymä kaupungille, vieressä kukkapenkki ja suihkulähde.

    Lahti


  • Tuloskalenteri2.7.2007 klo 10:33

    Kotona Hämeessä meillä oli nuoruudessamme tapana harjoittaa urheilua. Laitankin nostalgiasyistä joitakin parhaita tuloksiani näkyville. Tulokseni ovat jokseenkin vaatimattomia, joten en voine langeta kovin suureen leuhkimisen syntiin julkaisemalla tuloskalenterini, joten olkaapa hyvä: 

    Painonnosto:
    Työntö: 100 kg
    Punnerrus: 70 kg
    Tempaus. 50 kg

    Uleisurheilu:
    Keihäs: 28 m
    Kuula, 5,44 kg: 13.80 m
    Pituus vauhdilla: 485 cm
    Pituus ilman vauhtia: 220 cm
    Seiväs: 250 cm
    Korkeus: 155 cm
    60 m: 7.5 s
    Maraton: 2 h 53 min

    Uinti:
    Uinti: 8 km

    Muut:
    Leuanveto: 33 kpl
    Kananmunan syönti: 15 kpl
    Sahdin juonti: 1 litra
    Tikan heitto, 5m: 47 pojoa

    Keihästulos harmittaa vieläkin. Olimme hyviä heittäjiä eikä Hämeestä juuri löytynyt niin pitkää kenttää, etteikö pajukeppi olisi lentänyt pitkälle kentän takana olevaan metsään, kuten monesti tapahtuikin. Talvisin meillä oli tapana kilpailla lumipallon heitossa ja voittaja oli se, joka heitti lumipallon korkeimmalle, eli näkymättömiin. Meillä oli tuohon aikaan tarkka näkö. Pystyimme parhaimman poudan aikaankin näkemään taivasta valaisevat tähdet.  
  • Pariisin varpunen29.6.2007 klo 17:32

    Pitkästä aikaa elokuvissa. Tarina Edith Piafista (La Môme, 2007). Ohjaus Olivier Dahan, pääosassa Marion Cotillard. 

    Todella järkyttävä elokuva. Erityisesti alku ja loppu. Väliosa taas on sekava. Juoni etenee kuolevan laulajattaren muistikuvina elämästään ja nämä muistelut ovat jokseenkin epäsystemaattisia.
     

    Elokuva on myös pitkä. Sen olisi voinut lyhentää ja lopputulos olisi parempi. Erityisen hyvin elokuva onnistuu kertoessan Piafista taiteilijana. 
     

    Mielenkiintoinen yksityiskohta elokuvassa on myös nyrkkeilyn maailmanmestari Marcel Cerdan, jonka persoonaan liittyy mielestäni yksi elokuvan koskettavimmista kohtauksista.
     

    Katsotun perusteella kuva Edith Piafista jää ristiriitaiseksi. Paikoitellen elokuva luo päähenkilöstään suorastaan kassialmamaisen kuvan, toisaalta taas laulamiseen intohimoisesti suhtautuvan ihmisen. Kohtaus, jossa isä suorastaan pakottaa tyttärensä laulamaan, osoittaa puolestaan, että laulaminen oli myös muiden kuin Edith Piafin oma intressi.
             
  • Seinäjoen Kyrkösjärvi25.6.2007 klo 13:04

    Kyrkösjärvi on Seinäjoen alueella sijaitseva tekojärvi. Alun perin järvi oli pieni soinen lampi, mutta ruoppaamalla ja Seinäjoen uudelleenohjauksen jälkeen siitä on saatu 1980-tienoilla 6.4 neliökilometriä suuri tulvaveden säännöstelyallas. Rantaviivaa järvellä on 19 kilometriä.

    Rantaa kiertää valli, jonka päällä kulkee pyöräilykelpoinen tie samoin kuin vallin alapuolellakin. Penkalla voi myös kävellä ja järvellä voi harrastaa onkimista ja lintujen tiirailua.

    Järven rannalla sijaitsee turvevoimalaitos, joka oikeassa yläkuvassa näkyykin ja samaan suuntaan ohi voimalan mentäessä saavutaan Kyrkkärin uimarannalle, josta, ikävä kyllä, kuva puuttuu.

    Järvellä on usein veneilijöitä ja kalastajia, kuten myös vapaa-ajan harrastajia aina kirkkoveneen soutajista purjelautailijoihin.

    Jos pato murtuu, niin Seinäjoen keskusta on perimätiedon mukaan muutaman tunnin melkoisten vesimassojen alla. Varovainen ihminen hankkiikin kumisaappaat Seinäjoelle tullessaan.

     

     


  • Hyvää juhannusta!22.6.2007 klo 03:16

    Hyvää juhannusta!
    Tässäpä valokuva niittykukista juhlan kunniaksi.



  • Mount Seinäjoki (K 2½)20.6.2007 klo 00:20

    Mount Seinäjoki on tuhansia metrejä korkea muunnosvuori Etelä-Pohjanmaalla. Vuoren huippu hipoo liki taivasta, mutta kiitos kasvihuoneilmiön ruoho sentään viheriöi ja useat tunnetut kukkalajit jopa viihtyvät aurinkoisella vuoren laella.

    Vuoren laki ei ole mikään huippu, vaan sangen laakea alue, joka hyvinkin voi olla suurempi kuin jonkin pienen valtion koko pinta-ala.

    Lämpimät etelätuulet tuovat mukanaan pilvilauttoja, jotka usein leijailevat vuoren yllä ja antavat sadetta vuoren mitä moninaisimmille kasveille ja pieneliöille.

    Vuoren laki on asuttu. Vuorella asuu riistanvartija, joka aamuisin menee työhön kuvassa näkyvää tietä pitkin.

    Kuva paljastaa myös, että vuorelta löytyy mustaa multaa, joka onkin vuoren hedelmällisyyden salaisuus. Kuten tunnettu, pelkkä kivi ei ole järin fertiili.



  • Seinäjoki City16.6.2007 klo 00:13

    Tässä on Seinäjoki, kaupunki Etelä-Pohjanmaalla.

    Vasen yläkuva on näkymä kaupungille, jolle on tunnusomaista matala rakentaminen, vihreys ja valkoinen väri.

    Vieresssä on Lakeuden risti, vuosina 1957-59 rakennettu ja 1960 käyttöön vihitty kirkko. Kuvan kellotorni on 65 metriä korkea ja sieltä näkee melko laajan kaistaleen pohjalaista peltoaukeaa.

    Vasemmalla alhaalla, autojen takana, sijaitsee Seinäjoen Aaltokeskus, lähinnä kaupungintalo, mutta Aaltokeskus kokonaisuudessaan pitää sisällään kuusi rakennusta:

    1) Lakeuden risti (1960)
    2) Kaupungintalo (1962)
    3) Kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto (1965)
    4) Seurakuntakeskus (1966)
    5) Valtion virastotalo (1968)
    6) Teatteritalo (1987)

    Oikealla on näkymä rautatie-/linja-autoasemalta Seinäjoen keskustaan.



  • Söderfjärden12.6.2007 klo 00:51

    Pohjanmaa on tasainen. Täällä ei juuri ole vuoria. Sen sijaan pari suurempaa kuoppaa löytyy. Suurin on tietenkin Lappajärvi, kraateri, jonka läpimitta on 17 - 23 kilometriä. Toinen, kuvassa oleva kuoppa, on Söderfjärden, joka on huomattavasti pienempi, ainoastaan 5 - 6 kilometriä läpimitaltaan.

    Sulvan, osa Mustasaaren kuntaa, länsipuolella oleva Söderfjärden on syntynyt n. 560 milj. vuotta sitten syntyneestä meteoriittikraatterista. Kraatterin pohja on enimmillään n. 300 m:n syvyydessä.

    Eka kuva näyttää kuinka kivi putoaa ja alla on näkyvissä putoamisen tulos eli suuri kuoppa. Toisessa yläkuvassa on näkymä kraaterin reunalta viereiseen kaupunkiin. Ja vasen alakuva näyttää, miltä kraateri näyttää nykyään. Oikea alakuva on niin ikään näkymä ympäristöön kraaterin reunalta.



Älypää tiedottaa

  • Yhteisövisat päivittyivät

    8.10.2019

    Olemme päivittäneet tänään Älypään yhteisövisojen pelimoottorin uuteen versioon, joka ei vaadi selaimeen asennettavaa Adobe Flash playeria toimiakseen. Voit nyt pelata Älypään yhteisövisoja vaikkapa älypuhelimellasi!

  • 1930- ja 1940-luvut lisätty Vuosikymmenet-visaan

    2.9.2019

    Kuinka hyvin tunnet 1930- ja 1940-lukujen tapahtumat? Älypään Vuosikymmenet-visa jatkaa kulkuaan seuraaville vuosikymmenille, joten käy testaamassa, mitä kaikkea tiedät tuosta aikakaudesta. Mukavaa aikamatkaa menneeseen!

  • Kokeile uutta Klondike-pasianssia!

    3.7.2019

    Olemme päivittäneet suositun Klondike-pasianssimme uuteen versioon. Päivitetty versio toimii myös tablet- ja mobiililaitteilla.

Lue lisää tiedotteita