Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin
Blogimerkintöjä: 917 kpl
Puuttuva devalvointikuva4.6.2015 klo 16:34
Yllytys on rangaistavaa osallisuutta rikokseen. Yllyttäjä on rikoksen henkinen alkuunpanija, vaikka ei itse osallistuisikaan varsinaisen rikoksen tekemiseen (Wikipedia). Moni teko on myös rikos, vaikka sitä ei vielä olisi ehditty kriminalisoida. Siksi kehotus niin kutsutun sisäisen devalvaation tekemiseen pitäisi pikimmin kriminalisoida, jotta tosiasiallinen rikos saataisiin estetyksi ja rikoksen aiheuttamat vahingot torjutuksi.
Devalvaatio tarkoittaa maan valuutan arvon heikentämistä ulkomaan valuutan suhteen. Devalvointi on rahapolitiikan keino viennin kilpailukyvyn parantamiseksi. Kun valuutan arvo heikkenee, vientituotteet suhteellisesti halpenevat ja tuonnin hinnat puolestaan nousevat.
Kun maa ei sitten voi enää harjoittaa omaa rahapolitiikkaa, niin ainoaksi keinoksi jää vallitsevan liturgian mukaan niin kutsuttu sisäinen devalvaatio, jonka on annettu ymmärtää merkitsevän sitä, että palkkoja pitää alentaa.
Mutta jokainen järjellä varustettu tietenkin huomaa, ettei palkkojen alentaminen ole sama asia kuin perinteinen devalvaatio. Palkkaahan voidaan alentaa vaikka kuinka paljon toimenpiteen vaikuttamatta tuotteen hintaan yhtään mitenkään. Näin ollen kilpailukyky ei kohene vaan pikemminkin käy niin, että palkanalennus siirtyy yrityksen voiton kautta yrityksen omistajille. Jos sitten tuote on jo ennestään epäkurantti, niin se ei käy kaupaksi, vaikkei hintaa olisi ollenkaan.
Palkkojen sijasta pitäisi pohtia talouden perusprinsiippiä: nimittäin sitä, että talous ?nimisestä laatikosta pitää viedä aina enemmän ulos kuin mitä tulee sisään. Tämä voidaan toteuttaa joko siten, että määrää kasvatetaan tai sitten niin, että tuotetaan vähemmän mutta korkeammalla hinnalla. Myös vaatimus tuottavuuden parantamisesta ilman menekkiä on silkkaa huuhaata.
Valitettavasti kamerani on vanhaa mallia, sillä ei tahdo saada devalvaatiokuvia sitten mitenkään. Erityisen vaikeaa on nimenomaan kuvan saaminen sisäisestä devalvaatiosta. Sen sijaan luontokuvia saa jotenkuten, kun on kärsivällinen. Ohessa näkymä Seinäjoelta muutaman vuoden takaa. Kukkiva kasvi on mitä ilmeisimmin vesitatar.
Vesitatar on tuoreiden niittyjen, lettojen ja savipohjaisten vesistöjen kasvi. Sen kukinto on tiheä punakukkainen tähkä.
Lentävän kalakukon paluu X25.5.2015 klo 14:05
Lentävä kalakukko on Ville Salmisen ohjaama elokuva vuodelta 1953 (Wikipedia). Lentävän kalakukon paluu X sen sijaan on kertaalleen tuhoutuneen tanssilavan paluu elävien kirjoihin. Törnävänsaarta koskeva nettiuutinen, joka antoi ymmärtää, että alla kuvassa oleva tanssitaiteelle varattu rakennus olisi häipynyt maailmankartalta, ei pidä paikkaansa. Varmistuin asiasta 24.5.2015 käymällä paikan päällä. Länsimainen uutisointi on tietysti maailman totuudellisinta, mutta yleensä vain tilastollisesti, joten muutaman prosentin epävarmuus, joskus myös porsaanreikänä tunnettu aukko, jää jäljelle. Paikalle mennessäni havaitsin myös niin kutsuttuja vihreitä miehiä ainakin parissa risteyksessä, joten ilmeisesti myös marsilaiset ovat voineet olla syypää harhaisen tiedon, myös propagandaksi ja informaatiosodaksi kutsutun disinformaation levittämiseen. Joten myös Seinäjoella olisi aihetta Reserviläiskirjeen ?tykympään? jakeluun. Ehkä jopa uuden julkisin varoin tuetun laitoksen perustamiseen, laitoksen, jonka nimeksi ehdotan Totuuden Torvi. Laitos pyrkisi oikomaan maailmalle levinneitä perättömiä tietoja.
Juuri luin jostakin kolumnista, että valhe on valhe, vaikka voissa paistaisi. Tulin miettineeksi, mahtaako totuus olla samanlainen. Pysyykö totuus totuutena, jos sen paistaa voissa? Ensinnäkin Törnävänsaari, kattaako se koko Seinäjoen vai vain osan siitä? Ja jos kattaa vain osan, niin kuinka suuren? Entä onko mikä tahansa lava tanssilava? Ennen maaseudulla oli myös maitolaitureita, joita myös maitolavoiksi kutsuttiin. Helsingin satamissa ja muuttofirmoissa oli ainakin ennen lukuisa määrä erilaisia kuljetuslavoja. Sitten urbaanit kaupungit ovat väärällään erilaisia esiintymislavoja, joilla ei liene varsinaisesti tanssittu sen enempää kuuna kuin päivänäkään. Lukuun ottamatta erilaisissa aineissa koikkelehtimista, kenties.
Edellä tahdon sanoa, että hatara uutisointi antaa mahdollisuuden monipuolisille tulkinnoille siinä mielessä, että kaikki tulkinnat voivat olla tosia ihan vain sen mukaan mitä kullakin tulkinnalla tarkoitetaan.
Kartanokierroksella Päijät-Hämeessä17.5.2015 klo 15:10
Feodaaliajan kadottua historian hämäriin on moni perinteinen ammatti tai arvo kadonnut. Enää ei puhuta lääninherroista, vasalleista, torppareista, loisista eikä mäkitupalaisista. Aatelisten menetettyä valtansa, lääninsä ja torppansa ovat porvarit tehtaineen vallanneet maailman. Kartanonherrana oleminenkaan ei ole enää muodissa, vaikka kartanoita esimerkiksi Suomessa on vielä monilukuinen joukko. Kartanoelämästä sen sijaan voi vielä moni informaatioyhteiskunnan kansalainenkin nauttia, koska moni vanha kartano toimii vielä nykyäänkin tarjoten hotelli- ja majoituspalveluita. Ongelma on enää se mitä muuta vanhassa kartanossa voisi tehdä kuin vain nauttia hotelli- ja ravintolapalveluista. Jotakin oheistoimintaa tarvittaisiin: turnajaisia, safareja: suurriistan metsästystä: kettujahtia, karhujen ja susien ampumista? Luultavasti nykyaikaisilla konetuliaseilla varustettu safari olisi turvallinen, vaikka safarilla vastaan köntystelisi kokonainen karhuarmeija. Tosin Vihreä liitto ja EU luultavasti vastustaisi hanketta ja metsästyksen kohteeksi joutuisi suurriistan sijasta itse eurokansalainen. Pahimmassa tapauksessa EU lakkaisi sanomasta päivää ja pystyttäisi boikotin.
Päijät-Hämeessä muiden muassa on lukuisa määrä vanhoja kartanoita, vaikka Päijät-Häme ei varsinaisesti ole mikään kartanoiden luvattu maa. Moni tuskin on pannut merkille, että esimerkiksi säveltäjämestari Sibeliuksen sukujuuria löytyy Päijät-Hämeestä, Töyrylän kartanosta. Jean Sibeliuksen isoisän isoisä Matti Martinpoika (Matts) syntyi 1721 talon nuorimmaksi pojaksi Töyrylän kartanossa Artjärvellä (www.sibelius.fi/suomi/suku_perhe/suku_sibelius.htm).
Koiskalan kartanon kerrotaan saaneen alkunsa vuonna 1650, jolloin Didrik von Essenille lahjoitetuista tiloista muodostettiin Koiskalan Kartano. Vuonna 1910 kartano siirtyi Konstantin Linderille ja 1916 kartanon osti patruuna Ferdinand Frigren, Lahden Polttimon perustaja. Polttimot-yhtiöt, alun perin Lahden Polttimo Oy, on Lahdessa vuodesta 1883 toiminut perheyritys, joka valmistaa maltaita ja mallasuutteita. Yritys kuuluu maailman suurimpien mallasyhtiöiden joukkoon. Tätä nykyä Koiskalan kartano harjoittaa luomuviljelyä ja kasvattaa suomenlampaita.
UKK-arkisto ei varsinaisesti ole kartano, mutta entinen Seppälän sukutila Orimattilassa joka tapauksessa. Tila lienee tuttu, jos ei muuten niin Peter von Baghin elokuvasta Kreivi. Kun Urho Kekkonen vieraili USA:ssa kesällä 1970 hän innostui suuresti sekä Franklin D. Rooseveltin että Nixoninkin arkistosta. Samanlainen arkisto piti saada myös Suomeen. Kekkosen ja MTK:n silloisen puheenjohtajan Veikko Ihamuotilan yhteisen hiihtoretken tuloksena arkistolle löytyi sitten sopivat tilat Seppälän sukutilasta.
Mainittujen kartanoiden väliin jää Uusikylä. Mainittu paikka on tullut tunnetuksi ainakin suuresta asevarikon räjähdysonnettomuudesta. Suomen puolustusvoimien silloinen Asevarikko 2 lensi ilmaan 14. elokuuta 1965 Nastolan Terrikalliolla. Räjähdyksen voimasta 14 metrin läpimitaltaan olevien lohkareiden on kerrottu käyneen jopa kilometrin korkeudella maan pinnasta.
Kuvassa on yksi UKK ?arkiston rakennuksista. Paikka on tutustumisen arvoinen jos ei muuten, niin ainakin siksi, että rakennuksesta löytyy valokuva, jossa UKK:lla on hiukset. Kuva on Kajaanin Kipinän potkupallojoukkueesta vuodelta 1915. Potkupallojoukkueita tapaa nykyään ehkä yhtä paljon/vähän kuin kartanoitakin. Potkupallo on sekin muuttunut, luullakseni jalkapalloksi. Suomen kartanoluettelon löytää Wikipediasta osoitteesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_kartanoista.
Katoavaa kansanperinnettä7.5.2015 klo 12:15
Tanssilava on ulkoilmaan tanssipaikaksi rakennettu avoin tai katettu lava, jolla harrastetaan tanssia (Wikipedia). Tanssilavailmiö on tunnettu ainakin Suomessa ja Ruotsissa, mutta myös Norja, Venäjä, Irlanti ja Meksiko mainitaan tanssilavakulttuurin yhteydessä. Englannissa tanssia ei ole harrastettu lavalla, vaan tanssisalissa (ballroom dancing) vastineena pohjoismaiselle tanssilavalle (dansbana). Molemmissa ilmiöissä on kysymys kuitenkin niin kutsutuista seuratansseista, joita puolestaan on useita ja joista osaa tanssitaan erityisesti Suomessa, kuten suomalainen tango ja humppa, joka lienee käytetyn askelluksen mukaan joko kävelyä tai sitten jokin samban murre.
Humppa on nopeaa suomalaista tanssimusiikkia, joka on tasajakoista joko 2/2 tai 4/4-tahtilajista. Humpan kerrotaan kehittyneen 1910 ?luvulla jatsista ja foxtrotista. Suomen ensimmäisenä humppalevytyksenä pidetään vuonna 1928 tehtyä, Jaakko Pullin säveltämää Puuseppää. Eniten levytetty humppa on Usko Kempin Tulipunaruusut vuodelta 1930.
Humppa kohosi suureen suosioon 1970 ?luvun puolivälissä ja siitä tuli koko maassa vanhempien ihmisten suosima musiikki- ja tanssityyli. Itä- ja Kaakkois-Suomessa kerrotaan myös nuorison olleen harrastunut humppamusiikista. Lappeenrannan humppafestivaalit lienevät osoitus erityisesti Itä-Suomen humppaharrastuneisuudesta. Humppakuume koki kuitenkin pikaisen romahduksen 1980 ?luvulle tultaessa. Nykyisin humppaa esittää lähinnä Eläkeläiset ?yhtye, joka on ollut erityisen suosittu Saksassa. Olin pudota istualleni, kun sain kuulla eteläsaksalaiselta opiskelijalta, että lähes ainoa asia, jonka hän tuntee Suomesta on ELÄKELÄISET.
Suomalaiset ovat kehittäneet tangosta oman versionsa, niin musiikillisesti kuin tanssillisestikin. Tangon suosiosta kertoo muiden muassa jokakesäinen tangofestivaali Seinäjoen Tangomarkkinat, jota on järjestetty vuodesta 1985 lähtien. Tunnettuja suomalaisia tangoja ovat muiden muassa Unto Monosen Satumaa ja Toivo Kärjen Liljankukka.
Kuvassa on Törnävänsaaren tanssilava ennen palamistaan. Lava näkyy nettiuutisen mukaan kärähtäneen pari vuotta sitten. Muistelen käyneeni siellä katsomassa näytelmän ja ainakin pari humppaa muistuu mieleen.
Hauskaa vappua 2015!1.5.2015 klo 00:47
Vappu on 1. toukokuuta vietettävä kansainvälinen juhlapäivä. Se on kansainvälinen työväen juhlapäivä. Vuodesta 1979 lähtien vappu on ollut Suomessa virallinen liputuspäivä, suomalaisen työn päivä. Työn, jonka kautta porvaritkin katsovat Suomen saatavan jälleen kukoistukseen jahka nyt ensin leikataan, sopeutetaan ja heikennetään työn tekemisen ehtoja: pidennetään koeaikaa, luovutaan työehtojen yleissitovuudesta ja siirrytään paikalliseen sopimiseen.
Ylioppilaslakki on valkoinen, mustareunainen lakki, jota käyttivät ylioppilastutkinnon suorittaneet ylioppilasjuhlassaan ja myöhemminkin, erityisesti vappuna. Lakki otettiin käyttöön jo 1810 ?luvulla. 1950 ?luvulle asti ylioppilaslakkia oli tapana pitää päässä koko yliopiston kesäloman ajan: vapusta syyskuun loppuun, mutta nykyisin lakkia käytetään lähinnä vappuna ja erilaisissa akateemisissa juhlissa tietää verkkotietosanakirja Wikipedia.
Pitkään käyttämättä olleen ylioppilaslakin voi eräänä päivänä havaita käyneen pieneksi. Syynä saattaa hyvinkin olla Älypään pelaaminen. Pelaamisen vuoksi päähän kertyvä tiedollinen aines saattaa muuttaa pään tilavuutta siinä määrin, ettei ylioppilastutkinnon tarvitsema tila enää riitä, vaan tarvitaan aikaisempaa suurempi päänsuoja kasvaneen tiedollisen avaruuden suojaamiseksi.
Lottovoitto, aspartaami ja norjalaiset lasipallot15.4.2015 klo 17:25
Alan vakuuttua siitä, että on suoranainen lottovoitto syntyä Suomeen. Jos olisin syntynyt Singaporeen, niin todennäköisesti kävisin vieläkin peruskoulua. Ainakin sikäläisen koulun päättelytehtävät näyttävät problemaattisilta. Tosin voi olla, että sikäläinen tapa syntymäpäivän ilmoittamiseen on silkka rutiini, joten opetuslapsille lienee moisen pähkinän ratkaisu niin kutsuttua jokapäiväistä kauraa.
Mutta ei länsimainen tiedekään niitä kaikkein järjellä ymmärrettävimpiä ole. Ei ainakaan tutkimustulokset, jotka kertovat kevytlimsojen lihottavan nauttijansa. Tämä on erityisen vaikea asia järjellä ymmärrettäväksi, koska aineen, jossa ei ole kaloreita, ei pitäisi lihottaa ollenkaan. Tietenkin, jos kevytlimsan nauttija on syöppö muutenkin, niin painoa toki kertyy, mutta vain niistä aineista, joista kaloreita löytyy.
Haitta-aineina kevytlimsoissa voi pitää aspartaamia (E951) ja asesulfaami k:ta (E950), joilla kerrotaan olevan kerrassaan kauheita vaikutuksia nauttijaansa. Ei taida olla tautia, jota mainituista aineista ei itselleen hankkisi. Aspartaamin sanotaan hajoavan ihmisen elimistössä fenyylialaniiniksi ja metanoliksi. Metanoli puolestaan hajoaa elimistössä aineiksi, jotka tuhoavat silmät ja hermot. Tässä vain maistiaisia, koska kaikkia vaikutuksia ei kuuluta tiedettävänkään. Muistelen lukeneeni myös, että kevytkolalla voi hävittää kodista muurahaiset, jos niitä on sattunut sisätiloihin ilmaantumaan.
Kuvan lasipallot, joiden ympärillä on narupunos on kuvattu Norjassa jokunen vuosi sitten. Vasta nyt arvelen tietäväni, että moisia esineitä on käytetty kalanpyydysten pitämiseen välivedessä. Useamman lasipallon rypäs on puolestaan ollut pyydysmerkki. Narupunos pallojen ympärillä estää palloja rikkoutumasta minkä lisäksi punos on helpottanut pallojen kiinnitystä pyydykseen. Lasipallot ovat kuitenkin jo kadonnutta kansanperinnettä, sillä lasin tilalla käytetään tänä päivänä muovia.
Allaolevasta linkistä löytyy toivon mukaan singaporelainen syntymäpäivän ilmoittamistapa:
www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1428981356544.html
Hyvää Pääsiäistä 20153.4.2015 klo 22:45
Niinpä on tämäkin vuosi ehtinyt pääsiäiseen. Moni asia on muuttunut sitten perinteisten pääsiäismenojen. Suurin syy on varmasti tieteellisen tiedon kehitys. Enää ei tieteen kammareissa uskota noitiin ja yliluonnolliseen, vaan ilmiöille pitää olla vähintäänkin vedenpitävä selitys. Tosin vettä käytettiin myös ennen asioiden todistamiseen, mutta nykykäsityksen mukaan väärällä tavalla. Jos siis ihminen veteen heittämisen jälkeen jää veden pinnalle kellumaan, niin tästä ei voida enää päätellä, että kysymyksessä on noita, vaan korkeintaan se, että kysymyksessä on uima- tai kelluntataitoinen kansalainen.
Vaikka tässä noita-asiassa tieteen kerrotaan edistyneen, niin kansantalouden kasvun ennustaminen näyttää olevan noidan metsästämistä visaisempi probleema tieteelle. Myös se, lämpeneekö vai kylmeneekö maapallon ilmasto, näyttää olevan hakusessa. Vaikka lämpömittarit ovat muutaman vuoden ajan osoittaneet kasvavia lukuja, niin jos perspektiivi on riittävän pitkä, niin voidaanko luvuista päätellä jotakin? Siis jotakin järkeväksi kutsuttavaa.
Myös kysymys siitä pitäisikö kansantaloutta elvyttää vai ryhtyä ennennäkemättömiin säästötalkoisiin näyttää olevan tieteelle ratkaisematon probleemi. Viimeaikaiset poliittiset päätökset ovat luoneet myös aivan uusiakin ongelmia. Muiden muassa sen, onko ihminen jompaakumpaa sukupuolta vaiko sukupuolineutraali. Nythän uusi laki antaa ymmärtää, että avioliitto on tarkoitettu vain sukupuolineutraaleille.
Kysymyksessä olevia ongelmia tuskin kannattaa ratkaista juuri kuluvana pääsiäisenä. Pääsiäisen jälkeenhän ovat kohta jo vaalit, ja voihan olla, että valtakuntaan saadaan niin kykenevä hallitus, että ongelmat ratkeavat, jos ei muuten, niin sitten itsestään, sattumalta.
Ruska30.3.2015 klo 19:27
Ruska tarkoittaa lehtensä tiputtavien kasvien syksyistä väriloistoa. Valon ja lämpötilan väheneminen aiheuttaa yhteyttämisen loppumisen, jolloin kasvin lehtivihreä hajoaa ja lehtien sisältämät väriaineet pääsevät näkyviin. Ruskaa esiintyy sekä lehtipuissa että varvuissa ja ruohovartisissa kasveissa.
Ruskan huippunopeus pohjoisesta etelään on noin 500 kilometriä parissa viikossa. Pohjoisimmassa Lapissa ruska on parhaimmillaan yleensä syyskuun toisella viikolla, Nuorgamissa syyskuun 10 ? 15. päivien välillä. Ruska saavuttaa linjan Joensuu-Jyväskylä-Seinäjoki syys-lokakuun vaihteessa. Ruska jatkuu vielä lokakuun lopulle saakka.
Joidenkin havaintojen mukaan ruska on aikaistunut pohjoisimmassa Suomessa. Keski- ja Etelä-Suomessa vastaavaa ilmiötä ei ole havaittu. Tämä antaisi ymmärtää, että niin kutsuttu kasvihuoneilmiö jyllää nimenomaan pohjoisessa, mikä tietysti on kummallista sikäli, että kasvihuoneet eli ansarit sijaitsevat pääsääntöisesti etelässä kuten myös suuremmat tehdaslaitoksetkin. Mutta ehkä ilmasto lämpenee nimenomaan pohjoisessa ?varmuuden vuoksi?. Ainakin mikroilmaston osalta pätee se, että jos ilmastoa lämmitetään niin se myös lämpenee. Tosin, jos lämmittäminen loppuu, niin loppuu myös ilmaston lämpiäminen. Pitempiaikainen ilmaston lämmittämisen loppuminen johtaa pahimmillaan jääkauteen. Lievimmillään palelemiseen.
Kansalaista vaivaava ongelma onkin tätä nykyä se, minkätyyppistä vaatetusta pitäisi hankkia tulevaisuutta varten. Toisaalta ilmaston lämpenemistä ennustavat antavat ymmärtää, että paras vaihtoehto olisi lähinnä hellevaatetus, kun taas Golf ?virran pysähtyminen ja suurten tulivuorten räjähtämiset ja auringon aktiviteetin muutokset edellyttäisivät tukevampaa päälle pantavaa. Joka tapauksessa ruskan kannalta molemmat vaihtoehdot lienevät lähinnä epäotollisia.
Kuvassa on tarjolla ruskaa Seinäjoen varrelta, Törnävän leirintäalueen seutuvilta. Ajankohdan täytyy olla syys- lokakuun vaihdetta vuodelta 2014. Näin ainakin teorian mukaan. Kamera ilmoitta kuvausajankohdaksi 9.10.2014 klo 13.44.
Järvi19.3.2015 klo 17:36
Järvi on merestä erillään oleva maaston muotojen rajaama vesialue. Järveä pienempi seisova vesi on lampi. Erään määritelmän mukaan vesialue on lampi, jos sen läpimitta on alle 200 metriä. Lampea pienempiä vettä sisältäviä alueita ovat lammikko ja lätäkkö. Useimmat järvet ovat suolattomia. Suolaisia järviä kutsutaan suolajärviksi. Maailman suolaisimmat järvet ovat Kuollutmeri ja Iso Suolajärvi sekä maailman suurin järvi Kaspianmeri. Tällaiset järvet ovat usein meren pinnan alapuolella. Erikoislaatuisia järviä ovat jäätikön alla olevat järvet, kuten Vostok Antarktiksella.
Suomessa on 187 888 järveä tai lampea, joiden pinta-ala on vähintään 0,05 hehtaaria. Näistä noin 56 000 on yli hehtaarin kokoista ja noin 2600 yli neliökilometrin suuruista. Suomen järvien kokonaispinta-ala on 32 600 neliökilometriä. Suomen järvien keskisyvyys on noin kuusi metriä. Järvet peittävät maapallon pinta-alasta 1,8 prosenttia. Maapallon järvien kokonaismäärä on yli kymmenen miljoonaa.
Suomessa on järvinimiä noin 20 000. Yleisin järvinimi on Mustalampi, seuraavana Ahvenlampi ja kolmantena Haukilampi. Yleisin järvi ?loppuinen järven nimi on Saarijärvi. Näitä on kaikkiaan 198 kappaletta. Kaikilla järvillä ei ole nimeä ollenkaan. Tällaisia järviä on joidenkin tietojen mukaan 13 722 kappaletta.
Vostok ?järvi sijaitsee neljä kilometriä paksun jääkerroksen alla Itä-Antarktiksella Gamburtsevin vuoriston kupeessa. Järvi on nimetty sen päällä sijaitsevan venäläisen Vostok ?tutkimuskeskuksen mukaan. Järvi on maailman suurin tutkimaton järvi. Järven pinta-ala on 14 000 neliökilomeriä ja järven syvyys paikoitellen puoli kilometriä.
Kuvan järvi ei ole Vostok. Ei sinne päinkään, ei, vaan kuvassa siintelee Lahden Vesijärvi lähes keväisessä kukoistuksessaan helmi- maaliskuun vaihteessa vuonna 2015. Yritin tarkoin katsoa näkyisikö jäällä uveavantoa eli uhkuavantoa, mutta eipä tunnu näkyvän. Uveavantohan on avanto, joka syntyy jäälle lumen painosta ja josta pursuaa vettä jäälle. Tämä tieto oli tarpeeseen Iltasanomien ristikkoa täytettäessä. Vähempikin olisi tosin riittänyt, mutta ristisanatkin alkavat yhä enenevästi muistuttaa rakettitiedettä. Onneksi talouspolitiikka ei vaadi enempää kuin sen, että ymmärtää soten ja rakennemuutoksen.
Urbaani kevät10.3.2015 klo 18:14
Urbaani löytöretkeily, urban exploring, tarkoittaa kaupungeissa olevien tilojen tutkimista. Urbaanit löytöretkeilijät eivät ole tyypillisesti vandaaleja, graffitimaalareita tai talonvaltaajia siitäkään huolimatta, ettei harrastus aina ole laillista.
Urbanismi on 1900 ?luvulla syntynyt suuntaus, joka korostaa kaupunkien merkitystä yhteiskuntien kehityksessä. Urbanismi pitää kaupunkeja uusien ajatusten ja kulttuurien tyyssijana. Urbanismin mukaan kaupungit voivat edistää monimuotoisuuden ja suvaitsevaisuuden kasvua yhteiskunnassa.
Uusi urbanismi, New Urbanism, on esikaupungistumisen vastapainoksi USA:ssa syntynyt kaupunkisuunnittelun periaate, jonka tavoitteena on pysäyttää kaupunkirakenteen hajoaminen ja luoda perinteistä eurooppalaista kaupunkia muistuttavia alueita, joissa on monipuolisia toimintoja ja joissa kadut muodostavat tiiviin verkoston.
Kaupungistuminen on yhteiskunnallinen ilmiö, jossa kaupungeissa asuvan väestön osuus kokonaisväestöstä kasvaa. Kaupungistumiseksi kutsutaan myös uusien kaupunkien syntyä ja kehitystä. Kaupungistumisen keskeisenä käännekohtana pidetään sitä, kun kaupungeissa asuu enemmän ihmisiä kuin maaseudulla. Kaupunkilaisten määrän on ennustettu nousevan vuonna 2030 viiteen miljardiin, jolloin kaupungeissa asuisi 70 prosenttia maailman ihmisistä. Kaupungeissa asuvien määrä lienee ylittä nyt maalla asuvien määrän vuonna 2008.
Ensimmäiset kaupungit, joista löytyy tietoja, kehittyivät Mesopotamian alueella noin 3000 vuotta eKr. Nykyisen Irakin alueella oli neljä kaupunkia Eiridu, Ur, Lagash ja Kish. Niistä suurin oli Ur, jossa kerrotaan eläneen 25 000 ? 30 000 asukasta. Kaupunkien kehitykselle oli välttämätöntä pitkälle kehittynyt maatalous, joka pystyi tuottamaan ylimääräistä viljaa niin paljon, että osa väestöstä pystyi käyttämään aikaansa muuhun kuin ravinnon tuottamiseen.
Muinaisessa Kreikassa, noin 500 eKr oli satoja itsenäisiä kaupunkivaltioita, joissa oli asukkaita muutamasta sadas kymmeniin tuhansiin. Suurimmassa kaupunkivaltiossa, Ateenassa tiedetään olleen noin 150 000 asukasta. Spartassa asukkaita oli noin 40 000.
Rooman valtakunta oli monien kaupunkien muodostama imperiumi, jonka talouselämän keskus oli Rooma, jossa vuonna 300 jKr oli lähes miljoona asukasta. Rooman lisäksi valtakunnassa oli paljon kaupunkeja, joiden asukasluku vaihteli 5000:sta 100 000:een.
Kevät on vuodenaika talven ja kesän välissä. Seinäjoki on puolestaan kaupunki Etelä-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee samannimisen joen molemmin puolin. Kaupunki-ja samalla urbaanistatus Seinäjoella on ollut vuodesta 1960.
Lisää kaupungistumisesta voi lukea alla olevasta linkistä ja Wikipedia ?nimisestä nettitietosanakirjasta.
?http://www.mv.helsinki.fi/home/heloikka/LUKU%205%20Katsaus%20kaupungistumisen%20historiaan.pdf?.
Älypää tiedottaa
Pelaa uutta Suomipop-visaa!
26.9.2025
Älypään musiikkivisojen valikoima laajenee uudella Suomipop-visalla! Mikäli Kuumaan, Portion Boysin, Behmin ja muiden kotimaisten artistien musiikki on sinulle tuttua, tämä visa on juuri sinua varten! Laita siis suomipop soimaan ja testaa tietosi menneiden vuosien hiteistä ja viimeisimmistä uutuusbiiseistä!
Pelaa Suomipop-visaa!Älypää toivottaa hyvää juhannusta kaikille pelaajille!
19.6.2025
Juhannustaiat, sauna, kokko, tanssit, hyvä ruoka ja yötön yö, tämä kaikki on taas täällä - unohtamatta tietenkään Älypään Juhannus-visaa!
Kaunista ja oikein hyvää juhannusta Älypään pelaajille!Tällä viikolla selviää, miten Erika Vikman ja KAJ pärjäävät Euroviisuissa!
13.5.2025
Viisuihin voi virittäytyä vaikkapa pelaamalla Älypään Viisut-visaa, josta löytyy euroviisutunnelmaa aina viisujen alkutaipaleelta tähän päivään asti. Hauskaa euroviisuviikkoa Älypään pelaajille!
Käy kokeilemassa Älypään viisuvisaa!