Blogi - Phil Decker - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin

Blogi aloitettu: 25.5.2007
Blogimerkintöjä: 912 kpl

• Lottovoitto, aspartaami ja norjalaiset lasipallot15.4.2015 klo 17:25

  Alan vakuuttua siitä, että on suoranainen lottovoitto syntyä Suomeen. Jos olisin syntynyt Singaporeen, niin todennäköisesti kävisin vieläkin peruskoulua. Ainakin sikäläisen koulun päättelytehtävät näyttävät problemaattisilta. Tosin voi olla, että sikäläinen tapa syntymäpäivän ilmoittamiseen on silkka rutiini, joten opetuslapsille lienee moisen pähkinän ratkaisu niin kutsuttua jokapäiväistä kauraa.

  Mutta ei länsimainen tiedekään niitä kaikkein järjellä ymmärrettävimpiä ole. Ei ainakaan tutkimustulokset, jotka kertovat kevytlimsojen lihottavan nauttijansa. Tämä on erityisen vaikea asia järjellä ymmärrettäväksi, koska aineen, jossa ei ole kaloreita, ei pitäisi lihottaa ollenkaan. Tietenkin, jos kevytlimsan nauttija on syöppö muutenkin, niin painoa toki kertyy, mutta vain niistä aineista, joista kaloreita löytyy.

  Haitta-aineina kevytlimsoissa voi pitää aspartaamia (E951) ja asesulfaami k:ta (E950), joilla kerrotaan olevan kerrassaan kauheita vaikutuksia nauttijaansa. Ei taida olla tautia, jota mainituista aineista ei itselleen hankkisi.  Aspartaamin sanotaan hajoavan ihmisen elimistössä fenyylialaniiniksi ja metanoliksi. Metanoli puolestaan hajoaa elimistössä aineiksi, jotka tuhoavat silmät ja hermot. Tässä vain maistiaisia, koska kaikkia vaikutuksia ei kuuluta tiedettävänkään. Muistelen lukeneeni myös, että kevytkolalla voi hävittää kodista muurahaiset, jos niitä on sattunut sisätiloihin ilmaantumaan.

  Kuvan lasipallot, joiden ympärillä on narupunos on kuvattu Norjassa jokunen vuosi sitten. Vasta nyt arvelen tietäväni, että moisia esineitä on käytetty kalanpyydysten pitämiseen välivedessä. Useamman lasipallon rypäs on puolestaan ollut pyydysmerkki. Narupunos pallojen ympärillä estää palloja rikkoutumasta minkä lisäksi punos on helpottanut pallojen kiinnitystä pyydykseen. Lasipallot ovat kuitenkin jo kadonnutta kansanperinnettä, sillä lasin tilalla käytetään tänä päivänä muovia.

  Allaolevasta linkistä löytyy toivon mukaan singaporelainen syntymäpäivän ilmoittamistapa:

  www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1428981356544.html

  

  ---

• Hyvää Pääsiäistä 20153.4.2015 klo 22:45

  Niinpä on tämäkin vuosi ehtinyt pääsiäiseen. Moni asia on muuttunut sitten perinteisten pääsiäismenojen. Suurin syy on varmasti tieteellisen tiedon kehitys. Enää ei tieteen kammareissa uskota noitiin ja yliluonnolliseen, vaan ilmiöille pitää olla vähintäänkin vedenpitävä selitys. Tosin vettä käytettiin myös ennen asioiden todistamiseen, mutta nykykäsityksen mukaan väärällä tavalla. Jos siis ihminen veteen heittämisen jälkeen jää veden pinnalle kellumaan, niin tästä ei voida enää päätellä, että kysymyksessä on noita, vaan korkeintaan se, että kysymyksessä on uima- tai kelluntataitoinen kansalainen.

  Vaikka tässä noita-asiassa tieteen kerrotaan edistyneen, niin kansantalouden kasvun ennustaminen näyttää olevan noidan metsästämistä visaisempi probleema tieteelle. Myös se, lämpeneekö vai kylmeneekö maapallon ilmasto, näyttää olevan hakusessa. Vaikka lämpömittarit ovat muutaman vuoden ajan osoittaneet kasvavia lukuja, niin jos perspektiivi on riittävän pitkä, niin voidaanko luvuista päätellä jotakin? Siis jotakin järkeväksi kutsuttavaa.

  Myös kysymys siitä pitäisikö kansantaloutta elvyttää vai ryhtyä ennennäkemättömiin säästötalkoisiin näyttää olevan tieteelle ratkaisematon probleemi. Viimeaikaiset poliittiset päätökset ovat luoneet myös aivan uusiakin ongelmia. Muiden muassa sen, onko ihminen jompaakumpaa sukupuolta vaiko sukupuolineutraali. Nythän uusi laki antaa ymmärtää, että avioliitto on tarkoitettu vain sukupuolineutraaleille.

  Kysymyksessä olevia ongelmia tuskin kannattaa ratkaista juuri kuluvana pääsiäisenä. Pääsiäisen jälkeenhän ovat kohta jo vaalit, ja voihan olla, että valtakuntaan saadaan niin kykenevä hallitus, että ongelmat ratkeavat, jos ei muuten, niin sitten itsestään, sattumalta.

  

  ---

• Ruska30.3.2015 klo 19:27

  Ruska tarkoittaa lehtensä tiputtavien kasvien syksyistä väriloistoa. Valon ja lämpötilan väheneminen aiheuttaa yhteyttämisen loppumisen, jolloin kasvin lehtivihreä hajoaa ja lehtien sisältämät väriaineet pääsevät näkyviin. Ruskaa esiintyy sekä lehtipuissa että varvuissa ja ruohovartisissa kasveissa.

  Ruskan huippunopeus pohjoisesta etelään on noin 500 kilometriä parissa viikossa. Pohjoisimmassa Lapissa ruska on parhaimmillaan yleensä syyskuun toisella viikolla, Nuorgamissa syyskuun 10 ? 15. päivien välillä. Ruska saavuttaa linjan Joensuu-Jyväskylä-Seinäjoki syys-lokakuun vaihteessa. Ruska jatkuu vielä lokakuun lopulle saakka.

  Joidenkin havaintojen mukaan ruska on aikaistunut pohjoisimmassa Suomessa. Keski- ja Etelä-Suomessa vastaavaa ilmiötä ei ole havaittu. Tämä antaisi ymmärtää, että niin kutsuttu kasvihuoneilmiö jyllää nimenomaan pohjoisessa, mikä tietysti on kummallista sikäli, että kasvihuoneet eli ansarit sijaitsevat pääsääntöisesti etelässä kuten myös suuremmat tehdaslaitoksetkin. Mutta ehkä ilmasto lämpenee nimenomaan pohjoisessa ?varmuuden vuoksi?. Ainakin mikroilmaston osalta pätee se, että jos ilmastoa lämmitetään niin se myös lämpenee. Tosin, jos lämmittäminen loppuu, niin loppuu myös ilmaston lämpiäminen. Pitempiaikainen ilmaston lämmittämisen loppuminen johtaa pahimmillaan jääkauteen. Lievimmillään palelemiseen.

  Kansalaista vaivaava ongelma onkin tätä nykyä se, minkätyyppistä vaatetusta pitäisi hankkia tulevaisuutta varten. Toisaalta ilmaston lämpenemistä ennustavat antavat ymmärtää, että paras vaihtoehto olisi lähinnä hellevaatetus, kun taas Golf ?virran pysähtyminen ja suurten tulivuorten räjähtämiset ja auringon aktiviteetin muutokset edellyttäisivät tukevampaa päälle pantavaa. Joka tapauksessa ruskan kannalta molemmat vaihtoehdot lienevät lähinnä epäotollisia.

  Kuvassa on tarjolla ruskaa Seinäjoen varrelta, Törnävän leirintäalueen seutuvilta. Ajankohdan täytyy olla syys- lokakuun vaihdetta vuodelta 2014. Näin ainakin teorian mukaan. Kamera ilmoitta kuvausajankohdaksi 9.10.2014 klo 13.44.

  

  ---

• Järvi19.3.2015 klo 17:36

  Järvi on merestä erillään oleva maaston muotojen rajaama vesialue. Järveä pienempi seisova vesi on lampi. Erään määritelmän mukaan vesialue on lampi, jos sen läpimitta on alle 200 metriä. Lampea pienempiä vettä sisältäviä alueita ovat lammikko ja lätäkkö. Useimmat järvet ovat suolattomia. Suolaisia järviä kutsutaan suolajärviksi. Maailman suolaisimmat järvet ovat Kuollutmeri ja Iso Suolajärvi sekä maailman suurin järvi Kaspianmeri. Tällaiset järvet ovat usein meren pinnan alapuolella. Erikoislaatuisia järviä ovat jäätikön alla olevat järvet, kuten Vostok Antarktiksella.

  Suomessa on 187 888 järveä tai lampea, joiden pinta-ala on vähintään 0,05 hehtaaria. Näistä noin 56 000 on yli hehtaarin kokoista ja noin 2600 yli neliökilometrin suuruista. Suomen järvien kokonaispinta-ala on 32 600 neliökilometriä. Suomen järvien keskisyvyys on noin kuusi metriä. Järvet peittävät maapallon pinta-alasta 1,8 prosenttia. Maapallon järvien kokonaismäärä on yli kymmenen miljoonaa.

  Suomessa on järvinimiä noin 20 000. Yleisin järvinimi on Mustalampi, seuraavana Ahvenlampi ja kolmantena Haukilampi. Yleisin järvi ?loppuinen järven nimi on Saarijärvi. Näitä on kaikkiaan 198 kappaletta. Kaikilla järvillä ei ole nimeä ollenkaan. Tällaisia järviä on joidenkin tietojen mukaan 13 722 kappaletta.

  Vostok ?järvi sijaitsee neljä kilometriä paksun jääkerroksen alla Itä-Antarktiksella Gamburtsevin vuoriston kupeessa. Järvi on nimetty sen päällä sijaitsevan venäläisen Vostok ?tutkimuskeskuksen mukaan. Järvi on maailman suurin tutkimaton järvi. Järven pinta-ala on 14 000 neliökilomeriä ja järven syvyys paikoitellen puoli kilometriä.

  Kuvan järvi ei ole Vostok. Ei sinne päinkään, ei, vaan kuvassa siintelee Lahden Vesijärvi lähes keväisessä kukoistuksessaan helmi- maaliskuun vaihteessa vuonna 2015. Yritin tarkoin katsoa näkyisikö jäällä uveavantoa eli uhkuavantoa, mutta eipä tunnu näkyvän. Uveavantohan on avanto, joka syntyy jäälle lumen painosta ja josta pursuaa vettä jäälle. Tämä tieto oli tarpeeseen Iltasanomien ristikkoa täytettäessä. Vähempikin olisi tosin riittänyt, mutta ristisanatkin alkavat yhä enenevästi muistuttaa rakettitiedettä. Onneksi talouspolitiikka ei vaadi enempää kuin sen, että ymmärtää soten ja rakennemuutoksen.

  

  ---

• Urbaani kevät10.3.2015 klo 18:14

  Urbaani löytöretkeily, urban exploring, tarkoittaa kaupungeissa olevien tilojen tutkimista. Urbaanit löytöretkeilijät eivät ole tyypillisesti vandaaleja, graffitimaalareita tai talonvaltaajia siitäkään huolimatta, ettei harrastus aina ole laillista.

  Urbanismi on 1900 ?luvulla syntynyt suuntaus, joka korostaa kaupunkien merkitystä yhteiskuntien kehityksessä. Urbanismi pitää kaupunkeja uusien ajatusten ja kulttuurien tyyssijana. Urbanismin mukaan kaupungit voivat edistää monimuotoisuuden ja suvaitsevaisuuden kasvua yhteiskunnassa.

  Uusi urbanismi, New Urbanism, on esikaupungistumisen vastapainoksi USA:ssa syntynyt kaupunkisuunnittelun periaate, jonka tavoitteena on pysäyttää kaupunkirakenteen hajoaminen ja luoda perinteistä eurooppalaista kaupunkia muistuttavia alueita, joissa on monipuolisia toimintoja ja joissa kadut muodostavat tiiviin verkoston.

  Kaupungistuminen on yhteiskunnallinen ilmiö, jossa kaupungeissa asuvan väestön osuus kokonaisväestöstä kasvaa. Kaupungistumiseksi kutsutaan myös uusien kaupunkien syntyä ja kehitystä. Kaupungistumisen keskeisenä käännekohtana pidetään sitä, kun kaupungeissa asuu enemmän ihmisiä kuin maaseudulla. Kaupunkilaisten määrän on ennustettu nousevan vuonna 2030 viiteen miljardiin, jolloin kaupungeissa asuisi 70 prosenttia maailman ihmisistä. Kaupungeissa asuvien määrä lienee ylittä nyt maalla asuvien määrän vuonna 2008.

  Ensimmäiset kaupungit, joista löytyy tietoja, kehittyivät Mesopotamian alueella noin 3000 vuotta eKr. Nykyisen Irakin alueella oli neljä kaupunkia Eiridu, Ur, Lagash ja Kish. Niistä suurin oli Ur, jossa kerrotaan eläneen 25 000 ? 30 000 asukasta. Kaupunkien kehitykselle oli välttämätöntä pitkälle kehittynyt maatalous, joka pystyi tuottamaan ylimääräistä viljaa niin paljon, että osa väestöstä pystyi käyttämään aikaansa muuhun kuin ravinnon tuottamiseen.

  Muinaisessa Kreikassa, noin 500 eKr oli satoja itsenäisiä kaupunkivaltioita, joissa oli asukkaita muutamasta sadas kymmeniin tuhansiin. Suurimmassa kaupunkivaltiossa, Ateenassa tiedetään olleen noin 150 000 asukasta. Spartassa asukkaita oli noin 40 000.

  Rooman valtakunta oli monien kaupunkien muodostama imperiumi, jonka talouselämän keskus oli Rooma, jossa vuonna 300 jKr oli lähes miljoona asukasta. Rooman lisäksi valtakunnassa oli paljon kaupunkeja, joiden asukasluku vaihteli 5000:sta 100 000:een.

  Kevät on vuodenaika talven ja kesän välissä. Seinäjoki on puolestaan kaupunki Etelä-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee samannimisen joen molemmin puolin. Kaupunki-ja samalla urbaanistatus Seinäjoella on ollut vuodesta 1960.

  Lisää kaupungistumisesta voi lukea alla olevasta linkistä ja Wikipedia ?nimisestä nettitietosanakirjasta.

  ?http://www.mv.helsinki.fi/home/heloikka/LUKU%205%20Katsaus%20kaupungistumisen%20historiaan.pdf?.

  

  ---

• Lahden Kisapuisto2.3.2015 klo 14:26

  Lahden Kisapuisto rakennettiin vuoden 1952 olympialaisia varten. Vuoden 1952 olympialaisissa Kisapuistossa pelattiin kaksi alkusarjan ottelua sekä yksi jatko-ottelu. Nämä ottelut olivat Puola-Ranska 15.heinäkuuta, Luxemburg-Iso-Britannia 16. heinäkuuta sekä jatko-ottelu Turkki-Curacao 21. heinäkuuta.

  Kisapuistossa on keinonurmipäällysteinen jalkapallokenttä, joka toimii FC Kuusysin ja FC Lahden kotikenttänä osan pelikaudesta. Alueella  on myös tenniskenttiä sekä koripallokenttä. Lisäksi Kisapuistossa on yksityinen sulkapallo-tennis-squash-halli ja Jari Litmasen patsas.

  Ajattelin, että samalla kun kuvaan Kisapuiston, niin saisin kuvaan muutaman sudenkin, mutta ei. Eipä löydy kuvasta yhtään sutta. Siinä määrin lienee niin kutsuttu susivaino tehnyt tehtävänsä. Mutta siinä missä istutetaan kasveja, niin mikä estää istuttamasta sudenkin. Ehdotan, että lauma tai pari susia tuodaan, istutetaan, Helsinkiin, vaikkapa Meilahteen.

  Susi, harmaasusi, canis lupus, on koiraeläimiin kuuluva nisäkäs, joka on biologisesti samaa lajia kuin kesy koira. Sudet elävät keskimäärin 6-10 ?vuotiaiksi  ja hyvinkin erilaisissa ympäristöissä, kuten aroilla, tundralla, metsissä ja jopa kaupunkien liepeillä jätteitä saalistamassa. Lapset lienevät myös suden herkkua, sillä Wikipedia ?tietosanakirjan mukaan susien tappamien lasten määrä Suomessa on 110.

  Helsingissä ei tiettävästi ole susia. Luonnonsuojelijoita sitäkin enemmän. Lähin susipaikkakunta lienee Vantaa ja Vantaan Pussihukat. Pussihukistakin vain hukka lienee lähimpänä sutta. Vallan oli unohtua Sibbo-Vargarna. Eikös Hesa tässä taannoin äänestyttänyt Sibbon, tai ainakin osan Sibboa, liittämisestä itseensä. 

  

  ---

• Takka14.2.2015 klo 05:35

  Takka on, kuinka ollakaan, tulisija, joka on tarkoitettu lämmittämiseen. Takan näkyvimpiä osia on muiden muassa suuaukko, joka voi avautua useammallekin sivulle. Suuaukon peitteenä on luukku tai luukuttomassa takassa, avotakka, kipinäsuoja. Takan edessä lattialla on usein kipinäpelti tai takan edusta on muutoin tulen kestävää materiaalia. Takkojen ulkonäkö vaihtelee yksinkertaisesta monimutkaiseen.

  Takan voi katsoa lukeutuvan tulisijoihin. Tulisija on puun polttoon tarkoitettu rakennelma, jota käytetään yleensä ruuanvalmistukseen tai lämmitykseen. Lainsäädännössä kerrotaan tulisija määritellyn rakennukseen kuuluvaksi laitteeksi, jossa poltetaan kiinteitä, nestemäisiä tai kaasumaisia aineita (wikipedia).

  Takka Takka is a band from Brooklyn, New York, USA, that has been performing since 2006.In 2008 Takka Takka released their second full length album, Migration.

  Muita takkoja ovat muiden muassa:

  takkavitsalla sidottu kantamus
  vipuun sidottu ansasilmukka, joka lauettuaan kiristyy ja kiskaisee saaliseläimen ilmaan
  kirveen hamara

  1834 metrin korkeudelle rakennettu Kotkanpesä  oli Martin Bormanin 50 ?vuotislahja korkeanpaikankammoiselle Hitlerille. Kuvan takka löytyy suunnilleen mainitulta korkeudelta ja mainitusta paikastakin. Takka puolestaan on Benito Mussolinin lahja syntymäpäiväsankarille.

  Hamara on työaseen terän selkäpuoli, vastainen puoli. Terän hamara eli harja.

  

  ---

• Menneisyys ja leppien synty5.2.2015 klo 18:01

  Menneisyys on lineaarisessa aikakäsityksessä se osa aikalinjaa, joka on jo tapahtunut. Menneisyyden vastakohta on tulevaisuus. Nykyhetki rajaa nämä kaksi ajanjaksoa toisistaan. Lineaarisen aikakäsityksen mukaan menneisyys on syy-seuraussuhteessa nykyisyyteen ja tulevaisuuteen. Näin ollen menneisyyden olemassaolo on siis aiheuttanut sen, että vuonna 2013 maaliskuun 16. päivä olen ottanut joen varrella sijaitsevasta jonkin sortin lepästä, otaksun, valokuvan? Mystillistä. Tai sitten ei.

  Leppiä on Suomessa puolestaan kahta lajia: tervaleppä ja harmaaleppä. Harmaaleppä, Alnus incana, on koivukasvien heimoon ja leppien sukuun kuuluva, pohjoisen pallonpuoliskon viileämmillä alueilla elävä puulaji. Nimi on tullut puun rungon ja oksien harmaasta kuoresta. Harmaaleppä kasvaa muiden muassa rannoilla, metsänlaidoissa ja vanhoilla laidunalueilla.

  Tervaleppä, Alnus glutinosa, on leppien sukuun kuuluva kesävihanta lehtipuu. Puun nimi tullee tahmeista, ikään kuin tervamaisista, lehdistä. Tervaleppä kasvaa kosteissa ravinteikkaissa lehdoissa, saaristossa, jokien ja purojen varsilla sekä järvien rannoilla. Kosteilla ja aurinkoisilla alueilla tervaleppä voi kasvaa hyvinkin suureksi. Tervalepästä on valmistettu mm. saunan lauteita, savustuspuruja ja kitaroita. Puu on suosittu myös seinäpaneelina.

  Lepät, Alnus, on koivukasvien, Betulaseae, heimoon kuuluva kasvisuku, joka pitää sisällään noin 30 puu- ja pensaslajia. Lepät ovat levinneet koko pohjoisen pallonpuoliskon lauhkealle vyöhykkeelle. Joitakin lajeja löytyy myös Andeilta. Leppä voi hyvällä kasvupaikalla elää yli satavuotiaaksi. Suurin leppälaji on pohjoisamerikkalainen punaleppä, Alnus rubra, joka voi kasvaa jopa 40 metrin korkuiseksi. Suomessa harmaaleppä voi kasvaa 25 ?metriseksi, tervaleppä vieläkin korkeammaksi. Nimi ?leppä? tulee vanhasta itämerensuomalaisissa kielissä esiintyneestä, verta tarkoittavasta sanasta. Assosiaatio liittynee lepän punertavaan puuainekseen. Vahingoittunut lepän pintahan muuttuu haavamaisen punaiseksi, ikään kuin verestäväksi.

  

  ---

• Pihlajat, Sorbus28.1.2015 klo 18:19

  Pihlajat, Sorbus, on kasvisuku, johon kuuluu 100 ? 200 lajia. Kooltaan pihlaja on pieni puu tai pensas ja se kuuluu ruusukasvien heimoon.

  Pihlaja, eli kettukarkki, on Fazerin marmeladimakeinen. Sen valmistus alkoi vuonna 1895 Fazerin Kluuvikadun konditoriassa ja se on Fazerin vanhin makeinen, joka on edelleen myynnissä. Tuotteen resepti on peräisin Venäjältä.

  Sorbus oli perinteinen aperitiivi, makea, väkevä 15 prosenttinen hedelmäviini, joka oli maustettu pihlajanmarjoilla ja jota valmistettiin ja myytiin vuodesta 1935 vuoteen 2010, jolloin aineen teko lopetettiin kannattamattomana. Sorbus oli suosittu juoma erityisesti niin kutsutuissa alakulttuuripiireissä. Siellä tuote tunnettiin myös nimellä Soppa.Toinen kulttuuripiirin suosikki on ollut Vinetto.

  Pihapihlajasta ovat kadonneet marjat. Ovatko linnut harjoittaneet syömistoimintoa, vai onko Sorbuksen tuotanto aloitettu uudelleen? Tuskin. Luultavasti viinan teko on kielletty ja juominen kriminalisoitu viimeistä pisaraa myöten. Kielipoliisi tutkinee tietokoneelle asennetun haittaohjelman avulla myös viina ?sanan käyttöä ja lähettää sitten sakkolapun, jonka loppusumma määräytyy kiellettyjen sanojen käyttötiheyden mukaisesti. Enää ei taida puuttua muuta kuin taajamaan asennettu viinapeltipoliisi, mutta tuskin kauaa. Siis puuttuu. Kuvassa alkuperäisten marjojen sijaan asettamani varamarjat.

  

  ---

• Lumi19.1.2015 klo 21:46

  Lumi on jääkiteiden ja ilman muodostamaa kuohkeaa ainetta, joka syntyy pilvissä ja sataa maahan talvipuolella vuotta. Lumi on lähtökohtaisesti valkoista, mutta voi eri syistä saada myös muitakin värejä. Lumi muodostaa maan pinnalle tipahdettuaan valkoisen, eristävän peitteen, joka voi säilyä kuukausikaupalla, ellei lämpötila kohoa nollan yläpuolelle, jolloin lumi sulaa.

  Lumen paino riippuu siitä, kuinka paljon siinä on vettä. Lumikerroksen paksuus ei siis kerro painosta juurikaan. Lumikuormalla tarkoitetaan lumen painoa kiloina neliömetriä kohti. Tämä mittari on oleellinen kattojen kestävyyttä arvioitaessa. Tyypillinen lumikuorma on 180 kiloa neliömetriä kohti.

  Paitsi kattoihin lumella on vaikutusta myös ympäristön valo-olosuhteisiin. Puhdas, kuiva lumi lisää valoisuutta, koska lumi heijastaa 80-90 prosenttia saapuneesta valosta. Toisin sanoen valon määrä lähes kaksinkertaistuu. Lumen vesipitoisuuden kasvaessa lumen heijastusominaisuudet kuitenkin muuttuvat ja märkä lumi heijastaa vain noin puolet saapuneesta valosta. Sulan maan heijastuskyvyksi mainitaan vain 10 prosenttia.

  Miksi lumi on valkoista? Auringosta tuleva valo on valkoista. Vesi puolestaan on väritön ja läpinäkyvä aine. Lumi ja jääkiteet ovat vedestä syntyessään myös värittömiä, jolloin niistä heijastuu vain auringon valkoinen valo ellei mikään hajota tätä valoa eri aallonpituuksille.

  Erityisesti urbaanissa ympäristössä voi tavata myös mustaa lunta. Nuorena Helsingissä asuessani muistan ihmetelleeni, miksi keväisin katuojissa lirisevä aine oli voiteluöljyä eikä kirkasta vettä, kuten muinoin kotopuolessa. Samoin ihmettelin miksi ikkunalaudalle kertyi aina dyyni hiekkaa, mutta sitten vartuttuani olen ymmärtänyt asian. Kysymyksessä on ympäristön turmeltuminen. Mahdollisesti myös  se, että lumi ylipäätään sulaa aiheutuu ilmaston lämpenemisestä. 

  

  ---