Blogi - Phil Decker - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin

Blogi aloitettu: 25.5.2007
Blogimerkintöjä: 912 kpl

• Sääty-yhteiskunta, porvarit ja DC310.7.2015 klo 18:24

  Sääty-yhteiskunta tarkoitti yhteiskunnan jakautumista ryhmiin, joiden välillä vallitsi tarkka arvojärjestys. Sääty-yhteiskunnan perustana oli kristillisen kirkon näkemys, jonka mukaan Jumala oli asettanut ihmiset säätyihin, joilla kullakin säädyllä oli oma tehtävänsä yhteiskunnassa. Yhteiskunnan ajateltiin tarvitsevan niitä, jotka sotivat, niitä, jotka rukoilivat ja niitä, jotka tekivät työtä. Näin muodostui jako aatelisiin, papistoon ja talonpoikiin. Talonpoikien, maajussien, tehtävänä oli tuottaa ruokaa aatelistolle ja papistolle.

  Kaupunkien kauppiaat ja käsityöläiset, jotka Suomessa luettiin omaksi säädykseen, eivät kuuluneet kirkon määräämään säätyjakoon eteläisessä Euroopassa. Säädyt erottuivat toisistaan elämisen tavan, käytöstapojen ja pukeutumisen perusteella.

  Sääty-yhteiskunta on kuitenkin virallisen historiankirjoituksen perusteella menneen aikakauden luomus. Tänä päivänä ihmisten kerrotaan olevan tasa-arvoisia. Lukuun  ottamatta tietenkin porvareita, joita ei kaikkialla ole pidetty edes säätynä, mutta jotka ovat ovelasti keplotelleet itsensä nykypäivän maailmanvaltiaiksi.

  Suomessakin porvaristo hallitsee paitsi verstaita, työpajoja ja muutakin taloudellista puuhastelua niin myös Suomeksi kutsuttua Euroopan unionin jäsenvaltiota. Työksi nimitetty toiminta tarkoittaa juuri porvarin johdon ja valvonnan alaisena suoritettuja ruumiintoimintoja. Samoin kansalaisuus tarkoittaa valtion sääntöjen ja määräysten alaisena suoritettua toimintaa sen mukaisesti miten valtion virkamiehet ja poliittinen johto viisaaksi ja järkeväksi katsoo. Esimerkiksi sen, että työpaikalla pitää olla tumma puku päällä satoi tai paistoi ja että shortsit eivät kuulu työpaikalle ja että autolla ajaessa pitää huomio kiinnittää liikenteen seuraamisen sijasta nopeusmittarin seuraamiseen. Ja mikäs markkinatalousmaa muuta on kuin juuri porvarillinen. Porvarillisen viisauden kiteytymä, hengen ja porvarillisen älyn kulminaatiopiste.

  Douglas DC-3, Douglas Commercial 3, tunnetaan myös nimillä Dakota, C-47 Skytrain, on kiinteäsiipinen, yksitasoinen ja kaksimoottorinen matkustaja- ja kuljetuslentokone. Sitä valmistettiin 1930 ?luvun puolivälistä ainakin 13 000 kappaletta (Wikipedia). Valmistettiin nimenomaan porvarillisen johdon ja valvonnan alaisena, koska Amerikka on porvarismin, kapitalismin, luvattu maa. Kapitalismi on talousjärjestelmä, jossa omaisuus ja sen tuotantovälineet ovat yksityisessä omistuksessa ja hallinnassa eivätkä valtion. Siis omistuksessa ja hallinnassa.

  

  ---

• Varjoliito29.6.2015 klo 11:38

  Konstit on monet, sanoi entinen akka, kun kissalla pöytää pyyhki. Sanonta pyrkii tuomaan esiin sen, että asioita voi tehdä monella eri tavalla. Niin myös lentämistä. Perinteisen lentokoneessa pelkäämisen sijaan, voi ryhtyä pelkäämään vaikkapa lentämällä laskuvarjolla. Tyypillisesti laskuvarjolla on lennetty koneesta tipahtamalla, mutta tätäkin menetelmää on jalostettu ja saatu näin aikaiseksi varjoliidoksi kutsuttu lentämisen muoto. Myös varjoliitäjä katsotaan lentäjäksi. Näin ainakin Lentäjien juhannuksessa Kauhavalla armon vuonna 2015.

  Varjoliito on ilmailun laji, jossa käytetään laskuvarjoa muistuttavaa siipeä lentämiseen rinnetuulta tai valjaisiin selän taakse kiinnitettyä moottoria hyväksi käyttäen. Laji on peräisin Keski-Euroopan Alpeilta 1970 ?luvulta.

  Lentäjä lähtee liikkeelle juoksemalla rinteessä vastatuuleen tai lentäjä voidaan myös hinata ilmaan autolla, mönkijällä, veneellä tai moottorikelkalla. Liidintä ohjataan siiven takareunaan kiinnitetyillä jarruilla ja liitimen painopistettä muuttamalla.

  Purjelentokoneen tapaan riippuliitäjät käyttävät hyväkseen nousevia ilmavirtauksia eli termiikkejä. Moottorina käytetään yleensä kaksitahtista polttomoottoria, jossa on 14 ? 28 hevosvoimaa.  Moottorin, valjaiden ja varavarjon paino on yhteensä noin 25 ? 40 kiloa, jossa on mukana polttoaineen paino. Tunnissa moottori kuluttaa 3 ? 4 litraa polttoainetta. Tankin tilavuus on tavallisesti 10 ? 16 litraa. Varjoliitimen hinnaksi mainitaan 2000 ? 3500 euroa, valjaiden hinta pelastusvarjon kanssa on 1000 euroa ja moottori maksaa noin 4500 euroa (Wikipedia). Harrastajien määräksi Suomessa on laskettu 200.

  

  ---

• Lentäjien Juhannus 201522.6.2015 klo 17:34

  Lentäjien Juhannus on ollut Kauhavalla Lentosotakoululla vuosittain järjestettävä juhannustapahtuma, johon on kuulunut muiden muassa lentonäytöksiä, tivoli, konsertteja ja musiikkiesityksiä. Tilaisuus järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1945. Lentosotakoulun lakkauttamisen vuoksi tapahtuma järjestettiin viimeisen kerran vuonna 2012, kunnes taas uudelleen vuonna 2015. Lentonäytöksessä tänä vuonna esiintyivät muiden mukana Midnight Hawks ja pari Fouga Magister lentokonetta.

  Midnight Hawks on suomalainen taitolento-osasto, jonka lentäjiksi mainitaan päätoimiset ilmavoimien lennonopettajat Kauhavan Lentosotakoulusta. Lentosotakoulu, vuoteen 1937 Ilmailukoulu, 1938-1941 ja 1952-2004 Ilmasotakoulu, sijaitsi Kauhavalla. Sen päätehtävä oli jatkolentokoulutuksen antaminen puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen sotilaslentäjille. Nykyisin toiminto on yhdistetty Ilmasotakouluun Luonetjärven varuskuntaan Tikkakoskelle Keski-Suomeen (Wikipedia). Muutoksen myötä myös Hawk ?hävittäjät siirtyivät Kauhavalta Tikkakoskelle.

  Fouga Magister oli maailman ensimmäinen palveluskäyttöön otettu suihkuharjoituslentokone. Koneen ensilento tapahtui heinäkuussa 1952. Suomi osti Ranskasta 18 Fouga Magisteria vuosina 1958-59 sekä koneen rakennuslisenssin. Valmet rakensi 62 Fouga Magisteria vuosina 1958-67. Konetyyppi oli Suomen ilmavoimien suihkukoneiden koulukoneena vuosina 1958-88. Koneessa ei ole heittoistuinta. Ilmavoimien myytyä koneet niitä on vielä joitakin yksityiskäytössä. Suomessa mainitaan olevan kaksi lentokelpoista siviiliomistuksessa olevaa konetta (Wikipedia). Juuri kaksi kappaletta Fouga Magistereita esiintyi Lentäjien Juhannus ?tapahtumassa vuonna 2015. Ilmavoimien lempinimi koneelle oli Kukkopilli. Nimi on peräisin koneen omalaatuisesta äänestä.

  Lapsena allekirjoittanut ei tunnistanut konetta niinkään äänestä, vaan pyrstön mallista, v ?tyylistä. Nykyiset niskakivut saattavat olla peräisin lapsena liiasta taivaalle tuijottamisesta. Tai sitten jostakin aivan muusta. Joka tapauksessa oli sangen nostalgista nähdä tutut koneet jälleen ilmassa. Seuraavaksi olisi kiintoisaa, josko saataisiin aikaan kilpalento Hornettien ja vanhojen Mig ?hävittäjien kesken. Joku väitti nimittäin, että Migillä pääsee kovempaa kuin Hornetilla. Myös Mig ?hävittäjä on lapsuudesta tuttu. Oli tärkeää tietää se kumpi on kumpi, Mig vaiko Fouga Magister.

  Lentäjien Juhannus oli tällä kertaa merkittävä tapaus sikälikin, että aikaisemmin en ole ollut tapahtumassa, jossa kaikki oli kielletty. Jopa sateenvarjon vieminen tapahtumapaikalle vaikka vettä tuli taivaalta kuin vuotavasta seulasta. Olivatko turvajärjestäjät katsoneet liikaa Palmu ?elokuvia vai mistä oli kysymys? Yhdessä Palmu ?elokuvassahan Bruno Rygseck murhattiin nimenomaan sateenvarjolla, siis kalautettiin ensin tajuttomaksi ja työnnettiin sitten kylpyammeeseen hukkumaan. Varovaisuus tuolla tarkkuudella edellyttänee myös nakkien syömisen kieltämisen. Kova tuulihan voi tarttua nakkiin ja heittää sen lentokoneen moottoriin ja näin aiheuttaa laajamittaisen katastrofin.

  

  ---

• Hyvää Vakkajuhlaa 201519.6.2015 klo 11:51

  Vakkajuhlat, vakat eli Ukon vakat olivat itämerensuomalaisissa yhteisöissä pitäjän tai yhden tai useamman kyläyhteisön järjestämät uskonnolliset pidot (Wikipedia).

  Karjalassa juhannusta kerrotaan kutsutun Ukon juhlaksi vielä 1800 ?luvulla. Juhlan kunniaksi pantiin olutta. Eikä vain pantu. Meluamisen ja juopumisen on uskottu tuottavan onnea ja karkottavan pahoja henkiä. Mitä enemmän juopoteltiin sitä parempi sato.

  Juhannus on tietysti viljelyksiä ajatellen sopiva aika juhlimiselle. Nauriit ja lantut on pantu maahan ja muutkin peltotyöt jo suurimmaksi osaksi tehty. Tosin nauriiden ja lanttujen maahan paneminen on taitolaji sikäli, että askar pitää toimittaa kaikkien tieteen ja taiteen sääntöjen mukaan oikein, etteivät kasvikset sitten valmistuttuaan halkea tai muuten kehity vastoin voimassa olevia EU ?säännöksiä.

  Juhannustaikojen sijaan allekirjoittanut on pyrkinyt itsetuntemuksen lisäämiseen suorittamalla verkkolehtien tarjoamia erilaisia testejä. Niinpä olen saanut tietää olevani poliittiselta persoonaltani Alexander Stubb, uskonnolliselta henkilöltäni Jeesus ja kesäheilaksikin tuli Päivi Räsänen. Porvareita kaikki tyynni. Nyt podenkin vakavaa kognitiivista dissonanssia, koska olen kuvitellut olevani kommunisti.

  Kuva ei ole ehtinyt vielä juhannukseen, vaan siinä odotellaan Merikanto ?oopperan käynnistymistä Ilmajoen Ilkanrannassa.

   

  ---

• Oopperassa Ilmajoella11.6.2015 klo 18:09

  Ilmajoen kappeliseurakunta, josta Ilmajoen kunta on saanut alkunsa, perustettiin vuonna 1516. Ilmajoesta ovat aikojen kuluessa saaneet alkunsa Alavus, Jalasjärvi, Kauhajoki, Kurikka, Peräseinäjoki ja Seinäjoki (Wikipedia). Ilmajokea voidaan siis hyvällä syyllä pitää lähes Pohjanmaan syntypitäjänä. Eihän tuohon enää montaa pohjalaista kuntaa jää jäljelle, kuntaa, jotka eivät olisi alkujaan Ilmajokeen kuuluneet.

  Tätä nykyä Ilmajoella, Ilmola, asuu noin 12200 ihmistä. Nykyiset naapurikunnat ovat Isokyrö, Jalasjärvi, Kurikka, Laihia ja Seinäjoki.

  Ilmajoen musiikkijuhlat on vuosittain kesäkuussa vietettävä ooppera- ja musiikkifestivaali. Kävijöitä musiikkijuhlilla on ollut vuosittain noin 10 000. Tänä vuonna, 4.6. ? 14.6. 2015, musiikkijuhlien yksi merkkiteos on Elämälle ?ooppera. Ooppera kertoo tai kuvaa Oskar Merikannon elämän. Libretto on Juhani Koiviston ja sävellys Jaakko Kuusiston. Esiintyjiä oopperassa on lähes pari sataa.

  Frans Oskar Merikanto (1868 -1924) oli suomalainen muusikko ja säveltäjä, joka on tullut tunnetuksi erityisesti yksinlauluistaan ja kansanomaisesta ilmaisustaan musiikissa. Oskar Merikannon isä Frans Ferdinand Ala-Kanto, oli ammatiltaan ylikonduktööri ja kotoisin Jalasjärveltä.

  Itse oopperan esityspaikka on Ilmajoella Ilkanrannassa Kyrönjoen maisemissa. Kyrönjoki on Etelä-Pohjanmaan suurin joki. Sen pituus on noin 200 kilometriä. Jaakko Pentinpoika Ilkka puolestaan toimi muiden muassa Ilmajoen nimismiehenä ja nuijamiesten päällikkönä. Nuijamiesten muistomerkki, Ilkan patsas, sijaitsee Ilkanrannassa oopperan pitopaikan välittömässä läheisyydessä.

  

  ---

• Puuttuva devalvointikuva4.6.2015 klo 16:34

  Yllytys on rangaistavaa osallisuutta rikokseen. Yllyttäjä on rikoksen henkinen alkuunpanija, vaikka ei itse osallistuisikaan varsinaisen rikoksen tekemiseen (Wikipedia). Moni teko on myös rikos, vaikka sitä ei vielä olisi ehditty kriminalisoida. Siksi kehotus niin kutsutun sisäisen devalvaation tekemiseen pitäisi pikimmin kriminalisoida, jotta tosiasiallinen rikos saataisiin estetyksi ja rikoksen aiheuttamat vahingot torjutuksi. 

  Devalvaatio tarkoittaa maan valuutan arvon heikentämistä ulkomaan valuutan suhteen. Devalvointi on rahapolitiikan keino viennin kilpailukyvyn parantamiseksi. Kun valuutan arvo heikkenee, vientituotteet suhteellisesti halpenevat ja tuonnin hinnat puolestaan nousevat.

  Kun maa ei sitten voi enää harjoittaa omaa rahapolitiikkaa, niin ainoaksi keinoksi jää vallitsevan liturgian mukaan niin kutsuttu sisäinen devalvaatio, jonka on annettu ymmärtää merkitsevän sitä, että palkkoja pitää alentaa.

  Mutta jokainen järjellä varustettu tietenkin huomaa, ettei palkkojen alentaminen ole sama asia kuin perinteinen devalvaatio. Palkkaahan voidaan alentaa vaikka kuinka paljon toimenpiteen vaikuttamatta tuotteen hintaan yhtään mitenkään. Näin ollen kilpailukyky ei kohene vaan pikemminkin käy niin, että palkanalennus siirtyy yrityksen voiton kautta yrityksen omistajille. Jos sitten tuote on jo ennestään epäkurantti, niin se ei käy kaupaksi, vaikkei hintaa olisi ollenkaan.

  Palkkojen sijasta pitäisi pohtia talouden perusprinsiippiä: nimittäin sitä, että talous ?nimisestä laatikosta pitää viedä aina enemmän ulos kuin mitä tulee sisään. Tämä voidaan toteuttaa joko siten, että määrää kasvatetaan tai sitten niin, että tuotetaan vähemmän mutta korkeammalla hinnalla. Myös  vaatimus tuottavuuden parantamisesta ilman menekkiä on silkkaa huuhaata.

  Valitettavasti kamerani on vanhaa mallia, sillä ei tahdo saada devalvaatiokuvia sitten mitenkään. Erityisen vaikeaa on nimenomaan kuvan saaminen sisäisestä devalvaatiosta. Sen sijaan luontokuvia saa jotenkuten, kun on kärsivällinen. Ohessa näkymä Seinäjoelta muutaman vuoden takaa. Kukkiva kasvi on mitä ilmeisimmin vesitatar.

  Vesitatar on tuoreiden niittyjen, lettojen ja savipohjaisten vesistöjen kasvi. Sen kukinto on tiheä punakukkainen tähkä.

  

  ---

• Lentävän kalakukon paluu X25.5.2015 klo 14:05

  Lentävä kalakukko on Ville Salmisen ohjaama elokuva vuodelta 1953 (Wikipedia). Lentävän kalakukon paluu X sen sijaan on kertaalleen tuhoutuneen tanssilavan paluu elävien kirjoihin. Törnävänsaarta koskeva nettiuutinen, joka antoi ymmärtää, että alla kuvassa oleva tanssitaiteelle varattu rakennus olisi häipynyt maailmankartalta, ei pidä paikkaansa. Varmistuin asiasta 24.5.2015 käymällä paikan päällä. Länsimainen uutisointi on tietysti maailman totuudellisinta, mutta yleensä vain tilastollisesti, joten muutaman prosentin epävarmuus, joskus myös porsaanreikänä tunnettu aukko, jää jäljelle. Paikalle mennessäni havaitsin myös niin kutsuttuja vihreitä miehiä ainakin parissa risteyksessä, joten ilmeisesti myös marsilaiset ovat voineet olla syypää harhaisen tiedon, myös propagandaksi ja informaatiosodaksi kutsutun disinformaation levittämiseen. Joten myös Seinäjoella olisi aihetta Reserviläiskirjeen ?tykympään? jakeluun. Ehkä jopa uuden julkisin varoin tuetun laitoksen perustamiseen, laitoksen, jonka nimeksi ehdotan Totuuden Torvi. Laitos pyrkisi oikomaan maailmalle levinneitä perättömiä tietoja.

  Juuri luin jostakin kolumnista, että valhe on valhe, vaikka voissa paistaisi. Tulin miettineeksi, mahtaako totuus olla samanlainen. Pysyykö totuus totuutena, jos sen paistaa voissa? Ensinnäkin Törnävänsaari, kattaako se koko Seinäjoen vai vain osan siitä? Ja jos kattaa vain osan, niin kuinka suuren? Entä onko mikä tahansa lava tanssilava? Ennen maaseudulla oli myös maitolaitureita, joita myös maitolavoiksi kutsuttiin. Helsingin satamissa ja muuttofirmoissa oli ainakin ennen lukuisa määrä erilaisia kuljetuslavoja. Sitten urbaanit kaupungit ovat väärällään erilaisia esiintymislavoja, joilla ei liene varsinaisesti tanssittu sen enempää kuuna kuin päivänäkään. Lukuun ottamatta erilaisissa aineissa koikkelehtimista, kenties.

  Edellä tahdon sanoa, että hatara uutisointi antaa mahdollisuuden monipuolisille tulkinnoille siinä mielessä, että kaikki tulkinnat voivat olla tosia ihan vain sen mukaan mitä kullakin tulkinnalla tarkoitetaan. 

  

  ---

• Kartanokierroksella Päijät-Hämeessä17.5.2015 klo 15:10

  Feodaaliajan kadottua historian hämäriin on moni perinteinen ammatti tai arvo kadonnut. Enää ei puhuta lääninherroista, vasalleista, torppareista, loisista eikä mäkitupalaisista. Aatelisten menetettyä valtansa, lääninsä ja torppansa ovat porvarit tehtaineen vallanneet maailman. Kartanonherrana oleminenkaan ei ole enää muodissa, vaikka kartanoita esimerkiksi Suomessa on vielä monilukuinen joukko. Kartanoelämästä sen sijaan voi vielä moni informaatioyhteiskunnan kansalainenkin nauttia, koska moni vanha kartano toimii vielä nykyäänkin tarjoten hotelli- ja majoituspalveluita. Ongelma on enää se mitä muuta vanhassa kartanossa voisi tehdä kuin vain nauttia hotelli- ja ravintolapalveluista. Jotakin oheistoimintaa tarvittaisiin: turnajaisia, safareja: suurriistan metsästystä: kettujahtia, karhujen ja susien ampumista? Luultavasti nykyaikaisilla konetuliaseilla varustettu safari olisi turvallinen, vaikka safarilla vastaan köntystelisi kokonainen karhuarmeija. Tosin Vihreä liitto ja EU luultavasti vastustaisi hanketta ja metsästyksen kohteeksi joutuisi suurriistan sijasta itse eurokansalainen. Pahimmassa tapauksessa EU lakkaisi sanomasta päivää ja pystyttäisi boikotin.

  Päijät-Hämeessä muiden muassa on lukuisa määrä vanhoja kartanoita, vaikka Päijät-Häme ei varsinaisesti ole mikään kartanoiden luvattu maa. Moni tuskin on pannut merkille, että esimerkiksi säveltäjämestari Sibeliuksen sukujuuria löytyy Päijät-Hämeestä, Töyrylän kartanosta. Jean Sibeliuksen isoisän isoisä Matti Martinpoika (Matts) syntyi 1721 talon nuorimmaksi pojaksi Töyrylän kartanossa Artjärvellä (www.sibelius.fi/suomi/suku_perhe/suku_sibelius.htm).

  Koiskalan kartanon kerrotaan saaneen alkunsa vuonna 1650, jolloin Didrik von Essenille lahjoitetuista tiloista muodostettiin Koiskalan Kartano. Vuonna 1910 kartano siirtyi Konstantin Linderille ja 1916 kartanon osti patruuna Ferdinand Frigren, Lahden Polttimon perustaja. Polttimot-yhtiöt, alun perin Lahden Polttimo Oy, on Lahdessa vuodesta 1883 toiminut perheyritys, joka valmistaa maltaita ja mallasuutteita. Yritys kuuluu maailman suurimpien mallasyhtiöiden joukkoon. Tätä nykyä Koiskalan kartano harjoittaa luomuviljelyä ja kasvattaa suomenlampaita.

  UKK-arkisto ei varsinaisesti ole kartano, mutta entinen Seppälän sukutila Orimattilassa joka tapauksessa. Tila lienee tuttu, jos ei muuten niin Peter von Baghin elokuvasta Kreivi. Kun Urho Kekkonen vieraili USA:ssa kesällä 1970 hän innostui suuresti sekä Franklin D. Rooseveltin että Nixoninkin arkistosta. Samanlainen arkisto piti saada myös Suomeen. Kekkosen ja MTK:n silloisen puheenjohtajan Veikko Ihamuotilan yhteisen hiihtoretken tuloksena arkistolle löytyi sitten sopivat tilat Seppälän sukutilasta.

  Mainittujen kartanoiden väliin jää Uusikylä. Mainittu paikka on tullut tunnetuksi ainakin suuresta asevarikon räjähdysonnettomuudesta. Suomen puolustusvoimien silloinen Asevarikko 2 lensi ilmaan 14. elokuuta 1965 Nastolan Terrikalliolla. Räjähdyksen voimasta 14 metrin läpimitaltaan olevien lohkareiden on kerrottu käyneen jopa kilometrin korkeudella maan pinnasta.

  Kuvassa on yksi UKK ?arkiston rakennuksista. Paikka on tutustumisen arvoinen jos ei muuten, niin ainakin siksi, että rakennuksesta löytyy valokuva, jossa UKK:lla on hiukset. Kuva on Kajaanin Kipinän potkupallojoukkueesta vuodelta 1915. Potkupallojoukkueita tapaa nykyään ehkä yhtä paljon/vähän kuin kartanoitakin. Potkupallo on sekin muuttunut, luullakseni jalkapalloksi. Suomen kartanoluettelon löytää Wikipediasta osoitteesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_kartanoista.

  

  ---

• Katoavaa kansanperinnettä7.5.2015 klo 12:15

  Tanssilava on ulkoilmaan tanssipaikaksi rakennettu avoin tai katettu lava, jolla harrastetaan tanssia (Wikipedia). Tanssilavailmiö on tunnettu ainakin Suomessa ja Ruotsissa, mutta myös Norja, Venäjä, Irlanti ja Meksiko mainitaan tanssilavakulttuurin yhteydessä. Englannissa tanssia ei ole harrastettu lavalla, vaan tanssisalissa (ballroom dancing) vastineena pohjoismaiselle tanssilavalle (dansbana). Molemmissa ilmiöissä on kysymys kuitenkin niin kutsutuista seuratansseista, joita puolestaan on useita ja joista osaa tanssitaan erityisesti Suomessa, kuten suomalainen tango ja humppa, joka lienee käytetyn askelluksen mukaan joko kävelyä tai sitten jokin samban murre.

  Humppa on nopeaa suomalaista tanssimusiikkia, joka on tasajakoista joko 2/2 tai 4/4-tahtilajista. Humpan kerrotaan kehittyneen 1910 ?luvulla jatsista ja foxtrotista. Suomen ensimmäisenä humppalevytyksenä pidetään vuonna 1928 tehtyä, Jaakko Pullin säveltämää Puuseppää. Eniten levytetty humppa on Usko Kempin Tulipunaruusut vuodelta 1930.

  Humppa kohosi suureen suosioon 1970 ?luvun puolivälissä ja siitä tuli koko maassa vanhempien ihmisten suosima musiikki- ja tanssityyli. Itä- ja Kaakkois-Suomessa kerrotaan myös nuorison olleen harrastunut humppamusiikista. Lappeenrannan humppafestivaalit lienevät osoitus erityisesti Itä-Suomen humppaharrastuneisuudesta. Humppakuume koki kuitenkin pikaisen romahduksen 1980 ?luvulle tultaessa. Nykyisin humppaa esittää lähinnä Eläkeläiset ?yhtye, joka on ollut erityisen suosittu Saksassa. Olin pudota istualleni, kun sain kuulla eteläsaksalaiselta opiskelijalta, että lähes ainoa asia, jonka hän tuntee Suomesta on ELÄKELÄISET.

  Suomalaiset ovat kehittäneet tangosta oman versionsa, niin musiikillisesti kuin tanssillisestikin. Tangon suosiosta kertoo muiden muassa jokakesäinen tangofestivaali Seinäjoen Tangomarkkinat, jota on järjestetty vuodesta 1985 lähtien. Tunnettuja suomalaisia tangoja ovat muiden muassa Unto Monosen Satumaa ja Toivo Kärjen Liljankukka.

  Kuvassa on Törnävänsaaren tanssilava ennen palamistaan. Lava näkyy nettiuutisen mukaan kärähtäneen pari vuotta sitten. Muistelen käyneeni siellä katsomassa näytelmän ja ainakin pari humppaa muistuu mieleen.

   

  ---

• Hauskaa vappua 2015!1.5.2015 klo 00:47

  Vappu on 1. toukokuuta vietettävä kansainvälinen juhlapäivä. Se on kansainvälinen työväen juhlapäivä. Vuodesta 1979 lähtien vappu on ollut Suomessa virallinen liputuspäivä, suomalaisen työn päivä. Työn, jonka kautta porvaritkin katsovat Suomen saatavan jälleen kukoistukseen jahka nyt ensin leikataan, sopeutetaan ja heikennetään työn tekemisen ehtoja: pidennetään koeaikaa, luovutaan työehtojen yleissitovuudesta ja siirrytään paikalliseen sopimiseen.

  Ylioppilaslakki on valkoinen, mustareunainen lakki, jota käyttivät ylioppilastutkinnon suorittaneet ylioppilasjuhlassaan ja myöhemminkin, erityisesti vappuna. Lakki otettiin käyttöön jo 1810 ?luvulla. 1950 ?luvulle asti ylioppilaslakkia oli tapana pitää päässä koko yliopiston kesäloman ajan: vapusta syyskuun loppuun, mutta nykyisin lakkia käytetään lähinnä vappuna ja erilaisissa akateemisissa juhlissa tietää verkkotietosanakirja Wikipedia.

  Pitkään käyttämättä olleen ylioppilaslakin voi eräänä päivänä havaita käyneen pieneksi. Syynä saattaa hyvinkin olla Älypään pelaaminen. Pelaamisen vuoksi päähän kertyvä tiedollinen aines saattaa muuttaa pään tilavuutta siinä määrin, ettei ylioppilastutkinnon tarvitsema tila enää riitä, vaan tarvitaan aikaisempaa suurempi päänsuoja kasvaneen tiedollisen avaruuden suojaamiseksi.

   

  ---