Blogi - Phil Decker - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin

Blogi aloitettu: 25.5.2007
Blogimerkintöjä: 917 kpl

• Petäjäveden vanha kirkko21.8.2015 klo 16:55

  Petäjäveden vanha kirkko on rakennettu vuosina 1763-1764, kellotorni vuonna 1821. Kirkko jäi pois käytöstä vuonna 1879, kun uusi kirkko valmistui Petäjäveden keskustaan. Nykyisin kirkon kerrotaan olevan suosittu vihkikirkko ja kesäisin kirkossa pidetään jumalanpalveluksia. Kirkko kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon, johon kirkko liitettiin vuonna 1994.

  Lupa kirkon rakentamiseen saatiin jo 1728, mutta rakentaminen viivästyi. Kirkko on rakennettu Jämsänveden ja Petäjäveden välisen salmen länsirannalle, paikalle, joka on vanhalle maaseutukirkolle tyypillinen, koska vene oli ennen vanhaan käytetty kirkossa käymisen väline. Talvisin taas kirkkoon mentiin jään yli hevosvetoisin välinein. Kirkon on suunnitellut ja rakentanut vesankalainen kirkonrakentaja Jaakko Klemetinpoika Leppänen. Kellotornin rakensi Jaakko Klemetinpojan pojanpoika Erkki Leppänen.

  Kuvan ottamisen aikaan kirkon pihalla laidunsi lammaskatras, jonka syöttäminen oli kyltillä kielletty. Sen sijaan rosvopaistin tekoa ei ollut kielletty, mutta ilmeisesti tämän kiellon pitää olla ihmisessä synnynnäisenä tai sitten se on kielletty jotenkin muuten kuin erikseen näkyville asetetulla kyltillä. Joka tapauksessa jo armeija opetti, ettei siihen voi vedota, että sanoo ?mä en tienny?. On siis olemassa asioita, jotka vain pitää tietää.

  Joka tapauksessa rosvopaisti on suomalainen perinneruoka, joka voidaan valmistaa minkä eläimen lihasta tahansa. Rosvopaisti kypsennetään noin puolen metrin syvyisessä kuopassa. Ensin kivillä vuorattua kuoppaa korvennetaan tulella 3-4 tuntia, jonka jälkeen hiillos lapioidaan pois ja paisti asetetaan asianmukaisesti pakattuna kuoppaan ja peitetään viiden sentin hiekkakerroksella. Sen jälkeen hiillos kaadetaan takaisin kuopan päälle ja tulta pidetään yllä vielä jokunen tunti. Kaikkiaan paistin tekemisen mainitaan vievän 8-12 tuntia.

  Petäjävesi on yksi paikkakunta Seinäjoelle mentäessä. Seinäjoelle pääsee esimerkiksi Keski-Suomesta useaa eri reittiä. Arvelenkin, että sanonta kaikki tiet vievät Roomaan tarkoitti alun perin Seinäjokea, mutta syntymästään vaatimattomat pohjalaiset eivät ole halunneet tehdä paikkakunnastaan suurta numeroa, vaan ovat antaneet kunnian Roomalle. Aiemmin tekstissä mainittu vesistö sijaitsee kuvaa katsottaessa oikealla.

  

  ---

• Nollatoleranssi18.8.2015 klo 16:47

  Nollatoleranssi on käsite, jolla kuvataan suhtautumista olemassa oleviin ilmiöihin. Nollatoleranssissa ei ilmiön olemassaoloa suvaita lainkaan ja sen esiintyminen halutaan estää kokonaan (Wikipedia). Nollatoleranssi on erityisesti poliittisessa kielenkäytössä usein esiintyvä käsite. Kun poliitikko kaipaa julkisuutta, niin yleensä varmin tapa on esittää nollatoleranssia milloin millekin asialle. Yksi kestoaihe on alkoholi ja toinen ylinopeudet. Kohta valkoinen vehnäjauho.

  Monet asiat, kuten viina ja ylinopeus, kuuluvat normaaliin elämään, jos ne pysyvät kohtuudessa. Sitä paitsi jatkuva säätäminen ja kieltäminen ahdistaa. Eipä ihme, että valtakunnassa korkea verenpaine on sangen yleinen ilmiö. Arvelen sen aiheutuvan juuri matalasta sietokyvystä. Suorastaan suvaitsemattomuudesta. Suvaitsemattomuus puolestaan saa aikaan kaikenlaisia raivokohtauksia.

  Tokipa äärimmäiset ilmiöt pitää kieltää, mutta esimerkiksi liikenteen nopeudet alkavat olla säädeltyjä aivan järjettömyyteen asti. Jos esimerkiksi muutaman sadan metrin tieosuudella on puolen tusinaa eri nopeutta, niin piileekö siinä jokin järki, tai siinä, että nopeutta kytätään lähes tuhannesosien tarkkuudella?

  Oheinen kuva havainnollistaa sen mitä tapahtuu, jos nopeus kasvaa liian suureksi. Etuvetoisella autolla liian rivakka kiihdytys voi jättää takapyörät parkkipaikalle. Poliisin uusi ihmeauto varmaan tunnistaa takapyörättömän liikennevälineen. Takapyörätön auto varmasti vaarantaa liikenteen suuremmin kuin muutaman kilometrin ylinopeus. Etenkin, jos auto kulkee niinkin lujaa, että osa pyöristä tippuu kyydistä.

  Näyttää siltä, että rikkeet ja niiden roima sakottaminen ovat uusi strategia, jolla Suomi pannaan kuntoon. Ongelma lienee enää se, että sakkorahatkin taitavat mennä Kreikkaan.

  

  ---

• Myllysaaren kesäteatterissa8.8.2015 klo 09:55

  Kesäteatteri on kesällä toimiva ulkoilmateatteri. Kysymyksessä oleva teatteri aloittaa toimintansa lumen sulettua ja ilmojen lämmettyä joskus toukokuussa ja lopettaa toimintansa, kun ilma viilenee ja ihminen alkaa palella. Aivan ulkosalla kesäteattereissa ei värjötellä, vaan katsomo ja näyttämö voivat olla myös katettuja kuten kuvan teatteri Lahden Myllysaaressa, joka on venevaja.

  Myllysaari sijaitsee Vesijärvessä ja kuuluu Lahden Tapanilan kaupunginosaan. Saareen pääsee siltoja pitkin, joten teatterimatkaa ei tarvitse tehdä uiden. Näin tapakouluttajatkaan eivät pääse kauhistumaan. Suurin kauhistuksen aihe etikettipiireissä lienee tätä nykyä shortsit ja karvaiset sääret.  Paitsi kesäteatteri saaresta löytyy myös kesäravintola Myllysaari.

  Myllysaaren kesäteatterissa näyteltiin kesällä 2015 vauhdikas farssi  Suvivalssi, jonka kerrotaan olevan suuri rakkaustarina vanhojen kotimaisten mustavalkoelokuvien tapaan. Allekirjoittaneeseen näytelmä meni kuitenkin täydestä. Päähenkilönä näytelmässä oli siltainsinööri, kuinkas muuten, sitten oli piika, talon tyttäriä, isäntä, työväkeä ja yksi julkikommunisti. Tapahtumat keskittyivät lähinnä insinöörin, talon tyttärien ja piian välisiin suhteisiin. Työreformi, työajan pidennys ja tuottavuusloikka eivät olleet näytelmän kantavana teemana.

  

  ---

• Vesilinna, Jyväskylä29.7.2015 klo 00:44

  Tältä korkeudelta kuvan maisemaa olen katsellut viimeksi niihin aikoihin kun Amerikan enollani oli tapana käydä Suomessa sukulaisia laskemassa. Eno osti aina Suomeen tultuaan sinivalkoisen Mossen, jolla sitten myös allekirjoittanut pääsi jokusen kerran huristelemaan tukka putkella. Kyydissä tosin. Mosse oli tuohon aikaan ensimmäisiä nelivetoisia autoja, joten eipä ihme, jos tukka putkelle menikin - kun jokaisesta ovesta veti, niin tukka taipui. Suomi oli tuohon aikaan vielä itsenäinen, puolueeton ja suvaitsevainen valtakunta, joten täällä pystyi ihminen ajamaan valitsemallaan autolla ilman viranomaistoimenpiteitä. Amerikassa olisivat varmaan kommunismiepäilyt Mossen käyttämisen vuoksi johtaneet enon vähintäänkin kiven sisälle.

  Vesilinna Jyväskylässä on yhdistetty vesi- ja näkötorni Jyväskylässä Harjun laella. Linnan on suunnitellut Olavi Kivimaa ja se on valmistunut vuonna 1953. Tornin korkeus on 34 metriä ja vesisäiliöiden tilavuudeksi kerrotaan 3000 kuutiometriä. Linnassa on vesi- ja näkötornin lisäksi maisemaravintola ja Jyväskylän yliopiston Keski-Suomen luontomuseo. Nimestään huolimatta Harju ei ole harju, vaan osa jääkauden aikuista Sisä-Suomen reunamuodostumaa. Paitsi Vesilinnaa Harjulta löytyy myös Harjun urheilukenttä ja kesäteatteri. Linnan viereen on pystytetty vanha ilmatorjuntatykki muistoksi siitä, että sotien aikana Harjulla toimi ilmatorjunta-asema. Jyväskylän keskustan puolelta Harjulle johtavat Neron portaat, jotka on rakennettu työllistämisprojektina vuonna 1925. Nimi Neron portaat on tullut silloisen kaupungininsinöörin Oskar Neron mukaan. Portaista sanotaan käytetyn myös nimitystä Tiedon portaat, vaikka nimitys ei kovin omaperäiseltä kuulostakaan. Tiedon portaathan on 1960 ?luvulla julkaistu suomenkielinen itseopiskeluun tarkoitettu kahdeksanosainen tietokirjasarja, jonka julkaisi WSOY.

  Kuvasta voi hyvällä onnella erottaa Jyväsjärven, jonka kerrotaan olevan järvi Jyväskylässä. Vetensä järvi saa Tourujoen kautta ja vettä on tarjolla ainakin Tuomiojärvestä, Palokkajärvestä ja Alvajärvestä. Päijänteeseen Jyväsjärvi on yhteydessä Äijälänsalmen kautta. Jyväsjärven rannalla sijaitsevat Jyväskylän yliopiston Mattilanniemen ja Ylistön kampusalueet. Järven rantaa kiertää Rantaraitti. Järven ylitse johtaa kaksi siltaa: Kuokkalan silta ja Ylistön silta. Järven suurin syvyys on 25 metriä ja keskisyvyys seitsemän metriä.

  Torniin kiipeäminen oli taas jännittävä kokemus. Etenkin kun olin lukenut, että Harju pitää sisällään soraa. Sehän merkitsee, että linna on hiekalle rakennettu. Mutta hyvin linna kuitenkin pysyi pystyssä. Edes pahempaa huojumista en havainnut ravintolassa ruokaillessani. Ainakin ruoka pysyi siellä minne se oli tarkoitettukin. Sittemmin kuulin myös, että kaupungin porvarit olivat suunnitelleet tilin tekemistä Harjun soralla, mutta sekin huoli on helpottunut, kun olen antanut kertoa itselleni, että Harju on nyttemmin rauhoitettu puistokäyttöön.

   

  ---

• Enonsaari17.7.2015 klo 21:18

  Enonsaari sijaitsee kivenheiton päässä Lahden satamasta. Kiven heittäminen satamasta Enonsaareen kysyy kuitenkin talenttia tai ainakin ruista ranteeseen, joten vähemmällä vaivalla pääsee, kun ottaa kiven mukaan veneeseen, köröttelee Enonsaareen ja asettaa kiven rannalle. Turha kiveä on enää sisemmälle saareen kiikuttaa.

  Heittäminen on muutoinkin epävarma teko, koska kivi voi lentää sattumanvaraisesti minne tahansa. Pahimmassa tapauksessa ohi saaren tai peräti väärälle saarelle. Saaria Vesijärvessä on nimittäin useita.  Kaiken kaikkiaan kiven heittäminen on lopputuloksen kannalta lähes yhtä epävarma teko kuin Kreikan tukeminen. Siitäkin huolimatta, ettei Kreikkaa sinänsä ole edes tuettu, vaan kapitalistit ovat tukeneet omaa itseään, sillä tukirahathan ovat menneet kapitalistien omien lainojen lyhennyksiin.

  Enonsaari on lahtelaisille hieman samanlainen paikka kuin esimerkiksi Pihlajasaari helsinkiläisille. Nälän yllättäessä voi astella mukavasti satamaan, istua veneeseen ja körötellä saarelle syömään pippuripihvin tai jotakin muuta ravitsevaa. Enonsaaressa pippuripihvin sijasta tosin belgialaiset (lue ranskalaiset) perunat nakeilla, kuten asia kaupallisesti on tapana ilmaista.

  Saaren nimi, Enonsaari, on mielenkiintoinen sinänsä. Mistä nimi eno juuri saaren nimeksi? Onko niin, että sanonnan kuuluisa meriummikko eno putosi veneestä juuri Enonsaaren kohdalla? Täytynee kysyä asiaa kielipoliisilta tai vastaavalta. Näin siitä syystä, että veneestä pudonnut eno on mitä luultavimmin ollut juovuksissa, joten on luultavaa, että nimi on vähintäänkin epäiltyjen rekisterissä.

  Vesijärvi Enonsaaren tienoilla on vilkkaasti liikennöity. Kaikenlaisia kulkupelejä löytyy aina purjeveneistä vesiskoottereihin. Rautalammilla on kuuleman mukaan saari, joka on kyllästynyt alkuperäiseen paikkaansa ja lähtenyt siitä syystä etsimään uusia haasteita. Jää nähtäväksi mitä Enonsaari tekee. Arvelen kuitenkin, ettei Lahti  matki Rautalampea, vaan Lahdessa liikkeelle lähtee niemi. Sopiva ehdokas liikkuvaksi niemeksi on sataman kupeessa sijaitseva Ruoriniemi.

  Jokaisessa vähänkin merkittävässä järvessä pitää olla hirviö. Siksi myös Vesijärvi pitäisi tutkia nykyistä tarkemmin. On luultavaa, että pohjamudista hirviö löytyy, jos asialle laitetaan armeija ja sen hallussa oleva moderni tekniikka. Tai jos ei löydy hirviötä, niin ainakin sukellusvene, tai ainakin pohjamutiin tarttunut sukellusveneen ääni, joka sitten liejusta vapauduttuaan tarttuu modernien seurantavälineiden antureihin tai muihin tarttumaelimiin.

  Kuvassa ei näy Enonsaari kokonaan, vaan kappale Enonsaaren rantaa, mutta oheisesta nettiosoitteessa voi käydä katsomassa lähempiä tietoja ja kuvia Enonsaaresta.

   

  http://www.enonsaari.fi/fi/etusivu

  

  ---

• Sääty-yhteiskunta, porvarit ja DC310.7.2015 klo 18:24

  Sääty-yhteiskunta tarkoitti yhteiskunnan jakautumista ryhmiin, joiden välillä vallitsi tarkka arvojärjestys. Sääty-yhteiskunnan perustana oli kristillisen kirkon näkemys, jonka mukaan Jumala oli asettanut ihmiset säätyihin, joilla kullakin säädyllä oli oma tehtävänsä yhteiskunnassa. Yhteiskunnan ajateltiin tarvitsevan niitä, jotka sotivat, niitä, jotka rukoilivat ja niitä, jotka tekivät työtä. Näin muodostui jako aatelisiin, papistoon ja talonpoikiin. Talonpoikien, maajussien, tehtävänä oli tuottaa ruokaa aatelistolle ja papistolle.

  Kaupunkien kauppiaat ja käsityöläiset, jotka Suomessa luettiin omaksi säädykseen, eivät kuuluneet kirkon määräämään säätyjakoon eteläisessä Euroopassa. Säädyt erottuivat toisistaan elämisen tavan, käytöstapojen ja pukeutumisen perusteella.

  Sääty-yhteiskunta on kuitenkin virallisen historiankirjoituksen perusteella menneen aikakauden luomus. Tänä päivänä ihmisten kerrotaan olevan tasa-arvoisia. Lukuun  ottamatta tietenkin porvareita, joita ei kaikkialla ole pidetty edes säätynä, mutta jotka ovat ovelasti keplotelleet itsensä nykypäivän maailmanvaltiaiksi.

  Suomessakin porvaristo hallitsee paitsi verstaita, työpajoja ja muutakin taloudellista puuhastelua niin myös Suomeksi kutsuttua Euroopan unionin jäsenvaltiota. Työksi nimitetty toiminta tarkoittaa juuri porvarin johdon ja valvonnan alaisena suoritettuja ruumiintoimintoja. Samoin kansalaisuus tarkoittaa valtion sääntöjen ja määräysten alaisena suoritettua toimintaa sen mukaisesti miten valtion virkamiehet ja poliittinen johto viisaaksi ja järkeväksi katsoo. Esimerkiksi sen, että työpaikalla pitää olla tumma puku päällä satoi tai paistoi ja että shortsit eivät kuulu työpaikalle ja että autolla ajaessa pitää huomio kiinnittää liikenteen seuraamisen sijasta nopeusmittarin seuraamiseen. Ja mikäs markkinatalousmaa muuta on kuin juuri porvarillinen. Porvarillisen viisauden kiteytymä, hengen ja porvarillisen älyn kulminaatiopiste.

  Douglas DC-3, Douglas Commercial 3, tunnetaan myös nimillä Dakota, C-47 Skytrain, on kiinteäsiipinen, yksitasoinen ja kaksimoottorinen matkustaja- ja kuljetuslentokone. Sitä valmistettiin 1930 ?luvun puolivälistä ainakin 13 000 kappaletta (Wikipedia). Valmistettiin nimenomaan porvarillisen johdon ja valvonnan alaisena, koska Amerikka on porvarismin, kapitalismin, luvattu maa. Kapitalismi on talousjärjestelmä, jossa omaisuus ja sen tuotantovälineet ovat yksityisessä omistuksessa ja hallinnassa eivätkä valtion. Siis omistuksessa ja hallinnassa.

  

  ---

• Varjoliito29.6.2015 klo 11:38

  Konstit on monet, sanoi entinen akka, kun kissalla pöytää pyyhki. Sanonta pyrkii tuomaan esiin sen, että asioita voi tehdä monella eri tavalla. Niin myös lentämistä. Perinteisen lentokoneessa pelkäämisen sijaan, voi ryhtyä pelkäämään vaikkapa lentämällä laskuvarjolla. Tyypillisesti laskuvarjolla on lennetty koneesta tipahtamalla, mutta tätäkin menetelmää on jalostettu ja saatu näin aikaiseksi varjoliidoksi kutsuttu lentämisen muoto. Myös varjoliitäjä katsotaan lentäjäksi. Näin ainakin Lentäjien juhannuksessa Kauhavalla armon vuonna 2015.

  Varjoliito on ilmailun laji, jossa käytetään laskuvarjoa muistuttavaa siipeä lentämiseen rinnetuulta tai valjaisiin selän taakse kiinnitettyä moottoria hyväksi käyttäen. Laji on peräisin Keski-Euroopan Alpeilta 1970 ?luvulta.

  Lentäjä lähtee liikkeelle juoksemalla rinteessä vastatuuleen tai lentäjä voidaan myös hinata ilmaan autolla, mönkijällä, veneellä tai moottorikelkalla. Liidintä ohjataan siiven takareunaan kiinnitetyillä jarruilla ja liitimen painopistettä muuttamalla.

  Purjelentokoneen tapaan riippuliitäjät käyttävät hyväkseen nousevia ilmavirtauksia eli termiikkejä. Moottorina käytetään yleensä kaksitahtista polttomoottoria, jossa on 14 ? 28 hevosvoimaa.  Moottorin, valjaiden ja varavarjon paino on yhteensä noin 25 ? 40 kiloa, jossa on mukana polttoaineen paino. Tunnissa moottori kuluttaa 3 ? 4 litraa polttoainetta. Tankin tilavuus on tavallisesti 10 ? 16 litraa. Varjoliitimen hinnaksi mainitaan 2000 ? 3500 euroa, valjaiden hinta pelastusvarjon kanssa on 1000 euroa ja moottori maksaa noin 4500 euroa (Wikipedia). Harrastajien määräksi Suomessa on laskettu 200.

  

  ---

• Lentäjien Juhannus 201522.6.2015 klo 17:34

  Lentäjien Juhannus on ollut Kauhavalla Lentosotakoululla vuosittain järjestettävä juhannustapahtuma, johon on kuulunut muiden muassa lentonäytöksiä, tivoli, konsertteja ja musiikkiesityksiä. Tilaisuus järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1945. Lentosotakoulun lakkauttamisen vuoksi tapahtuma järjestettiin viimeisen kerran vuonna 2012, kunnes taas uudelleen vuonna 2015. Lentonäytöksessä tänä vuonna esiintyivät muiden mukana Midnight Hawks ja pari Fouga Magister lentokonetta.

  Midnight Hawks on suomalainen taitolento-osasto, jonka lentäjiksi mainitaan päätoimiset ilmavoimien lennonopettajat Kauhavan Lentosotakoulusta. Lentosotakoulu, vuoteen 1937 Ilmailukoulu, 1938-1941 ja 1952-2004 Ilmasotakoulu, sijaitsi Kauhavalla. Sen päätehtävä oli jatkolentokoulutuksen antaminen puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen sotilaslentäjille. Nykyisin toiminto on yhdistetty Ilmasotakouluun Luonetjärven varuskuntaan Tikkakoskelle Keski-Suomeen (Wikipedia). Muutoksen myötä myös Hawk ?hävittäjät siirtyivät Kauhavalta Tikkakoskelle.

  Fouga Magister oli maailman ensimmäinen palveluskäyttöön otettu suihkuharjoituslentokone. Koneen ensilento tapahtui heinäkuussa 1952. Suomi osti Ranskasta 18 Fouga Magisteria vuosina 1958-59 sekä koneen rakennuslisenssin. Valmet rakensi 62 Fouga Magisteria vuosina 1958-67. Konetyyppi oli Suomen ilmavoimien suihkukoneiden koulukoneena vuosina 1958-88. Koneessa ei ole heittoistuinta. Ilmavoimien myytyä koneet niitä on vielä joitakin yksityiskäytössä. Suomessa mainitaan olevan kaksi lentokelpoista siviiliomistuksessa olevaa konetta (Wikipedia). Juuri kaksi kappaletta Fouga Magistereita esiintyi Lentäjien Juhannus ?tapahtumassa vuonna 2015. Ilmavoimien lempinimi koneelle oli Kukkopilli. Nimi on peräisin koneen omalaatuisesta äänestä.

  Lapsena allekirjoittanut ei tunnistanut konetta niinkään äänestä, vaan pyrstön mallista, v ?tyylistä. Nykyiset niskakivut saattavat olla peräisin lapsena liiasta taivaalle tuijottamisesta. Tai sitten jostakin aivan muusta. Joka tapauksessa oli sangen nostalgista nähdä tutut koneet jälleen ilmassa. Seuraavaksi olisi kiintoisaa, josko saataisiin aikaan kilpalento Hornettien ja vanhojen Mig ?hävittäjien kesken. Joku väitti nimittäin, että Migillä pääsee kovempaa kuin Hornetilla. Myös Mig ?hävittäjä on lapsuudesta tuttu. Oli tärkeää tietää se kumpi on kumpi, Mig vaiko Fouga Magister.

  Lentäjien Juhannus oli tällä kertaa merkittävä tapaus sikälikin, että aikaisemmin en ole ollut tapahtumassa, jossa kaikki oli kielletty. Jopa sateenvarjon vieminen tapahtumapaikalle vaikka vettä tuli taivaalta kuin vuotavasta seulasta. Olivatko turvajärjestäjät katsoneet liikaa Palmu ?elokuvia vai mistä oli kysymys? Yhdessä Palmu ?elokuvassahan Bruno Rygseck murhattiin nimenomaan sateenvarjolla, siis kalautettiin ensin tajuttomaksi ja työnnettiin sitten kylpyammeeseen hukkumaan. Varovaisuus tuolla tarkkuudella edellyttänee myös nakkien syömisen kieltämisen. Kova tuulihan voi tarttua nakkiin ja heittää sen lentokoneen moottoriin ja näin aiheuttaa laajamittaisen katastrofin.

  

  ---

• Hyvää Vakkajuhlaa 201519.6.2015 klo 11:51

  Vakkajuhlat, vakat eli Ukon vakat olivat itämerensuomalaisissa yhteisöissä pitäjän tai yhden tai useamman kyläyhteisön järjestämät uskonnolliset pidot (Wikipedia).

  Karjalassa juhannusta kerrotaan kutsutun Ukon juhlaksi vielä 1800 ?luvulla. Juhlan kunniaksi pantiin olutta. Eikä vain pantu. Meluamisen ja juopumisen on uskottu tuottavan onnea ja karkottavan pahoja henkiä. Mitä enemmän juopoteltiin sitä parempi sato.

  Juhannus on tietysti viljelyksiä ajatellen sopiva aika juhlimiselle. Nauriit ja lantut on pantu maahan ja muutkin peltotyöt jo suurimmaksi osaksi tehty. Tosin nauriiden ja lanttujen maahan paneminen on taitolaji sikäli, että askar pitää toimittaa kaikkien tieteen ja taiteen sääntöjen mukaan oikein, etteivät kasvikset sitten valmistuttuaan halkea tai muuten kehity vastoin voimassa olevia EU ?säännöksiä.

  Juhannustaikojen sijaan allekirjoittanut on pyrkinyt itsetuntemuksen lisäämiseen suorittamalla verkkolehtien tarjoamia erilaisia testejä. Niinpä olen saanut tietää olevani poliittiselta persoonaltani Alexander Stubb, uskonnolliselta henkilöltäni Jeesus ja kesäheilaksikin tuli Päivi Räsänen. Porvareita kaikki tyynni. Nyt podenkin vakavaa kognitiivista dissonanssia, koska olen kuvitellut olevani kommunisti.

  Kuva ei ole ehtinyt vielä juhannukseen, vaan siinä odotellaan Merikanto ?oopperan käynnistymistä Ilmajoen Ilkanrannassa.

   

  ---

• Oopperassa Ilmajoella11.6.2015 klo 18:09

  Ilmajoen kappeliseurakunta, josta Ilmajoen kunta on saanut alkunsa, perustettiin vuonna 1516. Ilmajoesta ovat aikojen kuluessa saaneet alkunsa Alavus, Jalasjärvi, Kauhajoki, Kurikka, Peräseinäjoki ja Seinäjoki (Wikipedia). Ilmajokea voidaan siis hyvällä syyllä pitää lähes Pohjanmaan syntypitäjänä. Eihän tuohon enää montaa pohjalaista kuntaa jää jäljelle, kuntaa, jotka eivät olisi alkujaan Ilmajokeen kuuluneet.

  Tätä nykyä Ilmajoella, Ilmola, asuu noin 12200 ihmistä. Nykyiset naapurikunnat ovat Isokyrö, Jalasjärvi, Kurikka, Laihia ja Seinäjoki.

  Ilmajoen musiikkijuhlat on vuosittain kesäkuussa vietettävä ooppera- ja musiikkifestivaali. Kävijöitä musiikkijuhlilla on ollut vuosittain noin 10 000. Tänä vuonna, 4.6. ? 14.6. 2015, musiikkijuhlien yksi merkkiteos on Elämälle ?ooppera. Ooppera kertoo tai kuvaa Oskar Merikannon elämän. Libretto on Juhani Koiviston ja sävellys Jaakko Kuusiston. Esiintyjiä oopperassa on lähes pari sataa.

  Frans Oskar Merikanto (1868 -1924) oli suomalainen muusikko ja säveltäjä, joka on tullut tunnetuksi erityisesti yksinlauluistaan ja kansanomaisesta ilmaisustaan musiikissa. Oskar Merikannon isä Frans Ferdinand Ala-Kanto, oli ammatiltaan ylikonduktööri ja kotoisin Jalasjärveltä.

  Itse oopperan esityspaikka on Ilmajoella Ilkanrannassa Kyrönjoen maisemissa. Kyrönjoki on Etelä-Pohjanmaan suurin joki. Sen pituus on noin 200 kilometriä. Jaakko Pentinpoika Ilkka puolestaan toimi muiden muassa Ilmajoen nimismiehenä ja nuijamiesten päällikkönä. Nuijamiesten muistomerkki, Ilkan patsas, sijaitsee Ilkanrannassa oopperan pitopaikan välittömässä läheisyydessä.

  

  ---