Gooooooool27.10.2015 klo 04:33
Andres Cantor (s.22.12.1962) on Argentiinassa syntynyt urheilutoimittaja USA:ssa. Hän on tullut tunnetuksi jalkapallosta ja siinä muiden muassa "gooooooool" -huudostaan. Huutoa sinällään ei voi pitää rationaalisena, mutta se ilmaisee hyvin sen tunteen mitä rationaalisuuden lopputulos: tavoitteen saavuttaminen herättää.
Rationaalisuus tarkoittaa järjen käyttöä päätöksenteossa tunteiden, vaistojen ja perinteen lisäksi tai niiden sijaan. Rationaalisuuteen kuuluu oleellisesti vaihtoehdot, niiden tietoinen arviointi ja usein myös jonkin formaalin järjestelmän kuten matematiikan käyttö apuvälineenä. Toiminnan rationaalisuus on sen tehokkuus saavuttaa haluttu päämäärä.
Politiikan seuraaja on viimeaikoina ollut ihmeissään, kun hallitukselta tuntuu olevan hukassa niin keinot kuin päämäärätkin. Siis rationaaliset keinot ja päämäärät. Toki kuuluisa prosessikaavio antaisi ymmärtää, että meneillään olisi mitä tieteellisin hallitus, mutta prosesseja on lukemattomia eivätkä kaikki prosessit suinkaan ole rationaalisia. Esimerkiksi lumen sulamista voisi kuvata prosessiksi ja lopputuloskin on suunnilleen sama kuin yhteiskuntasopimuksessa: sulaa käsiin.
Jalkapallo olisi yllä olevan määritelmän mukaan rationaalista toimintaa parhaimmillaan. Jalkapallossahan on selkeä päämäärä ja hyvällä joukkueella tietenkin on pohdittuna lukuisa keino erilaisia taktiikoita ja strategioita pelin voittamiseki aina "joulukuusta" myöten. Tosin "joulukuusen" käyttö ei mennyt aivan "putkeen", mutta se saattoi hyvinkin aiheutua epärationaalisesta pelaajamateriaalista, tai sitten valmentajasta tai molemmista. Ehkä myös planeettojen konjuktiolla ja auringonpilkkujen määrällä on ollut vaikutus "joulukuusen" kaatumiseen.
Kuvassa on graffiti Lahden kisapuistosta. Lahti on kuuluisa urheilukaupunki ja kisapuistossa potkitaan päivittäin paljon juuri jalkapalloa. Eipä ihme, että taiteilija on inspiroitunut aiheesta. Linkkien takaa löytyy tietoa kuuluisasta "gooooooool" -huudosta.
https://www.youtube.com/watch?v=8AMIrxx3gx8
https://www.youtube.com/watch?v=jk-kXwjASEE
https://en.wikipedia.org/wiki/Andr%C3%A9s_Cantor
Tervattu vene17.10.2015 klo 18:16
Vene on vedessä kulkeva alus, joka on laivaa pienempi. Rajan vetäminen veneen ja laivan välille muistuttaa rajan vetämistä ihmisen ja apinan välille. Kummankaan erosta ei tiettävästi ole virallista määritelmää. Erään näkemyksen mukaan pituudeltaan yli 24 ?metriset alukset olisivat laivoja. Sen sijaan yli 24 metrinen eläin on todennäköisesti hirmulisko tai valas tai valaskala, kuten hupaisasti sanotaan hieman samaan tapaan kuin puhutaan myös ihmisapinoista. Veneet jaetaan käyttövoimansa mukaan moottoriveneisiin, purjeveneisiin ja soutuveneisiin, joista jälkimmäisestä kuva Päijänteen rannalla olevasta, juuri tervatusta ,veneestä. Koska Päijänne ei ole aivan Savon sydäntä, niin logiikan mukaan veneen täytyy olla suurimmaksi osaksi hämäläistä mallia.
Veneen erottaminen laivasta on sikälikin vaikeaa, että muinoin roomalaiset, kiinalaiset ja viikingit käyttivät soutuveneitä, joita voidaan kutsua laivoiksi. Puhutaan erityisistä soutulaivoista. Esimerkiksi kaleeri oli pääasiassa soutamalla liikuteltava historiallinen laivatyyppi. Tosin useimmissa kaleereissa oli myös purjeet. Kaleereita käytettiin Välimerellä joidenkin tietojen mukaan jo 3000 ?luvulla eaa. Antiikin ja keskiajan kaleereissa soutumiehistönä eivät olleet orjat, vaan soutajat olivat merisotilaita, joilla oli aseet tuhtojensa vieressä. Soutulaivoja käytettiin paitsi sotaretkillä niin myös kaupankäynnissä.
Suomalaisilla soutuveneillä on kaksi päämuotoa: hämäläis- ja savolaismalli. Hämäläinen vene on korkealaitainen ja suuntavakaa. Savolaisen veneen kerrotaan olevan matalampi ja herkempi kääntää.

Maarja luteri kirik7.10.2015 klo 17:30
Pyhän Marian kirkko eli viroksi Maarja luteri kirik sijaitsee Virossa, Otepäässä. Kirkko on merkittävä sen vuoksi, että siellä vihittiin Viron lippu 4.6.1884. Tuolloin lippu oli Viron Ylioppilaiden Seuran lippu, mutta siitä tuli Viron virallinen valtiolippu 21.10.1918. Pitkän Hermannin tornin lippusalkoon Tallinnassa lippu vedettiin ensimmäisen kerran 12.12.1918. Uudelleen 24.2.1989.
Otepää on Viron talvipääkaupunki. Se on Baltian tunnetuin talviurheilukeskus. Nimensä Otepään kerrotaan saaneen karhun päätä muistuttavan linnoitusmäen mukaan.
Pitkä Hermanni (Pikk Hermann, saksaksi Lange Hermann) on Toompean linnassa sijaitseva puolustustorni, jonka rakennusajankohdaksi mainitaan 1371. Nykyisen korkeutensa, 45,6 m ja muotonsa torni sai 1400 ?luvun lopulla. Torni on paitsi Tallinnan niin myös koko Viron symboli.
Toompean linna sijaitsee Toompealla, Yläkaupungissa, Aleksanteri Nevskin katedraalin vieressä. Linnaa ympäröi kivimuuri, jossa on alkujaan ollut neljä tornia, mutta jäljellä on enää kolme. Nykyään Toompean linna on Viron parlamentin, Riigikogun kokoontumispaikka.

Ilmastohysteria29.9.2015 klo 02:41
Ilmasto on vaihdellut maapallon olemassaolon ajan. Esimerkiksi viime jääkauden kylmimpinä aikoina arvellaan maapallon keskilämpötilan olleen arviolta 6°C nykyistä alhaisempi. Hirmuliskojen valtakaudella noin 80-100 miljoona vuotta sitten ilmasto oli lämmin eikä jäätiköitä juurikaan esiintynyt. Etelänavan lähialueetkin kasvoivat metsää.
Jääkaudet ovat historian kausia, jolloin maapallolla on ollut suuria mannerjääkiköitä. Viimeisintä jääkautta kutsutaan Veiksel ?jääkaudeksi Saksan Veiksel ?joen harjujen mukaisesti. Jääkauden aikana ilmasto ei ole ollut tasaisen kylmä eikä jäätikkö saman kokoinen, vaan kuhunkin jääkauteen liittyy lämpimämpiä ja kylmempiä jaksoja, joiden aikana jäätiköt kutistuvat ja laajenevat. Näitä vaiheita kutsutaan stadiaaleiksi ja interstadiaaleiksi. Viimeisin jääkausivaihe alkoi noin 115 000 ja loppui 11 500 vuotta sitten (Wikipedia).
Ilmastonmuutos, sen syyt ja seuraukset, on herättänyt lähes hysteerisen ihmisäänien kakofonian. Erityisesti politiikassa ilmasto on saanut suorastaan maailmanlaajuisen huomion osakseen. Kasvihuoneilmiö, jäätiköiden sulaminen ja pelko veden alle hukkumisesta ovat kirvoittaneet lähes paniikinomaisen tarpeen ainakin konferenssien pitämiselle. Alla olevista linkeistä on luettavissa niin villejä uusia teorioita kuin perinteisempää pohdintaakin.
Kuva on jokavuotisesta jääkaudesta Suomen järvissä: yleensä syksyllä järvi jäätyy ja sitten keväällä jää sulaa. Vielä vuosi pari sitten Lahden Vesijärvessä oli jäätä normaalin protokollan mukaisesti.
http://www.sinikivi.com/sinikiven-paakirjoitukset/209-jaakausi-on-maailman-suurin-valhe
https://ilmasto.wordpress.com/about/

Evoluutio25.9.2015 klo 00:41
Evoluution perusidean mukaan eliölajit muuttuvat ja jo olemassa olevista lajeista syntyy uusia. Kaikilla lajeilla on näin ollen yhteinen esi-isä. Eri lajeiksi muuttuminen tapahtuu muiden muassa luonnonvalinnan kautta. Ne yksilöt, joiden ominaisuudet ovat ympäristön odotusten mukaiset tuottavat enemmän jälkeläisiä kuin muut. Periytymisen seurauksena parhaiten ympäristöön sopeutuvien yksilöiden määrä kasvaa. Evoluutio on siis geenien (perintötekijöiden) eri muotojen suhteellisten lukumäärien muuttumista populaatiossa.
Mielenkiintoinen evoluution tapahtuma on lajiutuminen, uusien lajien syntyminen vanhoista. Lajiutumisen kautta ovat syntyneet kaikki maapallolla koskaan eläneet eliölajit. 3 ? 4 miljardia vuotta sitten maapallolla kerrotaan eläneen eliölajin, joka on kaikkien sen jälkeen eläneiden lajien esi-isä.
Lajiutuminen alkaa siitä, kun kaksi saman lajin populaatiota eristyvät toisistaan niin, että näiden ryhmien yksilöt eivät pääse lisääntymään keskenään. Näin on ajateltu käyvän, jos esimerkiksi vesistö tai muu luonnonolosuhde erottaa populaatiot toisistaan.
Ongelmana näyttäisi olevan tämä esi-isä. Miten hänen onnistui lajiutua? Ilmeisesti kysymyksessä on ollut erittäin kehittynyt monitoimieliö, joka on pystynyt tuottamaan elinvoimaisia geenejä olosuhteisiin kuin olosuhteisiin niin, että geenit ja luonnonvalinta on voinut johtaa nykyaikaisen porvarillisen sivistyksen syntymiseen. Aivan juolahtaa mieleen niin kutsuttu intialainen hyppykuppa, jonka voi ainakin kuvitella olevan siinä määrin sitkeä, että pystyy kehittymään vaikka Töölössä.
Joka tapauksessa evoluutioteoriaa pidetään nykyisin tieteellisenä tosia-asiana ja kaikkea vastaan sanomista pidetään harhaanjohtamisena, tai trollauksena, kuten asia nykyisin ilmaistaan. Yksi trollaajatyyppi on kuuleman mukaan niin kutsuttu Wikipedia ?trolli, joka perustelee väitteensä nimenomaan Wikipedian tiedoilla.
Salatsi14.9.2015 klo 14:40
Salapoliisi joutuu usein selvittämään sitä kuka on ollut missäkin tiettynä aikana ja sen lisäksi sen mitä mainittu henkilö on kysymyksessä olevassa paikassa tuona aikana tehnyt. Joskus salapoliisi saattaa joutua selvittämään myös sen, missä on itse ollut, kun mitään muuta muistikuvaa asiasta ei ole kuin yksi valokuva. Pitkällisten tutkimusten ja loogisen päättelyn avulla olen viimein päätynyt tulokseen, että kuva on Latviasta Salatsin kaupungista muutaman vuoden takaa.
Salatsi, Salacgr?va, on kaupunki Pohjois-Latviassa. Kaupunki sijaitsee 104 kilometrin päässä Riiasta ja kymmenen kilometrin päässä Viron eli Eestin rajasta. Asukkaita Salatsissa kerrotaan olleen vuonna 2010 alussa 3386 kappaletta.
Kaupungin perusti Albert von Buxhövden vuonna 1226. Salatsia pidetään viimeisenä alueena Liiivnmaalla, jossa puhuttiin liivin kieltä. Liivi on uralilainen, suomalais-ugrilainen ja itämerensuomalainen kieli, jonka lähin sukukieli on viro. Liivinkieltä puhuivat liiviläiset Latviassa Kuurinmaalla ja Liivin rannassa. Viimeinen liivin äidinkielinen puhuja oli Grizelda Kristina, joka kuoli 103-vuotiaana 2. kesäkuuta 2013 (Wikipedia).
Albert von Buxhövden oli Riian kolmas piispa Liivinmaalla. Hän perusti Riian kaupungin vuonna 1201 ja rakennutti Riian tuomiokirkon vuonna 1221.
Liivinmaa on historiallinen alue, joka käsitti nykyisen Etelä-Viron ja Pohjois-Latvian. Liivinmaan nimi tulee liiviläisistä, jotka aikoinaan ovat olleet merkittävä osa alueen väestöä. Nykyään liiviläisiä asuu enää Latvian länsiosissa, Kuurinmaan pohjoisrannikolla, Liivinrannalla, ja sielläkin he ovat pieni vähemmistö.
Liiviläiset ovat nykyisen Latvian alueella asunut itämerensuomalainen kansa. Liiviläiset muodostivat aikoinaan merkittävän osa Baltian väestöstä. Liiviläisten määrän vähenemiseen ovat vaikuttaneet muiden muassa latvialaistuminen, alueella riehuneet taudit ja käydyt sodat. Vuoden 2011 väestölaskennan mukaan Latviassa asui yhteensä 250 liiviläistä (Wikipedia).

Uusin Mars -kuva7.9.2015 klo 13:18
Mars on Maan naapuriplaneetta ja aurinkokuntamme neljäs planeetta Auringosta laskettuna. Planeetta on nimetty muinaisen sodanjumala Marsin mukaan. Marsin etäisyys maahan on 225 300 000 km ja planeetan säde on 3390 kilometriä. Marsin kuut ovat Phobos ja Deimos.
Mars on tullut kiinnostavaksi sieltä löytyneiden kummajaisten vuoksi. NASA:n Curiosity Rover ?luotain nimittäin lähettää milloin minkäkinlaisia ihmekuvia Marsin pinnalta. Muiden muassa pyramidi ja leijuva lusikka ovat olleet paljon esillä viestimissä.
Marsin kuvaaminen erityisellä mönkijällä, tai mönkijän roudaaminen Marsiin kameroineen, on kallista huvia eikä se varmaan tulisi kysymykseen ainakaan Suomessa näinä kestävyysvajeen ja yhteiskuntasopimuksen kaatumisen päivinä. Siksi halvin tapa Marsin kuvaamiseen lienee matkapuhelimen kamera. Matkapuhelin on kansalaisella yleensä jatkuvasti mukana, joten hyvällä säällä, kun valaistusolosuhteet Marsin kuvaamiselle ovat otolliset, voi saada hyviä Mars ?kuvia melko vähäisin kustannuksin.
Oheiseen kuvaan olenkin onnistunut saamaan näkyviin jo Curiositynkin keksimän pyramidin, jonka malli muistuttaa huomattavasti Eliel Saarisen arkkitehtuuria. Uutta on Marsin pinnalla näkyvä vihreä alue, joka mitä luultavimmin on nurmikkoa. Punainen väri puolestaan on Marsin normaali pinnan väri. Punaisena planeettanahan Mars nimenomaan tunnetaan.
Se, että Marsissa näyttää olevan myös vihreää nurmikkoa selittynee sillä, että Marsissa täytyy olla lampaita. Teoriani mukaan lampaat ovat kalunneet planeetan pinnan ruohosta niin, että vain punainen pinta on jäänyt jäljelle. Se taas, missä Marsin lampaat piileskelevät, on täysi mysteeri.
https://en.wikipedia.org/wiki/Curiosity_(rover)

Silmiä ja lehmänkauppoja2.9.2015 klo 19:22
Lehmänkaupalla, kohandeln, tarkoitetaan kaupankäyntiä vastapalveluksin. Sanaa käytetään erityisesti politiikassa, kun on tarve hankkia toisten puolueiden tuki omalle hankkeelle.
Pistesilmä puolestaan on monille selkärangattomille, kuten niveljalkaisille, tyypillinen silmän laji. Pistesilmä on pienikokoinen, yhdestä mykiöstä koostuva valoreseptorielin, joka kykenee aistimaan valon voimakkuutta ja sen vaihteluita, mutta ei yleensä liikettä. Mehiläisillä ja ampiaisilla muiden muassa on verkkosilmän lisäksi myös pistesilmät. Hämähäkeiltä taas puuttuvat verkkosilmät, sen sijaan niillä on kehittyneet pistesilmät.
Verkkosilmä on niveljalkaisten eliöiden silmä, joka koostuu lukuisasta määrästä osasilmiä. Verkkosilmän tuottama informaatio on epätarkka, koska verkkosilmän jokainen solu katsoo omaan suuntaansa. Epätarkkuutta kompensoi kuitenkin se, että verkkosilmä kerää tietoa laajemmalta alueelta kuin esimerkiksi selkärankaisten linssillä varustettu silmä.
Silmiä on kuitenkin olemassa lukuisa joukko, joista yllä vain osa on mainittu. Puhutaan muiden muassa puusilmästä, tappisilmästä ja lasisilmästä. Politiikassa erityisesti pelisilmä on tullut tunnetuksi. Lehmänkaupan kytkeminen silmien yhteyteen saattaa kummastuttaa, mutta arvelen, että lehmänkaupan olemassaolo aiheutuu etupäässä näkökyvyn puuttumisesta. Ehkä poliitikoille olisi hyödyksi, jos heille saataisiin kehitetyksi lasisilmän ohella myös verkko- ja pistesilmät. Niiden avulla olisi mahdollista päätellä ainakin se mistä päin valo tulee.
Viimeaikoina on ollut muodikasta puhua sääntelyn purkamisesta. Yksi esimerkki saatiin, kun yhteiskuntasopimus kaatui. Nyt on onneksi yksi sääntö vähemmän. Sitä paitsi yhteiskuntasopimus sanan varsinaisessa merkityksessä olisi suorastaan kaikkien sopimusten äiti. Joka tapauksessa ainakin yksi sääntö meiltä vielä puuttuu ja sen mukana kaikki. Pitäisi säätää laki, joka määrittelee kuinka paljon vettä järvessä, joessa ja meressä pitää lain mukaan olla.
Kuvan Seinäjoki toukokuulta 2015 osoittaa miten vaarallinen vähävetinen joki voi olla kaloille. Johan noin vähäisessä vedessä kala lyö päänsä kiveen, jos se sattuu paikalle uimaan.

Petäjäveden vanha kirkko21.8.2015 klo 16:55
Petäjäveden vanha kirkko on rakennettu vuosina 1763-1764, kellotorni vuonna 1821. Kirkko jäi pois käytöstä vuonna 1879, kun uusi kirkko valmistui Petäjäveden keskustaan. Nykyisin kirkon kerrotaan olevan suosittu vihkikirkko ja kesäisin kirkossa pidetään jumalanpalveluksia. Kirkko kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon, johon kirkko liitettiin vuonna 1994.
Lupa kirkon rakentamiseen saatiin jo 1728, mutta rakentaminen viivästyi. Kirkko on rakennettu Jämsänveden ja Petäjäveden välisen salmen länsirannalle, paikalle, joka on vanhalle maaseutukirkolle tyypillinen, koska vene oli ennen vanhaan käytetty kirkossa käymisen väline. Talvisin taas kirkkoon mentiin jään yli hevosvetoisin välinein. Kirkon on suunnitellut ja rakentanut vesankalainen kirkonrakentaja Jaakko Klemetinpoika Leppänen. Kellotornin rakensi Jaakko Klemetinpojan pojanpoika Erkki Leppänen.
Kuvan ottamisen aikaan kirkon pihalla laidunsi lammaskatras, jonka syöttäminen oli kyltillä kielletty. Sen sijaan rosvopaistin tekoa ei ollut kielletty, mutta ilmeisesti tämän kiellon pitää olla ihmisessä synnynnäisenä tai sitten se on kielletty jotenkin muuten kuin erikseen näkyville asetetulla kyltillä. Joka tapauksessa jo armeija opetti, ettei siihen voi vedota, että sanoo ?mä en tienny?. On siis olemassa asioita, jotka vain pitää tietää.
Joka tapauksessa rosvopaisti on suomalainen perinneruoka, joka voidaan valmistaa minkä eläimen lihasta tahansa. Rosvopaisti kypsennetään noin puolen metrin syvyisessä kuopassa. Ensin kivillä vuorattua kuoppaa korvennetaan tulella 3-4 tuntia, jonka jälkeen hiillos lapioidaan pois ja paisti asetetaan asianmukaisesti pakattuna kuoppaan ja peitetään viiden sentin hiekkakerroksella. Sen jälkeen hiillos kaadetaan takaisin kuopan päälle ja tulta pidetään yllä vielä jokunen tunti. Kaikkiaan paistin tekemisen mainitaan vievän 8-12 tuntia.
Petäjävesi on yksi paikkakunta Seinäjoelle mentäessä. Seinäjoelle pääsee esimerkiksi Keski-Suomesta useaa eri reittiä. Arvelenkin, että sanonta kaikki tiet vievät Roomaan tarkoitti alun perin Seinäjokea, mutta syntymästään vaatimattomat pohjalaiset eivät ole halunneet tehdä paikkakunnastaan suurta numeroa, vaan ovat antaneet kunnian Roomalle. Aiemmin tekstissä mainittu vesistö sijaitsee kuvaa katsottaessa oikealla.

Nollatoleranssi18.8.2015 klo 16:47
Nollatoleranssi on käsite, jolla kuvataan suhtautumista olemassa oleviin ilmiöihin. Nollatoleranssissa ei ilmiön olemassaoloa suvaita lainkaan ja sen esiintyminen halutaan estää kokonaan (Wikipedia). Nollatoleranssi on erityisesti poliittisessa kielenkäytössä usein esiintyvä käsite. Kun poliitikko kaipaa julkisuutta, niin yleensä varmin tapa on esittää nollatoleranssia milloin millekin asialle. Yksi kestoaihe on alkoholi ja toinen ylinopeudet. Kohta valkoinen vehnäjauho.
Monet asiat, kuten viina ja ylinopeus, kuuluvat normaaliin elämään, jos ne pysyvät kohtuudessa. Sitä paitsi jatkuva säätäminen ja kieltäminen ahdistaa. Eipä ihme, että valtakunnassa korkea verenpaine on sangen yleinen ilmiö. Arvelen sen aiheutuvan juuri matalasta sietokyvystä. Suorastaan suvaitsemattomuudesta. Suvaitsemattomuus puolestaan saa aikaan kaikenlaisia raivokohtauksia.
Tokipa äärimmäiset ilmiöt pitää kieltää, mutta esimerkiksi liikenteen nopeudet alkavat olla säädeltyjä aivan järjettömyyteen asti. Jos esimerkiksi muutaman sadan metrin tieosuudella on puolen tusinaa eri nopeutta, niin piileekö siinä jokin järki, tai siinä, että nopeutta kytätään lähes tuhannesosien tarkkuudella?
Oheinen kuva havainnollistaa sen mitä tapahtuu, jos nopeus kasvaa liian suureksi. Etuvetoisella autolla liian rivakka kiihdytys voi jättää takapyörät parkkipaikalle. Poliisin uusi ihmeauto varmaan tunnistaa takapyörättömän liikennevälineen. Takapyörätön auto varmasti vaarantaa liikenteen suuremmin kuin muutaman kilometrin ylinopeus. Etenkin, jos auto kulkee niinkin lujaa, että osa pyöristä tippuu kyydistä.
Näyttää siltä, että rikkeet ja niiden roima sakottaminen ovat uusi strategia, jolla Suomi pannaan kuntoon. Ongelma lienee enää se, että sakkorahatkin taitavat mennä Kreikkaan.

Älypää tiedottaa
Oikein hyvää itsenäisyyspäivää kaikille Älypään pelaajille!
6.12.2025
Linnan juhlia odotellessa ajan saa kulumaan Älypään Linnan juhlat -visan sekä Itsenäisyyspäivävisan parissa! Visoista löytyy paljon Suomen itsenäisyyteen, menneiden vuosien Linnan juhliin ja itsenäisyyspäivän viettoon liittyviä kysymyksiä! Rauhaisaa itsenäisyyspäivää kaikille!
Testaa tietosi Itsenäisyyspäivävisassa!
Testaa tietosi Linnan juhlat -visassa!Älypään jouluvisat ovat täällä!
1.12.2025
Nyt on taas se aika vuodesta, jolloin Älypään jouluvisat viihdyttävät pelaajia jouluvalmistelujenHyv Laita siis joululauluja soimaan, ota joulutortun seuraksi mukillinen glögiä ja testaa, mitä kaikkea tiedät joulun herkuista, jouluisesta musiikista ja erilaisista jouluperinteistä!
Testaa tietosi jouluvisassa!
Testaa tietosi joululauluista!
Testaa tietosi jouluruuasta!Pelaa uutta Suomipop-visaa!
26.9.2025
Älypään musiikkivisojen valikoima laajenee uudella Suomipop-visalla! Mikäli Kuumaan, Portion Boysin, Behmin ja muiden kotimaisten artistien musiikki on sinulle tuttua, tämä visa on juuri sinua varten! Laita siis suomipop soimaan ja testaa tietosi menneiden vuosien hiteistä ja viimeisimmistä uutuusbiiseistä!
Pelaa Suomipop-visaa!