Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin

Blogi aloitettu: 25.5.2007
Blogimerkintöjä: 912 kpl
  • Vuoden vaihduttua12.1.2015 klo 14:58

    Vuosi 2014 vaihtui lakeuksilla vesisateen ja ?talvisodan? merkeissä. ?Talvisota? tarkoittaa tietenkin vuoden vaihtumisen juhlintaa raketteja ampumalla. Raketteja, joista käytetään myös nimitystä ilotulite. Tiedä sitten mitä iloa siitä syntyy, kun raketti pamahtaa.

    Säätila on joka tapauksessa ollut vaihteleva. Lähes yhden vuorokauden aikana satoi lumikin. Lunta alkaa olla jo myytäväksi asti. Ongelma on enää se, mihin kaiken kertyneen lumen saisi myydyksi? Ehkä Baden-Badeniin?

    Vihreät ovat arvattavasti säätilan oikkuilusta haltioissaan, koska ilmasto käyttäytyy aivan vihreän teorian mukaisesti. Ja sehän merkitsee sitä, että vihreät ovat oikeassa ja se taas merkitsee sitä, että vaaleissa vihreiden kannatus kasvaa. Jos nyt on kasvaakseen. Eihän jääkauden ihminenkään kyennyt pysäyttämään ilmaston muutosta, vaan niin suli koko jääpala, että heilahti.

    Kovin hämmästyin kuin näin tv:stä poliitikkoja kadulla marssimassa. Olen kuvitellut, että kadulla marssiminen kuuluu niin sanottuun kansalaistottelemattomuuteen, jolla pyritään patistelemaan mitään tekemättömiä poliitikkoja tekemään edes jotakin. Mutta kun sitten poliitikko itse äityy marssijaksi, niin ketähän hän oikein mahtaa patistella?

    Pitänee kysyä asiaa pääministeriltä. Hän varmaan, jos ei muuta niin, tietää. Ainakin tällä hetkellä pääministeri on kykypuolueesta.

    Olen ryhtynyt käyttämään puhelintani Radio Suomipopin kuuntelemiseen. Kuinkahan pahasta epänormaaliudesta mahtaa olla kysymys?

    6.1.2015 klo 12.41


  • Heinäseiväs3.1.2015 klo 10:32

    Heinäseiväs on nuoren kuusen rungosta tehty, noin 2,5 metriä korkea ja 7-9 cm halkaisijaltaan oleva molemmista päistään teroitettu seiväs, jota on käytetty kuivattaessa heinää kotieläinten talvirehuksi. Heinän lisäksi seipäillä on kuivatettu viljaa. Heinäseipäät tulivat Suomeen Skandinaviasta 1900 ?luvun alussa, yleistyivät toisen maailmansodan jälkeen ja poistuivat käytöstä pääasiallisesti 1980 ?luvun alussa.

    Seipäässä on puolen metrin välein noin tuuman läpimitaltaan olevia tapinreikiä, yhteensä kolme kappaletta, joista alin on noin metrin korkeudella maasta ja seuraavat vajaan puolen metrin välein. Reikiin laitetaan tappeja, joiden tarkoitus on kannattaa heiniä jotta väliin jäisi ilmavia kerroksia ja heinät kuivuisivat paremmin.

    Muita heinänkuivausvälineitä ovat kärväs eli tuurikas ja haasia. Ennen seipäiden käyttöönottoa heinä kuivattiin sängellä, josta se yöksi koottiin rukoihin, joista heinä kuivuttuaan vietiin latoihin ja vanhimpina aikoina suoviin, kekoihin ja pieleksiin.

    Pihtiputaan kunnan sanotaan koostuvan 13 kylästä, joista yksi on Kärväskylä. Nimi kummastutti allekirjoittanutta aikoinaan, mutta ei kummastuta enää, koska nyt tiedän, että kärväs tarkoittaa suunnilleen samaa kuin heinäseiväs. Samoin pohdin pitkään Pihtiputaan mummonkin tapausta. Lähinnä sitä, asuuko mummo Kärväskylässä. Mutta nyt sekin selvisi. Kiitos Wikipedian, tuon kaikki tietävän ja kaukaa viisaan nettisanakirjan.

    Pihtiputaan mummo on journalismissa ja muussa suureen yleisöön kohdistetussa viestinnässä käytetty käsite, jolla kuvataan lehden keskivertolukijaa, television katsojaa, radion keskivertokuuntelijaa jne. Mummoa käytetään uutisjuttujen ja tiedotteiden ymmärrettävyyden tason mittarina. Mummon tekijäksi mainitaan Tampereen yliopiston lehtimiestyön opettaja Allan Liuhala.  Hänen kerrotaan opettaneen joskus 1960 ?luvulla seuraavasti: ?Pitää kirjoittaa niin, että Pihtiputaan mummokin sen ymmärtää?. Kerrotaan myös, että sanonnan innoittamana on Pihtiputaalla vuodesta 1994 lähtien kolmen vuoden välein valittu uusi Pihtiputaan mummo.

    Kuva on kesältä 2014 Lahden seudulta, joten eivät heinäseipäät aivan tyystin ole maisemasta kadonneet. Arvelen kuitenkin, että vihreä puolue tekee heinän seipäällä kuivatuksesta lakialoitteen niin pian kuin puolueliitti tulee tietoiseksi asiasta ja vaatii heinän seipäällä kuivaamisen kieltämistä, koska heinä mitä ilmeisimmin kärsii, kun se pujotetaan terävään seipääseen.

    Heinäseiväs


  • Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2015!23.12.2014 klo 17:42

    Joulurauha on vanhaan pohjoismaiseen lainsäädäntöön kuulunut määräys 20 päivää kestävästä ajanjaksosta joulun aikana. Keskiajalla Ruotsin valtakunnassa joulurauha oli kuninkaanrauha, joka mahdollisti hallitsijan tuomiovallan käytön ohi sukuyhteisöjen. Muita vastaavantyyppisiä lakeja olivat muiden muassa käräjärauha ja naisrauha.

    Nykyisin joulurauha julistetaan paitsi Turussa niin myös joissakin muissa kaupungeissa. Turussa julistus luetaan Vanhalla Suurtorilla kello 12. Julistus alkaa Jumala ompi linnamme -virrellä, jonka jälkeen Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Soittokunta soittaa sitten Artturi Ropen Sotamarsalkan hopeatorvet -fanfaarin ja julistuksen lukija astuu Brinkkalan talon parvekkeelle. Lopuksi lauletaan Maamme -laulu ja Laivaston Soittokunta soittaa Porilaisten marssin. Juhlatilaisuuden kuorona toimii Mieskuoro Laulun Ystävät. Julistuksen on lukenut tavallisesti Turun kaupungin kansliapäällikkö (Wikipedia).

    Henkilökohtaisesti olen alkanut ihmetellä, miksi koulussa ei enää lauleta Suvivirttä ja joulujuhlan laitakin on niin ja näin. Kyllä nähdäkseni myös joulurauhan julistuksetkin pitäisi kyseenalaistaa. Muutoin saan kognitiivisen dissonanssin.

    Jos mainitunkaltaisia julistuksia ylipäätään, niin paras niitä lukemaan olisi poliisiylijohtaja poliisitalon mahdolliselta parvekkeelta. Ylijohtaja voisi julistuksessaan kieltää vaikkapa poliisien luvattoman kansalaistietojen keräämisen, aiheettomat rekisterimerkinnät, huumetynnyrin maahantuonnin ja rahan kaivamisen tonttimaahan. Sen jälkeen voisi pääministeri astua julistamaan ja kehottamaan kansalaisia nimeltä mainiten poistumaan harmaalta vyöhykkeeltä ja siirtymään puhtaan valkoiselle alueelle. Alueelle, jonka ainakin normaalin säätilan mukaan näihin aikoihin pitäisi olla puhdas hanki. Jos ei aivan umpi, niin hanki kumminkin.

    uusi vuosi 2015


  • Jerry Cotton -historia11.12.2014 klo 01:56

    Jerry Cotton on saksaa puhuvien maitten suosituin rikoslukemisto. Sarjaa on käännetty parillekymmenelle kielelle ja julkaistu yhteensä noin 850 miljoonaa kappaletta. Cotton -sarjan idea syntyi saksalaisessa Bastei -viihdekustantamossa. Cotton -hahmon loi saksalainen pesuainefirmassa työskennellyt Delfried Kaufmann. Vuonna 1954 ilmestyi ensimmäinen Jerry Cotton -kertomus.

    Kolmio-Kirja Oy toi Jerry Cotton -sarjan Saksasta Suomeen vuonna 1961. Ensimmäinen suomeksi ilmestynyt Jerry Cotton oli "G-miehiä ja gangstereita vastaan". Jerry Cotton on ollut Suomessa menestys. Levikki oli parhaimmillaan noin 20 000 kappaletta, mutta on sittemmin hiipunut lähes olemattomiin. Kaikkiaan lehteä on myyty Suomessa 15 miljoonaa kappaletta.

    Kuvan Cotton on hankittu muutama vuosi sitten alkuperämaasta eli Saksasta. Tarkemmin sanottuna  Bodensee -järven rannalla sijaitsevan käkikellokaupan vieressä sijaitsevasta kioskista. Lukemisen aloittamiseen meni vuosi, mutta joka tapauksessa lehti on luettu ja juoni saatu selville. Sen sijaan Sofi Oksasen "Puhdistus" on edelleen sivulla 20, johon lukeminen jostakin syystä jumittui hieman samaan tapaan kuin Windows -käyttöjärjestelmä aikoinaan, kun se ei enää suostunut toimimaan oletusten mukaisesti.

    Viimeisimmän Cottonin hankin viime kesänä Tuurin kyläkaupasta. Teoksen nimi on enteellisesti "Tuuripelillä tuomiolle". Seikkailun henkilögalleriaan lukeutuu muiden muassa suomalainen kyläkauppias Mr Keskinen, joka on vierailulla New Yorkissa etsimässä Aku Ankka -harvinaisuuksia 50 -luvulta.

    Jerry Cotton


  • Seinäjoen nähtävyydet pienen pähkinän kuoressa29.11.2014 klo 17:40

    Kuvassa on Seinäjoen tiedepuisto ja samalla Seinäjoen ammattikorkeakoulun yksi kampusalueista. Kesällä 2014.

    Paitsi tiedepuistoa Seinäjoella on paljon nähtävyyksiä: muiden muassa Lakeuden risti, joka on kirkko, Apila, joka on kirjasto ja sitten löytyy vielä lukuisa määrä patsaita. Mukaan lukien Mannerheimin patsas, kuinkas muuten. Painijan patsas löytyy muistaakseni Nurmosta. Myös Ilmajoki on kuuluisa painipitäjä joskaan siitä ei ole tietoa, onko Ilmajoella patsaita. Luultavasti. Tai sitten ei.

    Mannerheimin patsas sijaitsee Seinäjoella Kirkkokadun ja Koulukadun kulmauksessa, Seinäjoen lyseon vieressä. Patsas on Lauri Leppäsen veistämä ja se paljastettiin ensimmäisenä Mannerheim -patsaana Suomessa 4.kesäkuuta 1955. Patsas pystytettiin ensin Seinäjoen Keskustorille ja siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1973. Patsas kerrotaan pystytetyn sen muistoksi, että Suomen sisällissodan aikana Mannerheim piti päämajaansa pisimpään Seinäjoella.

    Tämä patsas-asia täytyi laittaa muistiin tulevaisuutta varten. Pitää nimittäin käydä joskus toteamassa, että mainitussa osoitteessa on todella Mannerheimin patsas. Siksi hyvin patsas on piilossa, etten ole sitä toistaiseksi huomannut. 

    Frami


  • Luonnonilmiö Lahdessa kesällä 201412.11.2014 klo 18:03

    Sateenkaari on ilmakehän optinen ilmiö. Se syntyy, kun valo taittuu vesipisaran etupinnasta, heijastuu pisaran takapinnasta ja taittuu jälleen pisaran etupinnasta. Koska vesipisara on dispersiivinen, valkoinen valo hajoaa väreiksi muodostaen sateenkaareksi kutsutun ilmiön.

    Ensimmäiset tunnetut sateenkaareen liittyvät uskomukset ovat sumerilaista ja kaldealaista perua. Sateenkaarta pidettiin tuolloin tulvan enteenä. Kreikassa sateenkaari yhdistettiin Iris -jumalaan, joka oli huonojen uutisten tuoja. Suomalaisessa mytologiassa sateenkaari oli Ukko -jumalan jousi, jolla Ukko ampui salamoita ja siirtolohkareita.

    Sateenkaaren värit menevät siten, että uloimpana on punaista, sitten oranssia, keltaista, vihreää, sinistä ja sisimpänä violettia. Sateenkaaren värit ovat aina tässä järjestyksessä joitakin sateenkaaren erikoistapauksia lukuun ottamatta.

    Lahti puolestaan on kaupunki Päijät-Hämeen maakunnassa, Vesijärven etelärannalla. Syyskuussa 2014 Lahdessa kerrotaan olleen 103 667 asukasta. Lahti on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki ja nuorin Suomen niin sanotuista vanhoista kaupungeista.

    Renkomäen Ristolassa tehtyjen kaivausten perusteella Lahden seudulla on ollut asutusta jo 9000 vuotta sitten. Näin ollen Lahti on yksi Suomen vanhimmista tunnetuista asuinpaikoista. Ensimmäinen asiakirjamaininta Hollolan pitäjään kuuluneesta Lahden kylästä on vuodelta 1445. Hämeen maakirjassa vuodelta 1558 mainitaan Lahden kylässä olleen 24 taloa.

    Lahti


  • Törnävä Beach30.10.2014 klo 14:47

    Kyllä, näette aivan oikein, kyllä kuvassa on hiekkaa ja vettä. Ja kun näin on, niin kysymyksessä on tietysti uimaranta, beach. Ja vielä kun hiekka ja vesi sijaitsee Törnävällä, niin yksinkertaisen logiikan sääntöjen ja kieliopillisen assosiaation perusteella kysymyksessä on Törnävä Beach. Englannin kielen sanakirjan mukaan beach tarkoittaa samaa kuin ranta, uimaranta, hiekkaranta, biitsi, rantsu.

    Kuva on otettu syksyllä syyskuun 2014 aikaan tehdyllä ohikulkumatkalla vähän ennen sateen puhkeamista. Siitä syystä ilmeisesti kastumisen pelon vallassa paikalliset asukkaat eivät ole uskaltautuneet veteen, vaan ranta näyttää ikään kuin ihmisvapaalta. Myöskään auringonottaminen ei ole mielekästä, jos taivas on pilvessä ja vesisade uhkaa. Ehkä sitten pakkasten tultua ja joen jäädyttyä paikalle ilmaantuvat avantouimarit edellyttäen, ettei joki jäädy pohjaa myöten, niin ettei uimakelpoista vettä enää löydy. Siitä ei tosin ole tietoa, harrastetaanko Seinäjoella, johon kaupunkiin Törnävän kaupunginosa kuuluu, avantouintia, mutta pohjalaisuuden tuntien ilmiö, siis avantouinti, saattaa olla enemmän kuin todennäköistä.

    Näin jo siitäkin syystä, että pohjalaisessa saunassa esimerkiksi ihmisoikeuksiin kuuluu saada palella myös saunan lauteilla. Oikeus tarkoittaa sitä, että kenenkään ei ole pakko olla löylyssä, jonka lämpötila ylittää nolla celsiusta. Tämä oikeus luultavasti puuttuu perustuslaista, mutta tuskin kauaa. Samalla kun pakkotyö ja vastikkeellisuus lisätään perustuslakiin, niin myös oikeus vapaaseen vilutukseen sinne kirjattaneen.

    Törnävä Beach


  • Syksyinen SOTE -maisema18.10.2014 klo 17:17

    Nykyisin, tai itse asiassa, ei vieläkään ole käytössä sote -alueita, vaan sosiaali- ja terveyspalvelut järjestää kunta, kuntayhtymä tai yhteistoiminta-alue. Perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimen tehtävät pitää järjestää vähintään 20 000 asukkaan kunnassa tai yhteistoiminta-alueella.

    Nyttemmin nämä tämmöiset 20 000 asukaan hartiat on katsottu kuitenkin liian hentoisiksi, joten sote -palvelujen järjestäminen tulevaisuudessa perustuu nykyistä paljon suuremmalle väestöpohjalle. Termi sote muodostuu siis sanoista sosiaali ja terveys. Mitä sitten lienevätkin. Suomalaisethan ovat kautta historian olleet epäsosiaalisia ja enemmän tai vähemmän sairaita?

    Sote -uudistuksen pyrkimyksenä on muodostaa niin sanottu sote-alue tietyn alueen kuntien muodostamasta kuntayhtymästä, jolla olisi vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä alueellaan. Tämän hetken tietojen mukaan 1.1.2017 alkaen pitäisi olla ainoastaan viisi sosiaali- ja terveysaluetta, jotka järjestävät kaikki julkiset sote -palvelut.

    Uudistusta on perusteltu usein hyvinvointivaltion pelastamisyrityksenä. Todellinen motiivi lienee kuitenkin julkisen vallan säästötarpeet. Kenties sosiaali- ja terveyspalvelut saadaan säilymään suurissa taajamissa, mutta reuna- alueilla, provinssissa, hyvinvointivaltio pakenee sitä mukaa kuin sote  -palvelut karkaavat asutuskeskuksiin. Sitä paitsi uudistus tuskin tuo säästöä muuten kuin toimintoja yksityistämällä.

    Eipä olisi ihme, tai ensimmäinen kertakaan, kun syrjäseutujen paikallinen k -kauppa ryhtyy järjestämään sairaanhoito- ja synnytyspalveluita, järjestää taksikyydityksiä ja sakottaa niin salaviinan polttamisesta- kuin väärällä puolella maantietä kulkeviakin. Nämä jälkimmäiset laillisuus- ja järjestyksenpitotehtävät nyt ainakin k -kauppa saa hoitaakseen jahka Paateron apulaisseriffi -idea saa tuulen purjeeseensa.

    Kuvassa on pieni näyte eteläpohjaisesta sote -alueesta, syksyisestä rantamaisemasta Seinäjoen törnämiltä, itse asiassa törnäviltä. Tuosta ei ole kuin kivenheitto Törnävä -beachille, joka on kuuluisa hiekkaranta Seinäjoella.

    Syksyinen Seinäjoki


  • Seinäjoen kaupunginkirjasto Apila5.10.2014 klo 08:56

    Tässäpä loistelee uusi Seinäjoen kirjasto tangomarkkinaillan kesäisessä iltapäiväauringossa vuonna 2014. Kirjasto avattiin 20.8.2012. Kirjaston on suunnitellut arkkitehtitoimisto JKMM, joka voitti kutsukilpailun 2008. Pääarkkitehtinä on toiminut Asmo Jaaksi, sisustusarkkitehtina Päivi Meuronen ja projektiarkkitehtinä Aaro Martikainen.

    Rakennus muistuttaa ylhäältä katsottuna kolmilehtistä apilaa ja siitä kirjaston nimeksi tuli Apila. Julkisivu on kuparia, jossa on suomupintainen kuvio. Kirjaston pinta-ala on 3500 neliömetriä ja yleisölle avoimia kerroksia kaksi. Lainaus ja palautus on automatisoitu. Tosin henkilökuntaakin on paikalla.

    Automaatiossa on käytetty hyväksi RFID -teknologiaa (Radio Frequency Identification) eli radiotaajuinen etätunnistus. Se on menetelmä tiedon etälukuun ja -tallentamiseen käyttämällä RFID -tunnisteita eli tageja.  RFID -tunniste tai saattomuisti on pieni laite, joka voidaan sisällyttää tuotteeseen valmistusvaiheessa tai liimata siihen jälkikäteen tarralla. RFID -tunnisteet sisältävät antennin voidakseen lähettää ja vastaanottaa radiotaajuisia kyselyitä RFID -lähetin-vastaanottimelta.

    Lisää tietoa kirjastosta löytyypi osoitteesta: http://seinajoenkirjasto.blogspot.fi/p/blog-page.html

    Apila


  • Auringonlasku Seinäjoella1.10.2014 klo 16:18

    Auringon sanotaan nousevan idästä. Jostakin syystä, vaikka luulisi, että länsimaissa auringon pitäisi nousta nimenomaan lännestä. Tuntuu nimittäin vähintäänkin kummalliselta, että aurinko nousee juuri idästä ja valaisee ensimmäisenä idän, vaikka asian pitäisi länsimaisen sivistyksen ylivoimaisuuden perusteella olla täsmälleen päinvastoin. Jotta aurinko saataisiin nousemaan lännestä, pitäisi auringon paikka miettiä uudelleen. Tällöin Ville Niinistökin olisi tyytyväinen. Ei pääsisi enää valittamaan suomettumisesta, jolla perinteisesti on ymmärretty lähinnä vaaka-asentoa itään päin.

    Oheisessa kuvassa, valitettavasti, näkyy vain auringonlasku, eikä sekään ole ilta Välimerellä (mediterranean evening), vaan auringonlasku Seinäjoella syyskuun viimeisenä päivänä vuonna 2014. Yritin todistaa kuvan avulla sen, ettei aurinko suinkaan laske mereen, vaan Seinäjokeen, mutta ilta kuvanottoaikaan oli vielä siksi nuori, ettei punaisen kiekon hulahtamista Seinäjokeen vielä ollut havaittavissa. Toinen mahdollinen selitys on se, ettei kamerassani ollut riittävästi pikseleitä ja kuvasta tuli siksi sen verran epätarkka, että aurinko jäi möllöttämään metritolkulla joen yläpuolelle.

    Pietro Frosini, 1885 Catania, Sisilia - 1951 New York, oli italialais-amerikkalainen harmonikkataiteilija, säveltäjä ja sovittaja, jota pidetään yhtenä merkittävimmistä 1900 -luvun pioneereista harmonikkamusiikin alalla. Hänet tunnetaan myös harmonikan velhona "The Wizard of Accordion". Ilta Välimerellä on yksi hänen tunnetuimmista sävellyksistään. Useasti mainittu Ilta Välimerellä (Love Smiles) soitetaan harmonikkakisoissa, mutta kyllä sävellyksen voi soittaa kitarallakin ( esimerkiksi: http://www.youtube.com/watch?v=uW2g6aKA_vM).

    auringonlasku seinajoella


Älypää tiedottaa

  • Älypää toivottaa hyvää juhannusta kaikille pelaajille!

    19.6.2025

    Juhannustaiat, sauna, kokko, tanssit, hyvä ruoka ja yötön yö, tämä kaikki on taas täällä - unohtamatta tietenkään Älypään Juhannus-visaa!

    Kaunista ja oikein hyvää juhannusta Älypään pelaajille!

  • Tällä viikolla selviää, miten Erika Vikman ja KAJ pärjäävät Euroviisuissa!

    13.5.2025

    Viisuihin voi virittäytyä vaikkapa pelaamalla Älypään Viisut-visaa, josta löytyy euroviisutunnelmaa aina viisujen alkutaipaleelta tähän päivään asti. Hauskaa euroviisuviikkoa Älypään pelaajille!

    Käy kokeilemassa Älypään viisuvisaa!

  • Pääsiäinen on taas täällä, samoin Älypään Pääsiäisvisa!

    17.4.2025

    Oikein hyvää mämmin, suklaamunien ja tietovisojen täyteistä pääsiäisaikaa Älypään pelaajille!

    Käy kokeilemassa Älypään pääsiäisvisaa!

Lue lisää tiedotteita