Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin
Blogimerkintöjä: 917 kpl
Aulangon näkötorni7.8.2014 klo 12:46
Nyt en ole varma, mitä siedätyshoito tarkoittaa. Sitäkö, että jos pelkää korkeita paikkoja, niin sitten vain ehdoin tahdoin kiipeää korkeille paikoille? Joka tapauksessa taas kerran piti kiivetä näkötorniin. Tällä kertaa Aulangolla. Onneksi raput kulkivat vahvan kiviseinän sisällä. Torni ei myöskään pahemmin heilunut vienossa kesätuulessa, joten olosuhteet kuvan torniin kiipeämiselle olivat otolliset.
Aulanko, Karlberg, on Hämeenlinnan kaupunginosa, luonnonsuojelualue sekä harrastus- ja ulkoilualue, josta löytyy muiden muassa hotelli, kylpylä, kaksi golfkenttää, näkötorni, ratsastustallit sekä leirintäalue. Aulangon graniitista tehty näkötorni sijaitsee Hämeenlinnan itäosassa Aulangon puistoalueella. Näkötorni on rakennettu 1906-07 ja se on 33 metriä korkea. Tornin on suunnitellut arkkitehti Waldemar Aspelin. Aulangon näkötorni sijaitsee linnavuoren päällä. Alueella on useita linnavuoria, jotka toimivat muinaisessa Suomessa turvapaikkoina. Linnavuorien välillä oli varoitusjärjestelmä, joka perustui kauas näkyviin merkkituliin. Suomen suurin linnavuori on Sääksmäen Rapolanharjulla.
Perimätiedon mukaan Aulangon vuoren huippu olisi Suomen maaperän ensimmäisiä esille nousseita kohtia jääkauden jälkeisenä aikana.
Hugo Standertskjöld puolestaan oli upporikas asetehtailija ja taitava liikemies, joka tunnetaan Aulangon alueen luojana. Ennen Aulankoa paikka tunnettiin Luhtialan kylänä, jonka tilat olivat 1700-1800 -luvuilla ajautuneet säätyläisomistukseen. Mäkelän talonpoikaistalo oli säätyläisomistuksessa saanut nimen Karlberg ja kehittynyt kartanoksi. Hugo Standertskjöld osti Karlbergin kartanon aikoinaan etsiessään rahoilleen sopivia käyttökohteita.
Mainittu Hugo Standertskjöld syntyi Janakkalassa 1844 ja kuoli Helsingissä 1931. Hän oli upporikas asetehtailija ja liikemies, selluteollisuuden kehittäjä ja yksi Kaukas Oy:n perustajista. Hän osti Karlbergin kartanon 1883 ja rakennutti siitä loisteliaan kesänviettopaikan kunnes myi alueen Hämeenlinnalle 1926.
Sääksmäen silta2.8.2014 klo 16:11
Sääksmäen silta ylittää Vanajaveden Valkeakoskella, entisen Sääksmäen kunnan alueella. Silta valmistui vuonna 1963 osaksi Helsingin ja Tampereen välistä valtatietä. Sillan on suunnitellut tanskalainen insinööritoimisto Chr. Ostenfeld & W. Jønson. Siltaa on peruskorjattu vuosina 2004-2005 parilla miljoonalla eurolla.
Sääksmäki on entinen Suomen kunta ja vanha hämäläinen kirkkopitäjä. Sääksmäki sijaitsee Valkeakoskesta kymmenisen kilometriä etelään. Vuonna 1973 Sääksmäen kunta liitettiin Valkeakoskeen.
Sääksmäki on Hämeen vanhimpia kirkkopitäjiä ja se mainitaan jopa paavin bullassa vuodelta 1343. Paavin mainitaan vahvistaneen tuolloin kirkonkirouksen kymmenystensä maksamisen laiminlyöneille sääksmäkeläisille. Sääksmäen kihlakunta kattoi keskiajalta 1800 -luvun lopulle koko läntisen Hämeen Etelä-Somerosta Päijänteen pohjoispuolelle saakka, muiden muassa Keuruulle. Vanhimmat maininnat Sääksmäestä ovat latinankielisessä muodossa Saxamaeke. Sittemmin nimi kirjoitettiin muodossa Sääksenmäki ja vuodesta 1550 alkaen Sääksmäki. Tarinan mukaan kirkon paikalla kasvoi aikanaan suuri kuusi, jossa oli sääksen pesä. Valkeakoski puolestaan oli entinen Sääksmäen myllykylä (Wikipedia).
Hupaisaa kylläkin, vaikka jo 1300 -luvulla paavi tiesi Sääksmäestä, niin allekirjoittaneelle tuotti vaikeuksia löytää Sääksmäki ja varsinainen kohde eli Sääksmäen silta. Seikka aiheutuu siitä, etten yleensä käytä karttaa, vaan haen netistä tarkan osoitteen ja sen avulla sitten gps:ssää hyväksi käyttäen löydän paikalle. Nyt on vain niin, etteivät osoitteet aina pidä paikkaansa, jos osoite ylipäänsä löytyy. Monella firmalla on esimerkiksi lähes eldoradoa hipovat kotisivut, mutta edes yhteystiedoista ei löydy firman osoitetta. Niin nytkin. Osoite vei keskelle metsää, jonnekin Valkeakosken reunalle. Niinpä sitten tuli kierretyksi Valkeakoski muutamaan kertaan ennen kuin silta piirtyi verkkokalvolle ja siitä viimein kysymällä tie perille. Paikan päällä piti ajaa silta muutaman kerran edestakaisin. Kun jo sillan löytämiseenkin oli uhrattu sen verran aikaa ja vaivaa, että olisi ollut suoranaista tuhlausta ajaa vain yksi kerta sillan yli.
Tangomarkkinat 201425.7.2014 klo 17:11
Historiaa voi tehdä monella tavalla: kuka kiipeää vuorelle, kuka löytää meritien Intiaan, kuka keksii dynamiitin. Allekirjoittanut teki historiaa heinäkuussa 2014 käymällä Seinäjoen tangomarkkinoilla. Aikaisempina vuosina seurasin tapahtumaa mukavasti televisiosta. Tokipa itse laulukilpailu tuli tänäkin vuonna katsotuksi tv:stä, mutta historiallisen lisän toi vierailu tangokadulla. Ja mikäs oli vieraillessa. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja lämpöä oli varmaankin kolmisenkymmentä astetta. Vain järvi puuttui.
Tango on tanssi, jonka juuret lienevät Buenos Aireissa Argentiinassa ja Montevideossa Uruguayssa. Musiikkilajina tangon juuriksi Wikipedia tietää Afrikan. Tanssityyleinä tunnettuja ovat argentiinalainen tango, suomalainen tango ja kilpatanssitango. Tango koostuu eteenpäin kävelystä, jossa vuorotellen otetaan kaksi hidasta ja sitten kaksi nopeaa askelta. Välillä voi tietysti pysähtyä ja kääntyäkin, jos tulee seinä tai muu este vastaan.
Erityinen tangomusiikkifani en ole, mutta olen viimeaikoina kuunnellut hollantilaisen Arie Maaslandin (1908-1980) säveltämiä tangoja ja niistä on jäänyt mieleen erityisesti tango Olé Guapa. Mainittu Arie Maasland oli orkesterinjohtaja, säveltäjä ja hanuristi, joka tuli tunnetuksi nimeään kantavasta tango -orkesterista: Malandon tango -orkesteri.
Seinäjoen Tangomarkkinat on vuosittain Seinäjoella järjestettävä tangoon keskittyvä musiikkifestivaali, joka on kerännyt vuosittain yli 100 000 kävijää.
Kaustinen17.7.2014 klo 15:30
Kaustinen, Kaustby, on kunta, joka sijaitsee Keski-Pohjanmaalla. Asukkaita kunnassa on nykyään noin 4300. Ensimmäisten ihmisten sanotaan saapuneen Kaustisen seudulle Kampakeraamisen kulttuurin loppupuolella. Ensimmäiset suomalaiset, kainulaiset, saapuivat seudulle 1200 -luvun alkupuolella. Alueelle muutti keskiajalla myös ruotsalaisia. Viimeiseksi alueelle muutti 1500 -luvulla savolaiset. 1608 Kaustisella oli jo 18 taloa ja asukasluku oli noin 130 henkeä. 1600 -luvun lopulla Kaustisilla oli 27 taloa ja asukasluku noin 340. 1700 -luvun lopulla Kaustisilla oli 35 taloa ja asukkaita 1340. 1800 -luvun lopulla Kaustisten asukasluku ylitti 3000 hengen rajan.
Kaustisen kunta on tullut tunnetuksi vuosittaisista Kaustisen kansanmusiikkijuhlista. Kunnassa toimii myös erikoislukio, Kaustisen musiikkilukio. Kaustisilla järjestetään myös Kaustisen kamarimusiikkiviikko ja kuninkuusravit on järjestetty Kaustisen raviradalla vuosina 1985 ja 2002.
Kaustinen Folk Music Festival, Kaustisen kansanmusiikkijuhlat, on vuosittain heinäkuussa järjestettävä kansanmusiikki- ja tanssifestivaali. Festivaali järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1968
Kuvan teltassa oli meneillään J. Karjalaisen konsertti, jota olisi mieluusti kuunnellut lähempääkin, mutta se volyymi, jolla konserttia esitettiin oli siksi voimakas, että täytyi siirtyä kymmeniä metrejä teltan ulkopuolelle, jotta hiukset eivät olisi irronneet päästä. Todennäköisesti konsertti olisi kuulunut Seinäjoelle saakka, mutta kun tietoa konsertin desibelimääristä ei ollut tiedossa, niin tuli sitten matkustetuksi aina Kaustisille saakka. Siis yli sadan kilometrin päähän! Joka tapauksessa J. Karjalainen oli näkemistäni suosituin esiintyjä. Ainakin teltta oli täysi kuin Turusen pyssy.
Mainittu Turunenhan tunki ryöstöretkeltä saatuja saalisrahoja pyssynsä piippuun niin, ettei täydellä pyssyllä voinut enää ampua. Ilmeisesti volyymit Kaustisellakin oli käännetty kaakkoon juuri siitä syystä, ettei paikalle enää tarvittu lisää väkeä.
Evoluutio5.7.2014 klo 05:40
Evoluutio on ilmiö, jossa sukupolvien myötä eliöpopulaation geenivarasto muuttuu. Se merkitsee, että eliöiden jälkeläiset eroavat kantamuodostaan. Evoluution sanotaan perustuvan muunteluun, muuntelun perinnöllisyyteen ja luonnonvalintaan.
Evoluution mekanismeja ovat muuan muassa luonnonvalinta, mutaatiot, migraatio ja geneettinen ajautuminen. Luonnonvalinnan vuoksi parhaiten ympäristöönsä sopeutuvat yksilöt populaatiossa menestyvät ja saavat myös enemmän jälkeläisiä kuin heikommin sopeutuvat. Näin menestyneimmistä yksilöistä tulee lopulta populaation vallitsevin tyyppi. Sopeutuvimpien yksilöiden geenit siis yleistyvät populaatiossa.
Näin on varmaankin laita myös oheisen kuvan hyppyrimäissä. Vain parhaat ovat jääneet jäljelle ja epäkelvot "loikkalingot" ovat kadonneet maisemasta. Voi myös ajatella, että kehityksen alkuvaiheen hyppyrimäet olivat pieniä, josta evoluutio eteni kohti suurmäkiä niin, että kehityksen huipulla ovat sitten varsinaiset lentomäet, joita tosin ei maailmassa ole vielä kovin monta, mutta evoluution perusperiaatteen mukaan lentomäkien voi olettaa yleistyvät sikäli mikäli luonnonvalinta niin määrää. Hyppyrimäkien evoluutiota voi ihastella vaikkapa Salpausselällä, kuten kuvakin osoittaa. Valitettavasti evoluution eteneminen ei kuvasta näy, mutta näkyypähän ainakin evoluution alkupää. Evoluution toista ääripäätä edustaa tietenkin Lahden suurmäki.
Paitsi hyppyreitä niin evoluutio koskee myös mäkihyppääjiä ja heidän tuloskehitystään. Ei ole vielä aikaakaan, kun sangen vaatimattomilla tuloksilla saavutettiin yksi kultamitali ja kenties yksi pistesija perinteisillä konsteilla: raittiilla elämäntavoilla ruisleipää syöden ja kunniallista elämää eläen. Sen sijaan nykyevoluutio vaatii hyppääjältä runsasta alkoholin käyttöä, muutaman murtokeikan, väkivaltaisia tappeluita ja eritotenkin värikkäitä lööppejä mediassa. Nykyevoluution kehittämä mäkimies ei tietenkään tyydy vain yhteen kultamitaliin, vaan voittaa niitä useita sen kuin muilta kiireiltään ehtii.
Johtopäätöksenä voitaneen todeta, että evoluutio vaikuttaa sangen uskomattomalta, mutta tehokkaalta. Eipä olisi mikään maankaatoihme, vaikka evoluutio vielä panisi kuntoon muiden muassa Euroopan talouden, sekä korjaisi siinä sivussa Suomenkin ongelmat, toteuttaisi kansalaispalkan, sukupuolineutraalin avioliiton sekä tekisi naisen ja miehen eurosta samanarvoisen.
Vallan meinasi unohtua maapallon jäähdyttäminen niin ettei kenenkään mieleen enää juolahtaisi meuhkata ilmaston lämpenemisestä ja jäävuorien sulamisesta. Tosin sopii toivoa, ettei evoluutio tekisi maapallosta pakastinlaatikkoa, vaan sellaisen vähän viileän planeetan. Sellaisen, että vihreitä sopivasti palelee.
Sinkkiämpäri23.6.2014 klo 18:26
Päivän teema on sinkkiämpäri. Näin siitä syystä, että sattui löytymään sinkkiämpäriä käsittelevä historiallinen kuva. Sinkkiämpäriä ei nykyään muovin käytön yleistymisen myötä näe juuri käytettävän. Muovi on paljon kätevämpi ja kevyempi. Muoviämpäriä kantaessa säästyy selkä kieroon menemiseltä. Tosin sanko lienee pitkälti katoavaa kansanperinnettä, koska nykyään vaihtoehtoisia kanniskeluvälineitä löytyy lukuisa joukko aina trendikkäitä laukkuja myöten. Siitä ei sitten ole tarkempaa tietoa, miten esimerkiksi veden kantaminen muotilaukulla onnistuu, mutta se on sitten toinen probleemi se. Joka tapauksessa sinkkiämpäri tuhkakuppina on muoviämpäriä käytännöllisempi ja turvallisempi, koska sinkkiämpäriä ei saa hevillä palamaan. Muoviämpärihän ei juuri napalmista eroa ja muotilaukun käyttäminen tuhkiksena lienee lähinnä vain rikkaimman väestönosan hupia.
Yritin etsiä Googlen avulla sinkkiämpärin keksijää, mutta tuloksetta. Saattaa olla, että sinkkiämpäri on keksitty Neuvostoliitossa, koska mittava määrä sinkkiämpäriin liittyvää halpaa huumoria liittyy juuri Neuvostoliittoon. Kerrotaan, että Neuvostoliitossa päätettiin ensin tuottaa miljoonia sinkkiämpäreitä ja sen jälkeen katsottiin tarvitaanko niitä. Modernissa kapitalistivaltiossahan tuotanto ohjautuu täysin päinvastoin eli ensin miljoonat ihmiset ryhtyvät tarvitsemaan sinkkiämpäreitä ja vasta sen jälkeen yrittäjä käynnistää sinkkiämpärien tuotannon.
Tämän päivän Suomessa näyttää vielä olevan kommunismin vikaa etenkin porvareiden pyrkimyksessä pidentää työuria. Työuran pidentäminenhän tarkoittaa sitä, että ensin pidennetään uraa ja vasta sitten katsotaan, tarvitaanko pitempää työuraa. Nythän näyttää, ainakin silmämääräisesti arvioiden, siltä, ettei pitempiä työuria tarvittaisi, koska työttömänä on satoja tuhansia ihmisiä ja lisää joutilasta väkeä vain syntyy ja tätäkin siitä iäkkäämmästä päästä.
Kuvan sinkkiämpäri on Portugalista. Tarkemmin sanoen Azorien pääsaarella sijaitsevasta vihannes-, kasvis- ja kukkakaupasta. Niin että näkyy niitä ?kommunisteja? olevan muuallakin kuin Suomessa.
Hyvää Juhannusta 201419.6.2014 klo 19:12
Kesä eli suvi on vuodenaika kevään ja syksyn välissä. Kesä on vuodenajoista lämpimin, koska maapallo on silloin sopivasti aurinkoon päin kallistuneena. Kesällä on tapana lomailla ja monet viettävät paljon aikaa kesämökeillään maaseudulla eli landella. Näin erityisesti juhannuksen tienoilla.
Lämpimiä ja tavallista vähälumisempia kesiä Suomessa ovat olleet muiden muassa kesät 1973, 1975, 1988, 1994, 1997, 2001, 2002, 2003, 2005, 2006, 2010 ja 2013. Suomen lämpöennätys on mitattu 29.heinäkuuta vuonna 2010. Tuolloin Joensuun Liperissä mitattiin 37,2 celsiusastetta. Edellinen ennätys oli vuodelta 1914 Turusta.
Juhannus eli mittumaari tarkoittaa valon ja keskikesän juhlaa, jota vietetään kesäkuussa. Suomessa, Ruotsissa ja Baltian maissa juhannus on alun perin ollut uskonnollinen juhla. Monet kristilliset kirkkokunnat viettävät juhannusta Johannes Kastajan syntymäpäivänä, josta myös juhlan nimi juontaa juurensa.
Meluaminen ja juopuminen ovat jo varhain kuuluneet juhannuksen viettoon. Näiden rituaalien on uskottu tuottavan onnea ja karkottavan pahoja henkiä. Uskomuksen mukaan mitä enemmän juhannuksena juopoteltiin, sitä parempi sato oli tiedossa. Pahoja henkiä on karkotettu myös juhannuskokkoa polttamalla. Kokkoja poltettiin aluksi maamme itäisissä osissa mistä tapa levisi 1900 ?luvun aikana koko maahan.
Koripallo10.6.2014 klo 18:16
Vuonna 1891 kanadalaiselle opettajalle, James Naismithille, annettiin tehtäväksi keksiä uusi laji, jota oppilaat pystyisivät pelaamaan talvisin. Esikuvana pelille oli Naismithin lapsuudenpeli Duck on a Rock. Varhaisimmat tiedot koripallon kaltaisesta pelistä lienevät inkoilta. Näin James Naismith ei varsinaisesti ole keksinyt pelin ideaa, vaan on vain jalostanut edelleen peliä, joka intiaanien aikakaudella oli nykyistä huomattavasti primitiivisempää.
Inkojen ottelut kestivät monta päivää, nykyään peli kestää 4 x 10 minuuttia. Ajanotto suoritetaan tänä päivänä aurinkokellon sijaan digitaalisilla, kauko-ohjattavilla näyttötauluilla. Myöskään doping ei ole aina ollut kielletty. Kurare on tunnettu doping nimenomaan intiaaneilla. Joskin kuraren pääasiallinen käyttö lienee metsästyksessä.
Suomeen koripallo saapui helsinkiläisen Vilho Nuorevan mukana Kööpenhaminasta noin 1927 ? 1930 ?tienoilla. Kuvan koripallo puolestaan on peräisin Lahden Kisapuistosta.
Porvoonjoki4.6.2014 klo 08:08
Kuvat Porvoosta ovat sangen erikoisen sattumuksen tulos. Joku vuosi sitten nimittäin Espoosta Pohjanmaalle körötellessä juolahti jossakin Mäntsälän tienoilla mieleen piipahtaa Porvooseen. Luultavasti ajatus syntyi pelkästään siitä syystä, että silmiin osui Porvooseen osoittava tienviitta. Muuta järjellistä selitystä poikkeamiselle ei luultavasti ole. Aivan ensimmäiseksi Porvooseen saavuttua piti tietysti kuvata Porvoonjoki.
Porvoonjoki on Porvoonjoen vesistön pääjoki, jonka alkulähteet sijaitsevat Salpausselän etelärinteillä: Kärkölässä, Hollolassa ja Lahdessa. Joki virtaa Orimattilan, Pukkilan, Askolan ja Porvoon kautta Suomenlahteen. Pituutta joella on 143 kilometriä.
Itse kaupunki, Porvoo, on yksi kuudesta keskiajalla Suomeen perustetusta kaupungista. Porvoon lisäksi ainoastaan Viipuri sijaitsi Suomenlahden rannalla. Merkittävästi kaupungin syntyyn vaikutti sen sijainti Turun ja Viipurin yhdistävän rantatien ja Porvoonjoen risteyksessä. Porvoo on perustettu todennäköisesti 1380 -luvun alussa. Porvoo on palanut kolmesti ja menettänyt kaupunkioikeutensa kahdesti. Vuonna 1508 tanskalainen merirosvojoukko tuhosi ja poltti kaupungin.
Maalauksellisen vanhan kaupunginosan ohella Porvoo tunnetaan merkkimiehistään. Muiden muassa Johan Ludvig Runebergistä ja Albert Edelfeltistä. Edelfelthän syntyi Porvoon Kiialan kartanossa. Runeberg tosin Pietarsaaressa, mutta asui suuren osan elämästään Porvoossa.
Yksi tyypillisimmistä Porvoon näkymistä on juuri Porvoonjoki ja sen varrella punamullalla maalatut ranta-aitat. Punaisen värin aitat ovat saaneet 1700 -luvun lopussa. Aitat maalattiin punaiseksi kuningas Kustaa III:n vierailun kunniaksi.
Heureka19.5.2014 klo 08:01
Tiedekeskus Heureka sijaitsee Vantaan Tikkurilassa. Tiedekeskus aloitti toimintansa vuonna 1989 tarkoituksenaan tieteellisen tiedon ymmärrettävyyden lisääminen ja tiedeopetuksen menetelmien kehittäminen. Heurekassa on vuorovaikutteisia näyttelyitä, joissa kävijät pääsevät itse kokeilemaan erilaisia tieteeseen liittyviä asioita sekä planetaario. Heureka on taloudellista voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhteisö, jonka toiminnasta vastaa Tiedekeskussäätiö.
Vuoden 1985 aikana käydyssä arkkitehtikilpailussa annettiin kaksi ensimmäistä palkintoa, joista toteutettavaksi valittiin Mikko Heikkisen, Markku Komosen ja Lauri Anttilan ehdotus "Heureka". Tämä mainitaan lähteeksi, josta tiedekeskus on saanut nimensä. Muutoinhan "Heureka" on historiasta kuulu huudahdussana, joka kuvastaa iloa uudesta keksinnöstä tai löydöstä.
Huudahduksen esittäjäksi mainitaan muinaiskreikkalainen oppinut Arkhimedes. Hänen kerrotaan huutaneen "heureka" astuttuaan kylpyammeeseen ja huomattuaan, että veden pinta nousi. Tästä hän päätteli, että syrjäytyneen veden tilavuus on sama kuin vedenpinnan alla olevan ruumiinosan tilavuus. Tämä merkitsi sitä, että epäsäännöllisten kappaleiden tilavuus voitiin nyt laskea tarkasti, mikä oli aiemmin ollut visainen ongelma. Heureka -sanaa ovat Arkhimedeen lisäksi käyttäneet muutkin. Muiden muassa matemaatikko Carl Friedrich Gauss muistikirjassaan tekemästään havainnosta, että jokainen positiivinen kokonaisluku voidaan esittää korkeintaan kolmen kolmioluvun avulla. Yhdysvalloissa "heureka","eureka", on osa Kalifornian osavaltion mottoa. Kaliforniassa mainitaan olevan myös kokonainen kaupunki nimeltä Eureka. Eureka Stockade puolestaan oli australialaisten kullankaivajien kapina vuonna 1854.
Keskimäärin Heurekassa käy vuosittain 280 000 vierailijaa, joista reilu puolet on perheitä, neljännes koululaisia, 10 % yritysvierailuja ja loput yksittäisiä kävijöitä.
Älypää tiedottaa
Pelaa uutta Suomipop-visaa!
26.9.2025
Älypään musiikkivisojen valikoima laajenee uudella Suomipop-visalla! Mikäli Kuumaan, Portion Boysin, Behmin ja muiden kotimaisten artistien musiikki on sinulle tuttua, tämä visa on juuri sinua varten! Laita siis suomipop soimaan ja testaa tietosi menneiden vuosien hiteistä ja viimeisimmistä uutuusbiiseistä!
Pelaa Suomipop-visaa!Älypää toivottaa hyvää juhannusta kaikille pelaajille!
19.6.2025
Juhannustaiat, sauna, kokko, tanssit, hyvä ruoka ja yötön yö, tämä kaikki on taas täällä - unohtamatta tietenkään Älypään Juhannus-visaa!
Kaunista ja oikein hyvää juhannusta Älypään pelaajille!Tällä viikolla selviää, miten Erika Vikman ja KAJ pärjäävät Euroviisuissa!
13.5.2025
Viisuihin voi virittäytyä vaikkapa pelaamalla Älypään Viisut-visaa, josta löytyy euroviisutunnelmaa aina viisujen alkutaipaleelta tähän päivään asti. Hauskaa euroviisuviikkoa Älypään pelaajille!
Käy kokeilemassa Älypään viisuvisaa!