Blogi - Phil Decker - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin

Blogi aloitettu: 25.5.2007
Blogimerkintöjä: 917 kpl

• Pienenemisten yhteydestä maailmanloppuun10.5.2014 klo 17:34

  Pyy, Tetrastes bonasia, on metsäkanoihin kuuluva lintu. Se on kyyhkyn kokoinen lintu, joka painaa noin 350 grammaa, linnun pituus on noin 40 cm Selkäpuolelta lintu on harmaankirjava, rinnasta ruskehtava. Pyrstön kärki on ruskea. Kukolla on musta ja kanalla vaaleankirjava leukalappu. Päälaella on toisinaan selvästi näkyvä töyhtö. Vanhin Suomessa tunnistettu pyy on ollut 6 vuotta 5 kuukautta vanha. Vanhimmaksi eurooppalaiseksi, rengastetuksi pyyksi Wikipedia mainitsee ruotsalaisen pyyn, jonka ikä on ollut 7 vuotta 3 kuukautta. Pyy on yleinen koko maassa lukuun ottamatta Tunturi-Lappia.

  Pyy on siis metsäkanoihin lukeutuva lintu. Ilmeisesti pyy ei kaikilta osiltaan ole täyttänyt demokratian tai parlamentarisminkaan vaatimuksia, koska löytyy sanonta "pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä". Tarun mukaan Jumala suuttui ilmeisesti mainituista syistä pyylle ja tuomitsi sen pienenemään maailman loppuun saakka. Sitten kun pyy mahtuu lentämään sormuksen läpi, on maailmanloppu lähellä. Tosin järjellä ajatellen konkreettisempiakin maailmanlopun syitä löytyy, mutta käyhän tuo pyyn pieneneminenkin yhdestä syystä paremman puutteessa.

  Toiseksi hyväksi ehdokkaaksi maailmanlopun enteeksi käynee Seinäjoki, koska sekin näyttää pienenevän sitä mukaa kuin aika kuluu. Oheinen kuva on tästä mainio esimerkki. Kuva on pari kolme viikkoa sitten Seinäjoesta otettu ja siitä  käy selvästi ilmi se, ettei vettä joessa ole juuri nimeksikään. Vielä joku aika sitten vettä yli niin sanotusti yltä hyppien. Saattaa hyvinkin olla, että joku ylikansallinen luonnonsuojelujärjestö on tuominnut Seinäjoen pienenemään varoitukseksi ja pelotukseksi kaikille, jotka eivät ota ilmastonmuutosta vakavasti ja ryhdy ajamaan polkupyörällä ja syömään kasvispitoisia ravintoaineita erilaisten jalanjälkien pienentämiseksi ja ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi.

  Allekirjoittanutta on tosin palellut pitkin kevättä, joten ilmaston lämpeneminen ei ole vielä aistein havaittava ilmiö, mutta ilmeisesti teoriaan ja tutkimukseen perehtyneet mustapartaiset miehet ovat laskelmissaan ja kokeissaan päätyneet siihen, että ilmasto todella lämpenee. Eihän tuohon tarvitse muuta kuin asettaa lämpömittari ilmakehään ja mittailla pisteitä aikajanalle. Jos asteluvut jatkuvasti kasvavat, niin selvä pyy - sanoi Manninen varista.

  

  ---

• Kuokkalan kartano4.5.2014 klo 16:53

  Kuokkala on 17 000 asukkaan kaupunginosa Jyväskylässä Jyväsjärven ja Päijänteen välissä. Kuokkala on vuonna 1989 valmistuneen Kuokkalan sillan kautta yhteydessä Jyväsjärven vastarannalla sijaitsevaan Lutakkoon. Lutakko on puolestaan niemi ja noin 2700 asukkaan kaupunginosa Jyväskylässä, Jyväsjärven rannalla. Lutakko on entistä puuteollisuusaluetta, mutta toimii nykyään monitoimialueena, jossa sijaitsee muiden muassa Jyväskylän suurin messukeskus Paviljonki.

  Kuokkalan tila oli suuri maatila, jolla harjoitettiin maanviljelyä ja karjanhoitoa. Kuokkalan tilan pihapiirissä toimi Jyväskylän Höyrysaha Oy vuosina 1874-1914.  Kuokkalan tila sai uuden päärakennuksen, Kuokkalan kartanon vuonna 1904. Myöhemmin sota-aikana kartano on ollut puolustusvoimien käytössä, sodan jälkeisinä vuosikymmeninä Jyväskylän maalaiskunnan synnytyslaitoksena (1940-1960-luvuilla) sekä myöhemmin Jyväskylän hydrobiologian laitoksena. Nykyisin kartano toimii Kauko Sorjosen säätiön taidekokoelman kotipaikkana, konserttien yms. kulttuuritapahtumien järjestämispaikkana sekä kokous- ja juhlahuoneistona. Kartanon on suunnitellut liikemies Johnsonin toimeksiannosta valtakuntamme ensimmäisiin naisarkkitehteihin lukeutuva Wivi Lönn.

  Julius Johnson oli suomalainen Ahvenanmaalla syntynyt, mutta Jyväskylässä toiminut liikemies, tilanomistaja ja kauppaneuvos. Jyväskylän Höyrysaha Oy:n tehtyä konkurssin 1880 liikemies Johnson osti sekä sahan että myös 300 hehtaarin kokoisen Kuokkalan maatilan. Kuokkalan saha toimi vuoteen 1914 saakka minkä jälkeen Johnson keskittyi vain tilan viljelyyn.

  Johnson kuului Jyväskylän kaupunginvaltuustoon ja toimi myös valtuuston puheenjohtajana 1897. Hän vaikutti muiden muassa siihen, että Jyväskylään saatiin rautatie. Johnson lahjoitti rahaa Taulumäen kirkon rakentamiseen sekä avusti yleisen sairaus- ja hautausapurahaston perustamisessa Jyväskylään. Johnson asui perheineen osoitteessa Kauppakatu 17, Jyväskylän ensimmäisessä kivitalossa. Vaimonsa kuoltua Johnson muutti Kuokkalan sahan viereen rakennuttamaansa kivitaloon, jota alettiin komean ulkonäkönsä vuoksi kutsua Kuokkalan kartanoksi.

  
  

  ---

• Hyvää Pääsiäistä 2014!20.4.2014 klo 15:37

  Luterilaisissa kirkkokunnissa pääsiäistä edeltävästä viikosta käytetään nimitystä hiljainen viikko, kärsimysviikko tai piinaviikko. Ortodoksisessa kirkossa käytetään nimitystä Suuri viikko.

  Suomalaisessa perinteessä käytetään hiljaisen viikon päivistä seuraavia nimityksiä:

  Palmusunnuntai eli virposunnuntai
  Malkamaanantai
  Tikkutiistai
  Kellokeskiviikko(joka ei ole sama asia kuin tuhkakeskiviikko)
  Kiirastorstai
  Pitkäperjantai
  Pääsiäislauantai, lankalauantai eli hiljainen lauantai

  Ortodoksisessa kirkossa Suuren viikon päivien teemat ovat seuraavat:

  Maanantai: viikunapuun kuivattaminen ja patriarkka Joosef
  Tiistai: hiljainen odotus
  Keskiviikko: Jeesuksen kavaltaminen
  Torstai: viimeinen ateria  ja ehtoollisen asettaminen
  Perjantai: ristiinnaulitseminen ja Jeesuksen hautaaminen
  Lauantai: Kristuksen kuolema ja tuonelassa käynti
  Sunnuntai: Kristuksen ylösnousemus

  Tuhkakeskiviikko on saanut nimensä lännen kirkossa 1000 -luvulla alkaneesta tavasta sirotella paastonajan aluksi ylleen tuhkaa katumuksen ja parannuksen merkiksi. 1100 -luvulla muodostui tavaksi, että käytetty tuhka tehtiin polttamalla edellisen vuoden palmusunnuntaina siunatut palmunoksat. Luterilaisuudessa tuhkakeskiviikon viettäminen käytännössä loppui uskonpuhdistuksen jälkeen, mutta on sitten 1900 -luvun jälkipuoliskolla alkanut uudelleen elpyä.

  Kellokeskiviikkona oli tapana ottaa esille lehmänkellot seuraavaa kesää varten ja harjoittaa niillä niin sanottua varaustaikuutta. Esimerkiksi kellojen täyttämisen suolalla katsottiin varaavan eli suojaavan lehmät metsään hukkumiselta.

  Kiirastorstai on saanut nimensä ruotsinkielen sanasta skära, 'puhdistaa'. Kiirastorstai oli puhdistautumisen, ripin ja synninpäästön päivä. Kiirastorstaina oli vanhoilla mummoilla tapana ajaa kiiraa. Muorit keräsivät kelkkaansa kaikenlaisia rautaisia kaluja: lapioita, kuokkia, kirveitä, rautakankia sekä tulisen terva-astian ja näin varustautuneina he sitten kiersivät navetan ja koko kartanon, ettei paha pääsisi taloon pahojaan tekemään. Lankalauantaina pestiin talven aikana kehrätyt langat.

  (http://www.pohjoisenetnografia.fi/paasiaisesitelma2010.html)

  Kiira on joillakin maamme alueilla tunnettu paha uskomusolento. Kiira tuli toisinaan asumaan talon pihapiiriin, jolloin se kannatti tai piti ajaa pois loitsulla ja taioilla. Kiirastorstai oli erityisen otollinen päivä kiiran karkottamiseen. Nimitys kiira on syntynyt todennäköisesti kiirastorstaista, jonka vastine ruotsinkielessä merkitsee puhdistamista ja torstaita. Myös sana kiirastuli liittyy puhdistautumiseen.

  

  ---

• Ananas comosus14.4.2014 klo 11:05

  Ananas, Ananas comosus, on tropiikissa viihtyvä yksisirkkainen kasvi. Myös kasvin latvakukintoa eli epähedelmää kutsutaan ananakseksi. Kasvin ruusukkeiset lehdet ovat jäykät ja okaiset. Kukat ovat sinipunaiset ja kasvavat tähkämäisesti lyhyen varren yläosassa pienen latvaruusukkeen alapuolella. Ananas kasvaa noin metrin mittaiseksi.

  Hedelmä, ananas, voi painaa 3 - 4 kiloa ja se on kellertävän tai sinertävän ruskea sisältäen runsaasti A-, B- ja C -vitamiinia. Nykyisin ananas on tärkeä hedelmäkasvi, jonka sadosta suurin osa säilötään tölkkeihin. Suurin ananaksen tuottajamaa on Filippiinit. Muita ananaksentuottajamaita ovat Thaimaa, Costa Rica, Indonesia, Kiina, Brasilia ja Intia. Myös Azoreilla, josta kuva, viljellään ananasta. Tosin kasvihuoneissa.

  Ananas sisältää bromelaiini -nimistä entsyymiä, joka hajottaa proteiineja. Sen lisäksi ananas on myös tehokas diureetti ja soveltuu siis hyvin nesteen poistoon elimistöstä.

  Etelä-Amerikan intiaanit ovat viljelleet ananasta tiettävästi jo esihistorialliselta ajalta lähtien. Eurooppaan ananas tuli vasta kun Kolumbus toisella matkallaan vuonna 1494 löysi ananaksen Guadeloupen saarelta. Kolumbuksen kerrotaan nimenneen ananaksen "mäntyomenaksi", koska hedelmä muistuttaa käpyä.

  Ananaksen sanakirjaosuus: pine=mänty, apple=omena, pineapple=mäntyomena=ananas.

  

  ---

• Ilmaston lämpenemisiä7.4.2014 klo 12:59

  Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan näinä päivinä lähinnä ihmisen toiminnasta aiheutuvaa globaalia ilmaston lämpenemistä.

  Muutokset ilmastossa voivat olla kuitenkin myös muuta kuin vain lämpenemistä. Muutokset voivat tapahtua myös sadannoissa ja tuulikuvioissa. Paitsi ihmisen toiminnan tuloksena ilmastonmuutos voi aiheutua muutoksista merien lämpömekanismeissa, maapallon radan muutoksista, mannerlaattojen liikkeistä, auringon aktiivisuudesta, vulkaanisesta toiminnasta ja asteroiditörmäyksistä.

  Niinpä voi käydä hyvinkin, että keskittymällä vain kasvihuonepäästöjen torjuntaan, voi joku maapallon suurista tulivuorista räjähtää ja päästää ilmoille sellaisen tuhkapilven, ettei sen läpi päivä paista eikä kuu kumota. Vastaava ilmiö tapahtuisi, jos taivaalta tipahtaisi suuri ?kivenmurikka? maapallolle. Siinä sitten menisi kaikkinainen luonnonsuojelutyö niin sanotusti hukkaan, jos olisimme keskittyneet vain torjumaan lämpötilan kohoamista.

  Voi vain kuvitella, millainen arpominen siinä sitten on sen suhteen, mikä meitä oikein odottaa: kasvihuone vaiko pakastelaatikko. Eihän tuosta viimeisimmästä jääkaudestakaan niin kovin pitkä aika ole kulunut.

  Oheisesta kuvasta, jossa virtaa talvinen Seinäjoki, voi ehkä päätellä ilmaston lämmenneen, koska joki ei ole jäätynyt. Ja koska Seinäjoella asuu melkoinen määrä ihmisiä, niin voihan tietysti olla, että jäätymättömyyden syy on juuri ja nimenomaan seinäjokisissa/seinäjokelaisssa. Tai sitten vain niissä, jotka ovat Seinäjoelle muuttaneet. Syy voi olla myös helsinkiläisissä edellyttäen, että eteläsuomalaisen ihmistoiminnan aiheuttamat lämpimät virtaukset ovat osuneet juuri tuohon kohtaan Seinäjokea.

  

  ---

• Maapallon pyöreydestä2.4.2014 klo 18:22

  Maapallo syntyi noin 4,5 miljardia vuotta sitten kuumasta ja sulasta kivi- ja metalliaineksesta. Kun Maa kasvoi, painovoima veti ainetta joka suunnasta tasaisesti kohti syntyvän planeetan keskipistettä. Aineksen jäähtyessä ja jähmettyessä Maa saavutti lopulta pyöreäksi katsottavan muodon. Maapallo ei ole kuitenkaan täysin pyöreä, vaan se on pohjois- ja etelänapojen kodalta litistynyt.

  Jo kreikkalaiset filosofit tiesivät, että maa on pallonmuotoinen. Pythagoras 582-466 eaa. oli ensimmäisiä, joka väitti Maan olevan pallon muotoinen. Keskiajalla Maan pallonmuotoisuus oli ainakin tiedepiireissä tunnettu tosiasia. Maan lituskaisuuden ajatus eli kuitenkin ja voi hyvin lähinnä kirkollisissa piireissä. Myös varhaisemmissa kulttuureissa maapalloa pidettiin yleisesti litteänä, koska maapallo on niin suuri, ettei sen kaareutumista pysty paljain silmin havaitsemaan. Taivaskin näyttää olevan joka suunnassa samalla etäisyydellä, joten se muistuttaa suurta, maan ylle kaareutuvaa kupua.

  Nikolaus Kopernikuksen aurinkokeskeistä teoriaa käsittelevä De revolutionibus julkaistiin vuonna 1543. Kirjassaan Kopernikus osoitti, että havainnot tähtien liikkeistä selittyivät parhaiten, jos ajateltiin, että Maa ja muut planeetat kiertävät aurinkoa. Tämä oli alkuna kopernikaaniselle vallankumoukselle tähtitieteen historiassa. Kopernikuksen teoria vahvistui, kun Galileo Galilei pystyi uuden  keksinnön, kaukoputken, avulla toteamaan Kopernikuksen teoreettiset päätelmät paikkansapitäviksi.

  Helpoiten Maan pallonmuotoisuuden voi osoittaa kameralla. Näin menetellen välttyy aivoja kuluttavalta teoretisoinnilta ja kaukoputken silmiä rasittavalta vaikutukselta. Onkin valitettavaa, ettei muinaiskreikkalaisilla ollut käytössään edes alkeellista digipokkaria tai Kopernikuksella ja Galileilla kunnon digijärkkäriä. Oheisesta kuvastahan käy ilmiselvästi esille se, että Maa on pallonmuotoinen. Joissakin kahviloissa pöytä keinuu mikä sekin osoittaa, että lattia mukailee maan pinnanmuotoja.

  

  ---

• Niittokone24.3.2014 klo 14:24

  Niittokone on lähinnä heinän leikkaamiseen tarkoitettu maatalouskone. Niittokone katkaisee kasvit, mutta ei silppua niitä. Katkaiseminen toteutetaan vanhoissa hevosvetoisissa niittokoneissa edestakaisin liikkuvilla terillä, uudemmissa traktorivetoisissa malleissa niittokoneen terät pyörivät.

  Hevosvetoisissa niittokoneissa pyörien liike muutetaan vivuston välityksellä leikkuuterän edestakaiseksi liikkeeksi. Yksi vivuston osista on ramppa. Ramppa tarkoittaa sitä puusta tehtyä tankoa, joka liikuttaa vanhanajan niittokoneen terää edestakaisin. Siis kiertokanki tavallaan. Tästä rampasta lähtee ääni, jota voi kuvata kalkatukseksi. Siitä sitten on tiettävästi kehittynyt sanonta "panna ramppa kalkattamaan". Tosin puhutaan myös ramppaamisesta tallata merkityksessä. Tämä sanonta lienee taas ruotsin kielen peruja.

  Niittokone esiteltiin Suomessa Uudenmaan ja Hämeen läänin maanviljelysseuran kokouksessa Helsingissä1858 ja koneita alettiin hankkia suurtiloille 1870 -luvulla, 1890 lähtien myös suurtiloja laajemmin. Aluksi hankittiin amerikkalaisia ja ruotsalaisia koneita, myöhemmin saksalaisia, kunnes oman maan tuotantoa saatiin aikaiseksi 1880 -luvulla, kun Turun rautateollisuusyhtiö ryhtyi niittokoneiden valmistajaksi.

  Laajempi niittokoneiden kotimainen tuotanto käynnistyi 1925 Pietarsaaren konepajan toimesta. Vuonna 1960 niittokoneita oli käytössä 225 000 kappaletta mikä merkitsi sitä, että lähes 60 %:lla tiloista oli oma niittokone.

  Niittokoneen keksi amerikkalainen Cyrus McCormic vuonna 1831. Heinänleikkuu- eli niittukonealkoi yleistyä Euroopassa 1850-luvulla.

  

  ---

• Jyväskylän Harju21.3.2014 klo 18:40

  Harju, Syrjänharju, Jyväsharju on maankohouma Jyväskylän keskustan ja Mäki-Matin välissä. Nimestään huolimatta Harju ei ole harju, vaan osa jääkauden aikaista Sisä-Suomen reunamuodostumaa. Harjun laelle johtavat kiviportaat ovat nimeltään Neron portaat kaupungininsinööri Oskar Neron mukaan. Harjun päällä kohoaa Harjun torni, joka on vuonna 1953 rakennettu Vesilinna, jossa pitää majaansa Keski-Suomen luontomuseo, näköalaravintola ja näkötorni. Alueella on myös vuonna 1926 rakennettu Harjun urheilukenttä ja kesäteatteri. Talvi- ja jatkosodan aikana mäen päällä toimi ilmatorjunta-asema. Talvisodan muistomerkiksi on paikalle pystytetty 2001 oheisen kuvan näköinen Boforsin ilmatorjuntatykki. Tykin ja petäjien takana häämöttää Jyväsjärvi. Tai ainakin pitäisi. Puiden takia häämöttämisen laita on niin ja näin.

  Boforsin 40 millimetrin ilmatorjuntakanuuna on ruotsalaisen Bofors -tehtaan konstruoima ilmahyökkäysten torjuntaan suunniteltu sarjatuliase. Talvisodan aikana 40 ItK 38:lla  ammuttiin alas 128 neuvostoliittolaista lentokonetta. Yhtä alasammuttua konetta kohti mainitaan joudutun ampumaan 392 laukausta. Talvisodassa mainittuja Boforsin tykkejä oli käytössä 78 - 100 kappaletta.

  

  ---

• Norjalainen rannikkomaisema14.3.2014 klo 11:41

  Oheisessa kuvassa ei ole norjalainen villapaita, eikä norjalainen voileipä, vaan tyylitelty kuva norjalaisesta rannikkomaisemasta. Kuvanoton aikoihin vallitsevin värisävy maisemassa oli sininen mikä sitten jostakin syystä näkyy myös kameran linssin läpi. Joka kertahan kamera ei suinkaan näe maailmaa samalla tavalla kuin kameran takana maisemaa katseleva kuvaaja.

  Norjan rannikko on mutkitteleva ja siinä on paljon pitkiä ja kapeita vuonoja. Rantaviivan pituudeksi mainitaan vuonot ja saaret mukaan lukien 83 000 kilometriä, mistä saarten osuudeksi sanotaan 58 000 kilometriä. Norjan pisin ja syvin vuono on Sognevuono, joka on 200 kilometriä pitkä. Myös Norjassa on paljon järviä ja jokia. Suurin järvi on Mjøsa ja suurimmat joet Glomma eli Lågen sekä Teno.

  

  ---

• Jäätaidetta7.3.2014 klo 19:52

  Rauhanmerkin on suunnitellut taiteilija Gerald Holtom (1914 -1985) joskus 1950-luvun loppupuolella ja se muodostuu sanojen nuclear disarmament alkukirjaimista, joskin taiteilijan kerrotaan sanoneen merkin esittävän häntä itseään levittelemässä avuttomana käsiään. Joillekin taas merkki tuo mieleen Mercedes Benzin, joillekin kanan jalanjäljen.

  Kuvan merkki on tuntemattoman taiteilijan askeltama Seinäjoen kesäteatterin edustalla sijaitsevan "ankkalammen" jäälle joitakin vuosia sitten.

  Erilaisia rauhanmerkkejä on muitakin kuin edellä mainittu. Asiasta voi lukea lisää osoitteesta:

  http://www.salsa.net/peace/symbol/

  

  ---