Blogi - Phil Decker - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin

Blogi aloitettu: 25.5.2007
Blogimerkintöjä: 923 kpl

• Evoluutio5.7.2014 klo 05:40

  Evoluutio on ilmiö, jossa sukupolvien myötä eliöpopulaation geenivarasto muuttuu. Se merkitsee, että eliöiden jälkeläiset eroavat kantamuodostaan. Evoluution sanotaan perustuvan muunteluun, muuntelun perinnöllisyyteen ja luonnonvalintaan.

  Evoluution mekanismeja ovat muuan muassa luonnonvalinta, mutaatiot, migraatio ja geneettinen ajautuminen. Luonnonvalinnan vuoksi parhaiten ympäristöönsä sopeutuvat yksilöt populaatiossa menestyvät ja saavat myös enemmän jälkeläisiä kuin heikommin sopeutuvat. Näin menestyneimmistä yksilöistä tulee lopulta populaation vallitsevin tyyppi. Sopeutuvimpien yksilöiden geenit siis yleistyvät populaatiossa.

  Näin on varmaankin laita myös oheisen kuvan hyppyrimäissä. Vain parhaat ovat jääneet jäljelle ja epäkelvot "loikkalingot" ovat kadonneet maisemasta. Voi myös ajatella, että kehityksen alkuvaiheen hyppyrimäet olivat pieniä, josta evoluutio eteni kohti suurmäkiä niin, että kehityksen huipulla ovat sitten varsinaiset lentomäet, joita tosin ei maailmassa ole vielä kovin monta, mutta evoluution perusperiaatteen mukaan lentomäkien voi olettaa yleistyvät sikäli mikäli luonnonvalinta niin määrää. Hyppyrimäkien evoluutiota voi ihastella vaikkapa Salpausselällä, kuten kuvakin osoittaa. Valitettavasti evoluution eteneminen ei kuvasta näy, mutta näkyypähän ainakin evoluution alkupää. Evoluution toista ääripäätä edustaa tietenkin Lahden suurmäki.

  Paitsi hyppyreitä niin evoluutio koskee myös mäkihyppääjiä ja heidän tuloskehitystään. Ei ole vielä aikaakaan, kun sangen vaatimattomilla tuloksilla saavutettiin yksi kultamitali ja kenties yksi pistesija perinteisillä konsteilla: raittiilla elämäntavoilla ruisleipää syöden ja kunniallista elämää eläen. Sen sijaan nykyevoluutio vaatii hyppääjältä runsasta alkoholin käyttöä, muutaman murtokeikan, väkivaltaisia tappeluita ja eritotenkin värikkäitä lööppejä mediassa. Nykyevoluution kehittämä mäkimies ei tietenkään tyydy vain yhteen kultamitaliin, vaan voittaa niitä useita sen kuin muilta kiireiltään ehtii.

  Johtopäätöksenä voitaneen todeta, että evoluutio vaikuttaa sangen uskomattomalta, mutta tehokkaalta. Eipä olisi mikään maankaatoihme, vaikka evoluutio vielä panisi kuntoon muiden muassa Euroopan talouden, sekä korjaisi siinä sivussa Suomenkin ongelmat, toteuttaisi kansalaispalkan, sukupuolineutraalin avioliiton sekä tekisi naisen ja miehen eurosta samanarvoisen.

  Vallan meinasi unohtua maapallon jäähdyttäminen niin ettei kenenkään mieleen enää juolahtaisi meuhkata ilmaston lämpenemisestä ja jäävuorien sulamisesta. Tosin sopii toivoa, ettei evoluutio tekisi maapallosta pakastinlaatikkoa, vaan sellaisen vähän viileän planeetan. Sellaisen, että vihreitä sopivasti palelee.

  

  ---

• Sinkkiämpäri23.6.2014 klo 18:26

  Päivän teema on sinkkiämpäri. Näin siitä syystä, että sattui löytymään sinkkiämpäriä käsittelevä historiallinen kuva. Sinkkiämpäriä ei nykyään muovin käytön yleistymisen myötä näe juuri käytettävän. Muovi on paljon kätevämpi ja kevyempi. Muoviämpäriä kantaessa säästyy selkä kieroon menemiseltä. Tosin sanko lienee pitkälti katoavaa kansanperinnettä, koska nykyään vaihtoehtoisia kanniskeluvälineitä löytyy lukuisa joukko aina trendikkäitä laukkuja myöten. Siitä ei sitten ole tarkempaa tietoa, miten esimerkiksi veden kantaminen muotilaukulla onnistuu, mutta se on sitten toinen probleemi se. Joka tapauksessa sinkkiämpäri tuhkakuppina on muoviämpäriä käytännöllisempi ja turvallisempi, koska sinkkiämpäriä ei saa hevillä palamaan. Muoviämpärihän ei juuri napalmista eroa ja muotilaukun käyttäminen tuhkiksena lienee lähinnä vain rikkaimman väestönosan hupia.

  Yritin etsiä Googlen avulla sinkkiämpärin keksijää, mutta tuloksetta. Saattaa olla, että sinkkiämpäri on keksitty Neuvostoliitossa, koska mittava määrä sinkkiämpäriin liittyvää halpaa huumoria liittyy juuri Neuvostoliittoon. Kerrotaan, että Neuvostoliitossa päätettiin ensin tuottaa miljoonia sinkkiämpäreitä ja sen jälkeen katsottiin tarvitaanko niitä. Modernissa kapitalistivaltiossahan tuotanto ohjautuu täysin päinvastoin eli ensin miljoonat ihmiset ryhtyvät tarvitsemaan sinkkiämpäreitä ja vasta sen jälkeen yrittäjä käynnistää sinkkiämpärien tuotannon.

  Tämän päivän Suomessa näyttää vielä olevan kommunismin vikaa etenkin porvareiden pyrkimyksessä pidentää työuria. Työuran pidentäminenhän tarkoittaa sitä, että ensin pidennetään uraa ja vasta sitten katsotaan, tarvitaanko pitempää työuraa. Nythän näyttää, ainakin silmämääräisesti arvioiden, siltä, ettei pitempiä työuria tarvittaisi, koska työttömänä on satoja tuhansia ihmisiä ja lisää joutilasta väkeä vain syntyy ja tätäkin siitä iäkkäämmästä päästä.

  Kuvan sinkkiämpäri on Portugalista. Tarkemmin sanoen Azorien pääsaarella sijaitsevasta vihannes-, kasvis- ja kukkakaupasta. Niin että näkyy niitä ?kommunisteja? olevan muuallakin kuin Suomessa.

  

  ---

• Hyvää Juhannusta 201419.6.2014 klo 19:12

  Kesä eli suvi on vuodenaika kevään ja syksyn välissä. Kesä on vuodenajoista lämpimin, koska maapallo on silloin sopivasti aurinkoon päin kallistuneena. Kesällä on tapana lomailla ja monet viettävät paljon aikaa kesämökeillään maaseudulla eli landella. Näin erityisesti juhannuksen tienoilla.

  Lämpimiä ja tavallista vähälumisempia kesiä Suomessa ovat olleet muiden muassa kesät 1973, 1975, 1988, 1994, 1997, 2001, 2002, 2003, 2005, 2006, 2010 ja 2013. Suomen lämpöennätys on mitattu 29.heinäkuuta vuonna 2010. Tuolloin Joensuun Liperissä mitattiin 37,2 celsiusastetta. Edellinen ennätys oli vuodelta 1914 Turusta.

  Juhannus eli mittumaari tarkoittaa valon ja keskikesän juhlaa, jota vietetään kesäkuussa. Suomessa, Ruotsissa ja Baltian maissa juhannus on alun perin ollut uskonnollinen juhla. Monet kristilliset kirkkokunnat viettävät juhannusta Johannes Kastajan syntymäpäivänä, josta myös juhlan nimi juontaa juurensa.

  Meluaminen ja juopuminen ovat jo varhain kuuluneet juhannuksen viettoon. Näiden rituaalien on uskottu tuottavan onnea ja karkottavan pahoja henkiä. Uskomuksen mukaan mitä enemmän juhannuksena juopoteltiin, sitä parempi sato oli tiedossa. Pahoja henkiä on karkotettu myös juhannuskokkoa polttamalla. Kokkoja poltettiin aluksi maamme itäisissä osissa mistä tapa levisi 1900 ?luvun aikana koko maahan.

  

  ---

• Koripallo10.6.2014 klo 18:16

  Vuonna 1891 kanadalaiselle opettajalle, James Naismithille, annettiin tehtäväksi keksiä uusi laji, jota oppilaat pystyisivät pelaamaan talvisin. Esikuvana pelille oli Naismithin lapsuudenpeli Duck on a Rock. Varhaisimmat tiedot koripallon kaltaisesta pelistä lienevät inkoilta. Näin James Naismith ei varsinaisesti ole keksinyt pelin ideaa, vaan on vain jalostanut edelleen peliä, joka intiaanien aikakaudella oli nykyistä huomattavasti primitiivisempää.

  Inkojen ottelut kestivät monta päivää, nykyään peli kestää 4 x 10 minuuttia. Ajanotto suoritetaan tänä päivänä aurinkokellon sijaan digitaalisilla, kauko-ohjattavilla näyttötauluilla. Myöskään doping ei ole aina ollut kielletty. Kurare on tunnettu doping nimenomaan intiaaneilla. Joskin kuraren pääasiallinen käyttö lienee metsästyksessä.

  Suomeen koripallo saapui helsinkiläisen Vilho Nuorevan mukana Kööpenhaminasta noin 1927 ? 1930 ?tienoilla. Kuvan koripallo puolestaan on peräisin Lahden Kisapuistosta. 

  

  ---

• Porvoonjoki4.6.2014 klo 08:08

  Kuvat Porvoosta ovat sangen erikoisen sattumuksen tulos. Joku vuosi sitten nimittäin Espoosta Pohjanmaalle körötellessä  juolahti jossakin Mäntsälän tienoilla mieleen piipahtaa Porvooseen. Luultavasti ajatus syntyi pelkästään siitä syystä, että silmiin osui Porvooseen osoittava tienviitta. Muuta järjellistä selitystä poikkeamiselle ei luultavasti ole. Aivan ensimmäiseksi Porvooseen saavuttua piti tietysti kuvata Porvoonjoki.

  Porvoonjoki on Porvoonjoen vesistön pääjoki, jonka alkulähteet sijaitsevat Salpausselän etelärinteillä: Kärkölässä, Hollolassa ja Lahdessa. Joki virtaa Orimattilan, Pukkilan, Askolan ja Porvoon kautta Suomenlahteen. Pituutta joella on 143 kilometriä.

  Itse kaupunki, Porvoo, on yksi kuudesta keskiajalla Suomeen perustetusta kaupungista. Porvoon lisäksi ainoastaan Viipuri sijaitsi Suomenlahden rannalla. Merkittävästi kaupungin syntyyn  vaikutti sen sijainti Turun ja Viipurin yhdistävän rantatien ja Porvoonjoen risteyksessä. Porvoo on perustettu todennäköisesti 1380 -luvun alussa. Porvoo on palanut kolmesti ja menettänyt kaupunkioikeutensa kahdesti. Vuonna 1508 tanskalainen merirosvojoukko tuhosi ja poltti kaupungin.

  Maalauksellisen vanhan kaupunginosan ohella Porvoo tunnetaan merkkimiehistään. Muiden muassa Johan Ludvig Runebergistä ja Albert Edelfeltistä. Edelfelthän syntyi Porvoon Kiialan kartanossa. Runeberg tosin Pietarsaaressa, mutta asui suuren osan elämästään Porvoossa.

  Yksi tyypillisimmistä Porvoon näkymistä on juuri Porvoonjoki ja sen varrella punamullalla maalatut ranta-aitat. Punaisen värin aitat ovat saaneet 1700 -luvun lopussa. Aitat maalattiin punaiseksi kuningas Kustaa III:n vierailun kunniaksi.

  

  ---

• Heureka19.5.2014 klo 08:01

  Tiedekeskus Heureka sijaitsee Vantaan Tikkurilassa. Tiedekeskus aloitti toimintansa vuonna 1989 tarkoituksenaan tieteellisen tiedon ymmärrettävyyden lisääminen ja tiedeopetuksen menetelmien kehittäminen. Heurekassa on vuorovaikutteisia näyttelyitä, joissa kävijät pääsevät itse kokeilemaan erilaisia tieteeseen liittyviä asioita sekä planetaario. Heureka on taloudellista voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhteisö, jonka toiminnasta vastaa Tiedekeskussäätiö.

  Vuoden 1985 aikana käydyssä arkkitehtikilpailussa annettiin kaksi ensimmäistä palkintoa, joista toteutettavaksi valittiin Mikko Heikkisen, Markku Komosen ja Lauri Anttilan ehdotus "Heureka". Tämä mainitaan lähteeksi, josta tiedekeskus on saanut nimensä. Muutoinhan "Heureka" on historiasta kuulu huudahdussana, joka kuvastaa iloa uudesta keksinnöstä tai löydöstä.

  Huudahduksen esittäjäksi mainitaan muinaiskreikkalainen oppinut Arkhimedes. Hänen kerrotaan huutaneen "heureka" astuttuaan kylpyammeeseen ja huomattuaan, että veden pinta nousi. Tästä hän päätteli, että syrjäytyneen veden tilavuus on sama kuin vedenpinnan alla olevan ruumiinosan tilavuus. Tämä merkitsi sitä, että epäsäännöllisten kappaleiden tilavuus voitiin nyt laskea tarkasti, mikä oli aiemmin ollut visainen ongelma. Heureka -sanaa ovat Arkhimedeen lisäksi käyttäneet muutkin. Muiden muassa matemaatikko Carl Friedrich Gauss muistikirjassaan tekemästään havainnosta, että jokainen positiivinen kokonaisluku voidaan esittää korkeintaan kolmen kolmioluvun avulla. Yhdysvalloissa "heureka","eureka", on osa Kalifornian osavaltion mottoa. Kaliforniassa mainitaan olevan myös kokonainen kaupunki nimeltä Eureka. Eureka Stockade puolestaan oli australialaisten kullankaivajien kapina vuonna 1854.

  Keskimäärin Heurekassa käy vuosittain 280 000 vierailijaa, joista reilu puolet on perheitä, neljännes koululaisia, 10 % yritysvierailuja ja loput yksittäisiä kävijöitä.

   

  

  ---

• Pienenemisten yhteydestä maailmanloppuun10.5.2014 klo 17:34

  Pyy, Tetrastes bonasia, on metsäkanoihin kuuluva lintu. Se on kyyhkyn kokoinen lintu, joka painaa noin 350 grammaa, linnun pituus on noin 40 cm Selkäpuolelta lintu on harmaankirjava, rinnasta ruskehtava. Pyrstön kärki on ruskea. Kukolla on musta ja kanalla vaaleankirjava leukalappu. Päälaella on toisinaan selvästi näkyvä töyhtö. Vanhin Suomessa tunnistettu pyy on ollut 6 vuotta 5 kuukautta vanha. Vanhimmaksi eurooppalaiseksi, rengastetuksi pyyksi Wikipedia mainitsee ruotsalaisen pyyn, jonka ikä on ollut 7 vuotta 3 kuukautta. Pyy on yleinen koko maassa lukuun ottamatta Tunturi-Lappia.

  Pyy on siis metsäkanoihin lukeutuva lintu. Ilmeisesti pyy ei kaikilta osiltaan ole täyttänyt demokratian tai parlamentarisminkaan vaatimuksia, koska löytyy sanonta "pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä". Tarun mukaan Jumala suuttui ilmeisesti mainituista syistä pyylle ja tuomitsi sen pienenemään maailman loppuun saakka. Sitten kun pyy mahtuu lentämään sormuksen läpi, on maailmanloppu lähellä. Tosin järjellä ajatellen konkreettisempiakin maailmanlopun syitä löytyy, mutta käyhän tuo pyyn pieneneminenkin yhdestä syystä paremman puutteessa.

  Toiseksi hyväksi ehdokkaaksi maailmanlopun enteeksi käynee Seinäjoki, koska sekin näyttää pienenevän sitä mukaa kuin aika kuluu. Oheinen kuva on tästä mainio esimerkki. Kuva on pari kolme viikkoa sitten Seinäjoesta otettu ja siitä  käy selvästi ilmi se, ettei vettä joessa ole juuri nimeksikään. Vielä joku aika sitten vettä yli niin sanotusti yltä hyppien. Saattaa hyvinkin olla, että joku ylikansallinen luonnonsuojelujärjestö on tuominnut Seinäjoen pienenemään varoitukseksi ja pelotukseksi kaikille, jotka eivät ota ilmastonmuutosta vakavasti ja ryhdy ajamaan polkupyörällä ja syömään kasvispitoisia ravintoaineita erilaisten jalanjälkien pienentämiseksi ja ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi.

  Allekirjoittanutta on tosin palellut pitkin kevättä, joten ilmaston lämpeneminen ei ole vielä aistein havaittava ilmiö, mutta ilmeisesti teoriaan ja tutkimukseen perehtyneet mustapartaiset miehet ovat laskelmissaan ja kokeissaan päätyneet siihen, että ilmasto todella lämpenee. Eihän tuohon tarvitse muuta kuin asettaa lämpömittari ilmakehään ja mittailla pisteitä aikajanalle. Jos asteluvut jatkuvasti kasvavat, niin selvä pyy - sanoi Manninen varista.

  

  ---

• Kuokkalan kartano4.5.2014 klo 16:53

  Kuokkala on 17 000 asukkaan kaupunginosa Jyväskylässä Jyväsjärven ja Päijänteen välissä. Kuokkala on vuonna 1989 valmistuneen Kuokkalan sillan kautta yhteydessä Jyväsjärven vastarannalla sijaitsevaan Lutakkoon. Lutakko on puolestaan niemi ja noin 2700 asukkaan kaupunginosa Jyväskylässä, Jyväsjärven rannalla. Lutakko on entistä puuteollisuusaluetta, mutta toimii nykyään monitoimialueena, jossa sijaitsee muiden muassa Jyväskylän suurin messukeskus Paviljonki.

  Kuokkalan tila oli suuri maatila, jolla harjoitettiin maanviljelyä ja karjanhoitoa. Kuokkalan tilan pihapiirissä toimi Jyväskylän Höyrysaha Oy vuosina 1874-1914.  Kuokkalan tila sai uuden päärakennuksen, Kuokkalan kartanon vuonna 1904. Myöhemmin sota-aikana kartano on ollut puolustusvoimien käytössä, sodan jälkeisinä vuosikymmeninä Jyväskylän maalaiskunnan synnytyslaitoksena (1940-1960-luvuilla) sekä myöhemmin Jyväskylän hydrobiologian laitoksena. Nykyisin kartano toimii Kauko Sorjosen säätiön taidekokoelman kotipaikkana, konserttien yms. kulttuuritapahtumien järjestämispaikkana sekä kokous- ja juhlahuoneistona. Kartanon on suunnitellut liikemies Johnsonin toimeksiannosta valtakuntamme ensimmäisiin naisarkkitehteihin lukeutuva Wivi Lönn.

  Julius Johnson oli suomalainen Ahvenanmaalla syntynyt, mutta Jyväskylässä toiminut liikemies, tilanomistaja ja kauppaneuvos. Jyväskylän Höyrysaha Oy:n tehtyä konkurssin 1880 liikemies Johnson osti sekä sahan että myös 300 hehtaarin kokoisen Kuokkalan maatilan. Kuokkalan saha toimi vuoteen 1914 saakka minkä jälkeen Johnson keskittyi vain tilan viljelyyn.

  Johnson kuului Jyväskylän kaupunginvaltuustoon ja toimi myös valtuuston puheenjohtajana 1897. Hän vaikutti muiden muassa siihen, että Jyväskylään saatiin rautatie. Johnson lahjoitti rahaa Taulumäen kirkon rakentamiseen sekä avusti yleisen sairaus- ja hautausapurahaston perustamisessa Jyväskylään. Johnson asui perheineen osoitteessa Kauppakatu 17, Jyväskylän ensimmäisessä kivitalossa. Vaimonsa kuoltua Johnson muutti Kuokkalan sahan viereen rakennuttamaansa kivitaloon, jota alettiin komean ulkonäkönsä vuoksi kutsua Kuokkalan kartanoksi.

  
  

  ---

• Hyvää Pääsiäistä 2014!20.4.2014 klo 15:37

  Luterilaisissa kirkkokunnissa pääsiäistä edeltävästä viikosta käytetään nimitystä hiljainen viikko, kärsimysviikko tai piinaviikko. Ortodoksisessa kirkossa käytetään nimitystä Suuri viikko.

  Suomalaisessa perinteessä käytetään hiljaisen viikon päivistä seuraavia nimityksiä:

  Palmusunnuntai eli virposunnuntai
  Malkamaanantai
  Tikkutiistai
  Kellokeskiviikko(joka ei ole sama asia kuin tuhkakeskiviikko)
  Kiirastorstai
  Pitkäperjantai
  Pääsiäislauantai, lankalauantai eli hiljainen lauantai

  Ortodoksisessa kirkossa Suuren viikon päivien teemat ovat seuraavat:

  Maanantai: viikunapuun kuivattaminen ja patriarkka Joosef
  Tiistai: hiljainen odotus
  Keskiviikko: Jeesuksen kavaltaminen
  Torstai: viimeinen ateria  ja ehtoollisen asettaminen
  Perjantai: ristiinnaulitseminen ja Jeesuksen hautaaminen
  Lauantai: Kristuksen kuolema ja tuonelassa käynti
  Sunnuntai: Kristuksen ylösnousemus

  Tuhkakeskiviikko on saanut nimensä lännen kirkossa 1000 -luvulla alkaneesta tavasta sirotella paastonajan aluksi ylleen tuhkaa katumuksen ja parannuksen merkiksi. 1100 -luvulla muodostui tavaksi, että käytetty tuhka tehtiin polttamalla edellisen vuoden palmusunnuntaina siunatut palmunoksat. Luterilaisuudessa tuhkakeskiviikon viettäminen käytännössä loppui uskonpuhdistuksen jälkeen, mutta on sitten 1900 -luvun jälkipuoliskolla alkanut uudelleen elpyä.

  Kellokeskiviikkona oli tapana ottaa esille lehmänkellot seuraavaa kesää varten ja harjoittaa niillä niin sanottua varaustaikuutta. Esimerkiksi kellojen täyttämisen suolalla katsottiin varaavan eli suojaavan lehmät metsään hukkumiselta.

  Kiirastorstai on saanut nimensä ruotsinkielen sanasta skära, 'puhdistaa'. Kiirastorstai oli puhdistautumisen, ripin ja synninpäästön päivä. Kiirastorstaina oli vanhoilla mummoilla tapana ajaa kiiraa. Muorit keräsivät kelkkaansa kaikenlaisia rautaisia kaluja: lapioita, kuokkia, kirveitä, rautakankia sekä tulisen terva-astian ja näin varustautuneina he sitten kiersivät navetan ja koko kartanon, ettei paha pääsisi taloon pahojaan tekemään. Lankalauantaina pestiin talven aikana kehrätyt langat.

  (http://www.pohjoisenetnografia.fi/paasiaisesitelma2010.html)

  Kiira on joillakin maamme alueilla tunnettu paha uskomusolento. Kiira tuli toisinaan asumaan talon pihapiiriin, jolloin se kannatti tai piti ajaa pois loitsulla ja taioilla. Kiirastorstai oli erityisen otollinen päivä kiiran karkottamiseen. Nimitys kiira on syntynyt todennäköisesti kiirastorstaista, jonka vastine ruotsinkielessä merkitsee puhdistamista ja torstaita. Myös sana kiirastuli liittyy puhdistautumiseen.

  

  ---

• Ananas comosus14.4.2014 klo 11:05

  Ananas, Ananas comosus, on tropiikissa viihtyvä yksisirkkainen kasvi. Myös kasvin latvakukintoa eli epähedelmää kutsutaan ananakseksi. Kasvin ruusukkeiset lehdet ovat jäykät ja okaiset. Kukat ovat sinipunaiset ja kasvavat tähkämäisesti lyhyen varren yläosassa pienen latvaruusukkeen alapuolella. Ananas kasvaa noin metrin mittaiseksi.

  Hedelmä, ananas, voi painaa 3 - 4 kiloa ja se on kellertävän tai sinertävän ruskea sisältäen runsaasti A-, B- ja C -vitamiinia. Nykyisin ananas on tärkeä hedelmäkasvi, jonka sadosta suurin osa säilötään tölkkeihin. Suurin ananaksen tuottajamaa on Filippiinit. Muita ananaksentuottajamaita ovat Thaimaa, Costa Rica, Indonesia, Kiina, Brasilia ja Intia. Myös Azoreilla, josta kuva, viljellään ananasta. Tosin kasvihuoneissa.

  Ananas sisältää bromelaiini -nimistä entsyymiä, joka hajottaa proteiineja. Sen lisäksi ananas on myös tehokas diureetti ja soveltuu siis hyvin nesteen poistoon elimistöstä.

  Etelä-Amerikan intiaanit ovat viljelleet ananasta tiettävästi jo esihistorialliselta ajalta lähtien. Eurooppaan ananas tuli vasta kun Kolumbus toisella matkallaan vuonna 1494 löysi ananaksen Guadeloupen saarelta. Kolumbuksen kerrotaan nimenneen ananaksen "mäntyomenaksi", koska hedelmä muistuttaa käpyä.

  Ananaksen sanakirjaosuus: pine=mänty, apple=omena, pineapple=mäntyomena=ananas.

  

  ---