Luganojärvi&Lugano9.12.2013 klo 17:54
Luganojärvi, Lago di Lugano, on Alppien eteläpuolella, Sveitsin ja Italian rajalla sijaitseva järvi. Järven vedet virtaavat Tresajoen kautta Lago Maggioreen ja sieltä edelleen Ticinojoen kautta Po -jokeen. Luganojärvi on pitkä, kapea ja syvä järvi. Sen keskisyvyys on 130 metriä ja keskileveys noin kilometri. Pituutta järvellä on 50 kilometriä.
Lugano on kaupunki Etelä-Sveitsissä Luganojärven rannalla, lähellä Italian rajaa. Se on Ticinon kantonin suurin kaupunki. Asukkaita kaupungissa on noin 62 000, joista suurin osa puhuu italiaa. Luganossa järjestettiin maailman ensimmäinen Eurovision laulukilpailu 24 toukokuuta vuonna 1956. Voittajaksi selviytyi Sveitsin Lys Assia laululla Refrain. Osallistujamaita oli seitsemän, kullakin kaksi laulua. Kaupunki tunnetaan myös Sveitsin Monte Carlona erilaisten urheilutapahtumien vuoksi.
HC Lugano esimerkiksi on sveitsiläinen jääkiekkoseura, joka pelaa Sveitsin liigassa. Joukkue on perustettu 1941 Luganossa. Kotihalli on Resega. Luganossa pelanneita suomalaisia kiekkoilijoita ovat muiden muassa Janne Ojanen, Jukka Hentunen, Ville Peltonen ja Petteri Nummelin.

Puijo, Kuopio26.11.2013 klo 17:19
Puijo on mäki ja luonnonsuojelualue Kuopiossa. Suuri osa Puijosta on ollut luonnonsuojelualuetta vuodesta 1928 lähtien. Puijo mainitaan Suomen ensimmäiseksi yksityismaille perustetuksi suojelualueeksi. Tieto löytynee myös Älypään kysymyksistä.
Puijon torni sijaitsee parin kilometrin päässä kaupungin, Kuopion, keskustasta. Torni on kolmas näköalatorni Puijon mäellä. Ensimmäinen torni rakennettiin vuonna 1856, toinen 1906 ja nykyinen torni vuonna 1963. Nykyisen tornin korkeus on 75 metriä, Kallaveden pinnasta 224 metriä ja meren pinnasta 306 metriä. Tornista käytettyjä nimityksiä ovat suurtorni, linkkitorni ja "pottunuija". Matkailun ohella tornia käytetään myös langattoman tietoliikenteen linkkiasemana ja puhelinpalvelujen tukiasemana. Tornin tärkein käyttötarkoitus on kuitenkin matkailu.
Puijon hyppyrimäet sijaitsevat tornin läheisyydessä, mäkikeskuksessa. Mäet ovat K120, K90,K64 ja K28.

Kuopio, kaupungintalo20.11.2013 klo 17:05
Kuopion kaupunki perustettiin ensimmäisen kerran Pietari Brahen käskystä vuonna 1653. Varsinaisena Kuopion perustamispäivänä pidetään kuitenkin ajankohtaa 17.11.1775, jolloin Ruotsi-Suomen kuningas Kustaa III antoi määräyksen kaupungin perustamisesta Savo-Karjalan läänin pääkaupungiksi ja maaherran asuinpaikaksi. Tätä nykyä Kuopiossa asuu noin 100 000 asukasta ja kaupungin pinta-ala on 2319 neliökilometriä.
Kuopio -nimen alkuperästä löytyy useammanlaisia selityksiä. Yhden selityksen mukaan paikkakunnalla 1500 -luvulla asunut Kauhanen vaihtoi nimensä muotoon Skopa, josta nimi muuntui kansan suussa Coopiaksi ja siitä edelleen Cuopioksi. Kuopion on selitetty tulevan myös verbistä kuopia mikä kertomus liittää nimen tuon ajan kuoppaisiin teihin ja hevoseen. Kolmannen teorian mukaan keskiajalla Kuopionniemelle vaelsi Ruokalahden suunnasta kauppaa harjoittava Prokopij -niminen henkilö, jonka nimi tuli sitten koko paikkakunnan nimeksi.
Kuopion kaupungintalo on rakennettu vuosina 1882-1885. Rakennuksen suunniteli arkkitehti F.A. Sjöström ja rakennustöitä johti arkkitehti Josef Stenbäck. Rakennusarkkitehtuuriltaan Kuopion kaupungintalo edustaa 1800 -luvun jälkipuoliskon uusrenessnssia. Rakennusta on peruskorjattu ja entisöity 1970 -luvun lopulla.
Lisää tietoa voi ammentaa osoitteesta:'http://www.kuopio.fi/web/kaupunkitietoa/historia-ja-perustiedot

Kuopion kauppahalli12.11.2013 klo 19:10
Kuopion kauppahalli sijaitsee Kuopion torilla. Se on jugend -tyylinen ja rakennuksen on suunnitellut Johan Victor Strömberg. Kauppahalli aloitti toimintansa vuonna 1902. Hallia on laajennettu vuonna 1914 .
Kauppatori Kuopiossa on ollut nykyisellä paikallaan jo 1850 -luvulta lähtien ja oli tuon ajan kaupunkilaisten tärkein päivittäisen elintarvikehuollon keskus. Torikauppaa käytiin pöydiltä ja erilaisista kojuista. Vuonna 1882 valtuusto päätti rakennuttaa "basaarin" eli myymälärakennuksen torikaupan siistimiseksi. Basaarin piirustukset lähetettiin senaattiin vuonna 1883, mutta senaatti ei niitä tuolloin hyväksynyt.
Hallin rakentaminen tuli uudelleen ajankohtaiseksi 1897, jolloin kaunistuskomitea esitti valtuustolle kauppahallin rakentamista ympäristöä rumentavien kojujen tilalle. Kauppahallin suunnittelijaksi tuli Kuopion Teknillisessä koulussa huoneenrakennusopin lehtorina toiminut viipurilaissyntyinen Johan Victor Strömberg. Valtuusto hyväksyi Strömbergin piirustukset ja hallia alettiin rakentaa. Elokuussa vuonna 1902 kauppahalli aloitti toimintansa. Rakentamisen hinta oli 98.561 kultamarkkaa 44 penniä.
Vuonna 1971 halliin rakennettiin uudet vesijohdot, asennettiin keskuslämmitys ja ilmastointilaitteet ja vanhat uunit purettiin. Vuonna 1973 halli maalattiin okran väriseksi. 1985 rakennettiin tavarahissi ja tehtiin viemäröinti. 1999 hallista poistettiin välikatot, uusittiin sähkötyöt ja siistittiin hallin pintoja sekä asennettiin myymäläkojuihin uusia valaisimia. Sittemmin on niin ikään tehty erilaisia remontteja. Esimerkiksi 2002 on uusittu hallin ikkunapuitteet.
Hallissa on toiminut monenlaisia yrittäjiä. Aluksi lähes kaikki yrittäjät olivat teurastajia eli lihakauppiaita, mutta myös sekatavarakauppiaita on ollut jo sangen varhain. Hallin alkutaipaleen yrittäjien mainitaan olleen etupäässä miehiä, mutta nykyisin yrittäjien enemmistö on naisvaltainen. Tuore liha, kala ja leipomotuotteet ovat olleet pääasiallisena hallin tuotevalikoimana.
Viime kesänä Kuopion keskusta oli suuren myllerryksen alainen. Siitä kertoo myös se, että kauppahallikin oli lähes maansiirtoon liittyvän "rojun" peittämä.
Kuopion kauppahallista voi lukea lisää osoitteesta:'http://www.kuopionkauppahalli.fi/fi/HISTORIA.html

Pikku Pietarin Torikuja, Kuopio4.11.2013 klo 08:07
Pikku Pietarin Torikujan rakennusryhmä on valmistunut vuonna 1903. Asuintalon rakennutti teurastaja ja liikemies Wilhelm Tuhkanen. Kuopion kaupunki osti talon Tuhkasen suvulta vuonna 1963 ja ryhtyi vuokraamaan tiloja kaupunkilaisille. Vuonna 1987 tontti kaavoitettiin pysyvästi liike- ja asuinkäyttöön.
Pikku Pietarin Torikujan toiminta alkoi 1989. Kujalla on nykyisin toistakymmentä pikkupuotia ja Tallikahvila. Alueen aitoista löytyy monipuolinen tuotevalikoima erilaisia lahja- ja käyttöesineitä. Joissakin aitoissa pidetään taide- ja käsityönäyttelyitä. Kujalla on pidetty myös työnäytöksiä. Kesäisin valitaan pikkupietareiksi muutama laulutaitoinen poika kujan markkinointimieheksi.

Ruhtinas Mihail Petrovits Dolgoruki29.10.2013 klo 10:40
Venäjän ruhtinas, kenraaliluutnantti ja keisarin kenraaliadjutantti Mihail Petrovits Dolgoruki syntyi Pietarissa vuonna 1780. Hän kuului Moskovan perustajasukuun ja keisarin läheisiin ystäviin. Suomessa Dolgoruki tunnetaan erityisesti Suomen sodan sotapäällikkönä. Ennen Suomen sotaa Dolgoruki oli ollut mukana Aleksanteri I:n ja Napoleonin sodassa Tilsitissä 1807. Napoleonia vihaava Dolgoruki joutui kuitenkin keisarin epäsuosioon ja vuonna 1808 hänet lähetettiin Karjalan eli Sortavalan osaston päälliköksi.
Ruhtinas Dolgoruki sai surmansa tykin kuulasta Koljonvirralla iltapäivällä 27.10. 1808. Hänen ruumiinsa palsamoitiin Iisalmen Paloisilla, Lindbergin nimismiestalossa, nykyisellä Koivikon maatilalla, minkä jälkeen hänet kuljetettiin Pietariin ja haudattiin Nevskin luostariin Marian ilmestyskirkkoon veljensä Pietarin viereen. Marian ilmestyskirkkoon on 1700 - ja 1800 -luvulla haudattu Pietarin ja Venäjän ylhäisöä. Muiden muassa keisari Aleksanteri I:n vauvoina kuolleet kaksi tytärtä.
Kuvan Varkaudessa valmistettu muistomerkki on pystytetty kesällä 1848 pääasiassa Dolgorukin ruhtinassuvun varoilla "taistelussa lokakuun 15 päivänä 1808 kaatuneelle kenraaliluutnantti M.P. Dolgorukille". Päiväys on venäläisten käyttämä vanhamuotoinen luku. Muistomerkki on pystytetty Dolgorukin kuolinpaikalle Iisalmessa. Muistomerkki on Suomen vanhin raudasta tehty muistomerkki.

Juhani Ahon museo, Iisalmi23.10.2013 klo 19:49
Juhani Ahon elämää käsittelee Juhani Ahon museo Iisalmessa, museo, joka sijaitsee Ahon entisessä lapsuudenkodissa, Mansikkaniemen pikkupappilassa. Mansikkaniemen pappila oli kirjailija Ahon (1861-1921) koti vuosina 1865-1876. Ahon isä, Theodor Brofeldt toimi Iisalmen seurakunnan pappina 55 vuotta. Museona rakennus on toiminut vuodesta 1958 lähtien. Museon kokoelmiin sisältyy noin viisisataa esinettä, jotka on koottu Ahon suvulta ja Iisalmen pappilasta. Nähtävänä on muiden muassa kirjoituskone sekä Ahon käyttämiä kalastusvälineitä. Mielenkiintoinen yksityiskohta on Helsingin poliisilaitoksen Aholle myöntämä polkupyörän rekisteriote. Pyöräily oli tuohon aikaan uusi ja harvinainen harrastusmuoto ja siksi sitä säädeltiin tuohon aikaan lain voimalla.
Museo sijaitsee kuuluisalla Koljonvirran alueella, joka tunnetaan erityisesti Suomen sodan aikaisena taistelupaikkana. Suomalais-ruotsalainen armeija kukisti Koljonvirralla eversti Sandelsin johdolla ylivoimaisen venäläisosaston, joka yritti ylittää virran siltaa pitkin, siltaa, jonka tunnetuin taistelija lienee Sven Dufva. Siitäkin huolimatta, ettei häntä pidetä kaikkein terävimpänä keihäänä käydyssä sodassa.
Juhani Aho oli ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija. Hänet tunnetaan erityisesti esikoisromaanistaan Rautatie. Suosittuja olivat myös Ahon lyhyet novellikertomukset eli lastut, joista tunnetuin on Siihen aikaan kun isä lampun osti. Kirjailijan uransa ohella Aho toimi myös lehtimiehenä ja suomentajana. Yksi hänen tunnetuimpia käännöstöitään on Zacharias Topeliuksen kirjoittama romaanisarja Välskärin kertomuksia.

Kallavesi15.10.2013 klo 17:23
Kallavesi on Vuoksen vesistöön kuuluva Pohjois-Savon maakunnan suurin järvi ja Suomen kymmenenneksi suurin järvi. Kallaveden keskisyvyys on 8,9 metriä ja syvin kohta 75 metriä. Syvin kohta sijaitsee Hirvenselällä Hevonperäsaaren lounaispuolella. Kalla -sana tarkoittaa todennäköisesti suomen kielen sanoja kalta-, kallas, rantatörmä, äyräs, rinne. Ainakin Kallaveden rantamat ovat paikoitellen jyrkähköjä, niin että voidaan hyvin puhua rantatörmästä tai rinteestä.
Kallavesi muodostaa Kuopion pinta-alasta noin kolmanneksen. Järvi on 90 kilometriä pitkä ja 15 kilometriä leveä. Järvelle on tyypillistä saarten lukuisa määrä ja rantojen mutkaisuus. Saaria Kallavedessä on yli 1900, suurimpia saaria ovat Vaajasalo, 967 hehtaaria, Laivonsaari 637 hehtaaria, Sorsasalo 610 hehtaaria, Säyneensalo 500 hehtaaria ja Näpinsalo 223 hehtaaria. Suomen suurin saari, Soisalo 163 907 hehtaaria, rajautuu kuuden muun järven ohella Kallaveteen.
Haminalahti on Kallaveden lahti Kuopiossa Kuopionniemen länsireunalla. Haminalahden kylän alueella on kartanon lisäksi muiden muassa nuorisoseurantalo, kaupungin kurssi- ja leirikeskus ja metsästysmaja. Alueelle on rakennettu paljon uusia omakotitaloja. Haminalahti on tullut tunnetuksi taidemaalari Ferdinand von Wrightin maalauksesta Näkymä Haminalahdesta vuodelta 1877.
Ferninand von Wright (1822-1906) oli suomalainen taidemaalari, joka tunnetaan paitsi maisema- ja lintumaalarina myös etevänä muotokuvamaalarina. Hänen vanhempansa olivat Haminalahden kartanon omistaja, majuri Henrik Magnus von Wright ja Maria Elisabet Tuderus.

Punica granatum9.10.2013 klo 15:31
Granaattiomena, Punica granatum, on rantakukkakasvien heimoon kuuluva lehtipuu, jonka hedelmät ovat syötäviä. Se on kotoisin Keski-Aasiasta ja sitä on viljelty Kaukasuksen ja Välimeren seuduilla jo useiden vuosituhansien ajan.
Granaattiomenaa on viljelty kauemmin kuin 5000 vuotta. Granaattiomena on ollut vallan tai mahdin symboli Välimerta ympäröineissä maissa. Esimerkiksi Tutankhamonin haudasta on löydetty yli 3000 vuotta vanha hopeinen granaattiomena. Antiikin aikana arveltiin parhaimmat granaattiomenat saatavan regio punican alueelta, toisin sanoen Tunisiasta.
Granum on latinaa ja tarkoittaa viljaa tai siementä. Granaattiomena koostuu sadoista siemenistä, joita on pidetty hedelmällisyyden symboleina. Granaattiomena on antanut nimen muiden muassa jalokivelle ja espanjalaiselle Andalusiassa sijaitsevalle kaupungille Granada kuten myös saarivaltiolle Grenada. Myös kranaatti on nimellistä sukua granaattiomenalle.
Kranaatti on ammuttava tai käsin heitettävä räjähtävä ampumatarvike. Sana kranaatti tulee granaattiomenaa tarkoittavasta espanjan sanasta granada. Alun perin krenatöörit (grenadier) olivat sotilaita, jotka käyttivät aseistuksenaan heitettäviä käsipommeja.
Nykyisin käsin heitettävää kranaattia kutsutaan käsikranaatiksi. Useat aseet ampuvat räjähtäviä ammuksia, kranaatteja. Arkikielessä sana "kranaatti" tarkoittaa tavallisesti käsikranaattia, ellei asiayhteydestä muuta ilmene. Vain räjähtävä ja sirpaloituva ammus on kranaatti.

Villa del Balbianello3.10.2013 klo 17:27
Ohessa jälleen kuvaa Lago di Como -järveltä. Tällä kertaa kuvassa on Villa del Balbianello -huvila, joka on tuttu ainakin James Bond -elokuvasta Casino Royale. Huvilan mailla on filmattu osia mainittuun elokuvaan. Tunnettu kohtaus on se, jossa James Bond on toipilaana huvilan takapihalla suuren pyöreälatvaisen, kaksisataa vuotta vanhan puun alla. Elokuvassa Villa Balbianello on muutettu klinikaksi, johon Bond on kuljetettu toipumaan kidutuksen jäljiltä yhdessä seuralaisensa Vesper Lyndin (Eva Green) kanssa. Myös elokuvaa Star Wars: Episode II, Attack of the Clones on kuvattu täällä.
Villa del Balbianello on rakennettu vuonna 1787 vanhan fransiskaaniluostarin paikalle kardinaali Angelo Maria Durinille. Sen jälkeen, paljon myöhemmin, huvila joutui vuonna 1974 seikkailija Guido Monzinolle, joka lienee tunnettu ainakin ensimmäisen italialaisen kiipeilijäryhmän johtajana Mount Everestille. Mainittu Guido Monzino oli erikoinen ihminen sikäli, että hän myi menestyneen yrityksensä ja kulutti aikansa huvilansa remontoimiseen, erilaisiin seikkailuihin ja museoesineiden hankintaan.

Älypää tiedottaa
Pelaa uutta Suomipop-visaa!
26.9.2025
Älypään musiikkivisojen valikoima laajenee uudella Suomipop-visalla! Mikäli Kuumaan, Portion Boysin, Behmin ja muiden kotimaisten artistien musiikki on sinulle tuttua, tämä visa on juuri sinua varten! Laita siis suomipop soimaan ja testaa tietosi menneiden vuosien hiteistä ja viimeisimmistä uutuusbiiseistä!
Pelaa Suomipop-visaa!Älypää toivottaa hyvää juhannusta kaikille pelaajille!
19.6.2025
Juhannustaiat, sauna, kokko, tanssit, hyvä ruoka ja yötön yö, tämä kaikki on taas täällä - unohtamatta tietenkään Älypään Juhannus-visaa!
Kaunista ja oikein hyvää juhannusta Älypään pelaajille!Tällä viikolla selviää, miten Erika Vikman ja KAJ pärjäävät Euroviisuissa!
13.5.2025
Viisuihin voi virittäytyä vaikkapa pelaamalla Älypään Viisut-visaa, josta löytyy euroviisutunnelmaa aina viisujen alkutaipaleelta tähän päivään asti. Hauskaa euroviisuviikkoa Älypään pelaajille!
Käy kokeilemassa Älypään viisuvisaa!