Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin
Blogimerkintöjä: 923 kpl
Ilmaston lämpenemisiä7.4.2014 klo 12:59
Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan näinä päivinä lähinnä ihmisen toiminnasta aiheutuvaa globaalia ilmaston lämpenemistä.
Muutokset ilmastossa voivat olla kuitenkin myös muuta kuin vain lämpenemistä. Muutokset voivat tapahtua myös sadannoissa ja tuulikuvioissa. Paitsi ihmisen toiminnan tuloksena ilmastonmuutos voi aiheutua muutoksista merien lämpömekanismeissa, maapallon radan muutoksista, mannerlaattojen liikkeistä, auringon aktiivisuudesta, vulkaanisesta toiminnasta ja asteroiditörmäyksistä.
Niinpä voi käydä hyvinkin, että keskittymällä vain kasvihuonepäästöjen torjuntaan, voi joku maapallon suurista tulivuorista räjähtää ja päästää ilmoille sellaisen tuhkapilven, ettei sen läpi päivä paista eikä kuu kumota. Vastaava ilmiö tapahtuisi, jos taivaalta tipahtaisi suuri ?kivenmurikka? maapallolle. Siinä sitten menisi kaikkinainen luonnonsuojelutyö niin sanotusti hukkaan, jos olisimme keskittyneet vain torjumaan lämpötilan kohoamista.
Voi vain kuvitella, millainen arpominen siinä sitten on sen suhteen, mikä meitä oikein odottaa: kasvihuone vaiko pakastelaatikko. Eihän tuosta viimeisimmästä jääkaudestakaan niin kovin pitkä aika ole kulunut.
Oheisesta kuvasta, jossa virtaa talvinen Seinäjoki, voi ehkä päätellä ilmaston lämmenneen, koska joki ei ole jäätynyt. Ja koska Seinäjoella asuu melkoinen määrä ihmisiä, niin voihan tietysti olla, että jäätymättömyyden syy on juuri ja nimenomaan seinäjokisissa/seinäjokelaisssa. Tai sitten vain niissä, jotka ovat Seinäjoelle muuttaneet. Syy voi olla myös helsinkiläisissä edellyttäen, että eteläsuomalaisen ihmistoiminnan aiheuttamat lämpimät virtaukset ovat osuneet juuri tuohon kohtaan Seinäjokea.
Maapallon pyöreydestä2.4.2014 klo 18:22
Maapallo syntyi noin 4,5 miljardia vuotta sitten kuumasta ja sulasta kivi- ja metalliaineksesta. Kun Maa kasvoi, painovoima veti ainetta joka suunnasta tasaisesti kohti syntyvän planeetan keskipistettä. Aineksen jäähtyessä ja jähmettyessä Maa saavutti lopulta pyöreäksi katsottavan muodon. Maapallo ei ole kuitenkaan täysin pyöreä, vaan se on pohjois- ja etelänapojen kodalta litistynyt.
Jo kreikkalaiset filosofit tiesivät, että maa on pallonmuotoinen. Pythagoras 582-466 eaa. oli ensimmäisiä, joka väitti Maan olevan pallon muotoinen. Keskiajalla Maan pallonmuotoisuus oli ainakin tiedepiireissä tunnettu tosiasia. Maan lituskaisuuden ajatus eli kuitenkin ja voi hyvin lähinnä kirkollisissa piireissä. Myös varhaisemmissa kulttuureissa maapalloa pidettiin yleisesti litteänä, koska maapallo on niin suuri, ettei sen kaareutumista pysty paljain silmin havaitsemaan. Taivaskin näyttää olevan joka suunnassa samalla etäisyydellä, joten se muistuttaa suurta, maan ylle kaareutuvaa kupua.
Nikolaus Kopernikuksen aurinkokeskeistä teoriaa käsittelevä De revolutionibus julkaistiin vuonna 1543. Kirjassaan Kopernikus osoitti, että havainnot tähtien liikkeistä selittyivät parhaiten, jos ajateltiin, että Maa ja muut planeetat kiertävät aurinkoa. Tämä oli alkuna kopernikaaniselle vallankumoukselle tähtitieteen historiassa. Kopernikuksen teoria vahvistui, kun Galileo Galilei pystyi uuden keksinnön, kaukoputken, avulla toteamaan Kopernikuksen teoreettiset päätelmät paikkansapitäviksi.
Helpoiten Maan pallonmuotoisuuden voi osoittaa kameralla. Näin menetellen välttyy aivoja kuluttavalta teoretisoinnilta ja kaukoputken silmiä rasittavalta vaikutukselta. Onkin valitettavaa, ettei muinaiskreikkalaisilla ollut käytössään edes alkeellista digipokkaria tai Kopernikuksella ja Galileilla kunnon digijärkkäriä. Oheisesta kuvastahan käy ilmiselvästi esille se, että Maa on pallonmuotoinen. Joissakin kahviloissa pöytä keinuu mikä sekin osoittaa, että lattia mukailee maan pinnanmuotoja.
Niittokone24.3.2014 klo 14:24
Niittokone on lähinnä heinän leikkaamiseen tarkoitettu maatalouskone. Niittokone katkaisee kasvit, mutta ei silppua niitä. Katkaiseminen toteutetaan vanhoissa hevosvetoisissa niittokoneissa edestakaisin liikkuvilla terillä, uudemmissa traktorivetoisissa malleissa niittokoneen terät pyörivät.
Hevosvetoisissa niittokoneissa pyörien liike muutetaan vivuston välityksellä leikkuuterän edestakaiseksi liikkeeksi. Yksi vivuston osista on ramppa. Ramppa tarkoittaa sitä puusta tehtyä tankoa, joka liikuttaa vanhanajan niittokoneen terää edestakaisin. Siis kiertokanki tavallaan. Tästä rampasta lähtee ääni, jota voi kuvata kalkatukseksi. Siitä sitten on tiettävästi kehittynyt sanonta "panna ramppa kalkattamaan". Tosin puhutaan myös ramppaamisesta tallata merkityksessä. Tämä sanonta lienee taas ruotsin kielen peruja.
Niittokone esiteltiin Suomessa Uudenmaan ja Hämeen läänin maanviljelysseuran kokouksessa Helsingissä1858 ja koneita alettiin hankkia suurtiloille 1870 -luvulla, 1890 lähtien myös suurtiloja laajemmin. Aluksi hankittiin amerikkalaisia ja ruotsalaisia koneita, myöhemmin saksalaisia, kunnes oman maan tuotantoa saatiin aikaiseksi 1880 -luvulla, kun Turun rautateollisuusyhtiö ryhtyi niittokoneiden valmistajaksi.
Laajempi niittokoneiden kotimainen tuotanto käynnistyi 1925 Pietarsaaren konepajan toimesta. Vuonna 1960 niittokoneita oli käytössä 225 000 kappaletta mikä merkitsi sitä, että lähes 60 %:lla tiloista oli oma niittokone.
Niittokoneen keksi amerikkalainen Cyrus McCormic vuonna 1831. Heinänleikkuu- eli niittukonealkoi yleistyä Euroopassa 1850-luvulla.
Jyväskylän Harju21.3.2014 klo 18:40
Harju, Syrjänharju, Jyväsharju on maankohouma Jyväskylän keskustan ja Mäki-Matin välissä. Nimestään huolimatta Harju ei ole harju, vaan osa jääkauden aikaista Sisä-Suomen reunamuodostumaa. Harjun laelle johtavat kiviportaat ovat nimeltään Neron portaat kaupungininsinööri Oskar Neron mukaan. Harjun päällä kohoaa Harjun torni, joka on vuonna 1953 rakennettu Vesilinna, jossa pitää majaansa Keski-Suomen luontomuseo, näköalaravintola ja näkötorni. Alueella on myös vuonna 1926 rakennettu Harjun urheilukenttä ja kesäteatteri. Talvi- ja jatkosodan aikana mäen päällä toimi ilmatorjunta-asema. Talvisodan muistomerkiksi on paikalle pystytetty 2001 oheisen kuvan näköinen Boforsin ilmatorjuntatykki. Tykin ja petäjien takana häämöttää Jyväsjärvi. Tai ainakin pitäisi. Puiden takia häämöttämisen laita on niin ja näin.
Boforsin 40 millimetrin ilmatorjuntakanuuna on ruotsalaisen Bofors -tehtaan konstruoima ilmahyökkäysten torjuntaan suunniteltu sarjatuliase. Talvisodan aikana 40 ItK 38:lla ammuttiin alas 128 neuvostoliittolaista lentokonetta. Yhtä alasammuttua konetta kohti mainitaan joudutun ampumaan 392 laukausta. Talvisodassa mainittuja Boforsin tykkejä oli käytössä 78 - 100 kappaletta.
Norjalainen rannikkomaisema14.3.2014 klo 11:41
Oheisessa kuvassa ei ole norjalainen villapaita, eikä norjalainen voileipä, vaan tyylitelty kuva norjalaisesta rannikkomaisemasta. Kuvanoton aikoihin vallitsevin värisävy maisemassa oli sininen mikä sitten jostakin syystä näkyy myös kameran linssin läpi. Joka kertahan kamera ei suinkaan näe maailmaa samalla tavalla kuin kameran takana maisemaa katseleva kuvaaja.
Norjan rannikko on mutkitteleva ja siinä on paljon pitkiä ja kapeita vuonoja. Rantaviivan pituudeksi mainitaan vuonot ja saaret mukaan lukien 83 000 kilometriä, mistä saarten osuudeksi sanotaan 58 000 kilometriä. Norjan pisin ja syvin vuono on Sognevuono, joka on 200 kilometriä pitkä. Myös Norjassa on paljon järviä ja jokia. Suurin järvi on Mjøsa ja suurimmat joet Glomma eli Lågen sekä Teno.
Jäätaidetta7.3.2014 klo 19:52
Rauhanmerkin on suunnitellut taiteilija Gerald Holtom (1914 -1985) joskus 1950-luvun loppupuolella ja se muodostuu sanojen nuclear disarmament alkukirjaimista, joskin taiteilijan kerrotaan sanoneen merkin esittävän häntä itseään levittelemässä avuttomana käsiään. Joillekin taas merkki tuo mieleen Mercedes Benzin, joillekin kanan jalanjäljen.
Kuvan merkki on tuntemattoman taiteilijan askeltama Seinäjoen kesäteatterin edustalla sijaitsevan "ankkalammen" jäälle joitakin vuosia sitten.
Erilaisia rauhanmerkkejä on muitakin kuin edellä mainittu. Asiasta voi lukea lisää osoitteesta:
http://www.salsa.net/peace/symbol/
Paluu Puijolle20.2.2014 klo 19:59
Kuvassa on palattu jälleen Savon maalle. Tarkemmin sanottuja Puijon näkötorniin, koska Purjon näkötornia ei Älypään kysymyksenasettelujen mukaan ole olemassa. Puijon näkötornista avautuu näköala melko pitkälle savolaiseen metsä- ja järvimaisemaan, joita hieman rikkoo asutus ja jokunen tuotantolaitos. Näköalaa laajentaa se, että torni on rakennettu mäen päälle. Tämä jälkimmäinen seikka tekee hieman vaikeaksi arvioida sitä kummassa tornissa pelottaa enemmän Näsinneulassa vai Puijon tornissa. Näsinneulahan on rakennettu lähinnä kuoppaan kun taas Puijon torni on korkean mäen päällä. Vastaavasti kuitenkin Näsinneula on korkeampi. Pelkoa tietenkin helpottaa se, että järvi on lähellä molempia torneja, joten jos torni jostakin syystä romahtaa, niin on pieni mahdollisuus, että tipahtaa järveen sen sijaan, että osuisi vettä kovempaan aineeseen.
Savo, Savolax, on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Se sijaitsee Itä-Suomessa Karjalan ja Hämeen välissä. Suur-Savo alkoi muotoutua 1400 -luvulla, jolloin ensimmäinen Savon ja Hämeen välinen raja vahvistettiin. Keskiajalla Savo joutui useaan otteeseen puolustautumaan eri suunnilta tunkevia vihollisia vastaan.
Savon aluetta on asuttu yhtäjaksoisesti kivikaudelta lähtien. Arkeologisten löydösten perusteella on voitu päätellä savolaisten olevan sekoitus kolmesta eri kantaväestön osasta: lappalaisista, hämäläisistä ja karjalaisista.
Nykyään koko Savon alueella savolaiset puhuvat savolaismurteita. Savolaismurteet ovat levinneet laajalti myös maakunnan ulkopuolelle: Kainuuseen, Hämeeseen ja Pohjois-Karjalaan savolaisten kaskenpolttajien mukana, jopa Etelä-Pohjanmaan ruotsinkielisille alueille saakka. Nyky-Helsingissäkin voi tavata savoa puhuvaa väestöä.
Anarhichas lupus14.2.2014 klo 11:21
Anarhichas lupus eli merikissa, kissakala on pohjoisissa merissä, Pohjois-Atlantin rannikkoalueet, elävä vahvaleukainen kala. Se on yleensä alle metrin mittainen, väriltään harmaanvihreä tai mustan punaisen ruskea. Ruumiissa on 10-15 tummempaa poikkijuovaa. Se syö kovakuorisia selkärangattomia, kuten rapuja ja merisiilejä, jotka se murskaa tukevilla leuoillaan. Kissakalaa pidetään läntisissä naapurimaissamme uhanalaisena, koska sitä kalastetaan paljon ja se joutuu usein myös sivusaaliiksi muita pohjakaloja kalastettaessa ja koska pohjatroolaus tuhoaa sen elinympäristöä.
Merikissa elää kalliopohjaisissa vesissä, harvemmin hiekka- tai mutapohjaisissa. Kalan löytää yleensä 20-100, jopa 500 metrin syvyydestä. Myös nimitykset seawolf, Atlantic wolfisch, seacat tai susi-kala ovat käytössä. Keskimäärin susikalat painavat 10-40 kiloa ja voivat olla jopa 150 senttimetriä pitkiä. Kala on suosittu kohde myös urheilukalastuksessa.
Capra ibex5.2.2014 klo 17:28
Vuorikauris eli alppikauris, ibex (Capra ibex) on Alpeilla elävä vuohieläinlaji. Alppikaurisuros voi olla metrin korkuinen ja painaa sata kiloa. Naaras on kooltaan noin puolet tästä. Molemmilla sukupuolilla on sarvet, jotka voivat kasvaa jopa metrin pituisiksi. Kesällä kauris on vaalean ruskea, talvella väri on tummempi.
Lajia on uhannut sukupuuttoon kuoleminen, mutta laji on saatu pelastettua suojelutoiminnan avulla. Vuorikauriita yritettiin 1900 -luvulla istuttaa Suomeen, Inkoon Hättön saarelle, mutta kokeilu ei kuitenkaan onnistunut.
Kuvan kauris on varmuuden vuoksi kytketty pulteilla vuoren lohkareeseen. Menetelmä on varmasti ollut tarpeen kaatumisen ja auton alle jäämisen välttämiseksi. Vielä kun kaurista valvottaisiin kameralla ja lähistöllä olisi poliisipartio ja tutka, niin sen jälkeen kauris voikin jo viettää turvattua vanhuutta. Ellei kauriin uraa sitten eduskunnan päätöksellä pidennetä, jolloin kauris täytyisi varmaankin irrottaa, koska mitäpä pulteilla kiinni kytketty kauris paljoa pystyisi tekemään. Muuta kuin patsastelemaan.
Neuschwansteinin linna30.1.2014 klo 11:33
Neuschwansteinin linna sijaitsee Baijerissa, Etelä-Saksassa. Se on rakennettu 1800 -luvun lopulla ja se on saanut nimensä Richard Wagnerin oopperan Lohengrin mukaan. Baijerin tuolloinen kuningas Ludvig II rakennutti linnan yksityiseksi asumuksekseen. Linnan suunnittelijaksi mainitaan Christian Jank. Kauaa ei kuningas ehtinyt linnassa asua ennen kuolemaansa, joten linna jäi myös joiltakin osiltaan keskeneräiseksi. Esimerkiksi valtaistuinsalista puuttuu valtaistuin.
Rakennus on nykyisin yksi Saksan suosituimpia nähtävyyksiä. Linnassa vieraille vuosittain yli miljoona ihmistä. Linna mainitaan myös esikuvaksi Walt Disneyn satulinnalle elokuvassa Prinsessa Ruusunen.
Ludvig II oli Baijerin kuningas vuosina 1864-1886. Hänet tunnetaan käytökseltään omalaatuisena kuninkaana, joka rakennutti useita satumaisen hienoja linnoja. Vuonna 1886 hänet syrjäytettiin vallasta julistamalla hänet mielisairaaksi. Ilman lääkärintarkastusta tosin. Muutamaa päivää myöhemmin hän sitten kuolikin sopivasti, hukkumalla hämärissä olosuhteissa.
Älypää tiedottaa
Oikein hyvää itsenäisyyspäivää kaikille Älypään pelaajille!
6.12.2025
Linnan juhlia odotellessa ajan saa kulumaan Älypään Linnan juhlat -visan sekä Itsenäisyyspäivävisan parissa! Visoista löytyy paljon Suomen itsenäisyyteen, menneiden vuosien Linnan juhliin ja itsenäisyyspäivän viettoon liittyviä kysymyksiä! Rauhaisaa itsenäisyyspäivää kaikille!
Testaa tietosi Itsenäisyyspäivävisassa!
Testaa tietosi Linnan juhlat -visassa!Älypään jouluvisat ovat täällä!
1.12.2025
Nyt on taas se aika vuodesta, jolloin Älypään jouluvisat viihdyttävät pelaajia jouluvalmistelujenHyv Laita siis joululauluja soimaan, ota joulutortun seuraksi mukillinen glögiä ja testaa, mitä kaikkea tiedät joulun herkuista, jouluisesta musiikista ja erilaisista jouluperinteistä!
Testaa tietosi jouluvisassa!
Testaa tietosi joululauluista!
Testaa tietosi jouluruuasta!Pelaa uutta Suomipop-visaa!
26.9.2025
Älypään musiikkivisojen valikoima laajenee uudella Suomipop-visalla! Mikäli Kuumaan, Portion Boysin, Behmin ja muiden kotimaisten artistien musiikki on sinulle tuttua, tämä visa on juuri sinua varten! Laita siis suomipop soimaan ja testaa tietosi menneiden vuosien hiteistä ja viimeisimmistä uutuusbiiseistä!
Pelaa Suomipop-visaa!