Blogi - Phil Decker - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin

Blogi aloitettu: 25.5.2007
Blogimerkintöjä: 912 kpl

• Vanhan Rauman Kitukränn18.6.2013 klo 09:49

  Kitukränn on Vanhassa Raumassa sijaitsevassa katu. Kuninkaankadun ja Kauppakadun yhdistävä kapea kuja on kolmisen metriä leveä ja sitä pidetään Suomen kapeimpana katuna. Pituutta kadulla on noin 60 metriä.

  Kitukränn mainitaan ensimmäisen kerran kartassa vuonna 1784. Tieto käy ilmi Daniel Gadolinin vuonna 1756 piirtämästä kartasta tehdystä kopiosta.  Katu on kuitenkin todennäköisesti vielä tätäkin vanhempi.

  Kadun nimen jälkiosa tulee ruotsin kielen kujaa merkitsevästä sanasta gränd. Etuosa tulee todennäköisesti kituliaasta tai kitukasvuisesta. Toisen teorian mukaan se tulisi ruotsin kielen sanasta skit. Tuolloin kujaa olisi käytetty keskiaikaiseen tapaan jätteiden kaatopaikkana ennen viemäriverkoston rakentamista.

  Vanha Rauma on tiheään rakennettu, matala puutalokaupunki Rauman kaupungin keskustassa. Se on valittu Unescon  maailmanperintöluetteloon vuonna 1991 ja se on myös yksi Museoviraston vuonna 2009 määrittelemistä Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Puutalokaupunki paloi 1500-luvulla monta kertaa, viimeisin suuri palo oli vuonna1682.

  Vanha Rauman alueella sijaitsee noin kuusisataa rakennusta. Alue on kooltaan lähes 30 hehtaaria. Vanhimmat rakennukset ovat 1400-luvulta ja aluetta pidetään Pohjoismaiden laajimpana keskiajalta periytyvänä puukaupunkialueena.

   

  ---

• Secale cereale12.6.2013 klo 14:46

  Ruis, Secale cereale, on viljelyskasvi. Noin 1,5 % maailman viljellystä viljasta on rukiita. Tästä käytetään ihmisravinnoksi noin kolmannes.Ruis selviytyy ravinteiltaan ja kosteudeltaan vaatimattomassa maassa ja ilmastoltaan karuissa oloissa. Siksi ruis soveltuu vaatimattomuutensa vuoksi luomuviljelyyn parhaiten kaikista viljoista.

  Rukiita viljellään pääasiassa vain Euroopassa. Suurimmat tuottajamaat ovat Venäjä, Puola ja Saksa. Ruista syödään eniten sen pohjoisilla viljelyalueilla. Suomeen rukiita tuodaan vuosittain merkittävä määrä. Suomessa rukiin viljely on alkanut joskus 500-luvulla eaa. Rukiin suureen suosioon on vaikuttanut mm. se, että rukiin puinti on helppoa yksinkertaisinkin välinein, ruumenista puhdistetut jyvät ovat suoraan valmiita jauhettaviksi ja syksyllä kylvettynä ruis ehtii valmistua lyhyenäkin kesänä. Ruisleipä säilyy myös hyvin pitkään. Vuonna 2003 Suomen ruissato oli 72 800 tonnia. Suomi ei ole rukiissa omavarainen. Ruista tuodaan mm. Saksasta ja Puolasta.

  Ruis jaetaan kahteen päätyyppiin: syys- ja kevätrukiiseen. Syysruis kylvetään syyskesällä ja se talvehtii oraina. Syysrukiin sato korjataan seuraavana vuonna heinä-elokuussa. Kevätruis eli toukoruis kylvetään keväällä ja sen sato valmistuu saman vuoden syksyllä. Kevätruis on heikkosatoista eikä siitä ole jalosteita. Kevätruista kylvetään lähinnä epäonnistuneen syysrukiin paikalle tai erityisen laihoille maille.

  Toisin kuin muut viljellyt viljalajit, ruis on ristipölytteinen. Rukiin kukat vapauttavat siitepölyä valtavat määrät aurinkoisina kesäkuun päivinä. Tästä on peräisin ruotsin kielen ilmaisu "rågen ryker", suomeksi "ruis savuaa" eli heilimöi. Ristipölytteisyyden vuoksi rukiin jalostaminen on erityisen vaativa toimenpide.

  Kuvan ruis on viime juhannuksen, 2012, ajalta Skansenilta. Kyltissä lukee "råg", joten on syytä epäillä, että pellossa kasvaa nimenomaan ruista. Se sitten taas on oma lukunsa miksi ja mitä varten ruista Skansenilla kasvatetaan. Luultavasti kumminkin siksi, että alue on suurelta osin museoaluetta, joten lienee haluttu säilyttää ihmismielissä kuva myös rukiista.

  

  ---

• Tykkejä3.6.2013 klo 14:14

  Tykki on yleisnimitys suurikaliiperiselle tuliaseelle, joka ampuu raskaita ammuksia.Maailman ensimmäiset tykit olivat höyryllä toimivia tykkejä. Myös antiikin roomalaisilla oli höyrytykkejä. Vuoden 950 paikkeilla keksittiin Kiinassa ruuti. Tykki otettiin käyttöön 1200-luvun alkupuolella Kiinassa ja pian myös Mongoliassa.1300-luvun alussa tykki oli jo käytössä Euroopassa.

  Dora oli toisen maailmansodan aikainen suuri tykki eli 80 cm:n rautatietykki. Tykki valmistettiin Vuonna 1941 Kruppin tehtailla Saksassa. Yli tuhannen tonnin painoisen tykin toimintasäteeksi mainitaan 40 kilometriä. Doraa pidetään kaikkien aikojen voimakkaimpana taistelussa käytettynä tykkinä. 

  2B1 Oka puolestaan oli neuvostoliittolainen 420 mm:n moottorilla kulkeva tykki, moottorina V-12-5 diesel. Tykin koemalli valmistui 1957 suunnittelijana Kirov Plant. Tykin 20 metriä pitkä putki mahdollisti 750 kilon ammusten lennättämisen 45 kilometrin päähän. Ongelmana oli jokseenkin hidas latausoperaatio mistä syystä tykillä pystyi ampumaan vain kerran viidessä minuutissa. Tykin kehittelyä jatkettiin aina vuoteen 1960 jolloin tykin teknologia todettiin vanhentuneeksi. Tilalle tulivat ballistiset ohjukset.

  Paksu-Bertta, Dicke Bertha, oli ensimmäisen maailmansodan aikainen saksalainen 42 cm L/14-mallin haupitsi. Kruppin asetehtaan pääsuunnittelija Fritz Rausenberger suunnitteli tykin 1900-luvun alussa. Kruppin teollisuussuvun pää nimesi tykin vaimonsa Berthan mukaan. Ensimmäinen Paksu-Bertta valmistui joulukuussa 1913. Haupitsin kranaatit painoivat 820 kg ja sen suurin kantama oli 15 km ja koro 80 astetta. Paksu-Berttaa  rakennettiin kolmekymmentä ja niitä käytettiin mm. Verdunin taistelussa 1916.

  Kuvan tykki sijaitsee Azoreilla, muistaakseni Sao Brasin linnoituksen edustalla. São Brasin linnoitus rakennettiin 1500-luvulla suojelemaan kaupunkia, Ponta Delgadaa, merirosvoilta. Ponta Delgada on São Miguelin saaren pääkaupunki. Kaikkiaanhan Azorit muodostuu yhdeksästä tuliperäisestä saaresta, joista São Miguelin saari on suurin.

  

  ---

• Viipurin linna29.5.2013 klo 19:37

  Viipurin linna, ruots. Viborgs slott, sijaitsee Viipurissa, Karjalankannaksella, pienellä kalliosaarella Suomenvedenpohjan Viipurinlahteen yhdistävän salmen kupeessa. Linna rakennettiin vuonna 1293 ruotsalaisten Karjalaan tekemän kolmannen ristiretken aikana. Suomi menetti linnan talvisodassa ja uudestaan jatkosodan jälkeen Neuvostoliitolle.

  Linnan rakennutti Torkkeli Knuutinpoika, ruotsalainen marski, joka toimi kuningas Birgerin alaikäisyyden aikana sijaishallituksen johtajana. Torkkeli Knuutinpoika oli ruotsalainen valtaneuvos, joka toimi marskina ja sijaishallitsijana kuningas Birger Maununpojan alaikäisyyden (1290?1298) aikana. Hänen on perinteisesti katsottu johtaneen Suomeen ja Karjalaan suuntautunutta kolmatta ristiretkeä ja sen aikana perustaneen Viipurin linnan. Torkkeli Knuutinpoika mestattiin 1306, kun hän oli joutunut Birger Maununpojan epäsuosioon.

  Lada on venäläinen automerkki. Lada-nimi keksittiin alun perin Suomen markkinoita varten. Neuvostoliitossa ja Venäjällä auton nimi oli aikaisemmin Ziguli.  Ladan tehdas perustettiin Toljattiin Moskovan länsipuolelle. Tehdas rakensi yhteistyössä Fiatin kanssa Fiat 124:n vuoden 1967 mallin pohjalta Lada 1200-sarjan. Sarjan autoja valmistettiin aina vuoteen 1989 saakka. Suomessa nykyään myytävät Lada-mallit ovat tiettävästi Kalina ja Niva. Kalinaa on myyty Suomessa nimellä Lada 119.

  

  ---

• Radiomäki, Lahti20.5.2013 klo 11:20

  Radiomäki, Selänmäki, Hautausmaanmäki, on Lahden kaupungin keskustassa sijaitseva Salpausselän harjuun kuuluva mäki. Se on saanut nykyisen nimensä Yleisradion radioasemasta, jonka kaksi 150-metristä radiomastoa yhdessä Lahden stadionin hyppyrimäkien kanssa toimivat Lahden maamerkkeinä. Aseman lisäksi mäellä on Lahden vanha hautausmaa ja Radiomäen urheilukenttä. Mäkeä on myös kutsuttu ennen hautausmaan perustamista Korkeamäeksi Lämpysenmäeksi tai Selänmäeksi.

  Sisällissodan aikana vuonna 1918 mäellä käytiin taisteluja, koska kaupunkia hallinnut punainen kansanvaltuuskunta oli sijoittanut alueelle tykkejä. Sodan jälkeen vanhalle hautausmaalle haudattiin kaupungin valtauksessa kaatuneet saksalaiset sotilaat. Vuonna 1920 Lahden kaupunki pystytti haudalle punagraniittisen Lahden taistelussa kaatuneiden saksalaisten muistomerkin (Urho Heinänen - Vila Martin), jonka jalustaan on hakattu teksti Sankareina kaatuneille saksalaisille sotilaille - Den gefallenen deutschen Helden - sekä sotilaiden nimet.

  Radiomäeltä on näkymä Vesijärvelle ja ylipäätään Lahden keskustaan. Lahti on rakentunut Radiomäen ympärille samaan tapaan kuin esimerkiksi Jyväskylä Harjun ympärille. Olen yrittänyt selvittää missä on Harjulan seljänne, mutta tuloksetta. Olisiko jossakin Tampereella? Menee ja tietää. Ainakin Radiomäellä kasvaa sopiva puu, jonka ylimmällä oksalla voisi lauleskella Kesäpäivää Kangasalla. Tosin Kangasala on Lahdesta pitkälti Tampereelle päin eikä Roinetta sen enempää kuin Längelmävettäkään pahemmin näy.

  

  ---

• Koivu ja aurinko (tähti)10.5.2013 klo 18:51

  Aurinko on maata lähinnä sijaitseva tähti. Auringon ympärillä olevat planeetat ja muut kappaleet muodostavat aurinkokunnan. Auringon perinteisiä suomalaisia nimiä ovat Päivä, Päivyt ja Päivänkehrä. Aurinko kiertää muiden tähtien tavoin Linnunradan keskipistettä.

  Aurinko muodostui vajaa viisi miljardia vuotta sitten ja noin viiden miljardin vuoden kuluttua sen energiavarat loppuvat. Aurinko koostuu kuumasta vedystä ja heliumista. Atomien fuusioituessa Auringon ytimessä vapautuu valtavat määrät energiaa. Viiden miljardin vuoden kuluttua vety loppuu ja aurinko alkaa hitaasti laajentua ja muuttua punaiseksi. 

  Auringon ja muiden tähtien energia on peräisin niiden sisäosissa tapahtuvista fuusioreaktioista. Myös maan päällä fuusiota on yritetty saada aikaiseksi sähköntuotantoon jo vuosikymmenten ajan, mutta toistaiseksi sen ainoa toimiva sovellus on vetypommi. Fuusiolle vastakkainen reaktio on fissio, jossa raskas atomiydin hajoaa kahdeksi kevyemmäksi.

  Auringon olemassaolon voi paremman puuttuessa päätellä kuvan koivikon latvaosista, joista heijastuvan valon voi olettaa kuuluvan auringolle. Toinen vaihtoehto on tietenkin turbokuu, mutta sellaiset ovat suhteellisen harvinaisia, joten aurinko on tässä tapauksessa kuuta todennäköisempi valon lähde. Kuva on otettu parisen vuotta sitten, joten voi olla, ettei kysymyksessä olevaa aurinkoa enää ole. Toinen vaihtoehto on tietenkin se, että koko koivikko on ankarien talvien vaatimuksesta hakattu klapeiksi.

  

  ---

• Fragaria vesca2.5.2013 klo 16:35

  Ahomansikka eli metsämansikka (wild strawberry, smultron, metsmaasikas) on ruusukasvien heimoon ja mansikoiden sukuun kuuluva kasvi. Tieteelliseltä nimeltään metsämansikka on Fragaria vesca. Ahomansikkaa kasvaa koko Euroopassa Lapin pohjoisosia ja Espanjan eteläosia lukuun ottamatta.

  Mansikan marja syntyy kukkapohjuksen turvotessa. Mansikka onkin nimeltään pohjushedelmä. Pohjushedelmän pinnalla ovat pienet pähkylähedelmät. Tavallisessa kielen­käytössä mansikkaa pidetään marjana, mutta kasvitieteessä käytetyn määritelmän mukaan se on epähedelmä. Mansikoiden varsinaisia hedelmiä ovat pähkylät eli pienet siemenet pohjusmarjan ulkopinnalla. Mansikat lisääntyvät siementen lisäksi rönsyistä.

  Ahomansikka on kuivahkojen mutta rehevien tienvarsien, rinnelehtojen, kallioniittyjen ja hakkuualueiden kasvi. Se menestyy Suomessa Etelä-Lappiin asti; etelä- ja keskiosissa maata se on yleinen. Vuosisadan vaihteessa, jolloin kaskitalous kukoisti, mansikka kasvoi runsaana viljelystä poistuneilla laidunahoilla. "Oma maa mansikka, muu maa mustikka" -sanonta liittynee pikemminkin kaskeamalla raivattuun omaan maapalstaan kuin kotimaan ihannointiin

  Ahomansikkaa mainitaan käytetyn jo kivikaudella ja ensimmäisenä sitä viljeltiin muinaisessa Persiassa. Myöhemmin ahomansikka on viety Kaukoitään ja Eurooppaan, jossa sitä viljeltiin laajasti aina 1700-luvulle asti kunnes puutarhamansikka alkoi syrjäyttää sen viljelyn.

  

  ---

• Suomessa valmistetut traktorit23.4.2013 klo 15:04

  Tiedon etsiminen netistä on kuin neulan etsiminen heinäpellosta. Askare tuntuu toivottomalta. Olen yrittänyt selvittää Suomessa valmistetut traktorit, mutta mitään varmuutta siitä, olenko saanut kaiken selville, minulla ei ole. Joka tapauksessa näyttää siltä, että ensimmäinen Suomessa valmistettu traktori on nimeltään Kullervo. Tosin sekin on ongelma sinänsä, onko Kullervo traktori, koska muinoin traktorista käytettiin nimitystä moottorivetäjä.

  Ensimmäiset traktorit eivät kuitenkaan olleet suomalaisia, vaan usalaisia Allwork -moottorivetäjiä, joita toi maahan Keskusosuusliike Hankkija. Sitä ennen ovat kuitenkin suomalaiset yksityishenkilöt tuoneet maahan traktorin kaltaisia koneita.  Jo vuonna 1908 mainitaan traktoriksi katsottava kone hankitun Mustialan tilalle Elimäelle.

  Kullervon valmistus aloitettiin kesällä 1919 Turussa. Turun Rautateollisuus Oy/Åbo Jernmanufaktur Ab:n toteuttamana. Hankkeen johtajina toimivat vapaaherra Carolus Wrede ja hänen poikansa.  Tuotenimi Kullervo on arvatenkin Kalevalasta peräisin. Kullervossa oli nelisylinterinen kaasutinmoottori, jonka iskutilavuus oli 7,4 litraa ja suurin teho 30 hv/850 r/min. Vaihteita oli kaksi eteen ja yksi taakse päin. Kullervo painoi 2200 kg. Kullervon tuotantoa jatkettiin vuoteen 1924, jolloin yhtiö lopetti maatalouskonetuotannon. Kullervon valmistusmääräksi on arvioitu 200 kappaletta.

  Maaseudun koneellistaminen alkoi maassamme lukuisissa pajoissa ja verstaissa, joissa kyläsepät itse rakensivat erilaisia työvälineitä, raaka-aineista ja osista, joita sopivasti löysivät. Tähän joukkoon kuuluu Nils Eriksson, joka veljiensä kanssa kehitti ja rakensi traktorin nimeltään "Ideal", Lielahden Nilsbyn kylässä. Ensimmäisissä malleissa runko oli tehty puusta ja pyörät olivat metallia. Idealin valmistus alkoi 1936-37 ja päättyi 1940-luvun loppupuolella.  Idealeja mainitaan valmistetuksi 45 kappaletta.

  Takra Oy oli 1950-luvun alkupuolella Tampereen Nekalassa toiminut traktorinvalmistaja. Linja-autoyhtiönä toimintansa aloittanut yritys alkoi valmistaa toisen maailmansodan aikana autojen varaosia ja 1950-luvun alussa yhtiö valmisti n. 880 kpl Takra-merkkistä traktoria samoihin aikoihin, kun alkoi myös tunnetuimman traktorimme eli Valmetin tuotanto.

  Valmetin ensimmäinen prototyyppi valmistui vuonna 1949 Valtion tykkitehtaalla eli nykyisillä Rautpohjan tehtailla Jyväskylässä. Valmet muuttui Valtraksi vuonna 2001.

  Ruotsalaista Volvo BM:ää on koottu Suomessa Fiskarsin tehtailla Porvoossa 1966 - 68 välisenä aikana muutama sata kappaletta. Myös löytyy mainintoja Vaasa -traktorista, joita olisi valmistettu jokunen kappale, mutta tiedot Vaasa -traktorista ovat vaikeasti löydettäviä.

  Suomen traktoristumisen kehitys näyttää seuraavalta. Vuonna 1920 oli maassamme traktoreita 147, vuonna 1930 jo 2000 ja kymmentä vuotta myöhemmin liki 6000. 1950 -luvun lopulla traktoreiden lukumääräksi mainitaan 75 000. Seuraavalla vuosikymmenellä lukumäärä tuplaantui.  Tällä haavaa traktoreita lienee pitkälti yli 300 000 ja mikä mielenkiintoisinta, väitetään, että eniten traktoreita löytyy Helsingistä, jos tarkasteluyksiköksi otetaan kunta, jossa traktoreita on eniten. Traktorien lukumäärällä mitaten voikin kysyä, mitä mahtaa ilmaus "lande" viimekädessä tarkoittaakaan.

  

  ---

• Viivakoodi9.4.2013 klo 11:54

  Viivakoodi on informaation esitysmuoto, jossa tietoalkiot koodataan optiseen koneellisesti luettavaan muotoon. Viivakoodeissa jokaista merkkiä vastaa tietynlainen mustien ja valkoisten raitojen tai pisteiden yhdistelmä. Viivakoodin keksivät Norman Joseph Woodland ja Bernard Silver vuonna 1949 Yhdysvalloissa.

  Silver oli kuullut erään kauppiaan haaveilevan laitteesta, ­jolla voisi lukea tuotteiden tietoja. Woodland ja Silver päättivät kokeilla tuote­tietojen tallentamiseen morseaakkosten viivoja ja pisteitä. Pisteet olivat kuitenkin liian pieniä ­luettaviksi, joten he ­pää­tyivät venyttämään pisteet ohuiksi ja viivat paksuiksi viivoiksi. Viiva­koodinlukijan he valmistivat 500 watin sähkölampusta. ­Viivakoodit alkoivat yleistyä tuotteissa 1960-luvulla koodinlukulaitteiden ­tultua markkinoille.

  Suomessa yleisin tavaroiden tunnistamiseen käytetty viivakoodistandardi on EAN. Koodi koostuu yleensä kaksinumeroisesta maa- tai aluetunnuksesta (Suomi=64), viisinumeroisesta valmistajan tunnuksesta ja viisinumeroisesta vapaasti valittavasta tuotekoodista. Maa- tai aluetunnus kertoo missä maassa tuotteelle on annettu EAN-koodi. Se ei siis välttämättä kerro tuotteen valmistusmaata.

  Kun Yhdysvalloissa oli tehty päätös elintarviketuotannon UPC-koodista (Uniform Product Code), jota voitiin lukea suoraan optisesti tuotepakkauksesta, tämä päätös vaikutti siihen, että Euroopassa katsottiin olevan järkevää päätyä samaan koodirakenteeseen ja symboliseen esitystapaan.Toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi perustettiin virallinen organisaatio European Article Numbering Association, EAN. Jäsenkunnan laajennuttua Euroopan ulkopuolelle organisaation nimeksi muutettiin EAN International.

  Suomessa on käytössä EAN-13-koodi (13 numeroinen koodi) ja EAN-8-koodi. Ensisijaisesti käytetään EAN-13-koodia, joka on perusmuoto. Pienikokoisten tuotteiden koodina käytetään joskus EAN-8-koodia, joka ei ole EAN-13:n lyhennetty versio vaan itsenäinen koodi, joka on tarkoitettu käytettäväksi tuotteissa, joissa täyspitkälle koodille ei ole tilaa.

  

  ---

• Hyvää Pääsiäistä 2013!28.3.2013 klo 11:57

  Itämeri on maailman toiseksi suurin murtovesiallas Mustanmeren jälkeen. Itämeren erottaa Pohjanmerestä Kattegatin salmi Ruotsin ja Tanskan välissä. Itämeri  on poikkeuksellinen meri alhaisen suolapitoisuutensa, vuoroveden heikkouden, mannerlaatan päällä sijaitsemisen ja siitä johtuvan mataluuden takia. Itämeren keskisyvyys on 54 metriä ja syvin kohta 459 metriä.Itämeren suurimpia saaria ovat Gotlanti, Öölanti, Ahvenanmaa sekä Saarenmaa ja Hiidenmaa.

  Pääsiäinen puolestaan on erilaisten taikojen ja uskomusten aikaa. Ennen vanhaan Suomessa uskottiin muiden muassa, että aurinko tanssi pääsiäisaamuna, minkä ajateltiin olevan hyvän vuodentulon enne. Pohjanmaalla taas oli tapana piiskata lapset pitkänäperjantaina Kristuksen kärsimysten vuoksi. Itäisemmässä Suomessa on ollut perinteenä herättää pääsiäisyönä kylän kaikki talot. Tämä onnistui erilaisten paimentamiseen liittyvien pillien, torvien ja lehmänkellojen avulla. Menettelyllä pyrittiin pitämään pedot pois karjan kimpusta. Jotta menettely olisi oikein suoritettu piti metelöitsijät yrittää kastella heittämällä vettä heidän päälleen. Petokannan käsittämättömän lisääntymisen vuoksi keinoa kannattaisi kokeilla varmaan vielä tänäkin päivänä. Näin jo siitäkin syystä, että uuspakanuus on pikemminkin lisääntyvä kuin vähenevä ilmiö.

  

  ---