Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin
Blogimerkintöjä: 917 kpl
Luonnonilmiö Lahdessa kesällä 201412.11.2014 klo 18:03
Sateenkaari on ilmakehän optinen ilmiö. Se syntyy, kun valo taittuu vesipisaran etupinnasta, heijastuu pisaran takapinnasta ja taittuu jälleen pisaran etupinnasta. Koska vesipisara on dispersiivinen, valkoinen valo hajoaa väreiksi muodostaen sateenkaareksi kutsutun ilmiön.
Ensimmäiset tunnetut sateenkaareen liittyvät uskomukset ovat sumerilaista ja kaldealaista perua. Sateenkaarta pidettiin tuolloin tulvan enteenä. Kreikassa sateenkaari yhdistettiin Iris -jumalaan, joka oli huonojen uutisten tuoja. Suomalaisessa mytologiassa sateenkaari oli Ukko -jumalan jousi, jolla Ukko ampui salamoita ja siirtolohkareita.
Sateenkaaren värit menevät siten, että uloimpana on punaista, sitten oranssia, keltaista, vihreää, sinistä ja sisimpänä violettia. Sateenkaaren värit ovat aina tässä järjestyksessä joitakin sateenkaaren erikoistapauksia lukuun ottamatta.
Lahti puolestaan on kaupunki Päijät-Hämeen maakunnassa, Vesijärven etelärannalla. Syyskuussa 2014 Lahdessa kerrotaan olleen 103 667 asukasta. Lahti on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki ja nuorin Suomen niin sanotuista vanhoista kaupungeista.
Renkomäen Ristolassa tehtyjen kaivausten perusteella Lahden seudulla on ollut asutusta jo 9000 vuotta sitten. Näin ollen Lahti on yksi Suomen vanhimmista tunnetuista asuinpaikoista. Ensimmäinen asiakirjamaininta Hollolan pitäjään kuuluneesta Lahden kylästä on vuodelta 1445. Hämeen maakirjassa vuodelta 1558 mainitaan Lahden kylässä olleen 24 taloa.
Törnävä Beach30.10.2014 klo 14:47
Kyllä, näette aivan oikein, kyllä kuvassa on hiekkaa ja vettä. Ja kun näin on, niin kysymyksessä on tietysti uimaranta, beach. Ja vielä kun hiekka ja vesi sijaitsee Törnävällä, niin yksinkertaisen logiikan sääntöjen ja kieliopillisen assosiaation perusteella kysymyksessä on Törnävä Beach. Englannin kielen sanakirjan mukaan beach tarkoittaa samaa kuin ranta, uimaranta, hiekkaranta, biitsi, rantsu.
Kuva on otettu syksyllä syyskuun 2014 aikaan tehdyllä ohikulkumatkalla vähän ennen sateen puhkeamista. Siitä syystä ilmeisesti kastumisen pelon vallassa paikalliset asukkaat eivät ole uskaltautuneet veteen, vaan ranta näyttää ikään kuin ihmisvapaalta. Myöskään auringonottaminen ei ole mielekästä, jos taivas on pilvessä ja vesisade uhkaa. Ehkä sitten pakkasten tultua ja joen jäädyttyä paikalle ilmaantuvat avantouimarit edellyttäen, ettei joki jäädy pohjaa myöten, niin ettei uimakelpoista vettä enää löydy. Siitä ei tosin ole tietoa, harrastetaanko Seinäjoella, johon kaupunkiin Törnävän kaupunginosa kuuluu, avantouintia, mutta pohjalaisuuden tuntien ilmiö, siis avantouinti, saattaa olla enemmän kuin todennäköistä.
Näin jo siitäkin syystä, että pohjalaisessa saunassa esimerkiksi ihmisoikeuksiin kuuluu saada palella myös saunan lauteilla. Oikeus tarkoittaa sitä, että kenenkään ei ole pakko olla löylyssä, jonka lämpötila ylittää nolla celsiusta. Tämä oikeus luultavasti puuttuu perustuslaista, mutta tuskin kauaa. Samalla kun pakkotyö ja vastikkeellisuus lisätään perustuslakiin, niin myös oikeus vapaaseen vilutukseen sinne kirjattaneen.
Syksyinen SOTE -maisema18.10.2014 klo 17:17
Nykyisin, tai itse asiassa, ei vieläkään ole käytössä sote -alueita, vaan sosiaali- ja terveyspalvelut järjestää kunta, kuntayhtymä tai yhteistoiminta-alue. Perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimen tehtävät pitää järjestää vähintään 20 000 asukkaan kunnassa tai yhteistoiminta-alueella.
Nyttemmin nämä tämmöiset 20 000 asukaan hartiat on katsottu kuitenkin liian hentoisiksi, joten sote -palvelujen järjestäminen tulevaisuudessa perustuu nykyistä paljon suuremmalle väestöpohjalle. Termi sote muodostuu siis sanoista sosiaali ja terveys. Mitä sitten lienevätkin. Suomalaisethan ovat kautta historian olleet epäsosiaalisia ja enemmän tai vähemmän sairaita?
Sote -uudistuksen pyrkimyksenä on muodostaa niin sanottu sote-alue tietyn alueen kuntien muodostamasta kuntayhtymästä, jolla olisi vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä alueellaan. Tämän hetken tietojen mukaan 1.1.2017 alkaen pitäisi olla ainoastaan viisi sosiaali- ja terveysaluetta, jotka järjestävät kaikki julkiset sote -palvelut.
Uudistusta on perusteltu usein hyvinvointivaltion pelastamisyrityksenä. Todellinen motiivi lienee kuitenkin julkisen vallan säästötarpeet. Kenties sosiaali- ja terveyspalvelut saadaan säilymään suurissa taajamissa, mutta reuna- alueilla, provinssissa, hyvinvointivaltio pakenee sitä mukaa kuin sote -palvelut karkaavat asutuskeskuksiin. Sitä paitsi uudistus tuskin tuo säästöä muuten kuin toimintoja yksityistämällä.
Eipä olisi ihme, tai ensimmäinen kertakaan, kun syrjäseutujen paikallinen k -kauppa ryhtyy järjestämään sairaanhoito- ja synnytyspalveluita, järjestää taksikyydityksiä ja sakottaa niin salaviinan polttamisesta- kuin väärällä puolella maantietä kulkeviakin. Nämä jälkimmäiset laillisuus- ja järjestyksenpitotehtävät nyt ainakin k -kauppa saa hoitaakseen jahka Paateron apulaisseriffi -idea saa tuulen purjeeseensa.
Kuvassa on pieni näyte eteläpohjaisesta sote -alueesta, syksyisestä rantamaisemasta Seinäjoen törnämiltä, itse asiassa törnäviltä. Tuosta ei ole kuin kivenheitto Törnävä -beachille, joka on kuuluisa hiekkaranta Seinäjoella.
Seinäjoen kaupunginkirjasto Apila5.10.2014 klo 08:56
Tässäpä loistelee uusi Seinäjoen kirjasto tangomarkkinaillan kesäisessä iltapäiväauringossa vuonna 2014. Kirjasto avattiin 20.8.2012. Kirjaston on suunnitellut arkkitehtitoimisto JKMM, joka voitti kutsukilpailun 2008. Pääarkkitehtinä on toiminut Asmo Jaaksi, sisustusarkkitehtina Päivi Meuronen ja projektiarkkitehtinä Aaro Martikainen.
Rakennus muistuttaa ylhäältä katsottuna kolmilehtistä apilaa ja siitä kirjaston nimeksi tuli Apila. Julkisivu on kuparia, jossa on suomupintainen kuvio. Kirjaston pinta-ala on 3500 neliömetriä ja yleisölle avoimia kerroksia kaksi. Lainaus ja palautus on automatisoitu. Tosin henkilökuntaakin on paikalla.
Automaatiossa on käytetty hyväksi RFID -teknologiaa (Radio Frequency Identification) eli radiotaajuinen etätunnistus. Se on menetelmä tiedon etälukuun ja -tallentamiseen käyttämällä RFID -tunnisteita eli tageja. RFID -tunniste tai saattomuisti on pieni laite, joka voidaan sisällyttää tuotteeseen valmistusvaiheessa tai liimata siihen jälkikäteen tarralla. RFID -tunnisteet sisältävät antennin voidakseen lähettää ja vastaanottaa radiotaajuisia kyselyitä RFID -lähetin-vastaanottimelta.
Lisää tietoa kirjastosta löytyypi osoitteesta: http://seinajoenkirjasto.blogspot.fi/p/blog-page.html
Auringonlasku Seinäjoella1.10.2014 klo 16:18
Auringon sanotaan nousevan idästä. Jostakin syystä, vaikka luulisi, että länsimaissa auringon pitäisi nousta nimenomaan lännestä. Tuntuu nimittäin vähintäänkin kummalliselta, että aurinko nousee juuri idästä ja valaisee ensimmäisenä idän, vaikka asian pitäisi länsimaisen sivistyksen ylivoimaisuuden perusteella olla täsmälleen päinvastoin. Jotta aurinko saataisiin nousemaan lännestä, pitäisi auringon paikka miettiä uudelleen. Tällöin Ville Niinistökin olisi tyytyväinen. Ei pääsisi enää valittamaan suomettumisesta, jolla perinteisesti on ymmärretty lähinnä vaaka-asentoa itään päin.
Oheisessa kuvassa, valitettavasti, näkyy vain auringonlasku, eikä sekään ole ilta Välimerellä (mediterranean evening), vaan auringonlasku Seinäjoella syyskuun viimeisenä päivänä vuonna 2014. Yritin todistaa kuvan avulla sen, ettei aurinko suinkaan laske mereen, vaan Seinäjokeen, mutta ilta kuvanottoaikaan oli vielä siksi nuori, ettei punaisen kiekon hulahtamista Seinäjokeen vielä ollut havaittavissa. Toinen mahdollinen selitys on se, ettei kamerassani ollut riittävästi pikseleitä ja kuvasta tuli siksi sen verran epätarkka, että aurinko jäi möllöttämään metritolkulla joen yläpuolelle.
Pietro Frosini, 1885 Catania, Sisilia - 1951 New York, oli italialais-amerikkalainen harmonikkataiteilija, säveltäjä ja sovittaja, jota pidetään yhtenä merkittävimmistä 1900 -luvun pioneereista harmonikkamusiikin alalla. Hänet tunnetaan myös harmonikan velhona "The Wizard of Accordion". Ilta Välimerellä on yksi hänen tunnetuimmista sävellyksistään. Useasti mainittu Ilta Välimerellä (Love Smiles) soitetaan harmonikkakisoissa, mutta kyllä sävellyksen voi soittaa kitarallakin ( esimerkiksi: http://www.youtube.com/watch?v=uW2g6aKA_vM).
Joki (River)24.9.2014 klo 16:10
Joki on luonnon muovaama maanuoma, jossa virtaa, kas kummaa, vettä. Vesi jokiin saadaan sateista tai maanalaisista lähteistä. Aluetta, jolla satanut vesi valuu joen uomaan, kutsutaan joen valuma-alueeksi. Tämän alueen rajoja kutsutaan vedenjakajiksi. Joen alkupäätä kutsutaan yläjuoksuksi ja joen loppupäätä alajuoksuksi. Sivujoki on joki, joka päättyy suurempaan jokeen. Jokea pienempiä vesireittejä ovat puro ja oja. Ojia puolestaan ovat ainakin avo-oja ja salaoja.
Jokiin liittyviä termejä ovat muiden muassa (wikipedia -sanakirjan mukaan):
Akanvirta, koste, joka on takaisin vastavirtaan suuntautuva virtaus rantojen tuntumassa ja esteiden takana.
Juolua on joen mutkasta lietteen kerääntymisen vuoksi eriytynyt lampi.
Koski on joen osa, jossa laskeutuvan maaston vuoksi voimakas virtaus aiheuttaa aaltoilua ja kuohumista.
Köngäs on jyrkkä vaahtoava vesiputous.
Lehmänselkä on koskessa veden sileäksi kuluttama isohko vedenalainen kivi.
Luusua on järvesta alkavan joen lähtöpaikka.
Niva on joen voimakas virtapaikka, joka ei täytä kosken tunnusmerkkejä.
Pudas on takaisin pääjokeen yhtyvä joen haara.
Sahi on koskipaikan alapuolelle kertynyt pienten kivien muodostama matalikko.
Suvanto on hitaan ja rauhallisen virtauksen alue.
Suisto eli delta on joen loppupiste, jonne joen kuljettama maa-aines kertyy usein viuhkamaiseksi muodostelmaksi.
Särkkä on irtonaisesta aineksesta muodostunut pinnanalainen aineskasautuma.
Vuolle on voimakas virtapaikka, joka ei täytä kosken tunnusmerkkejä. Nimitystä käytetään yleensä Etelä-Suomen jokien virtapaikoista.
Kuvan joki esittää Seinäjokea armon vuonna 2014. Kuvaa on manipuloitu sen verran, että siitä on poistettu turhia pikselejä eli kuvapisteitä. Siitä ei sitten ole tietoa, mitenkä vuosi 2014 erityisesti olisi armon vuosi, mutta tiettävästi ainakin ennen muinoin oli tapana ilmaista vuosiluvut sanonnalla armon vuonna se ja se. Ennen ihmiset keksivät muitakin hyviä sanontoja, kuten tosi kuin vesi ja pitää kuin seula, terävänä kuin porkkana jne.
Urajärvi17.9.2014 klo 18:11
Kivenheiton päässä Urajärven kartanosta sijaitsee Urajärvi. Kiveä heittäessä kannattaa varoa, ettei kivi osu vahingossa Urajärven kummitukseen. Voi nimittäin olla, ettei henkiolentoa välttämättä huomaa kiveä heittäessään. Jos heiton jälkeen kuuluu jonkinlainen ääni tai parahdus, niin luultavasti kivi on osunut kummitukseen. Siksi suosittelen, ettei etäisyyttä kartanosta järveen kannata kokeilla kiveä heittämällä. Sen sijaan olen ajatellut ryhtyä valokuvaamaan kummituksia. Ties vaikka hyvä kummituskuva yltäisi aina vuoden uutiskuvaksi asti. Öiseen aikaan kameran bulb -tilalla kuvaamalla kummitus luultavasti materialisoituisi digitaalisiksi kuvapisteiksi.
Bulb eli aikavalotustoiminnolla kuvaaja säätelee kameransa valotusajan pituutta. Termi on analogisen valokuvauksen ajalta, jolloin Bulb tarkoitti vanhanajan lankalaukaisinta, jonka tarvitsema paine saatiin aikaiseksi puristettavalla kumipallolla.
Mutta itse Urajärvi. Se sijaitsee, kuten on käynyt jo ilmikin, Päijät-Hämeessä, Asikkalan kunnassa. Järvessä on useita saaria ja järven pinta-ala on noin 446 hehtaaria. Järven keskisyvyys on noin kuusi metriä eikä syvinkään kohta yllä 16 metriä alemmaksi. Urajärvi kuuluu suojeltaviin Natura 2000 -alueisiin.
Karulle järvelle ominaisesti kalakanta järvessä on ahvenvaltainen, mutta järvessä sanotaan olevan myös kohtalainen muikkukanta. Sen lisäksi järveen on istutettu järvitaimenta, haukea, plankton- ja peledsiikaa. Täplärapuja löytyy niin ikään, mutta niiden olemassaolon kerrotaan olevan laittoman toiminnan tulos.
Järven kasvillisuus on poikkeuksellinen, sillä Urajärvi on yksi Suomen harvoista hentonäkinruohon ja notkeanäkinruohon kasvupaikoista. Hentonäkinruoho (Najas tenuissima) ja notkeanäkinruoho (Najas flexilix) ovat uhanalaisia kasveja koko maailmassa. Hentonäkinruoho on Suomen harvinaisimpia kasveja, mutta sitäkin harvinaisempi on vielä notkeanäkinruoho. Seuraavalla kerralla Urajärveen kannattaneekin tutustua paitsi kummituskuvauksen niin myös botaniikan näkökulmasta.
Urajärven kartano29.8.2014 klo 16:25
Urajärvi on kylä Asikkalassa, Päijät-Hämeessä. Kylän asukasluvuksi mainitaan noin neljäsataa ja kesävieraiksi pari tuhatta. Merkittävin nähtävyys kylässä lienee Urajärven kartanomuseo, joka oli von Heidemanin suvun omistuksessa vuosina 1672-1917. Kartanon viimeiset asukkaat olivat naimattomat sisarukset Hugo ja Lilly von Heideman, jotka testamenttasivat kartanon ylläpidettäväksi kartanomuseona.
Urajärven kartanomuseo on yksi maamme vanhimmista. Se on ollut avoinna yleisölle jo vuonna 1928.
Kartano syntyi vuonna 1653, kun luutnantti Berent Möller otti viljelykseen viisi lahjoituksina saamaansa autiotilaa. Tilan mainitaan olleen tuolloin noin kuuden manttaalin (10700 hehtaaria) suuruinen. Vuonna 1672 luutnantti Möller myi kartanon everstiluutnantti Georg Heidemanille, jonka suvun hallussa kartono säilyi aina vuoteen 1917.
Tarkempia tietoja kartanon historiasta löytyy osoitteesta:http://www.nba.fi/fi/museot/urajarven_kartanomuseo/historia
Elisabet Aho tunnetaan historiallisista Urajärven kartanoon sijoittuvista romaaneistaan: Valkea kuin uni, Lilly ja Kartanon tiellä. Kaikissa romaaneissa käsitellään elämää kartanossa ja sen ympäristössä. Valkea kuin uni perustuu todellisiin tapahtumiin. Se kertoo Axel von Heidemanista ja hänen nuoresta ja kauniista vaimostaan Sofiasta. Draama syntyy kun rouvan rinnalle kohoaa yksi kylän piioista.
Lilly keskittyy nimensä mukaisesti Lilly von Heidemanin elämään. Lilly von Heideman oli naisasianainen, joka piti kylän naisille muiden muassa luku- ja keskustelupiirejä. Lilly Heideman kävi Heinolassa edistyksellisen Wilhelmina Elisabet Nordströmin ruotsinkielisen tyttökoulun ja hänestä kasvoi yhteiskunnallisesti aktiivinen ja valveutunut ihminen. Sittemmin hän toimi englanninkielen opettajana Heinolan ruotsalaisessa reaalikoulussa.
Hugo Heideman mainitaan monipuolisesti lahjakkaaksi kulttuuripersoonaksi. Hän oli musikaalinen ainakin sikäli, että hänen harrastuksiaan olivat kuoro- ja yksinlauluharrastus sekä pianon ja kitaran soittaminen. Hän kirjoitti myös runoja, usein Urajärveä esittävien valokuvien innoittamana ja niiden tekstitykseksi tai päinvastoin.
Kuvan kartano on "kyökin puolelta" eli ovi johtaa keittiöön, joka muistuttaa paljon tyypillistä vanhaa maalaistaloa vanhoine esineineen. Sitten salin ja kirjaston puolelta alkaa löytyä jo erojakin. Kartano on sikäli ainutlaatuinen, että esineistön pitäisi olla alkuperäisellä paikallaan ilman että esineitä olisi koottu eri puolilta valtakuntaa, kuten useimmissa kartanoissa on asian laita.
Stella Polaris27.8.2014 klo 18:01
Operaatio Stella Polaris oli operaatio, jolla yritettiin turvata Suomen puolustusvoimien tiedustelutoiminnan edellytykset siltä varalta, että Neuvostoliitto miehittäisi Suomen jatkosodan päätyttyä. Tiedusteluvälineistöä, henkilöstöä perheineen ja arkistoja siirrettiin operaation aikana Ruotsiin. Ruotsiin siirretyn aineiston tarkoitus oli suojata tiedustelutiedot ja tukea mahdollista sissisotaa Suomessa. Vaikka Suomea ei olisi miehitetty, olisi tiedusteluaineiston joutuminen Neuvostoliitolle aiheuttanut ongelmia arkiston tiedoissa mainituille henkilöille. Operaation tukikohta oli pienessä Nämpnäsin kalastajakylässä Närpiössä, josta arkistot laivattiin Ruotsiin. Tapahtuman muistoksi on Nämpnäsin Österfjärdsvägenille pystytetty kivimuistomerkki, josta kuva.
Operaatio pantiin toimeen 22. - 24. syyskuuta 1944. Kolme alusta: S/S Maininki, S/S Osmo ja S/S Georg, lähti Närpiön Nämpnäsistä kohti Härnösandia. Yhteensä noin 750 henkeä evakuoitiin Ruotsiin.
Roine15.8.2014 klo 09:41
Roine on Kokemäenjoen vesistöön kuuluva järvi Pirkanmaalla Kangasalan ja osaksi myös Pälkäneen kunnan alueella. Etelässä Roine laskee Mallasveteen ja siitä edelleen Valkeakosken kanavan kautta Vanajaveteen. Pohjoisesta Roineeseen laskee Kaivannon kanavan kautta Längelmävesi. Roineen pinta-ala on 54,6 neliökilometriä, keskisyvyys on 7,4 ja suurin syvyys 38 metriä. Suomen järvien suuruustilastossa Roine on sijalla 75.
Roine on tunnettu myös Sakari Topeliuksen runosta Kesäpäivä Kangasalla vuodelta 1853, kun Topelius lähti Helsingissä raivonnutta koleraa pakoon Kangasalle. Mainittu laulu on valittu Pirkanmaan maakuntalauluksi 1995. Runo on kirjoitettu Kangasalan Vesijärven rannalla Harjulan harjulla. Tämä Vesijärvi on Kokemäen vesistöön ja Längelmäveden reittiin kuuluva järvi Pirkanmaan maakunnassa Kangasalan ja Oriveden kunnan alueella. Järven pituus on noin 18 kilometriä, pinta-ala 39,5 neliökilometriä, suurin syvyys 39 metriä ja keskisyvyys 6 metriä. Jo kauan olen ihmetellyt sitä, millä ihmeen okulaareilla Topelius pystyi näkemään Roineen Lahden Vesijärven rannalta, mutta asioilla on yleensä myös järkeenkäyvä selityksensä.
Kangasala on kuuluisa harjuistaan. Harjuille puolestaan on rakennettu näkötorneja 1880 -luvulta alkaen. Haralanharju kohoaa Kangasalan pohjoispuolella ja juuri tällä harjulla vieraillessaan Topeliuksen mainitaan innoittuneen tekemään kuuluisan runonsa. Tornin juurelta pitäisi löytyä asiasta muistuttava Topeliuksen muistomerkki. Kuvan maisema sen sijaan on ikuistettu Vehoniemen harjulta ja siellä sijaitsevasta näkötornista.
Sen verran torniin kiipeäminen vaati uhrauksia, että vanhat autot harjun päällä sijaitsevassa automuseossa unohtuivat. Munkkikahvit piti sen sijaan nauttia ennen torniin kiipeämistä, ettei olisi ainakaan nälkäisenä kuollut, jos torni olisi sattunut kaatumaan.
Älypää tiedottaa
Pelaa uutta Suomipop-visaa!
26.9.2025
Älypään musiikkivisojen valikoima laajenee uudella Suomipop-visalla! Mikäli Kuumaan, Portion Boysin, Behmin ja muiden kotimaisten artistien musiikki on sinulle tuttua, tämä visa on juuri sinua varten! Laita siis suomipop soimaan ja testaa tietosi menneiden vuosien hiteistä ja viimeisimmistä uutuusbiiseistä!
Pelaa Suomipop-visaa!Älypää toivottaa hyvää juhannusta kaikille pelaajille!
19.6.2025
Juhannustaiat, sauna, kokko, tanssit, hyvä ruoka ja yötön yö, tämä kaikki on taas täällä - unohtamatta tietenkään Älypään Juhannus-visaa!
Kaunista ja oikein hyvää juhannusta Älypään pelaajille!Tällä viikolla selviää, miten Erika Vikman ja KAJ pärjäävät Euroviisuissa!
13.5.2025
Viisuihin voi virittäytyä vaikkapa pelaamalla Älypään Viisut-visaa, josta löytyy euroviisutunnelmaa aina viisujen alkutaipaleelta tähän päivään asti. Hauskaa euroviisuviikkoa Älypään pelaajille!
Käy kokeilemassa Älypään viisuvisaa!