Blogi - Phil Decker - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Suomen järkevimmät tietovisat ja nettipelit.


Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin

Blogi aloitettu: 25.5.2007
Blogimerkintöjä: 743 kpl
  • Far og dotter2.5.2011 klo 18:09

    Johann Voldemar Jannsen (født 16. mai 1819 i Vana-Vändra i Pärnu fylke, død 13. juli 1890 i Tartu) var en estisk journalist og lyriker. Han skrev teksten til Estlands nasjonalsang, Mu isamaa, mu õnn ja rõõm, og var far til dikteren Lydia Koidula. Som leder av organisasjonen som arrangerte den første landsdekkende sangfestivalen i Tartu i 1869, spilte Jannsen en viktig rolle i vekkelsen av estlendernes nasjonalfølelse. Han var blant annet første redaktør av den estiske avisen Postimees.

    Lydia Jannsen ble født i Vana-Vändra i den daværende russiske provinsen Livland som datter av journalisten og dikteren Johann Voldemar Jannsen. I 1850 flyttet familien inn til byen Pärnu der faren grunnla den første estiskspråklige lokalavisen Postimees. Etter å ha gått ut fra Pärnu saksa kõrgema tütarlastekooli (Pärnu tyske høyere jenteskole), hjalp hun sin far i hans avisarbeide.

     Lähde: Wikipedia.

    Far og dotter


  • Estland, Pärnu1.5.2011 klo 11:13

    Pärnu (saks. Pernau) on kaupunki Pärnumaan maakunnassa, Virossa. Sen asukasluku on 44 083 (2010), pinta-ala 33,22 neliökilometriä. Pärnu sijaitsee Itämeren rannalla, eteläisessä Virossa. Kaupungin läpi virtaa Pärnujoki. Pärnua kutsutaan Viron kesäpääkaupungiksi.

    Raimond Valgre (bis 1937 Raimond Tiisel) wurde in die Familie eines Schuhmachers geboren. Schon als Kind beherrschte er mehrere Instrumente und zeigte eine außergewöhnliche musische Begabung. Nach der Schule in Rapla und Paide zog er nach Tallinn. Von 1932 bis zu seinem frühen Tod war Raimond Valgre als professioneller Komponist, Salonmusiker und Dirigent in Tallinn, Tartu und Pärnu tätig. Es gibt ein Denkmal für Raimond Valgre in Pärnu. Valgres bekanntestes Werk ist der Saaremaa-Walzer, der die Schönheit der estnischen Insel Saaremaa bei einem Fest im Juni beschreibt.

    Lydia Koidula syntyi Vana-Vändrassa sivistyneistöperheeseen vuonna 1843. Hänen isänsä Johann Voldemar Jannsen oli ammatiltaan opettaja. Hänenkin patsaansa, kuten myös tyttären, löytyy Pärnusta. Koulua Lydia Koidula kävi Pärnun tyttökoulussa. Isä toimitti vuosina 1857–1863 kansallisromanttisesti painottunutta Pärnu Postimeestä, joka oli Viron ensimmäinen sanomalehti, ja tytär avusti häntä tässä tehtävässä. Sanomalehtityössä Koidula oppi käyttämään sujuvasti viroa, vaikka perheen kotikieli oli saksa. Vuonna 1869 pidettiin Viron ensimmäiset laulujuhlat, jotka syntyivät Jannsenin aloitteesta ja joille Lydia Koidula kirjoitti ensimmäisen vironkielisen näytelmän.

    Äitienpäivälaulu "Maan päällä paikka yksi on" eli varsinaiselta nimeltään "Äidin sydän" on myös isänmaallinen laulu. On sanottu, että laulun sanojen virolainen tekijä, runoilija Lydia Koidula olisi kätkenyt runoon rakkauden omaan isänmaahansa Eestiin.

    Lähde: Wikipedia.

    Pärnu


  • Sittenkin äänestämään15.4.2011 klo 11:15

    Tällä kertaa kannattaa sittenkin äänestää. Siksi merkittävistä valinnoista on kysymys.

    Vaikka verojen alentaminen tuntuu äänestäjästä mukavalta, niin tässä taloudellisessa tilanteessa verojen alentaminen johtaa julkisen sektorin ja palkattoman väestön entistä suurempaan ahdinkoon, leikkauksiin ja toimintojen lakkautuksiin. Siksi pitäisi nähdä, mikä on veropopulismia ja mikä vastuullista talouspolitiikkaa. Tuloveroprosentin alentaminen merkitsee myös sitä, että hyvintoimeentulevilla jää prosenttialennuksessa enemmän rahaa käytettäväksi kuin köyhemmälle. Tulo- ja hyvinvointierot kasvavat.

    Taloudellisen kasvun luomisessa veroilla tuskin on kovin suuri merkitys. Sillä sen sijaan on, miten yhteistyö eri toimijoiden kesken luonnistuu. Ja sehän ei luonnistu, jos porukka jakautuu tyystin eri sfääreihin, kuten jo on suurelta osin tapahtunutkin.

    Vastaus kysymykseen, kenelle kellot soivat, kuuluu, kellot soivat sille, joka unohtaa köyhän asian.

    Seinäjoki


  • Porsas7.4.2011 klo 17:07

    Sian poikanen on nimeltään porsas. Aikuinen naaras on emakko ja uros on karju. Itäiset perinteiset nimitykset ovat potsi t. porsas, imisä ja orasa. Puhekielessä porsasta käytetään usein sian tai sianlihan synonyyminä. Imisä voi tarkoittaa myös teuraaksi kasvatettavaa naarassikaa ja orasa kastroitua teuraaksi kasvatettavaa urossikaa. Sika, Sus scrofa domestica, on euraasialaisperäinen, villisiasta kesytetty sorkkaeläin, jota käytetään yleisesti lihan ja usein myös nahan tuotantoon. Joitakin sikoja pidetään myös lemmikkieläiminä.

    Betoniporsas on liikenne-esteenä käytettävä betonista valettu kulkueste. Niitä on tavallisesti kaupunkien kävelykaduilla ja pysäköintialueilla. Suomessa betoniporsaat ovat tavallisesti pitkänomaisia kappaleita, joissa on punaisia ja keltaisia raitoja, mutta näitä pidetään yleisesti epäesteettisinä. Kaupunkikuvan kaunistamiseksi on tehty myös esimerkiksi sian ja kilpikonnan muotoisia betoniporsaita. Sian muotoisia on suunnitellut esimerkiksi Pekka Jylhä, Espoon betoniporsaiden suunnittelija.

    Oheisessa kuvassa ei porsas ole vielä hahmollaan, mutta sen sijaan porsaan idea on toteutettu ainakin kolmen eri sinetin avulla: suuren hiekkakasan, kaivinkoneen ja kaivinkoneen takana olevan valliahaudan muodossa. Sitten jos hiekkakasa vielä valetaan betoniin tai käytetään siihen, niin johan porsaan ainekset alkavat koossa ollakin. Eteläpohjalainen porsas tarkoittaa sitä, ettei porsaan kohdalta mennä läpi. Se on vähän samanlainen tapaus kuin Tali-Ihantala.

    Die Firmengruppe Liebherr ist ein Hersteller von Kränen, Baufahrzeugen, Luftfahrtausrüstungen, Verkehrstechnik, Werkzeugmaschinen und Haushaltsgeräten mit Stammhaus in Kirchdorf an der Iller in Baden-Württemberg. Es befindet sich noch heute vollständig in Familienbesitz. Im Jahr 2008 erreichte die Firmengruppe mit 32.600 Mitarbeitern in über 100 Gesellschaften auf der ganzen Welt einen Gesamtumsatz von 8,408 Milliarden Euro. 59 % der hergestellten Produkte gehen in die Länder Westeuropas.

    Lähteet: osallistuva havainnointi, Wikipedia.

    Porsas


  • Kevät 20111.4.2011 klo 17:48

    Pohjanmaalla kaikki on suurta, kuten Texasissa. Jopa elohopealla lämpömittarissa on mahtumisvaikeuksia. Ongelmia esiintyy niin kesällä kuin talvellakin. Eikä tässä ole kysymys edes suuruuden ekonomiasta, sillä kyllä uusi mittari aina jotakin maksaa.

    Mutta koska Pohjanmaalla kaikki on suurta, niin olisi luontevaa, että myös Nokia, yksi Suomen suurimpia yrityksiä, sijoittuisi Pohjanmaalle. Erityisesti tuotesuunnitteluhan on ollut Nokian akilleenkantapää jo pitkään. Täällä Pohjanmaalla voitaisiin tuossa tuokiossa kehitellä uusi matkapuhelinmalli, niin sanottu isojen poikien kännykkä, jossa kosketusnäyttö olisi todellinen kosketusnäyttö, jonka ominaisuudet pohjautuisivat vanhaan pohjalaiseen kansanperinteeseen. Mallin nimeksi voisi tulla vaikka Nokia Kauhavalainen. Hienommin ilmaistuna, kuten asiaan kuuluu, NKVL7. Toinen kosketusnäytöllinen malli voisi olla Nokia Kurikka, hienommin NK7. Jokaiselle kännykänostajalle annettaisiin sitten kaupan päälle joko aito kauhavalainen tai kurikka, jotta uuden kännykkämallin käyttö mahdollistuu asianmukaisella tavalla.

    Nyt kun Nokia on yhteistyössä Microsoftin kanssa, niin sitäkin suuremmalla syyllä Nokia voisi sijaita Pohjanmaalla. Täällähän ei ole ongelma eikä mikään vääntää kännykkään uusi käyttöjärjestelmä vaikka Visual Basicilla. Pohjanmaa on tunnettu yritteliäisyydestään, joten kyllä seutu yhtä piilaaksoa vastaa, vaikka vanhaa savista merenpohjaa onkin.

    On siis kevät, kuljen Hakaniemen rantaan, tuuli ei tuule mutta sade kyllä jaksaa.. Niinpä. On siis kevät. Asian varmistamiseksi otin keväästä vielä valokuvankin. Muuten voi käydä niin, että joku väittää, ettei kevättä ole ollutkaan. Näin ollen valokuva pitää aina ottaa siinä missä tositekin. Ainakin verotarkastajaa varten. Sitä en sitten tiedä, missä määrin verotarkastaja ymmärtää kamerataidetta. 

    Kevät2011


  • Sherlock Holmes Nottinghamissa23.3.2011 klo 11:53

    Kuvassa Nottingham on joutunut talousvaikeuksiin. Kaupungin johtaja, määräaikaista postia hoitava pormestari Kalju Pietu on tarttunut viimeisenä oljenkortena metsänmyyntiin, jolla toimenpiteellä on tarkoitus turvata hyvinvointikaupungin perustukset. Kovin pitkälle tällä ei kuitenkaan pötkitä, sillä kysymyksessä on kaupungin ainoa puu, joka nyt sitten, kuten kuvasta nähdään, on kaadettu kentulleen ja odottaa siirtoa Stora Enson tehtaille Uruguayhin.

    Nottinghamin sheriffi puolestaan pyrkii kaikin kuviteltavissa olevin keinoin poliisiylijohtajan tehtävään. Siksi aikaa ei ole jäänyt kaupungin ainoan rikollisen, Robin Hoodin, kiinniottamiseen. Sen sijaan paikallinen Elinkeinoelämän Keskuskilta on ryhtynyt toimenpiteisiin. Se on palkannut Sherlock Holmesin ottamaan Robin Hood kiinni. Robin Hoodin jakopolitiikan aiheuttamat menetykset paikalliselle elinkeinoelämälle ovat olleet siksi suuret, että kilta päätti lahjoittaa talouspoliittisen seminaarinsa tuoton Robin Hoodin kiinniottamiseen. Jalanjäljet osoittavat kiistattomasti, että kysymyksessä on Sherlock Holmes. Tosin Sherlock ovelana miehenä on naamioinut viimeistä muotia olevat topmaninsa aivan tavallisiksi tuulipukukengiksi, mutta kumminkin. Tarkkasilmäistä katsojaa naamiointi ei hämää. Toinen jäljistä on tietysti tohtori John Watsonin.

    Mukaansa Robin Hoodin pidättämiseksi Sherlock Holmes on ottanut Baskervillen koiran, jolla, kuten kuvasta voidaan päätellä, on ainakin yksi jalka. Koiran varpaiden asennosta voidaan päätellä koiran olevan erittäin nälkäisen ja vihaisella tuulella, joten on vain ajan kysymys, koska Robin Hood viimein saadaan oikeuden eteen vastaamaan rikoksista elinkeinoelämää kohtaan.

    Kovin kauaa ei menne, kun Sherlock Holmes oivaltaa, että Robin Hood piileskelee kuvassa pellolla pönöttävän kiven takana. Tähän päätelmään Sherlock Holmes päätyy vääjäämättä siitä syystä, ettei kiven taakse vie ensimmäistäkään jälkeä, sillä taitava rikollinen peittää aina jälkensä. Taviksen jalanjäljethän ovat aina näkyvissä. Jopa Facebookissa, hiilijalanjäljestä nyt puhumattakaan.

    Nottingham


  • Hakkapeliittojen kotiinpaluu17.3.2011 klo 19:04

    Pentti Papinahon v.1975 paljastettu 'Hakkapeliittojen kotiinpaluu'-veistos löytyy Mariankadulta Lahdesta. Veistos kuvaa kahta suomalaista hakkapeliittaa palaamassa ratsain 30-vuotisesta sodasta. Aloite teokseen on saatu sotilasperinnejärjestöiltä ja se on toteutettu kaupungin varojen ja keräystuoton turvin. Veistos sijaitsi vuoteen 1991 saakka keskussairaalan mäellä. Teos on kunniaosoitus suomalaisille (ratsu)sotilaille. Patsas on suomalaisen sisun ja maanpuolustustahdon symboli, vaikka se rauhanomaisesta nimestään huolimatta on uhmakas ja päällekäyvä.

    Kolmikymmenvuotinen sota käytiin Euroopassa 1618–1648 suurimmaksi osaksi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan alueella. Sodan alkusyynä oli katolisten ja protestanttien välinen juopa. 

    Sodan laajetessa siihen liittyi vallanhaluisten ruhtinaiden ja maiden, etenkin Ruotsin ja Ranskan pyrkimys rajoittaa Habsburg-suvun hallitseman keisarikunnan valtaa. Sota alkoi Saksan sisäisenä uskonsotana mutta päättyi yleiseurooppalaisena sotana, jossa uskonnolliset seikat olivat menettäneet merkityksensä.

    Väkivaltaisuudet alkoivat saksalaisessa Donauwörthin kaupungissa 1606, jonka luterilainen enemmistö kielsi katolisilta omistusoikeuden. Tämä aiheutti mellakan puhkeamisen. Böömissäkin protestantit, jotka olivat enemmistönä katolisen mielivallan alla, vaativat kuningasta apuun. Kuningas hylkäsi pyynnön, mutta toukokuussa 1618 väkijoukko valtasi palatsin ja heitti kaksi kuninkaan ministeriä ulos ikkunasta. 

    Tätä pidetään Böömin kapinan ja kolmikymmenvuotisen sodan alkuna. Tarinan mukaan ministerit putosivat lantakasaan ja selvisivät hengissä.

    Tanskan kuningas Kristian IV pelkäsi protestanttisen valtakuntansa puolesta ja johti armeijan keisarikuntaa vastaan. Englanti, Ranska ja muut vallat huolestuivat Habsburgien vallan kasvusta, mutteivat voineet liittyä sotaan sisäisten ongelmien vuoksi. Tanskaa kismitti myös Habsburgien valta Holsteinin ruhtinaskunnassa.

    Kustaa II Aadolf tuli Saksan luterilaisten avuksi kuten Kristian IV ennen häntä, mutta myös hakemaan taloudellisia etuja Itämeren etelärannikolta. Kustaa II Aadolfia tukivat taloudellisesti Ranskan Ludvig XIII:n pääministeri Richelieu ja alankomaalaiset.

    Viimeisessä vaiheessaan sodasta tuli valtataistelu hallitsijoiden välillä, ja uskonto lykättiin syrjemmälle. Ranska, vaikkakin katolinen maa, oli Pyhän roomalaisen keisarikunnan ja Espanjan kilpailija, ja päätti liittyä sotaan protestanttien puolella. Kardinaali Richelieu uskoi Habsburgien olevan liian voimakkaita hallitessaan Ranskan itärajan takaisia alueita ja käyttäessään vaikutusvaltaansa Alankomaissa.

    Westfalenin rauha päätti kolmikymmenvuotisen sodan. Rauha solmittiin Münsterissä 24. lokakuuta 1648. Neuvottelut käytiin Ferdinand III:n (Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari), Ranskan, Espanjan, Alankomaiden, Ruotsin, Portugalin ja paavin edustajien kesken. Lähde: Wikipedia.


  • Norge12.3.2011 klo 07:28

    Norjan kuningaskunta (norj. Kongeriket Norge) eli Norja (norj. Norge) on Pohjoismaihin ja Skandinaviaan kuuluva valtio. Se on Ruotsin länsi- ja Suomen pohjoisnaapuri. Sillä on yhteistä rajaa myös Venäjän kanssa. Pinta-alaltaan ja väestöltään varsinainen Norja (manneralue lähisaarineen) on hieman Suomea pienempi ja kolmanneksi suurin Pohjoismaa. Jos Norjan alueeseen lasketaan myös Huippuvuoret ja muut merentakaiset alueet, Norja on pinta-alaltaan Suomea suurempi.Norjassa on inhimillisen kehityksen indeksin mukaan maailman korkein elintaso.

    Inhimillisen kehityksen indeksi eli HDI (engl. Human Development Index) on Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelman (UNDP) luoma mittari, joka koostuu odotettavissa olevasta elinajasta, lukutaidosta, koulutuksesta ja elintasosta. Sen tavoitteena on tarjota vertailukelpoinen inhimillisen kehityksen mittari eri maiden välille ja kuvata, kuinka hyvän elämän laadun maat pystyvät tarjoamaan asukkailleen. Lähde: Wikipedia.

    Norge


  • Evoluution vaikutuksia8.3.2011 klo 20:29

     

    Sen jälkeen kun taivas pudottaa viimeiset kinoksensa, alkaa kevät. Sen jälkeen on kalenterin mukaan tiedossa kesä, jolloin erilaiset kukkaset ampaisevat maasta ja muuttolinnut palaavat eteläisiltä muuttomatkoiltaan.

    Evoluutio on luonnonilmiö, jonka seurauksena organismit muuttuvat niin, että jälkeläiset eroavat kantamuodoistaan. Evoluutio perustuu muunteluun, muuntelun perinnöllisyyteen ja luonnonvalintaan.

    Nykyään vallalla oleva synteettinen evoluutioteoria – kehitysoppi lajien syntymekanismista – perustuu Charles Darwinin teorioihin luonnonvalinnasta, Gregor Mendelin teorioihin periytyvyydestä sekä molekyylibiologian ja perinnöllisyystieteen tutkimukseen. Lähde: Wikipedia.

    Niin että älkääpä ihmetelkö, jos seuraavana kesänä kukkaset asettuvat uuteen, evoluution mukaiseen, muotoonsa, kuten oheiset kuvan pitkälle kehittyneet yksilöt ovat tehneetkin.

    Evoluutio

     


  • Valo6.3.2011 klo 01:09

    Eri aikoina tutkijat ovat tehneet erilaisia johtopäätöksiä valon luonteesta. Isaac Newton tutki optiikkaa 1600-luvulla ja esitti hiukkasteorian, jonka mukaan valo etenee hiukkasina. 

    Alankomaalainen fyysikko Christiaan Huygens sen sijaan väitti jo vuonna 1678 valon olevan aaltoliikettä, joka etenee aaltoina ja tarvitsee väliaineen edetäkseen. Vasta Youngin kaksoisrakokoe vuonna 1801 osoitti valon käyttäytyvän aallon tavoin. Vähän myöhemmin Etienne Louis Malus havaitsi ilmiöitä, jotka johtuivat valon polarisoituvuudesta. Augustin Jean Fresnel päätteli tästä valon olevan poikittaista aaltoliikettä. Sitä vastoin esimerkiksi ääni on pitkittäistä aaltoliikettä. 

    James Clerk Maxwell esitti 1860-luvulla, että valoaallot ovat sähkömagneettista aaltoliikettä. Hän totesi, että valon käyttäytymistä voidaan kuvata yhtälöillä, jotka sittemmin nimettiin hänen mukaansa. Nämä löydöt vahvistivat aaltoteorian voittokulkua.

    Valon ja muun sähkömagneettisen aaltoliikkeen oletettiin etenevän erityisessä väliaineessa, jota nimitettiin eetteriksi. Michelsonin–Morleyn koe 1887 osoitti kuitenkin, ettei Maan liikettä eetteriin nähden pystytty havaitsemaan. Vuonna 1905 Albert Einsteinin suhteellisuusteoria selitti valon kulun ilman eetteriä, mikä johti eetteriteorian nopeaan ja lopulliseen hylkäämiseen.

    Vuonna 1900 mustan kappaleen säteilyä koskevassa tutkimuksessaan Max Planck havaitsi, että valoaallot muodostuvat energiapaketeista. Näitä energiakvantteja alettiin kutsua fotoneiksi. Albert Einstein taas selitti valosähköisen ilmiön vuonna 1905 Planckin kaavojen avulla. Einsteinin ja Planckin tutkimuksen johtivat kvanttimekaniikan kehittymiseen ja teoriaan, jonka mukaan valolla on sekä hiukkas- että aaltoluonne. Lähde: Wikipedia.

    Oheinen kuva pyrkii verestämään valon ja väliaineen kiinteää yhteyttä. Katson nimittäin, että lumi jos mikä on väliainetta, tai ainakin väliaikaista ainetta. Tosin ilman luntakin valo tulee hyvin toimeen, mutta kumminkin.

    Valo


Älypää tiedottaa

  • Hyppää kirjavalle 60-luvulle!

    13.2.2020

    Älypään Vuosikymmenet-visa jatkaa kulkuaan ja seuraava pysäkki on kirjava 60-luku! Tällekin vuosikymmenelle mahtui paljon kaikenlaista: suomalaista ja kansainvälistä iskelmää, Euroviisuja, Bond-elokuvia, nuorisomuodin uusia tuulia, Kekkosta, avaruuslentoja, hienoja urheilusuorituksia, ja koko Suomea järkyttänyt Bodomin telttasurma. Tämä kaikki ja paljon muuta löytyy Älypään Vuosikymmenet-visasta!

    Mukavia pelihetkiä 60-luvun parissa!

  • Tee matka 50-luvulle Vuosikymmenet-visassa

    22.1.2020

    Helsingin olympialaiset ja Armi Kuuselan kruunaaminen Miss Universumiksi olivat suomalaisille 50-luvun huippuhetkiä! Maailmaa valloitti rock and roll, Elvis sai etenkin naisyleisön sekaisin ja useat kirjallisuuden klassikot näkivät päivänvalonsa. Tee nojatuolimatka 50-luvulle Älypään Vuosikymmenet-visan uudessa osiossa!

  • Kokeile uutta Älytristä!

    20.1.2020

    Olemme julkaisseet uuden version suositusta Älytris pelistämme. Peli ei enää vaadi Adobe Flash playeria toimiakseen, joten voit pelata sitä myös mobiili- ja tablet-laitteellasi.

Lue lisää tiedotteita