Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin
Blogimerkintöjä: 912 kpl
Joki (River)24.9.2014 klo 16:10
Joki on luonnon muovaama maanuoma, jossa virtaa, kas kummaa, vettä. Vesi jokiin saadaan sateista tai maanalaisista lähteistä. Aluetta, jolla satanut vesi valuu joen uomaan, kutsutaan joen valuma-alueeksi. Tämän alueen rajoja kutsutaan vedenjakajiksi. Joen alkupäätä kutsutaan yläjuoksuksi ja joen loppupäätä alajuoksuksi. Sivujoki on joki, joka päättyy suurempaan jokeen. Jokea pienempiä vesireittejä ovat puro ja oja. Ojia puolestaan ovat ainakin avo-oja ja salaoja.
Jokiin liittyviä termejä ovat muiden muassa (wikipedia -sanakirjan mukaan):
Akanvirta, koste, joka on takaisin vastavirtaan suuntautuva virtaus rantojen tuntumassa ja esteiden takana.
Juolua on joen mutkasta lietteen kerääntymisen vuoksi eriytynyt lampi.
Koski on joen osa, jossa laskeutuvan maaston vuoksi voimakas virtaus aiheuttaa aaltoilua ja kuohumista.
Köngäs on jyrkkä vaahtoava vesiputous.
Lehmänselkä on koskessa veden sileäksi kuluttama isohko vedenalainen kivi.
Luusua on järvesta alkavan joen lähtöpaikka.
Niva on joen voimakas virtapaikka, joka ei täytä kosken tunnusmerkkejä.
Pudas on takaisin pääjokeen yhtyvä joen haara.
Sahi on koskipaikan alapuolelle kertynyt pienten kivien muodostama matalikko.
Suvanto on hitaan ja rauhallisen virtauksen alue.
Suisto eli delta on joen loppupiste, jonne joen kuljettama maa-aines kertyy usein viuhkamaiseksi muodostelmaksi.
Särkkä on irtonaisesta aineksesta muodostunut pinnanalainen aineskasautuma.
Vuolle on voimakas virtapaikka, joka ei täytä kosken tunnusmerkkejä. Nimitystä käytetään yleensä Etelä-Suomen jokien virtapaikoista.
Kuvan joki esittää Seinäjokea armon vuonna 2014. Kuvaa on manipuloitu sen verran, että siitä on poistettu turhia pikselejä eli kuvapisteitä. Siitä ei sitten ole tietoa, mitenkä vuosi 2014 erityisesti olisi armon vuosi, mutta tiettävästi ainakin ennen muinoin oli tapana ilmaista vuosiluvut sanonnalla armon vuonna se ja se. Ennen ihmiset keksivät muitakin hyviä sanontoja, kuten tosi kuin vesi ja pitää kuin seula, terävänä kuin porkkana jne.
Urajärvi17.9.2014 klo 18:11
Kivenheiton päässä Urajärven kartanosta sijaitsee Urajärvi. Kiveä heittäessä kannattaa varoa, ettei kivi osu vahingossa Urajärven kummitukseen. Voi nimittäin olla, ettei henkiolentoa välttämättä huomaa kiveä heittäessään. Jos heiton jälkeen kuuluu jonkinlainen ääni tai parahdus, niin luultavasti kivi on osunut kummitukseen. Siksi suosittelen, ettei etäisyyttä kartanosta järveen kannata kokeilla kiveä heittämällä. Sen sijaan olen ajatellut ryhtyä valokuvaamaan kummituksia. Ties vaikka hyvä kummituskuva yltäisi aina vuoden uutiskuvaksi asti. Öiseen aikaan kameran bulb -tilalla kuvaamalla kummitus luultavasti materialisoituisi digitaalisiksi kuvapisteiksi.
Bulb eli aikavalotustoiminnolla kuvaaja säätelee kameransa valotusajan pituutta. Termi on analogisen valokuvauksen ajalta, jolloin Bulb tarkoitti vanhanajan lankalaukaisinta, jonka tarvitsema paine saatiin aikaiseksi puristettavalla kumipallolla.
Mutta itse Urajärvi. Se sijaitsee, kuten on käynyt jo ilmikin, Päijät-Hämeessä, Asikkalan kunnassa. Järvessä on useita saaria ja järven pinta-ala on noin 446 hehtaaria. Järven keskisyvyys on noin kuusi metriä eikä syvinkään kohta yllä 16 metriä alemmaksi. Urajärvi kuuluu suojeltaviin Natura 2000 -alueisiin.
Karulle järvelle ominaisesti kalakanta järvessä on ahvenvaltainen, mutta järvessä sanotaan olevan myös kohtalainen muikkukanta. Sen lisäksi järveen on istutettu järvitaimenta, haukea, plankton- ja peledsiikaa. Täplärapuja löytyy niin ikään, mutta niiden olemassaolon kerrotaan olevan laittoman toiminnan tulos.
Järven kasvillisuus on poikkeuksellinen, sillä Urajärvi on yksi Suomen harvoista hentonäkinruohon ja notkeanäkinruohon kasvupaikoista. Hentonäkinruoho (Najas tenuissima) ja notkeanäkinruoho (Najas flexilix) ovat uhanalaisia kasveja koko maailmassa. Hentonäkinruoho on Suomen harvinaisimpia kasveja, mutta sitäkin harvinaisempi on vielä notkeanäkinruoho. Seuraavalla kerralla Urajärveen kannattaneekin tutustua paitsi kummituskuvauksen niin myös botaniikan näkökulmasta.
Urajärven kartano29.8.2014 klo 16:25
Urajärvi on kylä Asikkalassa, Päijät-Hämeessä. Kylän asukasluvuksi mainitaan noin neljäsataa ja kesävieraiksi pari tuhatta. Merkittävin nähtävyys kylässä lienee Urajärven kartanomuseo, joka oli von Heidemanin suvun omistuksessa vuosina 1672-1917. Kartanon viimeiset asukkaat olivat naimattomat sisarukset Hugo ja Lilly von Heideman, jotka testamenttasivat kartanon ylläpidettäväksi kartanomuseona.
Urajärven kartanomuseo on yksi maamme vanhimmista. Se on ollut avoinna yleisölle jo vuonna 1928.
Kartano syntyi vuonna 1653, kun luutnantti Berent Möller otti viljelykseen viisi lahjoituksina saamaansa autiotilaa. Tilan mainitaan olleen tuolloin noin kuuden manttaalin (10700 hehtaaria) suuruinen. Vuonna 1672 luutnantti Möller myi kartanon everstiluutnantti Georg Heidemanille, jonka suvun hallussa kartono säilyi aina vuoteen 1917.
Tarkempia tietoja kartanon historiasta löytyy osoitteesta:http://www.nba.fi/fi/museot/urajarven_kartanomuseo/historia
Elisabet Aho tunnetaan historiallisista Urajärven kartanoon sijoittuvista romaaneistaan: Valkea kuin uni, Lilly ja Kartanon tiellä. Kaikissa romaaneissa käsitellään elämää kartanossa ja sen ympäristössä. Valkea kuin uni perustuu todellisiin tapahtumiin. Se kertoo Axel von Heidemanista ja hänen nuoresta ja kauniista vaimostaan Sofiasta. Draama syntyy kun rouvan rinnalle kohoaa yksi kylän piioista.
Lilly keskittyy nimensä mukaisesti Lilly von Heidemanin elämään. Lilly von Heideman oli naisasianainen, joka piti kylän naisille muiden muassa luku- ja keskustelupiirejä. Lilly Heideman kävi Heinolassa edistyksellisen Wilhelmina Elisabet Nordströmin ruotsinkielisen tyttökoulun ja hänestä kasvoi yhteiskunnallisesti aktiivinen ja valveutunut ihminen. Sittemmin hän toimi englanninkielen opettajana Heinolan ruotsalaisessa reaalikoulussa.
Hugo Heideman mainitaan monipuolisesti lahjakkaaksi kulttuuripersoonaksi. Hän oli musikaalinen ainakin sikäli, että hänen harrastuksiaan olivat kuoro- ja yksinlauluharrastus sekä pianon ja kitaran soittaminen. Hän kirjoitti myös runoja, usein Urajärveä esittävien valokuvien innoittamana ja niiden tekstitykseksi tai päinvastoin.
Kuvan kartano on "kyökin puolelta" eli ovi johtaa keittiöön, joka muistuttaa paljon tyypillistä vanhaa maalaistaloa vanhoine esineineen. Sitten salin ja kirjaston puolelta alkaa löytyä jo erojakin. Kartano on sikäli ainutlaatuinen, että esineistön pitäisi olla alkuperäisellä paikallaan ilman että esineitä olisi koottu eri puolilta valtakuntaa, kuten useimmissa kartanoissa on asian laita.
Stella Polaris27.8.2014 klo 18:01
Operaatio Stella Polaris oli operaatio, jolla yritettiin turvata Suomen puolustusvoimien tiedustelutoiminnan edellytykset siltä varalta, että Neuvostoliitto miehittäisi Suomen jatkosodan päätyttyä. Tiedusteluvälineistöä, henkilöstöä perheineen ja arkistoja siirrettiin operaation aikana Ruotsiin. Ruotsiin siirretyn aineiston tarkoitus oli suojata tiedustelutiedot ja tukea mahdollista sissisotaa Suomessa. Vaikka Suomea ei olisi miehitetty, olisi tiedusteluaineiston joutuminen Neuvostoliitolle aiheuttanut ongelmia arkiston tiedoissa mainituille henkilöille. Operaation tukikohta oli pienessä Nämpnäsin kalastajakylässä Närpiössä, josta arkistot laivattiin Ruotsiin. Tapahtuman muistoksi on Nämpnäsin Österfjärdsvägenille pystytetty kivimuistomerkki, josta kuva.
Operaatio pantiin toimeen 22. - 24. syyskuuta 1944. Kolme alusta: S/S Maininki, S/S Osmo ja S/S Georg, lähti Närpiön Nämpnäsistä kohti Härnösandia. Yhteensä noin 750 henkeä evakuoitiin Ruotsiin.
Roine15.8.2014 klo 09:41
Roine on Kokemäenjoen vesistöön kuuluva järvi Pirkanmaalla Kangasalan ja osaksi myös Pälkäneen kunnan alueella. Etelässä Roine laskee Mallasveteen ja siitä edelleen Valkeakosken kanavan kautta Vanajaveteen. Pohjoisesta Roineeseen laskee Kaivannon kanavan kautta Längelmävesi. Roineen pinta-ala on 54,6 neliökilometriä, keskisyvyys on 7,4 ja suurin syvyys 38 metriä. Suomen järvien suuruustilastossa Roine on sijalla 75.
Roine on tunnettu myös Sakari Topeliuksen runosta Kesäpäivä Kangasalla vuodelta 1853, kun Topelius lähti Helsingissä raivonnutta koleraa pakoon Kangasalle. Mainittu laulu on valittu Pirkanmaan maakuntalauluksi 1995. Runo on kirjoitettu Kangasalan Vesijärven rannalla Harjulan harjulla. Tämä Vesijärvi on Kokemäen vesistöön ja Längelmäveden reittiin kuuluva järvi Pirkanmaan maakunnassa Kangasalan ja Oriveden kunnan alueella. Järven pituus on noin 18 kilometriä, pinta-ala 39,5 neliökilometriä, suurin syvyys 39 metriä ja keskisyvyys 6 metriä. Jo kauan olen ihmetellyt sitä, millä ihmeen okulaareilla Topelius pystyi näkemään Roineen Lahden Vesijärven rannalta, mutta asioilla on yleensä myös järkeenkäyvä selityksensä.
Kangasala on kuuluisa harjuistaan. Harjuille puolestaan on rakennettu näkötorneja 1880 -luvulta alkaen. Haralanharju kohoaa Kangasalan pohjoispuolella ja juuri tällä harjulla vieraillessaan Topeliuksen mainitaan innoittuneen tekemään kuuluisan runonsa. Tornin juurelta pitäisi löytyä asiasta muistuttava Topeliuksen muistomerkki. Kuvan maisema sen sijaan on ikuistettu Vehoniemen harjulta ja siellä sijaitsevasta näkötornista.
Sen verran torniin kiipeäminen vaati uhrauksia, että vanhat autot harjun päällä sijaitsevassa automuseossa unohtuivat. Munkkikahvit piti sen sijaan nauttia ennen torniin kiipeämistä, ettei olisi ainakaan nälkäisenä kuollut, jos torni olisi sattunut kaatumaan.
Aulangon näkötorni7.8.2014 klo 12:46
Nyt en ole varma, mitä siedätyshoito tarkoittaa. Sitäkö, että jos pelkää korkeita paikkoja, niin sitten vain ehdoin tahdoin kiipeää korkeille paikoille? Joka tapauksessa taas kerran piti kiivetä näkötorniin. Tällä kertaa Aulangolla. Onneksi raput kulkivat vahvan kiviseinän sisällä. Torni ei myöskään pahemmin heilunut vienossa kesätuulessa, joten olosuhteet kuvan torniin kiipeämiselle olivat otolliset.
Aulanko, Karlberg, on Hämeenlinnan kaupunginosa, luonnonsuojelualue sekä harrastus- ja ulkoilualue, josta löytyy muiden muassa hotelli, kylpylä, kaksi golfkenttää, näkötorni, ratsastustallit sekä leirintäalue. Aulangon graniitista tehty näkötorni sijaitsee Hämeenlinnan itäosassa Aulangon puistoalueella. Näkötorni on rakennettu 1906-07 ja se on 33 metriä korkea. Tornin on suunnitellut arkkitehti Waldemar Aspelin. Aulangon näkötorni sijaitsee linnavuoren päällä. Alueella on useita linnavuoria, jotka toimivat muinaisessa Suomessa turvapaikkoina. Linnavuorien välillä oli varoitusjärjestelmä, joka perustui kauas näkyviin merkkituliin. Suomen suurin linnavuori on Sääksmäen Rapolanharjulla.
Perimätiedon mukaan Aulangon vuoren huippu olisi Suomen maaperän ensimmäisiä esille nousseita kohtia jääkauden jälkeisenä aikana.
Hugo Standertskjöld puolestaan oli upporikas asetehtailija ja taitava liikemies, joka tunnetaan Aulangon alueen luojana. Ennen Aulankoa paikka tunnettiin Luhtialan kylänä, jonka tilat olivat 1700-1800 -luvuilla ajautuneet säätyläisomistukseen. Mäkelän talonpoikaistalo oli säätyläisomistuksessa saanut nimen Karlberg ja kehittynyt kartanoksi. Hugo Standertskjöld osti Karlbergin kartanon aikoinaan etsiessään rahoilleen sopivia käyttökohteita.
Mainittu Hugo Standertskjöld syntyi Janakkalassa 1844 ja kuoli Helsingissä 1931. Hän oli upporikas asetehtailija ja liikemies, selluteollisuuden kehittäjä ja yksi Kaukas Oy:n perustajista. Hän osti Karlbergin kartanon 1883 ja rakennutti siitä loisteliaan kesänviettopaikan kunnes myi alueen Hämeenlinnalle 1926.
Sääksmäen silta2.8.2014 klo 16:11
Sääksmäen silta ylittää Vanajaveden Valkeakoskella, entisen Sääksmäen kunnan alueella. Silta valmistui vuonna 1963 osaksi Helsingin ja Tampereen välistä valtatietä. Sillan on suunnitellut tanskalainen insinööritoimisto Chr. Ostenfeld & W. Jønson. Siltaa on peruskorjattu vuosina 2004-2005 parilla miljoonalla eurolla.
Sääksmäki on entinen Suomen kunta ja vanha hämäläinen kirkkopitäjä. Sääksmäki sijaitsee Valkeakoskesta kymmenisen kilometriä etelään. Vuonna 1973 Sääksmäen kunta liitettiin Valkeakoskeen.
Sääksmäki on Hämeen vanhimpia kirkkopitäjiä ja se mainitaan jopa paavin bullassa vuodelta 1343. Paavin mainitaan vahvistaneen tuolloin kirkonkirouksen kymmenystensä maksamisen laiminlyöneille sääksmäkeläisille. Sääksmäen kihlakunta kattoi keskiajalta 1800 -luvun lopulle koko läntisen Hämeen Etelä-Somerosta Päijänteen pohjoispuolelle saakka, muiden muassa Keuruulle. Vanhimmat maininnat Sääksmäestä ovat latinankielisessä muodossa Saxamaeke. Sittemmin nimi kirjoitettiin muodossa Sääksenmäki ja vuodesta 1550 alkaen Sääksmäki. Tarinan mukaan kirkon paikalla kasvoi aikanaan suuri kuusi, jossa oli sääksen pesä. Valkeakoski puolestaan oli entinen Sääksmäen myllykylä (Wikipedia).
Hupaisaa kylläkin, vaikka jo 1300 -luvulla paavi tiesi Sääksmäestä, niin allekirjoittaneelle tuotti vaikeuksia löytää Sääksmäki ja varsinainen kohde eli Sääksmäen silta. Seikka aiheutuu siitä, etten yleensä käytä karttaa, vaan haen netistä tarkan osoitteen ja sen avulla sitten gps:ssää hyväksi käyttäen löydän paikalle. Nyt on vain niin, etteivät osoitteet aina pidä paikkaansa, jos osoite ylipäänsä löytyy. Monella firmalla on esimerkiksi lähes eldoradoa hipovat kotisivut, mutta edes yhteystiedoista ei löydy firman osoitetta. Niin nytkin. Osoite vei keskelle metsää, jonnekin Valkeakosken reunalle. Niinpä sitten tuli kierretyksi Valkeakoski muutamaan kertaan ennen kuin silta piirtyi verkkokalvolle ja siitä viimein kysymällä tie perille. Paikan päällä piti ajaa silta muutaman kerran edestakaisin. Kun jo sillan löytämiseenkin oli uhrattu sen verran aikaa ja vaivaa, että olisi ollut suoranaista tuhlausta ajaa vain yksi kerta sillan yli.
Tangomarkkinat 201425.7.2014 klo 17:11
Historiaa voi tehdä monella tavalla: kuka kiipeää vuorelle, kuka löytää meritien Intiaan, kuka keksii dynamiitin. Allekirjoittanut teki historiaa heinäkuussa 2014 käymällä Seinäjoen tangomarkkinoilla. Aikaisempina vuosina seurasin tapahtumaa mukavasti televisiosta. Tokipa itse laulukilpailu tuli tänäkin vuonna katsotuksi tv:stä, mutta historiallisen lisän toi vierailu tangokadulla. Ja mikäs oli vieraillessa. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja lämpöä oli varmaankin kolmisenkymmentä astetta. Vain järvi puuttui.
Tango on tanssi, jonka juuret lienevät Buenos Aireissa Argentiinassa ja Montevideossa Uruguayssa. Musiikkilajina tangon juuriksi Wikipedia tietää Afrikan. Tanssityyleinä tunnettuja ovat argentiinalainen tango, suomalainen tango ja kilpatanssitango. Tango koostuu eteenpäin kävelystä, jossa vuorotellen otetaan kaksi hidasta ja sitten kaksi nopeaa askelta. Välillä voi tietysti pysähtyä ja kääntyäkin, jos tulee seinä tai muu este vastaan.
Erityinen tangomusiikkifani en ole, mutta olen viimeaikoina kuunnellut hollantilaisen Arie Maaslandin (1908-1980) säveltämiä tangoja ja niistä on jäänyt mieleen erityisesti tango Olé Guapa. Mainittu Arie Maasland oli orkesterinjohtaja, säveltäjä ja hanuristi, joka tuli tunnetuksi nimeään kantavasta tango -orkesterista: Malandon tango -orkesteri.
Seinäjoen Tangomarkkinat on vuosittain Seinäjoella järjestettävä tangoon keskittyvä musiikkifestivaali, joka on kerännyt vuosittain yli 100 000 kävijää.
Kaustinen17.7.2014 klo 15:30
Kaustinen, Kaustby, on kunta, joka sijaitsee Keski-Pohjanmaalla. Asukkaita kunnassa on nykyään noin 4300. Ensimmäisten ihmisten sanotaan saapuneen Kaustisen seudulle Kampakeraamisen kulttuurin loppupuolella. Ensimmäiset suomalaiset, kainulaiset, saapuivat seudulle 1200 -luvun alkupuolella. Alueelle muutti keskiajalla myös ruotsalaisia. Viimeiseksi alueelle muutti 1500 -luvulla savolaiset. 1608 Kaustisella oli jo 18 taloa ja asukasluku oli noin 130 henkeä. 1600 -luvun lopulla Kaustisilla oli 27 taloa ja asukasluku noin 340. 1700 -luvun lopulla Kaustisilla oli 35 taloa ja asukkaita 1340. 1800 -luvun lopulla Kaustisten asukasluku ylitti 3000 hengen rajan.
Kaustisen kunta on tullut tunnetuksi vuosittaisista Kaustisen kansanmusiikkijuhlista. Kunnassa toimii myös erikoislukio, Kaustisen musiikkilukio. Kaustisilla järjestetään myös Kaustisen kamarimusiikkiviikko ja kuninkuusravit on järjestetty Kaustisen raviradalla vuosina 1985 ja 2002.
Kaustinen Folk Music Festival, Kaustisen kansanmusiikkijuhlat, on vuosittain heinäkuussa järjestettävä kansanmusiikki- ja tanssifestivaali. Festivaali järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1968
Kuvan teltassa oli meneillään J. Karjalaisen konsertti, jota olisi mieluusti kuunnellut lähempääkin, mutta se volyymi, jolla konserttia esitettiin oli siksi voimakas, että täytyi siirtyä kymmeniä metrejä teltan ulkopuolelle, jotta hiukset eivät olisi irronneet päästä. Todennäköisesti konsertti olisi kuulunut Seinäjoelle saakka, mutta kun tietoa konsertin desibelimääristä ei ollut tiedossa, niin tuli sitten matkustetuksi aina Kaustisille saakka. Siis yli sadan kilometrin päähän! Joka tapauksessa J. Karjalainen oli näkemistäni suosituin esiintyjä. Ainakin teltta oli täysi kuin Turusen pyssy.
Mainittu Turunenhan tunki ryöstöretkeltä saatuja saalisrahoja pyssynsä piippuun niin, ettei täydellä pyssyllä voinut enää ampua. Ilmeisesti volyymit Kaustisellakin oli käännetty kaakkoon juuri siitä syystä, ettei paikalle enää tarvittu lisää väkeä.
Evoluutio5.7.2014 klo 05:40
Evoluutio on ilmiö, jossa sukupolvien myötä eliöpopulaation geenivarasto muuttuu. Se merkitsee, että eliöiden jälkeläiset eroavat kantamuodostaan. Evoluution sanotaan perustuvan muunteluun, muuntelun perinnöllisyyteen ja luonnonvalintaan.
Evoluution mekanismeja ovat muuan muassa luonnonvalinta, mutaatiot, migraatio ja geneettinen ajautuminen. Luonnonvalinnan vuoksi parhaiten ympäristöönsä sopeutuvat yksilöt populaatiossa menestyvät ja saavat myös enemmän jälkeläisiä kuin heikommin sopeutuvat. Näin menestyneimmistä yksilöistä tulee lopulta populaation vallitsevin tyyppi. Sopeutuvimpien yksilöiden geenit siis yleistyvät populaatiossa.
Näin on varmaankin laita myös oheisen kuvan hyppyrimäissä. Vain parhaat ovat jääneet jäljelle ja epäkelvot "loikkalingot" ovat kadonneet maisemasta. Voi myös ajatella, että kehityksen alkuvaiheen hyppyrimäet olivat pieniä, josta evoluutio eteni kohti suurmäkiä niin, että kehityksen huipulla ovat sitten varsinaiset lentomäet, joita tosin ei maailmassa ole vielä kovin monta, mutta evoluution perusperiaatteen mukaan lentomäkien voi olettaa yleistyvät sikäli mikäli luonnonvalinta niin määrää. Hyppyrimäkien evoluutiota voi ihastella vaikkapa Salpausselällä, kuten kuvakin osoittaa. Valitettavasti evoluution eteneminen ei kuvasta näy, mutta näkyypähän ainakin evoluution alkupää. Evoluution toista ääripäätä edustaa tietenkin Lahden suurmäki.
Paitsi hyppyreitä niin evoluutio koskee myös mäkihyppääjiä ja heidän tuloskehitystään. Ei ole vielä aikaakaan, kun sangen vaatimattomilla tuloksilla saavutettiin yksi kultamitali ja kenties yksi pistesija perinteisillä konsteilla: raittiilla elämäntavoilla ruisleipää syöden ja kunniallista elämää eläen. Sen sijaan nykyevoluutio vaatii hyppääjältä runsasta alkoholin käyttöä, muutaman murtokeikan, väkivaltaisia tappeluita ja eritotenkin värikkäitä lööppejä mediassa. Nykyevoluution kehittämä mäkimies ei tietenkään tyydy vain yhteen kultamitaliin, vaan voittaa niitä useita sen kuin muilta kiireiltään ehtii.
Johtopäätöksenä voitaneen todeta, että evoluutio vaikuttaa sangen uskomattomalta, mutta tehokkaalta. Eipä olisi mikään maankaatoihme, vaikka evoluutio vielä panisi kuntoon muiden muassa Euroopan talouden, sekä korjaisi siinä sivussa Suomenkin ongelmat, toteuttaisi kansalaispalkan, sukupuolineutraalin avioliiton sekä tekisi naisen ja miehen eurosta samanarvoisen.
Vallan meinasi unohtua maapallon jäähdyttäminen niin ettei kenenkään mieleen enää juolahtaisi meuhkata ilmaston lämpenemisestä ja jäävuorien sulamisesta. Tosin sopii toivoa, ettei evoluutio tekisi maapallosta pakastinlaatikkoa, vaan sellaisen vähän viileän planeetan. Sellaisen, että vihreitä sopivasti palelee.
Älypää tiedottaa
Älypää toivottaa hyvää juhannusta kaikille pelaajille!
19.6.2025
Juhannustaiat, sauna, kokko, tanssit, hyvä ruoka ja yötön yö, tämä kaikki on taas täällä - unohtamatta tietenkään Älypään Juhannus-visaa!
Kaunista ja oikein hyvää juhannusta Älypään pelaajille!Tällä viikolla selviää, miten Erika Vikman ja KAJ pärjäävät Euroviisuissa!
13.5.2025
Viisuihin voi virittäytyä vaikkapa pelaamalla Älypään Viisut-visaa, josta löytyy euroviisutunnelmaa aina viisujen alkutaipaleelta tähän päivään asti. Hauskaa euroviisuviikkoa Älypään pelaajille!
Käy kokeilemassa Älypään viisuvisaa!Pääsiäinen on taas täällä, samoin Älypään Pääsiäisvisa!
17.4.2025
Oikein hyvää mämmin, suklaamunien ja tietovisojen täyteistä pääsiäisaikaa Älypään pelaajille!
Käy kokeilemassa Älypään pääsiäisvisaa!