Blogi - Phil Decker - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Suomen järkevimmät tietovisat ja nettipelit.


Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin

Blogi aloitettu: 25.5.2007
Blogimerkintöjä: 730 kpl
  • Ribes rubrum6.2.2011 klo 13:25

    Punaherukkaa, Ribes rubrum, kutsutaan usein myös punaviinimarjaksi. Punaherukalle tunnetaan useita alalajeja. Suomessa pensasta esiintyy sekä viljeltynä että luonnovaraisena. Suomen suosituin viljelylajike on Punainen hollantilainen. Punaviinimarja kestää kylmää paremmin kuin mustaherukka, joten sitä voidaan kasvattaa jopa Lapissa.

    Vaikka mustaherukka yhdistetään perinteisesti lääkkeelliseen käyttöön, englannin- ja saksankielisten yrttilääketieteen lähdeteoksien mukaan myös punaherukalla on kuumetta alentavia, hikoilua edistäviä, kuukautisvuotoa lisääviä, lievästi laksatiivisia, kutistavia, ruokahalua lisääviä, verta puhdistavia, diureettisia ja ruuansulatusta parantavia vaikutuksia. Jotkut näistä mainituista vaikutuksista ovat todennäköisiä aiheutuen punaherukan todistetusti korkeista C-vitamiinipitoisuuksista (80mg/100g), hedelmähapoista sekä marjan sisältämistä kuiduista. Kuivatuista punaherukan lehdistä valmistetun teen on sanottu lievittävän kihdin ja reumatismin oireita, sekä olevan hyödyksi heikosti parantuvissa haavoissa sekä kurlausnesteenä suun tulehduksissa.

    Niin, että varsinainen apteekkihan tässä on kysymyksessä. Apteekki on lääkkeitä myyvä laitos, jonka juuret juontavat keskiajalle. Perinteisesti apteekkarit ovat itse valmistaneet lääkkeet, mutta nykyään suurin osa lääkkeistä tilataan lääketehtailta. Suomen ensimmäiset apteekit aloittivat toimintansa vuonna 1689 Turussa, Kauppatorin Apteekki edelleen toiminnassa, ja Viipurissa.

    Yliopiston Apteekki on suomalainen apteekkikonserni. Se myy lääkkeitä, antaa neuvontaa ja tarjoaa yrityksille laboratoriopalveluita. Apteekki toimii 12 paikkakunnalla Suomessa. Lisäksi yrityksen tytäryhtiö YA Ülikooli Apteek toimii Virossa ja toinen tytäryhtiö YA Universitetskaja Apteka Pietarissa Venäjällä.Yrityksen omistaa Helsingin yliopisto. Yliopiston apteekin kerrotaan olevan Suomen suurin farmaseuttisen henkilöstön työllistäjä. Sen palveluksessa oli vuonna 2008 noin 950 ihmistä Suomessa. Yliopiston apteekki on perustettu vuonna 1755, joten se on maan vanhimpia yrityksiä. Lähde: Wikipedia.

    Punaherukka


  • Mittoja ja ilmestyksiä2.2.2011 klo 17:21

    "Ja katso: musta hevonen; ja sen selässä istuvalla oli kädessään vaaka. Ja minä kuulin ikäänkuin äänen niiden neljän olennon keskeltä sanovan: "Koiniks-mitta nisuja yhden denarin, ja kolme koiniksia ohria yhden denarin! Mutta älä turmele öljyä äläkä viiniä..." Ilmestyskirja 6:5-6.

    Koiniks, joka on alun perin viljamitta, on yhden miehen päiväannos. (SI-järjestelmässä 1,094 litraa).

    Denaari (lat. denarius) oli antiikin roomalainen kolikko. Se oli pieni hopeakolikko, joka oli yleisin tuotettu käyttöraha, kunnes antoninianus sen vähitellen syrjäytti.

    Ensimmäiset denaarit lyötiin Rooman tasavallan aikana vuoden 211 eaa. tienoilla. Se painoi keskimäärin 4,5 grammaa. 100-luvulla eaa. sen paino laski noin 3,9 grammaan ja edelleen 3,4 grammaan keisari Neron kaudella. Tämän jälkeen sen arvo alkoi laskea nopeammin, kun sen hopeapitoisuutta ja painoa vähennettiin seuraavien keisarien aikoina. Sen alkuperäinen arvo oli 10 as-rahaa, mihin kolikon nimi viittaa. Noin vuonna 141 eaa. sen arvoksi asetettiin 16 asia johtuen asin painon laskemisesta. Denaari oli tärkein imperiumissa käytetty kolikko antoninianuksen käyttöönottoon 200-luvun puolivälissä. Ilmeisesti viimeiset denaarit lyöttivät keisari Aurelianus vuosina 270–275 ja keisari Diocletianus kautensa alkuvuosina. Käytöstä poistumisensa jälkeen denaaria käytettiin edelleen kirjanpidossa tavalla, jota nykyisin ei enää ymmärretä.

    Rooman tasavallan lopunaikoina työläisen bruttopalkka päivässä saattoi olla yhden denaarin. Denaarin nimestä johtuu myös sana dinaari, joka on nykyäänkin rahayksikön nimenä monissa maissa. Lähde: Wikipedia.

    Mittoja ja ilmestyksiä


  • Vaivaishenkilö29.1.2011 klo 19:24

    Tässä Karstulan kirkon vaivaisukko. Se on 99 cm korkea ja sen valmistumisvuosi on 1855. Laitan kuvan tähän siitä syystä, etten ilman sukupuolitestiä usko henkilöä mieheksi. Mutta niin kuuleman mukaan on asian laita, että kysymyksessä on nimenomaan vaivaisukko.

    Itse Karstulan kirkko valmistui vuonna 1853. Kirkon rakensi Jaakko Heikinpoika Kuorikoski arkkitehti A. F. Granstedtin laatimien piirustusten pohjalta, joiden lähtökohtana olivat Kuorikosken itsensä vuosikymmen aikaisemmin laatimat vanhakantaista keskeiskirkkoa esittävät suunnitelmat. Kirkossa on Pekka Halosen maalaama alttaritaulu sekä Urho Lehtisen maalauksia. Kirkkoa kunnostettiin vuonna 1904 arkkitehti Josef Stenbäckin tekemien piirustusten mukaan ja 1950-luvulla arkkitehti Kauno S. Kallion johtamana. Karstulan ensimmäinen kirkko oli ollut 1775 valmistunut tasavartinen puinen ristikirkko.

    Soinin kirkosta sen sijaan löytyy Suomen ainoa vaivaisakka. Vieressä on lause ”Joka köyhää armahtaa, hän lainaa Herralle”. Vaivaisakka on Suomen ainoa akka 107 vaivaisukon joukossa ja sen veisti v. 1854 lehtimäkeläinen Matti Taipale viiden hopearuplan hinnasta. Tarina ei kerro minkä takia puuveistoksesta tuli juuri nainen, mutta ilmeisesti puun muodon vuoksi.

    Vaivaisukko


  • Opel Corsa24.1.2011 klo 09:35

     

    Opel Corsa is a supermini that has been produced and engineered by the German automaker Opel since 1982 and has also been sold under a variety of other brands (most notably Vauxhall, Chevrolet, and Holden), and also spawned various derivatives in different markets. The names Vauxhall Nova, Holden Barina and Chevrolet Chevy have been used for the Corsa in certain markets.

    Despite its global presence, it has never been sold in the United States or Canada.

    Opel Corsa categories:

    Opel Corsa A (1982-1993)

    Opel Corsa B (1993-2000)

    Opel Corsa C (2000-2006)

    Lähde: Wikipedia.

    Opel Corsa

     


  • Salaisuuksia ja vuotoja, Osa I21.1.2011 klo 07:45

    Savu on epätäydellisen palamisen yhteydessä syntyvä palokaasujen ja kiinteän aineen seos (aerosoli). Usein se on palamisen ei-toivottu sivutuote, mutta sitä voidaan myös hyödyntää esimerkiksi tuhoeläinten torjunnassa, yhteydenpidossa (savumerkit), puolustuksessa sekä nautintoaineena (tupakointi).

    Turve on eloperäinen (organogeeninen) maalaji. Se syntyy kosteissa hapettomissa olosuhteissa, joissa kasvimateriaali hajoaa epätäydellisesti. Turpeen rakenne on heterogeeninen ja voi vaihdella vähemmän maatuneista kasvinosista hienojakoiseen pitkälle maatuneeseen amorfiseen massaan. Turpeeksi luokiteltavan maalajin tulee sisältää 75 % orgaanista ainesta. Turpeen syntynopeus on suurinta alueilla, joilla lämpötila on vuoroittain tarpeeksi korkea kasvimateriaalin nopeaan syntymiseen, vuoroittain taas riittävän alhainen, jotta kasvimateriaalin mikrobiologinen hajoaminen tapahtuu kyllin hitaasti. Turpeen esiintymisalueiden nimitys on suo. Lähde: Wikipedia.

    Mitä yhteistä on kuvan savulla ja turpeella? Ajattelin ensin perustuslakivaliokunnan tapaan salata asian, mutta valtakunnansyyttäjän esimerkin innoittamana julkistankin asian, joka on sangen yksinkertainen: savu aiheutuu voimalassa poltetusta turpeesta ja tupruaa ulos kuvassa näkyvästä piipusta. Luonto ympärillä on pelkkää rekvisiittaa, joka ei oikeastaan kuulu asiaan, mutta joka eräänlaisena kuokkavieraana siinä taustalla häämöttää.

    Maisema


  • Polkupyörä16.1.2011 klo 15:33

    Polkupyörä on lihasvoimalla toimiva ajoneuvo, jonka rakenne perustuu yleensä kahteen peräkkäiseen pyörään, jotka yhdistää runko. Tavallisesti polkupyörää liikutetaan pyörittämällä polkimia jaloilla. Polkimista voima siirtyy ketjun välityksellä takapyörään. Voimansiirrossa on käytetty myös nivelakselia. Polkupyörää ohjataan kääntämällä ohjaustankoa sekä kallistamalla koko pyörää.

    Polkupyörän hyötysuhde on hyvä, koska sillä liikuttaessa liikkeet ovat pääosin pyöriviä. Pyöräily kuluttaa matkaan nähden huomattavasti vähemmän energiaa kuin esimerkiksi juokseminen tai kävely. Kilometrin matkalla vauhdilla 16 km/h pyöräilevä kuluttaa 0,9 kilojoulea energiaa jokaista kehon kilogrammaa kohti, kun vastaavasti juoksija kuluttaa 4,0 kilojoulea. Vuonna 1995 polkupyöriä tuotettiin 107 miljoonaa kappaletta. Samana vuonna autoja valmistettiin noin 37 miljoonaa kappaletta. Vuonna 2001 tehdyn arvion mukaan maailmassa on 1,4 miljardia pyörää ja 340 miljoonaa autoa.

    Polkupyörän alkuperästä ei olla täysin selvillä. Joidenkin lähteiden mukaan sumerilaiset keksivät polkupyörän 5500 vuotta sitten. Euroopasta löytyi merkkejä polkupyörän alkumuodosta jo 1500-luvulta. Polkupyörän historian katsotaan kuitenkin alkavan 1800-luvun taitteesta.

    Saksalaisen vapaaherra Karl Draisin tiedetään patentoineen vuonna 1817 ensimmäisen etäisesti polkupyörää jollain tapaa muistuttavan puisen kulkuvälineen, potkupyörän, jota kutsutaan draisiiniksi. Polkupyörälle, jossa ei ole ketjuja ja jonka polkimet on yhdistetty etupyörään vipuvarsin, vakiintui myöhemmin termi velosipedi. Tämän nykyisen polkupyörän esi-isän kehitti pariisilainen vaunuseppä Pierre Michaux vuonna 1861, ja sen patentoi hänen palveluksessaan toiminut Pierre Lallemet vuonna 1866 Yhdysvalloissa. Lähde: Wikipedia.

    Polkupyörä


  • Tahroja paperilla12.1.2011 klo 16:37

     

    Rorschachin mustetahratestit kehitti Hermann Rorschach vuonna 1921. Mustetahratestit ovat yksi psykologisen testauksen menetelmistä. Psykologit käyttävät testiä testatakseen potilaittensa ja asiakkaittensa persoonallisuutta. Siinä tutkittavalle näytetään kymmenen kuvataulua, joissa on lähes symmetrisiä mustia, harmaan sävyisiä sekä värillisiä kuvioita. Haastateltavaa pyydetään kertomaan, mitä hän niissä näkee tai mitä ne hänestä muistuttavat. Haastateltavaa ei pyydetä kertomaan, mitä hänelle tauluista tulee mieleen. Rorschach-testi ei ole assosiaatiotesti, eikä sillä tutkita henkilön luovuutta. Testin käyttäjät käyttävät menetelmää persoonallisuuden tutkimuksen välineenä, usein yhdessä muiden tutkimusmenetelmien kanssa. Lähde: Wikipedia. Kuvassa on tosin ihan ikioma "mustetahra", joka on kehitelty kuvankäsittelyn keinoin.

    Testi

     


  • Talven taontaa7.1.2011 klo 17:50

    Sielläpähän paistelee, jossakin Austraaliassa, tiemmä, aurinko. Näkyy kiekon oletettavasti vasen laita geopoliittisen asemamme vuoksi hieman pilkottavan tännekin. Ainakin puidenlatvojen väri antaa olettaa, että väri aiheutuu auringon punerrusta luovasta vaikutuksesta. Voi tietysti olla, että kysymyksessä on viimeaikoina vilkastunut tunnistamattomien lentävien esineiden invaasio, mistä syystä sitten outoja valoilmiöitä on muitakin kuin itse perinteinen aurinko. Kuuleman mukaan Austraaliassa tulvii, joten saattaa myöskin olla niin, ettei siellä paista aurinko edes risukasaan.

    Kylmän ja lumisen puoleiselta vaikuttaa vuoden 2011 alku Etelä-Pohjanmaalla. Lunta on about parikymmentä senttimetriä ja pakkasta parhaimmillaan lähes kolmekymmentä pojoa. Uutta lunta tippuu ehtimiseen, joten se pitää ihmisen liikkeellä, ellei sitten ihminen halua hautautua lumen sisään. Näin käy ellei käy välillä hosimassa lunta vähintäänkin rappusilta.

    Talvi 2011


  • Aalto -maisema2.1.2011 klo 02:49

     

    Hugo Alvar Henrik Aalto, syntyi 3. helmikuuta 1898 Kuortaneella, kuoli 11. toukokuuta 1976 Helsingissä, oli suomalainen arkkitehti, muotoilija ja akateemikko. 

    Alvar Aallon vanhemmat olivat suomenkielinen maanmittari Johan Henrik Aalto ja ruotsinkielinen postineiti Selly Matilda Aalto (o.s. Hackstedt). Perhe muutti Kuortaneelta Alajärvelle Alvarin ollessa 5-vuotias ja sieltä edelleen Jyväskylään. Jyväskylän lyseosta Aalto kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1916. Tämän jälkeen hän lähti opiskelemaan arkkitehtuuria Helsingin Polyteekkiin. Opiskelijatovereidensa tavoin Aalto otti osaa Suomen sisällissotaan. Arkkitehdiksi hän valmistui vuonna 1921.

    Aallon Suomeen suunnittelemia rakennuksia ovat Villa Mairea, Helsingin Finlandia-talo (1971), Kulttuuritalo (1958) ja Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo (1956), Rovaniemen asemakaava, Jyväskylä, Jyväskylän yliopiston päärakennus (1954-1956) ja Liikuntatieteellisen tiedekunnan laitosrakennus (1971), Alvar Aalto -museo (1971-1973) sekä uimahalli Aalto-Alvari (1954-1956), Säynätsalon kunnantalo, Seinäjoen Aaltokeskus ja Suojeluskuntatalo, Teknillisen korkeakoulun kampusalue Espoon Otaniemessä sekä Viipurin kirjasto. Aallon Suomen ulkopuolelle suunnittelmiin rakennuksiin kuuluvat muun muassa opiskelija-asuntola MIT:ssä Bostonissa Yhdysvalloissa, asuintaloja Zürichissä Sveitsissä sekä Essenin oopperatalo Saksassa. Lähde: Wikipedia

    Aalto -maisema

     


  • Hyvää Joulua!23.12.2010 klo 13:46

     

    Niinpä sitten taas tänäkin vuonna on joulu. Joulun tuntee kolmesta asiasta: joulukuusesta, pukista ja tontuista.

    Tiedot ensimmäisistä joulukuusista ovat peräisin Saksasta 1500-luvulta. Muualle Eurooppaan ne levisivät uskonpuhdistuksen myötä, ja vähitellen niistä muotoutui katolisen seimen protestanttinen vastine. Perinne joulukuusen hankkimisesta saapui Suomeen ensin 1800-luvulla säätyläiskoteihin, sitten talonpoikaisiin tupiin 1870- ja 1880-lukujen tienoilla. Joulukuusi yleistyi kuitenkin vasta 1900-luvun alussa. Sen yleistymistä edisti vanhan kansan tapa laittaa koristeeksi juhannus-, nimipäivä- ja hääkuusia, joskin lähinnä ulos.Joulukuusi on alun perin lähtöisin pakanajuhlista.

    Joulupukki on uudempi, kansainvälinen perinne, joka tuli Suomeen varsinaisesti vasta 1900-luvun alussa. Joulupukki esitti alkujaan Pyhää Nikolausta. Nimitys pukki on kuitenkin peräisin Nuuttipukilta, joka kuului nuutinpäivän aikoihin kierteleviin seurueisiin, jotka esiintyivät taloissa kestitystä - erityisesti viinaksia - vastaan. 

    Pyhä Nikolaus oli legendan mukaan lounaisessa Turkissa sijainneen Myran piispa. Häntä on kunnioitettu jo varhain pyhimyksenä sekä idän että lännen kirkon piirissä. Nikolaus suojeli merenkulkijoita, kalastajia, saaristolaisia ja kauppiaita. Hän on osaltaan ollut antamassa hahmoa suomalaiselle joulupukille.

    Tonttu on pieni ihmisen kaltainen olento pohjoismaisessa kansanperinteessä. Suomen kielen sana "tonttu" tulee ruotsin "tomte"-sanasta tai vaihtoehtoisesti sanasta "tontti", jolloin tonttu olisi alun perin paikan haltija. Tonttu on monissa tapauksissa vain toinen nimitys haltijoille. Lähde: Wikipedia.

    Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

    Joulu

     


Älypää tiedottaa

  • Yhteisövisat päivittyivät

    8.10.2019

    Olemme päivittäneet tänään Älypään yhteisövisojen pelimoottorin uuteen versioon, joka ei vaadi selaimeen asennettavaa Adobe Flash playeria toimiakseen. Voit nyt pelata Älypään yhteisövisoja vaikkapa älypuhelimellasi!

  • 1930- ja 1940-luvut lisätty Vuosikymmenet-visaan

    2.9.2019

    Kuinka hyvin tunnet 1930- ja 1940-lukujen tapahtumat? Älypään Vuosikymmenet-visa jatkaa kulkuaan seuraaville vuosikymmenille, joten käy testaamassa, mitä kaikkea tiedät tuosta aikakaudesta. Mukavaa aikamatkaa menneeseen!

  • Kokeile uutta Klondike-pasianssia!

    3.7.2019

    Olemme päivittäneet suositun Klondike-pasianssimme uuteen versioon. Päivitetty versio toimii myös tablet- ja mobiililaitteilla.

Lue lisää tiedotteita