Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin
Blogimerkintöjä: 917 kpl
Heppoja7.1.2012 klo 10:02
Koni on pieni kylä ja saari Iin kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla. Se sijaitsee Iijoen suistossa pääuoman pohjoisrannalla noin kolmen kilometrin päässä Iin Haminasta. Saarta erottavat mantereesta Syväsalmen sekä Mustaputaan sivuhaarat. Maannousun vuoksi Mustapudas on osittain kuiva.
"Kuka on lehmipoikien ja -tyttöjen paras kaveri?
Kuka ahmii sokeria ja himoitsee apetta?
Kuka poseeraa kiltisti levynkin kannessa?
Vastaus on perin helppo: no sehän on tietenkin heppa.."Kaakki: koni,vanha hevonen.Synonyymeja: hevonen, köhiä, hepo, heppa, humma, polle, koni, ratsu, hevoinen, luuska.
Polle ? maailman monin poni on Hevoshullu-lehdessä säännöllisesti ilmestyvä sarjakuva, joka kertoo luonteikkaasta ponista nimeltä Polle. Sarjaa piirtää ruotsalainen Lena Furberg.Ensimmäisessä sarjakuvassa Pollen omistaja Emma Nieminen halusi kaverinsa kanssa ansaita rahaa ruohonleikkuulla ja laittoi Pollen laiduntamaan asiakkaiden pihamaille. Ruoho jäi syömättä, mutta kaikki tulppaanit kyllä kelpasivat Pollelle.
Polle on syntynyt vuonna 1972, sen isä on rodeomustangi joka kuoli traagisesti törmättyään seinään. Ukkospilvi ja emä vuonohevostamma Voikukka. Pollella on myös monia kaukaisia ja läheisempiä sukulaisia, mutta lähin näistä on kaksoisveli Rolle.
Villihevoset (Equus ferus) ovat villinä luonnossa eläviä hevosia. Ainoastaan Mongolian aroilla elävä przewalskinhevonen eli mongolianvillihevonen on aina elänyt villinä ja katsotaan siis aidoksi villihevoseksi; tämän lajin tosin epäillään kuolleen vapaudessa sukupuuttoon, jolloin niitä olisi jäljellä enää eläintarhoissa.
Mustangit ovat Yhdysvaltojen autiomaissa ja aroilla eläviä villihevosia. Ennen espanjalaisten valloittajien tuloa Amerikan mantereella ei ollut hevosia. Mustangit polveutuvat karanneista ja irtipäästetyistä hevosista. Vapaiksi päässeet hevoset muodostivat laumoja ja levittäytyivät Yhdysvaltojen länsiosiin ja Meksikon alueelle.
Hyvää Uutta Vuotta!1.1.2012 klo 00:33
Kuvasta ei puutu oikeastaan muuta kuin Brad Pitt. Ainakin sikäli, että kuvan keskellä virtaa joki. Joki on, kuten arvata saattaa, Seinäjoki. Tosin ei aivan viimeaikainen joki, mutta joki kumminkin. Ajankohtaisuutta kuvaan tuovat taipuneet puut ja myös joki, jonka hyvää mielikuvitusta käyttäen voi kuvitella pohjalaisen maatuulen mutkille puhaltamaksi.
Valtakuntaammehan ovat viimeaikoina piinanneet voimakkaat tuulet, jotka varmaan ovat aiheutuneet kohtuuttomuudesta tai sitten muuten vain ihmisten pahojen tekojen takia. On myös ajateltavissa, että eurooppalainen kriisi oireilee pohjoisessa sääilmiön muodossa hävittämällä infrastruktuuria ja siten ikään kuin pyrkisi tasaamaan eurooppalaisia hyvinvointieroja. Myrsky antaa esimakua siitä, mitä on kärvistellä ilman sähköä ja sen tarjoamia mukavuuksia hyvinvointivaltiossa. Hyvinvointivaltiossa, joka tosin alkaa olla mennyttä kalua. Ainakin siitä päätellen, että pääministeri on jo tehnyt mittavia leikkauksia nimenomaan hyvinvointivaltion pelastamiseksi. Ja lisää pelastusta on luvassa. Melko mojovaa pelastusta kaiken lisäksi sikäli mikäli mediasta saatuihin madonlukuihin on uskominen.
Mutta eiköpähän suhdanteet siitä parane, kun eläkeikää pidennetään, eläkkeitä leikataan ja eläkkeitä lopetetaan ja tukiaisia karsitaan ja annetaan yrityksille verohelpotuksia. Luulenpa, että vuodesta 2012 tulee jälleen helteinen vuosi, tai ainakin puolikas. Sitä odotellessa Hyvää Ja Onnellista Uutta Vuotta!
Hyvää Joulua!23.12.2011 klo 18:23
Joulupukki on hyvänsuopa fiktiivinen mieshahmo, joka tuo jouluna lahjoja.Joulupukin esikuva on 300-luvulla elänyt Myran piispa Pyhä Nikolaus (tunnetaan myös Nikolaus Barilaisena), jonka nimestä (lat. Sanctus Nicolaus) johtuvat hahmon nimet monissa kielissä, esimerkiksi englanninkielinen nimitys Santa Claus ja alankomaalainen Sinterklaas. Pyhän Nikolauksen kotikaupunki Myra sijaitsi Anatoliassa, nykyisen Turkin alueella. Pyhä Nikolaus oli tunnettu hyväntekijä, ja hänestä tuli merimiesten, kauppiaiden ja lasten suojeluspyhimys.
Vanha, pakanallinen joulu on keskitalven niin sanottu hedelmällisyysriitti ja talvipäivänseisahduksen jälkeinen valojen vapautumisen juhla, jonka mukaan pian taas aurinko tulee esiin ja maa rupeaa kasvamaan viljaa. Kristillinen joulu on Jeesuksen syntymäjuhla, jota vietetään 25. joulukuuta. Suomessa on ollut tapana rakentaa nuuttipukkeja, olkipukkeja, jotka muistuttavat pakanallisesta hedelmällisyysriitistä.
Kevät18.12.2011 klo 02:49
On siis kevät, kuljen Hakaniemen rantaan, tuuli ei tuule mutta sade kyllä jaksaa..
Tavaramarkkinat oli Suomen ensimmäinen albumin tehnyt tyttöbändi.Tavaramarkkinat syntyi opiskelijaporukkana 1982 ja voitti samana vuonna rockyhtyeiden SM-kilpailun Helsingin karsinnat. Kokonaiskisassa yhtye sijoittui neljänneksi.Tuona vuonna kilpailun voitti 22-Pistepirkko. Tavaramarkkinoiden kappaleet ovat Liisa Akimofin kirjoittamia.
Kevät keikkuen tulevi - sanonnan alkuperä on puolestaan tuntematon, ja jopa sen merkityksestä on olemassa erilaisia näkemyksiä. Ainakin keväällä sää on vuoroin lämmin, vuoroin kylmä.
Suomessa meteorologinen eli terminen kevät on se vuoden alkupuoliskon aika, jolloin vuorokauden keskilämpötila on 0 °C:n ja 10 °C:n välillä. Kevät on vuodenaika talven ja kesän välissä. Vanhan tähtitieteellisen määritelmän mukaan pohjoisen pallonpuoliskon kevään katsotaan alkavan kevätpäiväntasauksena 20. tai 21. maaliskuuta ja päättyvän kesäpäivänseisauksena 21. tai 22. kesäkuuta.
Kevät eli La Primavera on italialaisen renessanssimaalari Sandro Botticellin maalaus noin vuodelta 1478. Maalaus esittää Venus-jumalatarta kevätpuutarhassa muiden Kreikan mytologian hahmojen keskellä.
Valitettavasti tässä Seinäjokea kuvaavassa maisemassa ei juuri nyt näy ensimmäistäkään Venus -jumalatarta.
MS Richard With11.12.2011 klo 16:58
Richard Bernhard With (18 September 1846 ? 9 February 1930) was a Norwegian ship captain, businessman and politician for the Liberal Left Party. He is known as the founder of Vesteraalens Dampskibsselskab and Hurtigruten.This ship is named for the founder of the Coastal fleet whose pioneering voyages provided regular communication and transit between the remote villages of the Norwegian coast.Kuva on otettu Lofoottien pääkaupungissa Svolværissa jokunen vuosi sitten.
Hurtigruten, nopea reitti, on Norjan rannikkopaikkakuntia yhdistävä säännöllinen lauttareitti. Se perustettiin 1893 viikoittaisena höyrylaivayhteytenä Trondheimin ja Kirkkoniemen välille.Sittemmin reittiä laajennettiin valtion tuella 11 päivää kestäväksi matkaksi Bergenistä pohjoiseen Kirkkoniemeen ja takaisin. Mukaan tuli silloin myös uusia välietappeja.
Nykyään reitillä on 35 pysähdyspaikkaa päätesatamat mukaan lukien. Hurtigruten on monelle norjalaiselle rannikkopaikkakunnalle elintärkeä tavaroiden ja ihmisten kuljetustapa. Hurtigrutenin laivat liikennöivät jatkuvasti yli 2 000 kilometriä pitkää reittiä ympäri vuoden. Vuosittain reittiä käyttää lähes puoli miljoonaa matkustajaa: 440 000 matkustajaa vuonna 2000. Tavaraa kuljetetaan vuosittain satoja tuhansia tonneja. Nykyisin reitillä liikkuu myös paljon ulkomaisia turisteja.
Mannerheimin patsaat1.12.2011 klo 16:10
Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas Helsingissä on kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen veistämä monumentti, jossa Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim istuu hevosensa selässä. Patsas sijaitsee marsalkan nimikkokadulla Mannerheimintiellä Helsingissä. Patsas paljastettiin 4. kesäkuuta 1960 Mannerheimin syntymäpäivänä.
Kuvan patsas on Lahden Mannerheimin ratsastajapatsas. Se on Lahden rautatieaseman viereisellä asematorilla sijaitseva patsas, joka esittää Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimia ja tämän hevosta. Teoksen tekijä on lahtelainen kuvanveistäjä Veikko Leppänen ja se paljastettiin 19. joulukuuta vuonna 1959, noin puoli vuotta aikaisemmin kuin Helsingin ratsastajapatsas. Teos on ensimmäinen Suomessa paljastettu Mannerheimin ratsastajapatsas.
Mutta ei tässä vielä kaikki, myös Mikkelistä löytyy Mannerheimin patsas. Tosin tällä kertaa ilman hevosta. Mannerheimin patsaan nimi Mikkelissä on Päämajapatsas. Sen teki kuvanveistäjä Kalervo Kallio ja pronssinen veistos paljastettiin ensimmäisessä sijoituspaikassaan Mikkelin Suur-Savon (nykyisin Marskin) aukiolla Mannerheimin 100-vuotissyntymäpäivänä 4. kesäkuuta 1967. Patsas päätettiin kuitenkin siirtää uuteen paikkaan Mikkelin torin reunaan, missä se sai sijan vuonna 2003.
Mannerheimin patsas Tampereella on kuvanveistäjä Evert Porilan vuonna 1939 tekemä noin kolme metriä korkea C. G. E. Mannerheimiä kuvaava pronssipatsas. Se on tehty Eero Järnefeltin maalauksen mukaan ja sijaitsee kahdeksan kilometrin päässä keskustasta Leinolan Mannerheiminkalliolla, jolla Mannerheimin kerrotaan katselleen Tampereen valtausta sisällissodassa vuonna 1918.
Epilobium angustifolium22.11.2011 klo 16:27
Maakuntakukka on Suomen kuhunkin maakuntaan liittyvä nimikkokukka. Maakuntakukat valittiin Suomen Kotien Kukkasrahaston aloitteesta järjestetyssä lehtiäänestyksessä vuonna 1982. Ahvenanmaan maakuntakukka oli valittu jo aiemmin, ja Itä-Uusimaa ja Pohjanmaa saivat omat maakuntakukkansa myöhemmin. Etelä-Pohjanmaan maakuntakukka on kuvan Epilobium angustifolium.
Epilobium angustifolium, commonly known as Fireweed (mainly in North America), Great Willow-herb (Canada),or Rosebay Willowherb (mainly in Britain), is a perennial herbaceous plant in the willowherb family Onagraceae. It is native throughout the temperate Northern Hemisphere, including large parts of the boreal forests.
Maitohorsma on monipuolinen hyötykasvi. Sen lehdet sopivat teeainekseksi ja nuorena myös salaatteihin. Maitohorsman juuriversoja voidaan käyttää parsan tavoin keitettynä. Juurista on tehty jauhoja, leipää, muhennoksia sekä kahvinkorviketta. Rohdoksena käytetään maitohorsman kukkia ja lehtiä. Maitohorsman siemenkarvoja on käytetty peittojen, tyynyjen ja patjojen täytteenä.
Etelä-Pohjanmaan nimikkolajit ovat seuraavat: eläin: orava, järvi: Lappajärvi, kala: siika, kasvi: maitohorsma, kivi: kärnäiitti, lintu: isokuovi.
Sorbus aucuparia15.11.2011 klo 13:17
Pihlaja on 4?10 metriä korkea, voi kasvaa jopa 20 metriseksi, usein monirunkoinen puu. Lajien määrässä on suurta epätarkkuutta, koska pihlajalla on monia lähisukuisia kantoja. Pihlajan ikä on yleensä 100 - 150 vuotta. Pihalajan lehdet ovat parilehdykkäiset.Parilehdykkäinen lehti on kerrannaislehti jossa lehdykät ovat pareittain ruodissa.
Suomessa kasvaa luonnonvaraisena neljä pihlajalajia. Ylivoimaisesti yleisin on koko maassa menestyvä kotipihlaja (Sorbus aucuparia), jota useimmiten kutsutaan yksinkertaisesti pihlajaksi. Sen luontainen levinneisyysalue käsittää lähes koko Euroopan. Ruotsinpihlaja (Sorbus intermedia, aikaisemmalta nimeltään Sorbus suecica) on levinnyt Turun saaristoon, Ahvenanmaalle, Etelä-Ruotsiin ja läntiseen Baltiaan. Suomenpihlaja (Sorbus hybrida, aikaisemmin Sorbus fennica) kasvaa luonnonvaraisena Lounais-Suomessa, Kaakkois-Ruotsissa sekä Etelä- ja Keski-Norjassa. Kaunopihlaja (Sorbus meinichii) kasvaa ainoastaan Etelä-Norjassa ja Itämeren saarilla Gotlannissa, Tukholman saaristossa ja Ahvenanmaalla. Useat pihlajalajit risteytyvät keskenään, ja kolme viimeksi mainittua lajia ovat alkuperältään risteymäjohdannaisia toisena kantavanhempana kotipihlaja.
Pihlajajaa hyödynnetään nykyään puusepänteollisuudessa kalusteiden sekä koriste- ja käyttöesineiden valmistuksessa. Pihlajaa on käytetty perinteisesti veistotöissä sekä tehtäessä esimerkiksi haravanpiikkejä.
Pihlaja on myös Pekka Halosen maalaus vuodelta 1894.
Rangifer tarandus tarandus7.11.2011 klo 07:04
Poro (Rangifer tarandus tarandus) on pohjoisessa Fennoskandiassa elävä puolikesy hyötyeläin, jota laidunnetaan tuntureilla ja Metsälapin alueella. Poron alkuperälaji on peura, erityisesti tunturipeura, jonka kesyttäminen lienee tapahtunut myöhäiskeskiajalla.
Suomessa poronpitoa säätelee poronhoitolaki. Poronhoitoa tuetaan Maa- ja metsätalousministeriön määrittämällä summalla jokaista eloporoa kohti. Poronhoito on perinteinen saamelaisten elinkeino. Eläimet kerätään syksyllä poroerotukseen lajittelua ja teuraseläinten valintaa varten. Porot kootaan myös kesällä juhannuksen tienoilla vasojen merkintää varten, jolloin niiden korviin leikataan puukolla omistajansa teot eli sanat.
Poromerkki koostuu niin sanotuista korvamerkkisanoista eli leikoista tai teoista, jotka leikataan poron korviin terävällä veitsellä. Tekoja (sanoja, leikkoja) on poronhoitoasetuksessa mainittu neljätoista: pistel, tiili, pykälä, hanka, rappuhanka, poikki, haara, halki, vita, terotus, ketunkanto, vastahanka, reikä ja reiästä halki sekä linnunvarvas. Näitä tekoja käyttämällä poron oikean ja vasemman korvan eri laidoissa tai korvien kärjissä saadaan kaikkiaan yli puolimiljoonaa poromerkkiä. Käytössä niitä on yli kymmenentuhatta.
Poroja oli Suomessa vuonna 2001 185 000. Maa- ja metsätalousministeriön asettama porojen sallittu enimmäismäärä oli vuosina 2000?2009 203 700 yksilöä. Luvussa eivät luultavastikaan ole mukana tilapäisesti Eestissä virkistäytymässä tai ostosmatkalla olevat porot.
Aino31.10.2011 klo 12:48
Kartanorakennuksen edustalta Lahdesta löytyy Emil Wikströmin pronssinen teos "Aino", vuodelta 1909. Teos siirrettiin nykyiselle paikalleen Helsingistä vuonna 1949.
Kesällä 1908 helsinkiläinen liikemies Uno Staudinger tilasi Emil Wikströmiltä suuren Aino-suihkukaivoveistosryhmän. Suihkukaivo veistoksineen pystytettiin 1912 Staudingerin Villa Johannan puutarhaan, joka oli Laivurinkatu 24:n pihamaalla korkeiden muurien ympäröimänä. Aino-suihkukaivosta tuli vasta myöhemmin julkinen kaupunkikuvassa näkyvä taideteos Lahden kaupungin hankittua sen vuonna 1948 omistukseensa.
Emil Wikström (1864-1942) oli suomalainen kuvanveistäjä, joka edusti suomalaiskansallista taidetta ja realismia. Wikströmin tunnetuimpia töitä ovat muun muassa Lyhdynkantajat Helsingin rautatieasemalla, säätytalon päätykolmio, Elias Lönnrotin muistomerkki, J.V. Snellmannin muistomerkki sekä Kansallismuseon edessä oleva graniittikarhu.
Kuvassa on vain yksi Aino -teoksen mielenkiintoisista yksityiskohdista. Muut voi käydä katsomassa Lahdessa Kartanorakennuksen edustalta.
Älypää tiedottaa
Pelaa uutta Suomipop-visaa!
26.9.2025
Älypään musiikkivisojen valikoima laajenee uudella Suomipop-visalla! Mikäli Kuumaan, Portion Boysin, Behmin ja muiden kotimaisten artistien musiikki on sinulle tuttua, tämä visa on juuri sinua varten! Laita siis suomipop soimaan ja testaa tietosi menneiden vuosien hiteistä ja viimeisimmistä uutuusbiiseistä!
Pelaa Suomipop-visaa!Älypää toivottaa hyvää juhannusta kaikille pelaajille!
19.6.2025
Juhannustaiat, sauna, kokko, tanssit, hyvä ruoka ja yötön yö, tämä kaikki on taas täällä - unohtamatta tietenkään Älypään Juhannus-visaa!
Kaunista ja oikein hyvää juhannusta Älypään pelaajille!Tällä viikolla selviää, miten Erika Vikman ja KAJ pärjäävät Euroviisuissa!
13.5.2025
Viisuihin voi virittäytyä vaikkapa pelaamalla Älypään Viisut-visaa, josta löytyy euroviisutunnelmaa aina viisujen alkutaipaleelta tähän päivään asti. Hauskaa euroviisuviikkoa Älypään pelaajille!
Käy kokeilemassa Älypään viisuvisaa!