Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin
Blogimerkintöjä: 917 kpl
Jättiläisen kuhnepytty24.8.2011 klo 12:47
Hiidenkirnu on virtaavan veden pyörittämän soran ja kiven kalliopohjaan kovertama patamainen ontelo. Hiidenkirnut syntyivät jääkaudella yli 10 000 vuotta sitten, kun sulavat vesivirrat panivat virtaavan uoman pohjalla olevat kivet pyörimään.
Askolan hiidenkirnualue Korttian kylän läheisyydessä Kirnukallion rinteillä avattiin nähtäväksi vuonna 1965. Suurin alueen hiidenkirnuista on Jättiläisen kuhnepytty, jonka syvyys on 10,3 m ja leveys 4,2 m. Askolan yli 20 hiidenkirnun alue on harvinainen koko maailmassa.
Jättiläisen kuhnepytty -nimityksen alkuperäksi mainitaan maantieteen professori Veikko Okko. Kuhnepytty on Suomen toiseksi suurin hiidenkirnu. Suurin hiidenkirnu sijaitsee Sallan kunnassa ja se on nimetty Juomapadaksi.
Askolan kunta sijaitsee itäisellä Uudellamaalla. Kunta kuuluu Uudenmaan maakuntaan, Porvoon kihlakuntaan, Itä-Uudenmaan käräjäoikeuteen ja Uudenmaan verotoimistoon (Porvoon toimipiste) sekä Uudenmaan ELY-keskukseen. Kunta on perustettu vuonna 1896. Kunnan päätaajamat ovat Kirkonkylä ja Monninkylä. Muita kyliä ovat Juornaankylä, Huuvari, Nalkkila, Nietoo, Särkijärvi, Tiilää, Korttia, Onkimaa, Vakkola ja Vahijärvi.
Tunnettu askolalainen on kirjalija Johannes Linnankoski, Vihtori Johan Peltonen, joka syntyi Askolassa 18. lokakuuta 1869. Vuonna 1905 ilmestynyt romaani Laulu tulipunaisesta kukasta nosti Linnankosken kuuluisuuteen. Romaanin miljöönä on kirjailijan kotiseutu Askolan Vakkolan kylä ja kohisevan kosken esikuvana Vakkolan koski. Vakkolan kylään sijoittuu myös samana vuonna ilmestynyt novelli Taistelu Heikkilän talosta.
M/S Kimalle19.8.2011 klo 10:53
M/S Kimalle on Näsijärven pohjoisosissa liikennöivä risteilyalus. M/S Kimalle on valmistettu Norjassa vuonolaivaksi ja sieltä se on siirtynyt Suomeen ensinnä Turun edustalle, josta laiva on siirtynyt Lahteen, jossa se kuljetti matkustajia Vesijärvellä. Tätä nykyä laivan kotipaikka on Virrat.
Laiva on nimetty Kimalteeksi I.K. Inhan Nuuttilassa sijainneen mökin mukaan. I. K. Inha (alkuaan Konrad Into Nyström, 12. marraskuuta 1865 Virrat ? 3. huhtikuuta 1930 Helsinki) oli valokuvaaja, kirjailija, suomentaja ja toimittaja. Inha on suomalaisen valokuvauksen suuria mestareita.
Laivan tekniset tiedot puolestaan ovat seuraavat: valmistusvuosi:1946, valmistuspaikka: Norja, pituus: 23.7 metriä, leveys: 4.4 m, paino: 42 tonnia, syväys: 1,64 metriä, moottori: Detroitin 2-tahti diesel.
Detroit 2-stroke Dieselin käyntiä voi seurata osoitteesta: http://www.youtube.com/watch?v=Nyl9uinTICw
S/S Tarjanne15.8.2011 klo 08:43
Höyrylaiva Tarjanne täytti 100 vuotta toukokuussa 2008. Tarjanne on Suomen vanhin yhä säännöllisessä reittiliikenteessä seilaava höyrylaiva. Se liikennöi Runoilijan tietä, joka kulkee Tampereelta Näsijärveä pitkin Muroleen kanavalle, josta matka jatkuu Ruovedelle ja siitä edelleen Virroille. Reitin varrella on useita nähtävyyksiä, kuten Kalela, jossa sijaitsee Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljee.
Runoilijan tie -nimensä reitti sai 1800-luvun alkupuolella, kun matkan varrella tovin asuneet Runeberg ja Topelius käyttivät mainittua vesistöä kulkureittinään. Myös Akseli Gallen-Kallela oli ahkera reitin kulkija ja matkusti Tarjanteella monet kerrat. Vuonna 1916 uusittu laivan ravintola oli hänen suunnittelemansa.
Höyrylaiva Kuru oli suomalainen sisävesilaiva, joka upposi Tampereen edustalla Näsijärvellä 7. syyskuuta 1929. Kurun uppoaminen on Suomen pahin sisävesillä tapahtunut vesiliikenneonnettomuus.Onnettomuuden huomasi ensimmäisenä Kurun perässä satamasta lähteneen Tarjanteen päällikkö. Tarjanne pelasti 15 ihmistä uppoamispaikalta.
Ensimmäisen maailmansodan aikaan venäläiset takavarikoivat Näsijärven isoimmat laivat, myös Tarjanteen. Osaston nimeksi pantiin Satakunskaja Flotilija. Tarjanteenkin etukannelle asennettiin tykki ja Pietarista tuli käsky purjehtia Kokemäenjokea pitkin Poriin torjumaan saksalaisten tulevaa maihinnousua, mistä toimenpiteestä ei kuitenkaan tullut mitään.
Alkuperäisen Tarjanteen höyrykone lämmitettiin metrisillä koivuhaloilla, mutta jo 1930-luvulla halot vaihdettiin kivihiileen ja 1960-luvulla kivihiilen lapiointi loppui kokonaan, kun kattilan kylkeen ruuvattiin öljypoltin.
S/S Tarjanteen valmistusvuosi on 1908, Pituus 29,45 m, Leveys 6,25 m, Syväys 2,39 m, Bruttovetoisuus 131.8 brt, Koneteho 300 hv, Matkanopeus 10 solmua, Miehistö 1 + 1 + 2 + ravintolahenkilökunta, Matkustajamäärä 115, Omistaja Oy Runoilijan tie, Kulutus 100 l kevyttä polttoöljyä tunnissa.
Porin konepaja: Porilainen10.8.2011 klo 08:37
Maamoottori, maatalousmoottori tai paikallismoottori on yleensä yksisylinterinen, harvaiskuinen, bensiinillä, petrolilla tai polttoöljyllä toimiva moottori, jota aikoinaan käytettiin työkoneiden ja -laitteiden voimanlähteenä. Tavallisimmin maamoottoria käytettiin puimakoneen, sirkkelisahan, pärehöylän tai jauhomyllyn voimanlähteenä. Voimansiirto maamoottorilta työkoneelle tai -laitteelle tapahtui hihnan välityksellä. Polttoaineen sytytys tapahtui maamoottorissa yleensä induktiolaitteen, magneeton, hehkuputken tai hehkukuvun voimalla. Ensimmäinen maamoottori on tehty vuonna 1906 ja viimeinen 1949.
Kuvassa oikealla on Porin konepaja Oy:n valmistama maamoottori "Porilainen", joka on niin sanottu kuulamoottori. Kuulamoottori, hehkukupumoottori tai hehkukuulamoottori on vanha polttomoottorityyppi, joka on nykyisin poistunut valmistuksesta. Sitä kutsutaan toisinaan myös nimellä puolidiesel. Tärkein ero muihin polttomoottoreihin nähden on se, että koneessa on sytytystulppien tai suoraruiskutuksen sijasta sylinterin yläpäässä ns. hehkukuula, jota ennen käynnistystä kuumennetaan ulkoisella lämmönlähteellä, tavallisimmin puhalluslampulla. Akkua tai muuta virtalähdettä ei tarvita. Kone voidaan käynnistää, kun kuula hehkuu. Koneen käydessä käynnin kehittämä kuumuus pitää hehkukuulan lämpimänä, joten ulkoista liekkiä ei käynnistyksen jälkeen tarvita.
Esimerkki "Porilaisen" toiminnasta ja käytöstä löytyy vaikkapa You Tubesta osoitteesta:
http://www.youtube.com/watch?v=PrfEc4JICIo
Espoon tuomiokirkko6.8.2011 klo 14:28
Espoon tuomiokirkko eli Espoon vanha kirkko, Espoon harmaakivikirkko, Espoon vanha kivikirkko tai Espoon kirkko on Suomen evankelisluterilaisen kirkon Espoon hiippakunnan tuomiokirkko ja Espoon tuomiokirkkoseurakunnan kirkko. Kirkko sijaitsee Espoon keskuksen Pappilanmäen Kirkonmäellä Espoonjoen rannalla. Keskiaikaista harmaakivikirkkoa pidetään yleisesti Espoon tärkeimpänä historiallisena rakennuksena, rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti kirkko on ehkä Espoon tärkein yksittäinen kohde. Kirkko on pyhitetty apostoli Matteukselle.
Espoon hiippakunta puolestaan on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon uusin hiippakunta, jonka toiminta alkoi 1. tammikuuta 2004. Hiippakunnan toiminta-alue kattaa 25 läntisen Uudenmaan seurakuntaa Hangosta Mäntsälään. Hiippakunnan alueella asuu yli 550 000 ihmistä. Piispana Espoon hiippakunnassa on toiminut sen perustamisesta lähtien Mikko Heikka.
Porvoo, Borgå4.8.2011 klo 15:55
Porvoo,Borgå, on Suomen kaupunki, joka sijaitsee maan etelärannikolla Uudenmaan maakunnassa. Kaupungin asukasluku on 48 776. Kaupunki on kaksikielinen: 64,9 prosenttia asukkaista on suomenkielisiä, 31,1 prosenttia ruotsinkielisiä ja 4,1 prosenttia muunkielisiä. Vielä 1960-luvulla enemmistö kaupungin asukkaista oli ruotsinkielisiä. Porvoo on saanut nimensä Porvoonjoen lähellä sijainneen maalinnoituksen Borgå perusteella (borg = linna, å = joki). Nykyinen Porvoon kaupunki perustettiin 1. tammikuuta 1997 lakkauttamalla silloiset Porvoon maalaiskunta ja Porvoon kaupunki ja perustamalla uusi kunta.
Porvoon vuosina 1762-64 pystytetty raatihuone on tuomiokirkon ohella Vanhan Porvoon tärkein rakennus. Se on toinen maassamme jäljellä olevista 1700-luvun raatihuoneista. Se on ajalleen tyypillinen, kaksikerroksinen ja taitekattoinen raatihuonerakennus, jonka katolla on pieni puinen kellotorni.
Ravintola Timbaali on Vanhan Porvoon sydämessä kävelykadun varrella sijaitseva Suomen ainoa etanoihin erikoistunut ravintola.Rakennus on peräisin 1700-luvulta. Kadun, Välikatu, toiselta puolelta löytyy puolestaan Suomen vanhin kultasepänliike Aurum.
Gabriel Linsén syntyi Helsingissä 22.7.1838 ja kuoli Porvoossa 5.4. 1914. Vaikka isä toimi Rooman kirjallisuuden professorina Helsingin yliopistossa, pojalle koulunkäynti oli vaivalloista, itse asiassa koulu jäi kesken. Aleksis Kivi oli alkeiskoulussa yksi hänen luokkatovereitaan.Linsén halusi jäädä Porvooseen, jossa hän toimi opettajana ja urkurina kaikkiaan 42 vuotta.
Porvoon tuomiokirkko on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Porvoon hiippakunnan tuomiokirkko, joka edustaa tyyliltään 1400-luvun myöhäisgotiikkaa. Kirkkoa käyttää Porvoon suomalainen seurakunta. Suomenkielisen seurakunnan kautta tuomiokirkko kuuluu myös Helsingin hiippakuntaan.Kirkossa järjestetään jumalanpalvelusten lisäksi häitä, kastejuhlia ja hautajaisia. Kirkko on myös Porvoon suosituin matkailukohde. Porvoon tuomiokirkko muistetaan etenkin Porvoon vuoden 1809 valtiopäivistä, jolloin keisari Aleksanteri I otti vastaan säätyjen uskollisuudenvalan sen jälkeen kun oli luvannut pitää voimassa Suomen vanhat lait.Kirkosta tuli tuomiokirkko vuonna 1723, kun Viipurin hiippakunta siirrettiin Porvooseen. Sisällä kirkosta löytyy myös Aleksanteri I:n patsas.
Teuvan kirkko25.7.2011 klo 14:50
Kuvassa on Teuvan kirkko. Sinne oli tarkoitus mennä kuvaamaan Tove Janssonin maalaama alttaritaulu "Kymmenen neitsyttä", mutta ilmeisesti kirkon henkilökunta oli elonkerjuulla tai sitten muissa puuhissa, koska ovi oli teljessä sisään yritettäessä. Onneksi tien toisella puolella oli taidenäyttely, joten pysähtyminen Teuvalle ei mennyt sentään aivan ketuille.
Teuvan ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1701. Vanha vuonna 1863 rakennettu kirkko tuhoutui tulipalossa tammikuussa 1950. Nykyisen vuonna 1953 valmistuneen kirkon on suunnitellut arkkitehti Elsi Borg. Hänen käsialakseen mainitaan myös kirkon saarnatuoli.Elsi Borg, suomalainen arkkitehti, syntyi Nastolassa 3.10.1893 rovasti Nathanael Borgin ja hänen vaimonsa (o.s. Calonius) yhdeksänlapsisen perheen neljänneksi vanhimpana. Perheessä oli seitsemän tytärtä ja kaksi poikaa. Elsi Borgin suunnittelemia rakennuksia ovat mm. Helsingin Lastenlinna ja Taulumäen kirkko Jyväskylässä. Lisäksi Viipurin sotilassairaalaa hän on ollut suunnittelemassa yhdessä Olavi Sortan kanssa. Hänen veljensä, Kaarlo Borg, oli myös arkkitehti. Hänen sisariansa olivat taidegraafikko ja piirustuksenopettaja Ester Borg ja kansanedustaja Margit Borg-Sundman.
Tove Marika Jansson (9. elokuuta 1914 Helsinki ? 27. kesäkuuta 2001 Helsinki) oli suomenruotsalainen kirjailija, taidemaalari, filosofian tohtori, pilapiirtäjä ja sarjakuvataiteilija, joka tunnetaan parhaiten Muumi-hahmojen luojana.
Jurvan markkinat19.7.2011 klo 00:42
Jurva on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Etelä-Pohjanmaahan kuuluvassa Suupohjan seutukunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Sen asukasluku on 4 289 ja pinta-ala 448,37 km², josta 4,4 km² vesistöjä (31.12.2008). Kunta lakkautui sen yhdistyessä Kurikkaan vuonna 2009. Jurvan naapurikunnat ovat Ilmajoki, Kurikka, Laihia, Maalahti, Närpiö ja Teuva.
Jurvan kaksipäiväiset markkinat 2-3.7.2011 pidettiin 25:nnen kerran. Markkinaperinne aloitettiin Jurvassa monen muun kunnan tapaan 80-luvun puolivälissä eli 1985. Neljännesvuosisadan myötä monet markkinat ovat hävinneet pois, mutta Jurvan markkinat ovat säilyneet nykypäiviin saakka.
Ulrika Eleonoran kirkko15.7.2011 klo 09:57
Ulrika Eleonoran kirkko on Kristiinankaupungissa Raatihuoneen pohjoispuolisella mäellä sijaitseva vuonna 1700 valmistunut puukirkko. Se on Kristiinankaupungin merkittävimpiä nähtävyyksiä ja suosittu vihkikirkko. Kirkko on saanut nimensä leskikuningatar Ulrika Eleonoran mukaan, joka oli kuningas Kaarle XII:n äiti.Kirkko on niin sanottu autiokirkko, mikä tarkoittaa, että se on jäänyt pois ympärivuotisesta seurakuntakäytöstä, kun lähelle on rakennettu uusi kirkko, josta on tullut seurakunnan varsinainen kirkko.
Kirkko on länsitornillinen kahden pilariparin tukipilarikirkko ja säilynyt ennallaan lukuun ottamatta ikkunoita, joita suurennettiin 1800-luvun alkupuolella. Suippohuippuinen torni on rakennettu kolmannekseltaan länsipään sisään ja se on hiukan kallellaan rakennusteknisen virheenvuoksi. Tornia sanotaan joskus leikillisesti Kristiinankaupungin "Pisan torniksi". Paanukatto on itäpäästä aumattu, toisin kuin muissa tukipilarikirkoissa.
Kirkon urut on rakentanut urkurina ja urkujenrakentajana Kristiinankaupungissa ja Raumalla toiminut Nils Strömbäck, joka ensimmäisenä Suomessa käytti itsestään nimitystä "urkujenrakentaja".
Kristiinankaupungin punatiilinen, uusgoottilainen uusi kirkko puolestaan on vuodelta 1897 ja se on tehty Jac. Ahrenbergin piirustusten mukaan. Torni on 47 metriä korkea ja kirkkoon mahtuu noin tuhat henkeä. Kristiinankaupungin kantakaupungin alueella toimii kaksi luterilaista seurakuntaa, suomen- ja ruotsinkielinen. Molemmissa seurakunnissa on kirkkoherra ja suomalaisessa lisäksi kappalainen.
Wikipedian mukaan Ulrika Eleonoran kirkko voi tarkoittaa seuraavia kirkkoja: Ulrika Eleonoran kirkko Haminan Raatihuoneentorilla 1732?1742, tulipalossa tuhoutunut kirkko, Ulrika Eleonoran kirkko Kristiinankaupungissa, Ulrika Eleonoran kirkko, Helsingin Raatihuoneentorilla (nyk. Senaatintori) sijainnut kirkko,Kungsholman kirkko Tukholmassa, Ruotsissa.
Kattpiskargränden11.7.2011 klo 00:09
Kissanpiiskaajankuja, Kattpiskargränden, on katu Kristiinankaupungin kantakaupungissa, Kauppatorin eteläpuolella. Katu päättyy lännessä Läntiseen Pitkäänkatuun ja idässä rannan tuntumaan. Poikkikadut ovat Itäinen Pitkäkatu ja Rantakatu. Kissanpiiskaajankuja on Suomen kolmanneksi kapein katu. Kapeimmillaan 2,99 metriä.Kadun nimi on peräisin Yhdeksänhäntäisen kissan käyttäjästä eli purjelaivojen ajoilta, jolloin miehistöä saatettiin rangaista piiskaamalla. Vanhana merenkulkukaupunkina Kristiinassa sana lienee kulkeutunut merimiestarinoiden mukana ja otettu kadunimeksi.
Yhdeksänhäntäinen kissa, myös kattiruoska, oli Ison-Britannian laivaston noin vuosien 1500?1800 aikana käyttämä hamppuköydestä valmistettu rangaistusväline, jota käytettiin yleisimmin merimiesten rankaisemiseen ruoskimalla. Ruoska valmistettiin purkamalla hamppuköysi, joka oli punottu yhdeksästä ohuemmasta narusta. Tässä muodossa ruoskan isku ei aiheuttanut vakavia vammoja, joten sitä käytettiin enimmäkseen lieviin rangaistuksiin. Kovemmissa tapauksissa piiskan naruihin sidottiin lyijypainot, jolloin useampi piiskan isku aiheutti jopa kuoleman. Ruoskiminen tapahtui miehistön nähden, jott saavutettiin suurin mahdollinen pelotevaikutus.
Älypää tiedottaa
Pelaa uutta Suomipop-visaa!
26.9.2025
Älypään musiikkivisojen valikoima laajenee uudella Suomipop-visalla! Mikäli Kuumaan, Portion Boysin, Behmin ja muiden kotimaisten artistien musiikki on sinulle tuttua, tämä visa on juuri sinua varten! Laita siis suomipop soimaan ja testaa tietosi menneiden vuosien hiteistä ja viimeisimmistä uutuusbiiseistä!
Pelaa Suomipop-visaa!Älypää toivottaa hyvää juhannusta kaikille pelaajille!
19.6.2025
Juhannustaiat, sauna, kokko, tanssit, hyvä ruoka ja yötön yö, tämä kaikki on taas täällä - unohtamatta tietenkään Älypään Juhannus-visaa!
Kaunista ja oikein hyvää juhannusta Älypään pelaajille!Tällä viikolla selviää, miten Erika Vikman ja KAJ pärjäävät Euroviisuissa!
13.5.2025
Viisuihin voi virittäytyä vaikkapa pelaamalla Älypään Viisut-visaa, josta löytyy euroviisutunnelmaa aina viisujen alkutaipaleelta tähän päivään asti. Hauskaa euroviisuviikkoa Älypään pelaajille!
Käy kokeilemassa Älypään viisuvisaa!