Porvoo, Borgå4.8.2011 klo 15:55
Porvoo,Borgå, on Suomen kaupunki, joka sijaitsee maan etelärannikolla Uudenmaan maakunnassa. Kaupungin asukasluku on 48 776. Kaupunki on kaksikielinen: 64,9 prosenttia asukkaista on suomenkielisiä, 31,1 prosenttia ruotsinkielisiä ja 4,1 prosenttia muunkielisiä. Vielä 1960-luvulla enemmistö kaupungin asukkaista oli ruotsinkielisiä. Porvoo on saanut nimensä Porvoonjoen lähellä sijainneen maalinnoituksen Borgå perusteella (borg = linna, å = joki). Nykyinen Porvoon kaupunki perustettiin 1. tammikuuta 1997 lakkauttamalla silloiset Porvoon maalaiskunta ja Porvoon kaupunki ja perustamalla uusi kunta.
Porvoon vuosina 1762-64 pystytetty raatihuone on tuomiokirkon ohella Vanhan Porvoon tärkein rakennus. Se on toinen maassamme jäljellä olevista 1700-luvun raatihuoneista. Se on ajalleen tyypillinen, kaksikerroksinen ja taitekattoinen raatihuonerakennus, jonka katolla on pieni puinen kellotorni.
Ravintola Timbaali on Vanhan Porvoon sydämessä kävelykadun varrella sijaitseva Suomen ainoa etanoihin erikoistunut ravintola.Rakennus on peräisin 1700-luvulta. Kadun, Välikatu, toiselta puolelta löytyy puolestaan Suomen vanhin kultasepänliike Aurum.
Gabriel Linsén syntyi Helsingissä 22.7.1838 ja kuoli Porvoossa 5.4. 1914. Vaikka isä toimi Rooman kirjallisuuden professorina Helsingin yliopistossa, pojalle koulunkäynti oli vaivalloista, itse asiassa koulu jäi kesken. Aleksis Kivi oli alkeiskoulussa yksi hänen luokkatovereitaan.Linsén halusi jäädä Porvooseen, jossa hän toimi opettajana ja urkurina kaikkiaan 42 vuotta.
Porvoon tuomiokirkko on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Porvoon hiippakunnan tuomiokirkko, joka edustaa tyyliltään 1400-luvun myöhäisgotiikkaa. Kirkkoa käyttää Porvoon suomalainen seurakunta. Suomenkielisen seurakunnan kautta tuomiokirkko kuuluu myös Helsingin hiippakuntaan.Kirkossa järjestetään jumalanpalvelusten lisäksi häitä, kastejuhlia ja hautajaisia. Kirkko on myös Porvoon suosituin matkailukohde. Porvoon tuomiokirkko muistetaan etenkin Porvoon vuoden 1809 valtiopäivistä, jolloin keisari Aleksanteri I otti vastaan säätyjen uskollisuudenvalan sen jälkeen kun oli luvannut pitää voimassa Suomen vanhat lait.Kirkosta tuli tuomiokirkko vuonna 1723, kun Viipurin hiippakunta siirrettiin Porvooseen. Sisällä kirkosta löytyy myös Aleksanteri I:n patsas.
Teuvan kirkko25.7.2011 klo 14:50
Kuvassa on Teuvan kirkko. Sinne oli tarkoitus mennä kuvaamaan Tove Janssonin maalaama alttaritaulu "Kymmenen neitsyttä", mutta ilmeisesti kirkon henkilökunta oli elonkerjuulla tai sitten muissa puuhissa, koska ovi oli teljessä sisään yritettäessä. Onneksi tien toisella puolella oli taidenäyttely, joten pysähtyminen Teuvalle ei mennyt sentään aivan ketuille.
Teuvan ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1701. Vanha vuonna 1863 rakennettu kirkko tuhoutui tulipalossa tammikuussa 1950. Nykyisen vuonna 1953 valmistuneen kirkon on suunnitellut arkkitehti Elsi Borg. Hänen käsialakseen mainitaan myös kirkon saarnatuoli.Elsi Borg, suomalainen arkkitehti, syntyi Nastolassa 3.10.1893 rovasti Nathanael Borgin ja hänen vaimonsa (o.s. Calonius) yhdeksänlapsisen perheen neljänneksi vanhimpana. Perheessä oli seitsemän tytärtä ja kaksi poikaa. Elsi Borgin suunnittelemia rakennuksia ovat mm. Helsingin Lastenlinna ja Taulumäen kirkko Jyväskylässä. Lisäksi Viipurin sotilassairaalaa hän on ollut suunnittelemassa yhdessä Olavi Sortan kanssa. Hänen veljensä, Kaarlo Borg, oli myös arkkitehti. Hänen sisariansa olivat taidegraafikko ja piirustuksenopettaja Ester Borg ja kansanedustaja Margit Borg-Sundman.
Tove Marika Jansson (9. elokuuta 1914 Helsinki ? 27. kesäkuuta 2001 Helsinki) oli suomenruotsalainen kirjailija, taidemaalari, filosofian tohtori, pilapiirtäjä ja sarjakuvataiteilija, joka tunnetaan parhaiten Muumi-hahmojen luojana.
Jurvan markkinat19.7.2011 klo 00:42
Jurva on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Etelä-Pohjanmaahan kuuluvassa Suupohjan seutukunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Sen asukasluku on 4 289 ja pinta-ala 448,37 km², josta 4,4 km² vesistöjä (31.12.2008). Kunta lakkautui sen yhdistyessä Kurikkaan vuonna 2009. Jurvan naapurikunnat ovat Ilmajoki, Kurikka, Laihia, Maalahti, Närpiö ja Teuva.
Jurvan kaksipäiväiset markkinat 2-3.7.2011 pidettiin 25:nnen kerran. Markkinaperinne aloitettiin Jurvassa monen muun kunnan tapaan 80-luvun puolivälissä eli 1985. Neljännesvuosisadan myötä monet markkinat ovat hävinneet pois, mutta Jurvan markkinat ovat säilyneet nykypäiviin saakka.
Ulrika Eleonoran kirkko15.7.2011 klo 09:57
Ulrika Eleonoran kirkko on Kristiinankaupungissa Raatihuoneen pohjoispuolisella mäellä sijaitseva vuonna 1700 valmistunut puukirkko. Se on Kristiinankaupungin merkittävimpiä nähtävyyksiä ja suosittu vihkikirkko. Kirkko on saanut nimensä leskikuningatar Ulrika Eleonoran mukaan, joka oli kuningas Kaarle XII:n äiti.Kirkko on niin sanottu autiokirkko, mikä tarkoittaa, että se on jäänyt pois ympärivuotisesta seurakuntakäytöstä, kun lähelle on rakennettu uusi kirkko, josta on tullut seurakunnan varsinainen kirkko.
Kirkko on länsitornillinen kahden pilariparin tukipilarikirkko ja säilynyt ennallaan lukuun ottamatta ikkunoita, joita suurennettiin 1800-luvun alkupuolella. Suippohuippuinen torni on rakennettu kolmannekseltaan länsipään sisään ja se on hiukan kallellaan rakennusteknisen virheenvuoksi. Tornia sanotaan joskus leikillisesti Kristiinankaupungin "Pisan torniksi". Paanukatto on itäpäästä aumattu, toisin kuin muissa tukipilarikirkoissa.
Kirkon urut on rakentanut urkurina ja urkujenrakentajana Kristiinankaupungissa ja Raumalla toiminut Nils Strömbäck, joka ensimmäisenä Suomessa käytti itsestään nimitystä "urkujenrakentaja".
Kristiinankaupungin punatiilinen, uusgoottilainen uusi kirkko puolestaan on vuodelta 1897 ja se on tehty Jac. Ahrenbergin piirustusten mukaan. Torni on 47 metriä korkea ja kirkkoon mahtuu noin tuhat henkeä. Kristiinankaupungin kantakaupungin alueella toimii kaksi luterilaista seurakuntaa, suomen- ja ruotsinkielinen. Molemmissa seurakunnissa on kirkkoherra ja suomalaisessa lisäksi kappalainen.
Wikipedian mukaan Ulrika Eleonoran kirkko voi tarkoittaa seuraavia kirkkoja: Ulrika Eleonoran kirkko Haminan Raatihuoneentorilla 1732?1742, tulipalossa tuhoutunut kirkko, Ulrika Eleonoran kirkko Kristiinankaupungissa, Ulrika Eleonoran kirkko, Helsingin Raatihuoneentorilla (nyk. Senaatintori) sijainnut kirkko,Kungsholman kirkko Tukholmassa, Ruotsissa.
Kattpiskargränden11.7.2011 klo 00:09
Kissanpiiskaajankuja, Kattpiskargränden, on katu Kristiinankaupungin kantakaupungissa, Kauppatorin eteläpuolella. Katu päättyy lännessä Läntiseen Pitkäänkatuun ja idässä rannan tuntumaan. Poikkikadut ovat Itäinen Pitkäkatu ja Rantakatu. Kissanpiiskaajankuja on Suomen kolmanneksi kapein katu. Kapeimmillaan 2,99 metriä.Kadun nimi on peräisin Yhdeksänhäntäisen kissan käyttäjästä eli purjelaivojen ajoilta, jolloin miehistöä saatettiin rangaista piiskaamalla. Vanhana merenkulkukaupunkina Kristiinassa sana lienee kulkeutunut merimiestarinoiden mukana ja otettu kadunimeksi.
Yhdeksänhäntäinen kissa, myös kattiruoska, oli Ison-Britannian laivaston noin vuosien 1500?1800 aikana käyttämä hamppuköydestä valmistettu rangaistusväline, jota käytettiin yleisimmin merimiesten rankaisemiseen ruoskimalla. Ruoska valmistettiin purkamalla hamppuköysi, joka oli punottu yhdeksästä ohuemmasta narusta. Tässä muodossa ruoskan isku ei aiheuttanut vakavia vammoja, joten sitä käytettiin enimmäkseen lieviin rangaistuksiin. Kovemmissa tapauksissa piiskan naruihin sidottiin lyijypainot, jolloin useampi piiskan isku aiheutti jopa kuoleman. Ruoskiminen tapahtui miehistön nähden, jott saavutettiin suurin mahdollinen pelotevaikutus.
Kristinestad3.7.2011 klo 20:38
Kristinestad is a town and a municipality in Finland. It is located in the western part of Finland on the shore of the Bothnian Sea. The population of Kristinestad is 7156 (31 January 2011) and the municipality covers an area of 682.53 km2 (excluding sea areas). The population is bilingual with a majority speaking Swedish (57%) and the minority Finnish (42%).The town was chartered in 1649 at Koppö island and is named for Queen Christina of Sweden. Kristinestad is known for its old town with low wooden houses and narrow alleys. In April, 2011, Kristinestad became Finlands's first Cittaslow community.
Cittaslow (literally Slow City) is a movement founded in Italy in October 1999. The inspiration of Cittaslow was the Slow Food organization. Cittaslow's goals include improving the quality of life in towns while resisting "the fast-lane, homogenized world so often seen in other cities throughout the world". Celebrating and supporting diversity of culture and the specialties of a town and its hinterland are core Cittaslow values.
Cittaslow is part of a cultural trend known as the Slow movement. Cittaslow has expanded broadly beyond Italy. By 2006, national Cittaslow networks existed in Germany, Norway and the United Kingdom; By mid-2009, fourteen countries have at least one officially accredited Cittaslow community. In July, 2009, the small seaside village of Cowichan Bay, on Vancouver Island, British Columbia, Canada became Canada's and North America's first Cittaslow town.
Pärnu Beachin varis29.6.2011 klo 17:36
Varikset eli varislinnut, Corvidae, on lintuheimo, johon kuuluu varpuslintujen lahkon suurimpia ja voimakkaimpia lajeja. Lajeja on noin 120, joista Suomessa pesii 8.
Varis, Corvus corone cornix, on ihmisasutuksen lähellä viihtyvä helposti havaittava lintu. Varista pidetään sosiaalisena ja älykkäänä lintuna. Se on osittaismuuttaja. Pohjoisen varikset muuttavat talveksi etelämmäksi, mutta Etelä-Suomen variskanta pitää huolta reviiristään talvellakin. Pesä rakennetaan huhtikuun alussa. Pesäpuinaan varikset suosivat havupuita.Â
Varis on tunnettu koko maassa. Se on niin yleinen, että kansa on keksinyt sille monta kutsumanimeä, kuten Aaro, Paavo, Faari, Faija, Vanhanpiian pääskynen ja Pattisten Jannu. Varis asustaa mielellään sekä suurkaupunkien lähistöllä että metsissä. Varista on pidetty myös ovelana lintuna.Â
Muiden lintujen tavoin varistakin on pidetty viestintuojana. Varis merkitsee vertauskuvana useimmiten samaa kuin korppi, joka oli yksi saamelaisten tarkkailemista ennelinnuista. Tiibetissä varikseen liittyy moninaista symboliikkaa, koska lintua pidettiin jumalten lähettiläänä joka toi heiltä viestejä ihmisille. Varisten tuomat viestit tulkittiin sen mukaan montako lintua oli ilmassa, mihin suuntaan ne lensivät ja miten ne laskeutuivat.Â
Kuvan varis on Pärnu Beachin varis, joka partioi päivät pääksytysten Pärnun hiekkarannalla keväällä 2011. Vaikka rannalla ei tuohon aikaan mitään erityistä tapahtunutkaan, koska ranta oli pääasiassa tyhjä, niin varis kumminkin viihtyi rannalla kuin kotonaan. Ilmeisesti meri toi mukanaan ruokaa tai sitten rannalla oli jotakin ihmismielelle käsittämätöntä, joka kumminkin varikselle merkitsi paljon.
Hyvää Ukon Juhlaa!24.6.2011 klo 14:21
Â
Ukko eli Ukko ylijumala on suomalaisten ja karjalaisten muinainen sään ja sadon sekä ukkosen jumala. Ukko on luultavasti peräisin balttilaisilta kansoilta. Ukkoa muistuttava ukkosenjumala tunnettiin latvian kielessä nimellä Perkons ja liettuan kielessä nimellä Perkūnas, joista on peräisin suomen sana Perkele. Skandinaaveillakin oli vastaava jumala, nimeltään Thor. Esikristillisenä aikana juhannusta vietettiin Suomessa Ukon juhlana sadon ja hedelmällisyyden varmistamiseksi.
Ukon kunniaksi voitiin järjestää pidot, Ukon vakat, joiden perimmäinen tarkoitus oli pyytää Ukolta sadetta. Ukon vakkoihin kokoontui pitäjän tai yhden tai useamman kylän väki syömään ja juomaan pyhitettyä olutta. Samalla Ukolle voitiin myös uhrata ja häntä voitiin rukoilla. Meluaminen ja juopuminen ovat jo varhain kuuluneet juhannuksen viettoon. Niiden on uskottu tuottavan onnea ja karkottavan pahoja henkiä. Erään uskomuksen mukaan mitä enemmän juhannuksena juopoteltiin, sitä parempi sato oli tiedossa. Juhannussaunassa valmistauduttiin houkuttelevammaksi kosinnan kohteeksi lukemalla loitsuja ja kylpemällä kukista tehdyllä vastalla eli vihdalla.
Sään jumalana Ukko iskee myös salamoita kirveellä, vasaralla, nuolella tai miekalla. Kokonaisen ukonilman hän saa aikaan puimalla riihtä, kyntäen, jyristellen vaunuillaan taivaissa, makaamalla naispuolisen jumaluuden kanssa, taikka kolisuttamalla konkeloa eli kelopuuta. Suomen kielen ukkonen, ukonilma, tulee Ukko-jumalasta. Ukonilmaa kutsuttiin myös Jumalan ilmaksi.
Â
Viherin silta20.6.2011 klo 18:56
Viherin silta sijaitsee Pertunmaan-Joutsan maantiestä sivuun jäävällä tienosalla Joutsassa. Silta on tyypiltään puinen tukiansassilta, jonka pituus on 29,5 m ja leveys 5,4 m. Päätös sillan rakentamisesta on tehdy 14.3.1887, jolloin silta päätettiin antaa Iiraal Hellgrenille rakennettavaksi. Vuonna 1944 myönnettiin varat sillan korjaamiseksi. Tuolloin uusittiin sillan puinen päällysrakenne ja kaiteet. Virtapilarit ja maatuet korjattiin. Siltaa korjattiin myös vuonna 1962 ja se korvattiin uudella sillalla 1971. Museosillaksi silta hyväksyttiin 1982.
Päijänne17.6.2011 klo 08:26
Tämä Päijänteen lahti on harvinaisen tuttu. Olen istunut lahdella monet kesät ongella. Iltaisin ruohikon laidassa, kaisloja takaliston alla ankkurina, aamuisin lahden suulla kivillä onkien. Saarten takaa kulki aikoinaan kantosiipialus Tehi kesäisin separaattoria muistuttavine äänineen ja etuoikealta puolestaan löytyy Rappukallio, jonka edustalla on Päijänteen syvin kohta, lähes satametriä syvä. Jotkut mittaukset ovat yltäneet jopa yli sataan metriin. Rappukalliolla kävimme kesäisin pudottelemassa kiviä ja loiskahdukset olivat sitä komeampia mitä isompi kivi jyrkänteeltä saatiin alas tipahtamaan.Â
Päijänne on Kymijoen vesistön pääjärvi ja Suomen toiseksi suurin järvi. Se sijaitsee Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen maakuntien alueella. Päijänteen laskujoki Kymijoki virtaa Suomenlahteen. Päijänteen pinta-ala on noin 1 100 neliökilometriä. Pituutta järvellä on 119 km ja suurin leveys on 28 km. Päijänteen suurimpia selkiä ovat keskiosan Tehinselkä ja Judinsalonselkä, eteläosan Asikkalanselkä ja pohjoisosan Vanhanselkä ja Ristinselkä. Suomen sisävesien syvin kohta,95,3 m, sijaitsee Ristinselällä Toivakan kunnassa Rappukallion edustalla.Â
Tehi puolestaan oli Jyväskylän ja Lahden kaupunkien omistaman Päijänteen Kantosiipi Oy:n (1962â1983) alus, joka oli saanut nimensä Päijänteen Tehinselän mukaan. Alus kulki kesäisin Lahden ja Jyväskylän välillä. Tehissä oli päävoimanlähteenä alumiinikantinen V12-meridiesel, jonka teho oli 1 300 hevosvoimaa. Tehi on liikennöinyt sittemmin M/S Suvi-Tuuli-nimisenä Satakunnan Pyhäjärvellä.
Älypää tiedottaa
Älypää toivottaa hyvää juhannusta kaikille pelaajille!
19.6.2025
Juhannustaiat, sauna, kokko, tanssit, hyvä ruoka ja yötön yö, tämä kaikki on taas täällä - unohtamatta tietenkään Älypään Juhannus-visaa!
Kaunista ja oikein hyvää juhannusta Älypään pelaajille!Tällä viikolla selviää, miten Erika Vikman ja KAJ pärjäävät Euroviisuissa!
13.5.2025
Viisuihin voi virittäytyä vaikkapa pelaamalla Älypään Viisut-visaa, josta löytyy euroviisutunnelmaa aina viisujen alkutaipaleelta tähän päivään asti. Hauskaa euroviisuviikkoa Älypään pelaajille!
Käy kokeilemassa Älypään viisuvisaa!Pääsiäinen on taas täällä, samoin Älypään Pääsiäisvisa!
17.4.2025
Oikein hyvää mämmin, suklaamunien ja tietovisojen täyteistä pääsiäisaikaa Älypään pelaajille!
Käy kokeilemassa Älypään pääsiäisvisaa!