Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin
Blogimerkintöjä: 917 kpl
Öljylamppu20.10.2011 klo 13:05
Öljylamppu koostuu öljysäiliöstä, sydämestä ja suojalasista. Lampun käyttäjä voi säädellä sydämen pituutta ja voi näin vaikuttaa liekin suuruuteen ja valon määrään. Öljylampun sydän pitää aika ajoin leikata tasaiseksi, jotta liekki palaisi yhtä suurena koko lampun alueella. Suojalasi suojaa liekkiä ilmavirroilta, jottei liekki äidy lepattamaan. Suojalasi estää esimerkiksi hyönteisten lentämisen liekkiin. Öljylampuissa käytetään polttoaineena lamppuöljyä, joka on valopetrolia. Markkinoilla on puhdistettua ja hajutonta valopetrolia, sillä tavallinen valopetroli haisee palaessaan ja voi aiheuttaa päänsärkyä.
Öljylamppuja on käytetty jo esihistoriallisena aikana. Öljyn koostumus on vaihdellut. Muinaiset kreikkalaiset ja roomalaiset käyttivät oliiviöljyä, intialaiset rasvaa ja persialaiset maaöljyä.Välimeren maissa oliiviöljylamput pysyivät laajassa käytössä pitkälti 1800-luvulle, maaseudulla ja pienissä kylissä 1900-luvullekin. Ortodoksinen kirkko käyttää edelleen pieniä lasittomia öljylamppuja eli lampukoita kirkoissa ikonien edessä. Niiden polttoaine on parafiiniöljyä.Lähde: Wikipedia.
Lato10.10.2011 klo 16:59
Lato on rakennus, jossa säilytetään esimerkiksi heiniä, viljaa, olkia tai rehua.
Suomalainen lato rakennetaan pyöreistä kuusi- tai mäntypuista salvamalla. Päällekkäisten puiden väliin jätetään rako ilmanvaihdon edistämiseksi. Latoja rakennetaan myös laudasta. Erillisenä rakennuksena lato tehdään lähes aina nurkkakivien varaan. Aiemmin ladoissa oli pärekatto, myöhemmin huopa- tai peltikatto, joka on mahdollista asentaa suoraan pärekaton päälle. Ladon yhteyteen voidaan tehdä katos heinäseipäille ja muille tarvikkeille. Ladossa ei ole ikkunoita eikä lämmitystä. Lattia on joko pelkkää maata tai sitten lattia on tehty harvaan asetelluista pyöreistä puista tai lankuista.
Etelä-Pohjanmaan laajasta peltomaisemasta käytetään nimitystä latomeri, koska korkeuserot ovat erittäin vähäiset, ja "latojen meri" näyttää jatkuvan pitkälle horisonttiin. Viime vuosina latojen tarve on vähentynyt, koska heinät pakataan muovilla päällystettyihin isoihin pyöröpaaleihin, jotka voidaan säilyttää ulkona. Tämän takia ladot ovat häviämässä, tai niissä säilytetään muuta tavaraa kuten esimerkiksi koneita.
Kuvan lato ei kumminkaan ole Pohjanmaalta, vaan Keski-Suomesta, Korpilahdelta.
Lampi, Esteetön Kuntoreitti3.10.2011 klo 17:24
Seinäjoen Jouppilanvuoren Esteetön Kuntoreitti sijaitsee parin kilometrin etäisyydellä kaupungin keskustasta. Esteetön kuntoreitti tarjoaa hyvää oloa ja turvallista liikkumista luonnossa sekä harrastusten parissa jokaiselle kansalaiselle.
Esteettömän kuntoreitin omistaa Seinäjoen kaupunki ja sen hallinnoinnista vastaa kaupungin liikuntatoimi metsän puolella ja puistotoimi Kyrkösjärven rannan puolella. Kuntoreitin kehittämisestä ja huollosta vastaa Lakeuden Elämysliikunta Ry.
Koko reitistö elämyskohteineen rinneravintola Joupiskasta Kyrkösjärven rantaan on vapaasti käytettävissä. Reitistön yhteispituus on viitisen kilometriä. Reitistön keskivaiheilla sijaitsevat esteettömät elämyskohteet, kuten laavu, metsälampi, hiljentymispaikka, kota, korsu ja taisteluhaudat. Kyrkösjärven rannalla on käytössä esteetön kalastus- ja venelaituri sekä uimaluiska.
Kuvassa on rämeen tilalle rakennettu metsälampi estettömän kuntoreitin varrelle. Sen on tehnyt Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus vuonna 2006 Seinäjoen kaupungin toimesta. Pohjanmaalta puuttuu monia maantieteellisiä muodostumia, kuten vuoria, järviä, lampia yms. Ja kun näin on asianlaita, niin on luonnollista, että se mikä puuttuu, tehdään.
Jari Litmanen28.9.2011 klo 19:11
Jari Olavi ?Litti? Litmanen (s. 20. helmikuuta 1971 Lahti) on suomalainen jalkapalloilija, joka edustaa seuratasolla Helsingin Jalkapalloklubia. Suomen lisäksi Litmanen on pelannut seurajoukkueurallaan Alankomaissa, Espanjassa, Englannissa, Saksassa ja Ruotsissa.
Reijo Huttu on lahtelainen kuvanveistäjä. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat Jari Litmasen näköispatsas Lahden kisapuistossa sekä Sairaalanmäellä sijaitseva Vuosien tuki -patsas.
Jari Litmasen patsas paljastettiin Litmasen pelinumeron 10 mukaisesti 10.10.2010 kello 12. Seuraavan kevään huhtikuun 23. päivän vastaisena yönä patsas joutui ilkivallan kohteeksi. Pitkänperjantain jälkeisenä yönä patsas yritettiin polttaa, sen jalustaa hajotettiin ja se tuhrittiin valkoisella tahmealla aineella, joka sotki patsaan kasvot. Patsas turmeltiin reaktiona Litmasen HJK:n kanssa tekemään sopimukseen.
Kuva on tihutyön jälkeiseltä ajalta. Kuten kuva osoittaa jalustasta puuttuu pala minkä lisäksi jalustassa ja itse patsaassa on nokea polttamisyrityksen jäljiltä.
Korsu24.9.2011 klo 06:01
Siinä missä valtakunnan armeija ryhtyy säästämään ja lakkauttamaan varuskuntia ja lopettamaan kenties jopa kenraalien vakansseja siirtyäkseen puolustamaan enää Etelä-Suomessa sijaitsevaa monikansallista pääomaa, niin meillä Pohjanmaalla pidetään taisteluvalmius korkealla tasolla. Sotilastaitoja ei päästetä ruostumaan eikä varustuksesta tingitä. Antti Isotalon, Rannanjärven ja Pukkilan Jaskan henki elää lakeuksilla yhä voimakkaana. Tosin rauhanomaisessa käytössä, koska tarvetta esimerkiksi kuvan korsun taistelunmukaiseen käyttöön ei ole olemassa.
Korsu on sodassa käytettävä miehistön tai aseiden suojarakennelma, joka on kaivettu osittain tai kokonaan maan alle.Korsu rakennetaan usein sellaiseen luonnonkohtaan, esimerkiksi mäkeen siten että korsuun johtava käytävän suuaukko on mäen törmässä ja itse korsuun johtaa eteiskäytävä. Itse korsurakennelma on kaivettu mäen sisään. Varsinainen korsuhuone rakennetaan usein hirsistä. Korsuhuoneen päällä on moninkertainen ristikkäinen hirsikerros, ja hirsien päällä maata ja isoja kiviä. Korsu ei ole sama asia kuin bunkkeri, sillä useimmiten korsu rakennetaan kokonaan puusta ja vahvistetaan rautalangalla ja kivillä rakennelman katolla, toisin kuin bunkkeri, joka tehdään raudasta ja betonista.
Kuvan korsun tekijäksi mainitaan hirsiveistäjä Juha-Matti Köykkä, joka rakensi korsun talvella 2006-2007. Rakenteet on siirretty paikalleen keväällä 2007.Taisteluhautoja oli helmikuussa 2007 rakentamassa Keski-Suomen pioneerirykmentti Keuruulta sekä Seinäjoen kaupungin kirvesmiehet. Lisäksi korsun ja taisteluhautojen rakentamiseen on osallistunut useita talkoolaisia, etupäässä reserviläisjärjestöistä. Korsun toteutus on tehty pääosin vuoden 1944 piirustuksilla.
Herääminen ja muita taide-elämyksiä19.9.2011 klo 05:24
Rantakauden vähitellen kääntyessä hiihtokeleiksi lienee paikallaan muistella kesää ja siihen liittyviä taide-elämyksiä, joiden hankkimiseksi tuskin kannattaa suunnistaa niinkään uimarannalle kuin vaikkapa Lahteen.
Lahdessa on yli 40 julkista veistosta ja lisäksi Lanu-puiston 12 järkälemäistä teosta. Vanhimpia patsaita on vuonna 1920 pystytetty vapaussodassa kaatuneiden sankaripatsas kaupungintalon edustalla tekijänään Viktor Jansson.
Viktor Janssonin Lumisota-veistos sijaitsee Lahden Yhteiskoulun ja Lahden lyseon välisessä puistikossa, Oskari Jauhiaisen pääskysaiheinen suihkukaivoveistos puolestaan sijaitsee Pikku-Vesijärvellä, Viktor Janssonin Hiihtäjä-patsas urheilukeskuksessa sekä Yrjö Liipolan Työn patsas ja Sakari Tohkan Herääminen-veistos Alatorilla.
Veikko Leppäsen teoksia ovat klassisistinen Mannerheimin ratsastajapatsas, informalistinen Eetu Salinin muistomerkki sekä tyylitelty ja realistinen Paasikiven patsas. Urheilukeskuksessa sijaitsee Lahden ainoa naiselle pystytetty "sankaripatsas" ja maailman ainoa naishiihtäjän patsas.Kysymyksessä on 1950-luvun naishiihdon suuri nimi, Siiri Rantanen. Patsaan tekijä on lahtelainen kuvanveistäjä Toivo Pelkonen.
Historiaa edustaa orimattilalainen kuvaveistäjä Pentti Papinaho barokkihenkisessä Hakkapeliittojen paluu -veistoksessaan.Niin ikään historiaan liittyy myös Fellmannin puistossa sijaitseva Erkki Kannoston realistinen tilateos Punavanki-muistomerkki. Se pystytettiin vuonna 1978 paikalle, jossa 60 vuotta aikaisemmin oli ollut punavankien kokoomaleiri.
Vuonna 1955 toripuistoon paljastettiin Sakari Tohkan Herääminen patsas. Patsas symboloi Lahden teollisuuden ja liike-elämän heräämistä ja kukoistusta.
Nessie, kirnunvartija14.9.2011 klo 18:05
Hirviö on yleisnimitys monille taruolennoille, joita pidetään pelottavina ja vaarallisina. Monet itäiset uskonnot kuten hindulaisuus sekä lisäksi muun muassa kreikkalainen mytologia ja skandinaavinen mytologia pitivät hirviöitä jumalten vihollisina. Skandinaavisen mytologian maailmanloppu, ragnarök, oli lopullinen taistelu Asgårdin jumalien ja monien maailman hirviöiden välillä. Suomalaisessa mytologiassa on paljon hirviöitä, jotka ovat sankareiden vihollisia tai tavallisten ihmisten uhkaajia. Tällaisia ovat esimerkiksi Kokko-lintu ja merihirviö Iku-Turso sekä useat Pohjolan myyttisessä maassa asuneet hirviöt.
Iku-Turso (myös Turso, Tursas, Turisas, Iku Turilas ja Meritursas) on kalevalaisessa runoudessa esiintyvä vedenhaltija tai merihirviö. Nimi palautunee kantagermaaniseen *thurisaz/*þurisaz-sanaan, joka tarkoittaa jättiläistä tai demonia. Tursas-sanaa on käytetty myös mursuista.
Kokko tai vaakalintu on jättiläismäinen kotka kalevalaisessa runoudessa. Se on myös synonyymi sanalle kotka. Kokko on luultavasti sukua yleismaailmalliselle ukkoslintu-hengelle, joka tunnetaan Euroopasta aina Amerikan intiaaneille asti. Kokko on toisinaan tarusankarien ystävä, toisinaan taas vihollinen. Joskus sen tehtävä on vartioida.
Asgård (muinaisnorjaksi Ásgarðr, engl. Asgard) oli skandinaavisen mytologian toisen jumalsuvun, aasojen (Æsir), asuinpaikka. Maailma oli tuolloin jakautunut yhdeksään maailmaan, joista Asgårdin kerrottiin sijaitsevan ylimpänä. Maailmoja yhdisti elämänpuu Yggdrasil.
Osa hirviöinä pidetyistä olennoista on ajan myötä paljastunut todellisiksi eläinlajeiksi. Esimerkiksi valaita ja jättiläiskalmareita pidettiin aiemmin merihirviöinä. Toiset hirviöt taas ovat jääneet taruolennoiksi.
Kuvan hirviö saattaa olla vaikka Loch Nessistä peräisin. Hirviö on kyllästynyt likoamaan skotlantilaisessa järvessä, jossa mitä ilmeisimmin ei ole ollut mitään tekemistä. Siitä syystä hirviö on sitten lähtenyt uimaan merelle aina Suomen lahdelle asti. Sieltä se on sitten uinut pitkin Porvoon jokea Askolan hiidenkirnumäelle ja vahtii nyt, etteivät turistit tärvele alueella sijaitsevia historiallisesti arvokkaita kirnuja.
Runoilijan tie10.9.2011 klo 06:32
Runoilijan tie on Tampereelta Ruoveden kautta Virroille johtava laivareitti, joka kulkee Näsijärveä, Muroleen kanavaa ja Ähtärin reittiä pitkin. Sitä liikennöi kesäisin muiden muassa S/S Tarjanne, ennen myös S/S Pohjola. Reitin nimi liittyy Johan Ludvig Runebergiin, joka asui nuoruudessaan kotiopettajana jonkin aikaa Ruovedellä ja kirjoitti siellä useita tunnettuja runoja. Esimerkiksi Runebergin lähde on Ruovedellä nykyisin sijaitseva lähde, jonka äärellä Runebergilla oli tapana istuskella. Ilmeisesti lähteen innoittamana hän sitten kirjoitti Lähteellä -runon sanat.
Ähtärin reitti puolestaan on läntisin Kokemäenjoen vesistön pohjoisen vesialueen kolmesta järvireitistä. Keskimmäinen on siihen yhtyvä Pihlajaveden reitti ja itäisin Keuruun reitti.
Kuva on myöhäiskesäinen näkymä Runoilijan tieltä.
Silta4.9.2011 klo 17:45
Törnävän saarella, Provinssirockin maisemissa, on Lemmensilta. Mielestäni silta on kokonaan uusi eikä se edes muistuta jo aikaisempaa ja pienempää Lemmensiltaa. Tässä vanhemmassa sillassa ei ole lukkoja, vaan ikuisuusarvojen täytyy konkretisoitua muulla tavalla. Kuvan uutta siltaa koristavat joka tapauksessa kymmenet lukot, joten silta vaikuttaa kohtuullisen suositulta.
Sillan kaiteisiin kiinnitetyt lukot symbolisoivat sitoutuneita rakkaussuhteita. Varmemmaksi vakuudeksi lukon kiinnittämisen jälkeen avain heitetään virtaan, joten lukon auki saaminen muodostuu siten ikään kuin mahdottomaksi tehtäväksi. Ikuisesti toisiinsa sitoutuvat parit kiinnittävät nimillään varustettuja lukkoja siltojen kaiteisiin myös muualla maailmassa. Rakastavaisten kuuluisia lukkosiltoja on mm. Italian Firenzessä ja Roomassa, Lontoossa, Riiassa, Sevillassa ja Moskovassa. Nyt siis myös Suomessa, kuuleman mukaan myös Tuurissa. Helsingissä Katajanokalla tiettävästi niin ikään. Tradition alkuperää ei tiedetä, mutta sen leviämiseen lienevät vaikuttaneet ainakin romanttiset kirjat ja elokuvat. Jotkut arvelevat, että alunperin lukkosepät levittivät tapaa kaupunkeihinsa.
Hollolan Kapatuosian linnavuori29.8.2011 klo 08:14
Kapatuosian linnavuori sijaitsee Päijät-Hämeessä Hollolassa, Hollolan keskiaikaisen kivikirkon läheisyydessä. Linnavuorena tätä tasaisen laen omaavaa mäkeä lienee käytetty noin vuosina 1000?1200 jaa., mutta asutusta paikalla on ollut paljon kauemmin, jopa vuodesta 6000 eaa. Mäellä on tehty useita kaivauksia, viimeksi vuonna 1999. Linnavuoriajalta on löytynyt muun muassa hopearahojen kappaleita 1000-luvun alkupuolelta. Varhaisemmasta asutuksesta kertovat luun ja kvartsin kappaleet sekä muinaiset tulisijat.
Nimi Kapatuosia viitannee Kappadokiaan, jolla on oleellinen merkitys etenkin ortodoksisessa kristinuskossa. Tämä kuvastanee 1000-luvun alun tilannetta, jolloin idän kirkon vaikutus ulottui itäiseen Hämeeseen asti. Ortodoksit ovat saattaneet käyttää linnavuorta puolustusasemana länttä vastaan. Mäelle pääsee polkuja ja rappuja pitkin. Huipulla on nykyään puurakenteinen näkötorni, joka tarjoaa näkymän Vesijärvelle. Sitä käyttävät myös lintuharrastajat havaintotornina.
Kappadokia on alue ja muinainen maakunta Vähän-Aasian eli Anatolian itäosassa Kappadokia oli heettien maakunta näiden suuruudenaikana. Myöhemmin alueesta tuli Persian satraappikunta.
Äänestän mitä todennäköisimmin kuvan torniin kiipeämisen vuoden uroteokseni.
Älypää tiedottaa
Pelaa uutta Suomipop-visaa!
26.9.2025
Älypään musiikkivisojen valikoima laajenee uudella Suomipop-visalla! Mikäli Kuumaan, Portion Boysin, Behmin ja muiden kotimaisten artistien musiikki on sinulle tuttua, tämä visa on juuri sinua varten! Laita siis suomipop soimaan ja testaa tietosi menneiden vuosien hiteistä ja viimeisimmistä uutuusbiiseistä!
Pelaa Suomipop-visaa!Älypää toivottaa hyvää juhannusta kaikille pelaajille!
19.6.2025
Juhannustaiat, sauna, kokko, tanssit, hyvä ruoka ja yötön yö, tämä kaikki on taas täällä - unohtamatta tietenkään Älypään Juhannus-visaa!
Kaunista ja oikein hyvää juhannusta Älypään pelaajille!Tällä viikolla selviää, miten Erika Vikman ja KAJ pärjäävät Euroviisuissa!
13.5.2025
Viisuihin voi virittäytyä vaikkapa pelaamalla Älypään Viisut-visaa, josta löytyy euroviisutunnelmaa aina viisujen alkutaipaleelta tähän päivään asti. Hauskaa euroviisuviikkoa Älypään pelaajille!
Käy kokeilemassa Älypään viisuvisaa!