Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin
Blogimerkintöjä: 925 kpl
Hyvää Joulua!23.12.2011 klo 18:23
Joulupukki on hyvänsuopa fiktiivinen mieshahmo, joka tuo jouluna lahjoja.Joulupukin esikuva on 300-luvulla elänyt Myran piispa Pyhä Nikolaus (tunnetaan myös Nikolaus Barilaisena), jonka nimestä (lat. Sanctus Nicolaus) johtuvat hahmon nimet monissa kielissä, esimerkiksi englanninkielinen nimitys Santa Claus ja alankomaalainen Sinterklaas. Pyhän Nikolauksen kotikaupunki Myra sijaitsi Anatoliassa, nykyisen Turkin alueella. Pyhä Nikolaus oli tunnettu hyväntekijä, ja hänestä tuli merimiesten, kauppiaiden ja lasten suojeluspyhimys.
Vanha, pakanallinen joulu on keskitalven niin sanottu hedelmällisyysriitti ja talvipäivänseisahduksen jälkeinen valojen vapautumisen juhla, jonka mukaan pian taas aurinko tulee esiin ja maa rupeaa kasvamaan viljaa. Kristillinen joulu on Jeesuksen syntymäjuhla, jota vietetään 25. joulukuuta. Suomessa on ollut tapana rakentaa nuuttipukkeja, olkipukkeja, jotka muistuttavat pakanallisesta hedelmällisyysriitistä.
Kevät18.12.2011 klo 02:49
On siis kevät, kuljen Hakaniemen rantaan, tuuli ei tuule mutta sade kyllä jaksaa..
Tavaramarkkinat oli Suomen ensimmäinen albumin tehnyt tyttöbändi.Tavaramarkkinat syntyi opiskelijaporukkana 1982 ja voitti samana vuonna rockyhtyeiden SM-kilpailun Helsingin karsinnat. Kokonaiskisassa yhtye sijoittui neljänneksi.Tuona vuonna kilpailun voitti 22-Pistepirkko. Tavaramarkkinoiden kappaleet ovat Liisa Akimofin kirjoittamia.
Kevät keikkuen tulevi - sanonnan alkuperä on puolestaan tuntematon, ja jopa sen merkityksestä on olemassa erilaisia näkemyksiä. Ainakin keväällä sää on vuoroin lämmin, vuoroin kylmä.
Suomessa meteorologinen eli terminen kevät on se vuoden alkupuoliskon aika, jolloin vuorokauden keskilämpötila on 0 °C:n ja 10 °C:n välillä. Kevät on vuodenaika talven ja kesän välissä. Vanhan tähtitieteellisen määritelmän mukaan pohjoisen pallonpuoliskon kevään katsotaan alkavan kevätpäiväntasauksena 20. tai 21. maaliskuuta ja päättyvän kesäpäivänseisauksena 21. tai 22. kesäkuuta.
Kevät eli La Primavera on italialaisen renessanssimaalari Sandro Botticellin maalaus noin vuodelta 1478. Maalaus esittää Venus-jumalatarta kevätpuutarhassa muiden Kreikan mytologian hahmojen keskellä.
Valitettavasti tässä Seinäjokea kuvaavassa maisemassa ei juuri nyt näy ensimmäistäkään Venus -jumalatarta.
MS Richard With11.12.2011 klo 16:58
Richard Bernhard With (18 September 1846 ? 9 February 1930) was a Norwegian ship captain, businessman and politician for the Liberal Left Party. He is known as the founder of Vesteraalens Dampskibsselskab and Hurtigruten.This ship is named for the founder of the Coastal fleet whose pioneering voyages provided regular communication and transit between the remote villages of the Norwegian coast.Kuva on otettu Lofoottien pääkaupungissa Svolværissa jokunen vuosi sitten.
Hurtigruten, nopea reitti, on Norjan rannikkopaikkakuntia yhdistävä säännöllinen lauttareitti. Se perustettiin 1893 viikoittaisena höyrylaivayhteytenä Trondheimin ja Kirkkoniemen välille.Sittemmin reittiä laajennettiin valtion tuella 11 päivää kestäväksi matkaksi Bergenistä pohjoiseen Kirkkoniemeen ja takaisin. Mukaan tuli silloin myös uusia välietappeja.
Nykyään reitillä on 35 pysähdyspaikkaa päätesatamat mukaan lukien. Hurtigruten on monelle norjalaiselle rannikkopaikkakunnalle elintärkeä tavaroiden ja ihmisten kuljetustapa. Hurtigrutenin laivat liikennöivät jatkuvasti yli 2 000 kilometriä pitkää reittiä ympäri vuoden. Vuosittain reittiä käyttää lähes puoli miljoonaa matkustajaa: 440 000 matkustajaa vuonna 2000. Tavaraa kuljetetaan vuosittain satoja tuhansia tonneja. Nykyisin reitillä liikkuu myös paljon ulkomaisia turisteja.
Mannerheimin patsaat1.12.2011 klo 16:10
Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas Helsingissä on kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen veistämä monumentti, jossa Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim istuu hevosensa selässä. Patsas sijaitsee marsalkan nimikkokadulla Mannerheimintiellä Helsingissä. Patsas paljastettiin 4. kesäkuuta 1960 Mannerheimin syntymäpäivänä.
Kuvan patsas on Lahden Mannerheimin ratsastajapatsas. Se on Lahden rautatieaseman viereisellä asematorilla sijaitseva patsas, joka esittää Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimia ja tämän hevosta. Teoksen tekijä on lahtelainen kuvanveistäjä Veikko Leppänen ja se paljastettiin 19. joulukuuta vuonna 1959, noin puoli vuotta aikaisemmin kuin Helsingin ratsastajapatsas. Teos on ensimmäinen Suomessa paljastettu Mannerheimin ratsastajapatsas.
Mutta ei tässä vielä kaikki, myös Mikkelistä löytyy Mannerheimin patsas. Tosin tällä kertaa ilman hevosta. Mannerheimin patsaan nimi Mikkelissä on Päämajapatsas. Sen teki kuvanveistäjä Kalervo Kallio ja pronssinen veistos paljastettiin ensimmäisessä sijoituspaikassaan Mikkelin Suur-Savon (nykyisin Marskin) aukiolla Mannerheimin 100-vuotissyntymäpäivänä 4. kesäkuuta 1967. Patsas päätettiin kuitenkin siirtää uuteen paikkaan Mikkelin torin reunaan, missä se sai sijan vuonna 2003.
Mannerheimin patsas Tampereella on kuvanveistäjä Evert Porilan vuonna 1939 tekemä noin kolme metriä korkea C. G. E. Mannerheimiä kuvaava pronssipatsas. Se on tehty Eero Järnefeltin maalauksen mukaan ja sijaitsee kahdeksan kilometrin päässä keskustasta Leinolan Mannerheiminkalliolla, jolla Mannerheimin kerrotaan katselleen Tampereen valtausta sisällissodassa vuonna 1918.
Epilobium angustifolium22.11.2011 klo 16:27
Maakuntakukka on Suomen kuhunkin maakuntaan liittyvä nimikkokukka. Maakuntakukat valittiin Suomen Kotien Kukkasrahaston aloitteesta järjestetyssä lehtiäänestyksessä vuonna 1982. Ahvenanmaan maakuntakukka oli valittu jo aiemmin, ja Itä-Uusimaa ja Pohjanmaa saivat omat maakuntakukkansa myöhemmin. Etelä-Pohjanmaan maakuntakukka on kuvan Epilobium angustifolium.
Epilobium angustifolium, commonly known as Fireweed (mainly in North America), Great Willow-herb (Canada),or Rosebay Willowherb (mainly in Britain), is a perennial herbaceous plant in the willowherb family Onagraceae. It is native throughout the temperate Northern Hemisphere, including large parts of the boreal forests.
Maitohorsma on monipuolinen hyötykasvi. Sen lehdet sopivat teeainekseksi ja nuorena myös salaatteihin. Maitohorsman juuriversoja voidaan käyttää parsan tavoin keitettynä. Juurista on tehty jauhoja, leipää, muhennoksia sekä kahvinkorviketta. Rohdoksena käytetään maitohorsman kukkia ja lehtiä. Maitohorsman siemenkarvoja on käytetty peittojen, tyynyjen ja patjojen täytteenä.
Etelä-Pohjanmaan nimikkolajit ovat seuraavat: eläin: orava, järvi: Lappajärvi, kala: siika, kasvi: maitohorsma, kivi: kärnäiitti, lintu: isokuovi.
Sorbus aucuparia15.11.2011 klo 13:17
Pihlaja on 4?10 metriä korkea, voi kasvaa jopa 20 metriseksi, usein monirunkoinen puu. Lajien määrässä on suurta epätarkkuutta, koska pihlajalla on monia lähisukuisia kantoja. Pihlajan ikä on yleensä 100 - 150 vuotta. Pihalajan lehdet ovat parilehdykkäiset.Parilehdykkäinen lehti on kerrannaislehti jossa lehdykät ovat pareittain ruodissa.
Suomessa kasvaa luonnonvaraisena neljä pihlajalajia. Ylivoimaisesti yleisin on koko maassa menestyvä kotipihlaja (Sorbus aucuparia), jota useimmiten kutsutaan yksinkertaisesti pihlajaksi. Sen luontainen levinneisyysalue käsittää lähes koko Euroopan. Ruotsinpihlaja (Sorbus intermedia, aikaisemmalta nimeltään Sorbus suecica) on levinnyt Turun saaristoon, Ahvenanmaalle, Etelä-Ruotsiin ja läntiseen Baltiaan. Suomenpihlaja (Sorbus hybrida, aikaisemmin Sorbus fennica) kasvaa luonnonvaraisena Lounais-Suomessa, Kaakkois-Ruotsissa sekä Etelä- ja Keski-Norjassa. Kaunopihlaja (Sorbus meinichii) kasvaa ainoastaan Etelä-Norjassa ja Itämeren saarilla Gotlannissa, Tukholman saaristossa ja Ahvenanmaalla. Useat pihlajalajit risteytyvät keskenään, ja kolme viimeksi mainittua lajia ovat alkuperältään risteymäjohdannaisia toisena kantavanhempana kotipihlaja.
Pihlajajaa hyödynnetään nykyään puusepänteollisuudessa kalusteiden sekä koriste- ja käyttöesineiden valmistuksessa. Pihlajaa on käytetty perinteisesti veistotöissä sekä tehtäessä esimerkiksi haravanpiikkejä.
Pihlaja on myös Pekka Halosen maalaus vuodelta 1894.
Rangifer tarandus tarandus7.11.2011 klo 07:04
Poro (Rangifer tarandus tarandus) on pohjoisessa Fennoskandiassa elävä puolikesy hyötyeläin, jota laidunnetaan tuntureilla ja Metsälapin alueella. Poron alkuperälaji on peura, erityisesti tunturipeura, jonka kesyttäminen lienee tapahtunut myöhäiskeskiajalla.
Suomessa poronpitoa säätelee poronhoitolaki. Poronhoitoa tuetaan Maa- ja metsätalousministeriön määrittämällä summalla jokaista eloporoa kohti. Poronhoito on perinteinen saamelaisten elinkeino. Eläimet kerätään syksyllä poroerotukseen lajittelua ja teuraseläinten valintaa varten. Porot kootaan myös kesällä juhannuksen tienoilla vasojen merkintää varten, jolloin niiden korviin leikataan puukolla omistajansa teot eli sanat.
Poromerkki koostuu niin sanotuista korvamerkkisanoista eli leikoista tai teoista, jotka leikataan poron korviin terävällä veitsellä. Tekoja (sanoja, leikkoja) on poronhoitoasetuksessa mainittu neljätoista: pistel, tiili, pykälä, hanka, rappuhanka, poikki, haara, halki, vita, terotus, ketunkanto, vastahanka, reikä ja reiästä halki sekä linnunvarvas. Näitä tekoja käyttämällä poron oikean ja vasemman korvan eri laidoissa tai korvien kärjissä saadaan kaikkiaan yli puolimiljoonaa poromerkkiä. Käytössä niitä on yli kymmenentuhatta.
Poroja oli Suomessa vuonna 2001 185 000. Maa- ja metsätalousministeriön asettama porojen sallittu enimmäismäärä oli vuosina 2000?2009 203 700 yksilöä. Luvussa eivät luultavastikaan ole mukana tilapäisesti Eestissä virkistäytymässä tai ostosmatkalla olevat porot.
Aino31.10.2011 klo 12:48
Kartanorakennuksen edustalta Lahdesta löytyy Emil Wikströmin pronssinen teos "Aino", vuodelta 1909. Teos siirrettiin nykyiselle paikalleen Helsingistä vuonna 1949.
Kesällä 1908 helsinkiläinen liikemies Uno Staudinger tilasi Emil Wikströmiltä suuren Aino-suihkukaivoveistosryhmän. Suihkukaivo veistoksineen pystytettiin 1912 Staudingerin Villa Johannan puutarhaan, joka oli Laivurinkatu 24:n pihamaalla korkeiden muurien ympäröimänä. Aino-suihkukaivosta tuli vasta myöhemmin julkinen kaupunkikuvassa näkyvä taideteos Lahden kaupungin hankittua sen vuonna 1948 omistukseensa.
Emil Wikström (1864-1942) oli suomalainen kuvanveistäjä, joka edusti suomalaiskansallista taidetta ja realismia. Wikströmin tunnetuimpia töitä ovat muun muassa Lyhdynkantajat Helsingin rautatieasemalla, säätytalon päätykolmio, Elias Lönnrotin muistomerkki, J.V. Snellmannin muistomerkki sekä Kansallismuseon edessä oleva graniittikarhu.
Kuvassa on vain yksi Aino -teoksen mielenkiintoisista yksityiskohdista. Muut voi käydä katsomassa Lahdessa Kartanorakennuksen edustalta.
Öljylamppu20.10.2011 klo 13:05
Öljylamppu koostuu öljysäiliöstä, sydämestä ja suojalasista. Lampun käyttäjä voi säädellä sydämen pituutta ja voi näin vaikuttaa liekin suuruuteen ja valon määrään. Öljylampun sydän pitää aika ajoin leikata tasaiseksi, jotta liekki palaisi yhtä suurena koko lampun alueella. Suojalasi suojaa liekkiä ilmavirroilta, jottei liekki äidy lepattamaan. Suojalasi estää esimerkiksi hyönteisten lentämisen liekkiin. Öljylampuissa käytetään polttoaineena lamppuöljyä, joka on valopetrolia. Markkinoilla on puhdistettua ja hajutonta valopetrolia, sillä tavallinen valopetroli haisee palaessaan ja voi aiheuttaa päänsärkyä.
Öljylamppuja on käytetty jo esihistoriallisena aikana. Öljyn koostumus on vaihdellut. Muinaiset kreikkalaiset ja roomalaiset käyttivät oliiviöljyä, intialaiset rasvaa ja persialaiset maaöljyä.Välimeren maissa oliiviöljylamput pysyivät laajassa käytössä pitkälti 1800-luvulle, maaseudulla ja pienissä kylissä 1900-luvullekin. Ortodoksinen kirkko käyttää edelleen pieniä lasittomia öljylamppuja eli lampukoita kirkoissa ikonien edessä. Niiden polttoaine on parafiiniöljyä.Lähde: Wikipedia.
Lato10.10.2011 klo 16:59
Lato on rakennus, jossa säilytetään esimerkiksi heiniä, viljaa, olkia tai rehua.
Suomalainen lato rakennetaan pyöreistä kuusi- tai mäntypuista salvamalla. Päällekkäisten puiden väliin jätetään rako ilmanvaihdon edistämiseksi. Latoja rakennetaan myös laudasta. Erillisenä rakennuksena lato tehdään lähes aina nurkkakivien varaan. Aiemmin ladoissa oli pärekatto, myöhemmin huopa- tai peltikatto, joka on mahdollista asentaa suoraan pärekaton päälle. Ladon yhteyteen voidaan tehdä katos heinäseipäille ja muille tarvikkeille. Ladossa ei ole ikkunoita eikä lämmitystä. Lattia on joko pelkkää maata tai sitten lattia on tehty harvaan asetelluista pyöreistä puista tai lankuista.
Etelä-Pohjanmaan laajasta peltomaisemasta käytetään nimitystä latomeri, koska korkeuserot ovat erittäin vähäiset, ja "latojen meri" näyttää jatkuvan pitkälle horisonttiin. Viime vuosina latojen tarve on vähentynyt, koska heinät pakataan muovilla päällystettyihin isoihin pyöröpaaleihin, jotka voidaan säilyttää ulkona. Tämän takia ladot ovat häviämässä, tai niissä säilytetään muuta tavaraa kuten esimerkiksi koneita.
Kuvan lato ei kumminkaan ole Pohjanmaalta, vaan Keski-Suomesta, Korpilahdelta.
Älypää tiedottaa
Oikein hyvää itsenäisyyspäivää kaikille Älypään pelaajille!
6.12.2025
Linnan juhlia odotellessa ajan saa kulumaan Älypään Linnan juhlat -visan sekä Itsenäisyyspäivävisan parissa! Visoista löytyy paljon Suomen itsenäisyyteen, menneiden vuosien Linnan juhliin ja itsenäisyyspäivän viettoon liittyviä kysymyksiä! Rauhaisaa itsenäisyyspäivää kaikille!
Testaa tietosi Itsenäisyyspäivävisassa!
Testaa tietosi Linnan juhlat -visassa!Älypään jouluvisat ovat täällä!
1.12.2025
Nyt on taas se aika vuodesta, jolloin Älypään jouluvisat viihdyttävät pelaajia jouluvalmistelujenHyv Laita siis joululauluja soimaan, ota joulutortun seuraksi mukillinen glögiä ja testaa, mitä kaikkea tiedät joulun herkuista, jouluisesta musiikista ja erilaisista jouluperinteistä!
Testaa tietosi jouluvisassa!
Testaa tietosi joululauluista!
Testaa tietosi jouluruuasta!Pelaa uutta Suomipop-visaa!
26.9.2025
Älypään musiikkivisojen valikoima laajenee uudella Suomipop-visalla! Mikäli Kuumaan, Portion Boysin, Behmin ja muiden kotimaisten artistien musiikki on sinulle tuttua, tämä visa on juuri sinua varten! Laita siis suomipop soimaan ja testaa tietosi menneiden vuosien hiteistä ja viimeisimmistä uutuusbiiseistä!
Pelaa Suomipop-visaa!