Blogi - Phil Decker - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin

Blogi aloitettu: 25.5.2007
Blogimerkintöjä: 917 kpl

• Kristinestad3.7.2011 klo 20:38

  Kristinestad is a town and a municipality in Finland. It is located in the western part of Finland on the shore of the Bothnian Sea. The population of Kristinestad is 7156 (31 January 2011) and the municipality covers an area of 682.53 km2 (excluding sea areas). The population is bilingual with a majority speaking Swedish (57%) and the minority Finnish (42%).The town was chartered in 1649 at Koppö island and is named for Queen Christina of Sweden. Kristinestad is known for its old town with low wooden houses and narrow alleys. In April, 2011, Kristinestad became Finlands's first Cittaslow community.

  Cittaslow (literally Slow City) is a movement founded in Italy in October 1999. The inspiration of Cittaslow was the Slow Food organization. Cittaslow's goals include improving the quality of life in towns while resisting "the fast-lane, homogenized world so often seen in other cities throughout the world". Celebrating and supporting diversity of culture and the specialties of a town and its hinterland are core Cittaslow values.

  Cittaslow is part of a cultural trend known as the Slow movement. Cittaslow has expanded broadly beyond Italy. By 2006, national Cittaslow networks existed in Germany, Norway and the United Kingdom; By mid-2009, fourteen countries have at least one officially accredited Cittaslow community. In July, 2009, the small seaside village of Cowichan Bay, on Vancouver Island, British Columbia, Canada became Canada's and North America's first Cittaslow town.

  

  ---

• Pärnu Beachin varis29.6.2011 klo 17:36

  Varikset eli varislinnut, Corvidae, on lintuheimo, johon kuuluu varpuslintujen lahkon suurimpia ja voimakkaimpia lajeja. Lajeja on noin 120, joista Suomessa pesii 8.

  Varis, Corvus corone cornix, on ihmisasutuksen lähellä viihtyvä helposti havaittava lintu. Varista pidetään sosiaalisena ja älykkäänä lintuna. Se on osittaismuuttaja. Pohjoisen varikset muuttavat talveksi etelämmäksi, mutta Etelä-Suomen variskanta pitää huolta reviiristään talvellakin. Pesä rakennetaan huhtikuun alussa. Pesäpuinaan varikset suosivat havupuita. 

  Varis on tunnettu koko maassa. Se on niin yleinen, että kansa on keksinyt sille monta kutsumanimeä, kuten Aaro, Paavo, Faari, Faija, Vanhanpiian pääskynen ja Pattisten Jannu. Varis asustaa mielellään sekä suurkaupunkien lähistöllä että metsissä. Varista on pidetty myös ovelana lintuna. 

  Muiden lintujen tavoin varistakin on pidetty viestintuojana. Varis merkitsee vertauskuvana useimmiten samaa kuin korppi, joka oli yksi saamelaisten tarkkailemista ennelinnuista. Tiibetissä varikseen liittyy moninaista symboliikkaa, koska lintua pidettiin jumalten lähettiläänä joka toi heiltä viestejä ihmisille. Varisten tuomat viestit tulkittiin sen mukaan montako lintua oli ilmassa, mihin suuntaan ne lensivät ja miten ne laskeutuivat. 

  Kuvan varis on Pärnu Beachin varis, joka partioi päivät pääksytysten Pärnun hiekkarannalla keväällä 2011. Vaikka rannalla ei tuohon aikaan mitään erityistä tapahtunutkaan, koska ranta oli pääasiassa tyhjä, niin varis kumminkin viihtyi rannalla kuin kotonaan. Ilmeisesti meri toi mukanaan ruokaa tai sitten rannalla oli jotakin ihmismielelle käsittämätöntä, joka kumminkin varikselle merkitsi paljon.

  

  ---

• Hyvää Ukon Juhlaa!24.6.2011 klo 14:21

   

  Ukko eli Ukko ylijumala on suomalaisten ja karjalaisten muinainen sään ja sadon sekä ukkosen jumala. Ukko on luultavasti peräisin balttilaisilta kansoilta. Ukkoa muistuttava ukkosenjumala tunnettiin latvian kielessä nimellä Perkons ja liettuan kielessä nimellä Perkūnas, joista on peräisin suomen sana Perkele. Skandinaaveillakin oli vastaava jumala, nimeltään Thor. Esikristillisenä aikana juhannusta vietettiin Suomessa Ukon juhlana sadon ja hedelmällisyyden varmistamiseksi.

  Ukon kunniaksi voitiin järjestää pidot, Ukon vakat, joiden perimmäinen tarkoitus oli pyytää Ukolta sadetta. Ukon vakkoihin kokoontui pitäjän tai yhden tai useamman kylän väki syömään ja juomaan pyhitettyä olutta. Samalla Ukolle voitiin myös uhrata ja häntä voitiin rukoilla. Meluaminen ja juopuminen ovat jo varhain kuuluneet juhannuksen viettoon. Niiden on uskottu tuottavan onnea ja karkottavan pahoja henkiä. Erään uskomuksen mukaan mitä enemmän juhannuksena juopoteltiin, sitä parempi sato oli tiedossa. Juhannussaunassa valmistauduttiin houkuttelevammaksi kosinnan kohteeksi lukemalla loitsuja ja kylpemällä kukista tehdyllä vastalla eli vihdalla.

  Sään jumalana Ukko iskee myös salamoita kirveellä, vasaralla, nuolella tai miekalla. Kokonaisen ukonilman hän saa aikaan puimalla riihtä, kyntäen, jyristellen vaunuillaan taivaissa, makaamalla naispuolisen jumaluuden kanssa, taikka kolisuttamalla konkeloa eli kelopuuta. Suomen kielen ukkonen, ukonilma, tulee Ukko-jumalasta. Ukonilmaa kutsuttiin myös Jumalan ilmaksi.

  

   

  ---

• Viherin silta20.6.2011 klo 18:56

  Viherin silta sijaitsee Pertunmaan-Joutsan maantiestä sivuun jäävällä tienosalla Joutsassa. Silta on tyypiltään puinen tukiansassilta, jonka pituus on 29,5 m ja leveys 5,4 m. Päätös sillan rakentamisesta on tehdy 14.3.1887, jolloin silta päätettiin antaa Iiraal Hellgrenille rakennettavaksi. Vuonna 1944 myönnettiin varat sillan korjaamiseksi. Tuolloin uusittiin sillan puinen päällysrakenne ja kaiteet. Virtapilarit ja maatuet korjattiin. Siltaa korjattiin myös vuonna 1962 ja se korvattiin uudella sillalla 1971. Museosillaksi silta hyväksyttiin 1982.

  

  ---

• Päijänne17.6.2011 klo 08:26

  Tämä Päijänteen lahti on harvinaisen tuttu. Olen istunut lahdella monet kesät ongella. Iltaisin ruohikon laidassa, kaisloja takaliston alla ankkurina, aamuisin lahden suulla kivillä onkien. Saarten takaa kulki aikoinaan kantosiipialus Tehi kesäisin separaattoria muistuttavine äänineen ja etuoikealta puolestaan löytyy Rappukallio, jonka edustalla on Päijänteen syvin kohta, lähes satametriä syvä. Jotkut mittaukset ovat yltäneet jopa yli sataan metriin. Rappukalliolla kävimme kesäisin pudottelemassa kiviä ja loiskahdukset olivat sitä komeampia mitä isompi kivi jyrkänteeltä saatiin alas tipahtamaan. 

  Päijänne on Kymijoen vesistön pääjärvi ja Suomen toiseksi suurin järvi. Se sijaitsee Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen maakuntien alueella. Päijänteen laskujoki Kymijoki virtaa Suomenlahteen. Päijänteen pinta-ala on noin 1 100 neliökilometriä. Pituutta järvellä on 119 km ja suurin leveys on 28 km. Päijänteen suurimpia selkiä ovat keskiosan Tehinselkä ja Judinsalonselkä, eteläosan Asikkalanselkä ja pohjoisosan Vanhanselkä ja Ristinselkä. Suomen sisävesien syvin kohta,95,3 m, sijaitsee Ristinselällä Toivakan kunnassa Rappukallion edustalla. 

  Tehi puolestaan oli Jyväskylän ja Lahden kaupunkien omistaman Päijänteen Kantosiipi Oy:n (1962–1983) alus, joka oli saanut nimensä Päijänteen Tehinselän mukaan. Alus kulki kesäisin Lahden ja Jyväskylän välillä. Tehissä oli päävoimanlähteenä alumiinikantinen V12-meridiesel, jonka teho oli 1 300 hevosvoimaa. Tehi on liikennöinyt sittemmin M/S Suvi-Tuuli-nimisenä Satakunnan Pyhäjärvellä.

  

  ---

• Ruissalon kasvitieteellinen puutarha11.6.2011 klo 13:51

  Turun kasvitieteellinen puutarha on Turun yliopiston ylläpitämä kasvitieteellinen puutarha Turussa Ruissalon saaressa. Puutarhasta löytyy noin 5 000 eri lajin ja lajikkeen kasvikokoelma eri ilmastovyöhykkeiltä. Puutarhan pinta-ala on 24 hehtaaria. Turun kasvitieteellisessä puutarhassa vierailee vuosittain noin 43 000 kävijää. Puutarhan ensisijainen tehtävä on avustaa biologian laitoksen tutkimusta ja opetusta, mutta puutarha on avoinna myös yleisölle. Puutarhan nykyiset kasvihuoneet on suunnitellut arkkitehti Jarmo Saarinen vuonna 1998. Puutarhan pitkäaikaisena ylipuutarhurina on toiminut Arno Kasvi. Hän jäi toimestaan eläkkeelle vuonna 2009.

  

  ---

• Ruissalo, Runsala8.6.2011 klo 18:33

  Ruissalo, Runsala, on Turun kaupunkiin kuuluva saari aivan Turun edustalla. Itä-länsi-suunnassa saari on seitsemän kilometriä pitkä, pohjois-etelä-suunnassa saaren leveys vaihtelee vajaasta kilometristä kolmeen kilometriin. Maisemaltaan alue on vaihteleva ja monimuotoinen. Alueelta löytyy vanhoja huviloita, merenrantamaisemia, tammimetsiä ja uudempana ilmiönä kylpylä, josta löytyy lähes kaikki uudenaikaiset hoito- ja kuntoutusmuodot. Uimista kylpylässä voi harrastaa rajoitetusti, sillä allas ei ole kuin parikymmentä metriä pitkä eikä uiminen onnistu edes pystysuunnassa, sillä veden syvyys on vain 1,30 metriä. Sen sijaan poreallas on kohtuullisen iso ja lämminvesinen.

  Historiallisia nähtävyyksiäkin alueelta löytyy. Muiden muassa vanhojen tykkipatterien sijaintipaikkoja. Oolannin sodan puhjettua Ruissaloon sijoitetut venäläiset tykistöpatterit joutuivat sotanäyttämöksi, kun englantilaisen amiraali Napierin käskystä kapteeni Scott suoritti väkivaltaista tiedustelua 22.8.1854 Turun suunnalla. Amiraalin pyrkimyksenä oli selvittää liittoutuneiden läpimurtomahdollisuus Turkuun. Englantilaisille tuli kuitenkin selväksi, että tunkeutuminen Pukinsalmen kautta Turkuun oli mahdotonta.

  Sittemmin Suomen itsenäistyttyä Vilho Petter Nenonen kehitti tykistölle maailmanlaajuisesti tunnetun tulenjohtosysteemin, joten sitä hankalammaksi tunkeutuminen ylipäätään on muodostunut.

  Vuosina 1853–1856 käytiin Venäjän ja Turkin sekä Venäjän ja Turkkia tukeneiden liittolaisten Englannin, Ranskan ja Sardinian välillä ns. Krimin sota. Vaikka sotaa käytiin Balkanilla ja Mustanmeren alueella, Suomi joutui osana Venäjää sodan sivunäyttämöksi.

  

  ---

• Pärnu Beach ja varis6.6.2011 klo 20:55

   

  Pärnu Beachilla on kuvista päätellen melko erikoinen varis. Se viihtyi rannalla päivästä toiseen. Ei päivää, ettei kuvan varis olisi palloillut tyhjällä rannalla, vaikka esimerkiksi lihaa ei vielä tuohon aikaan ollut näkyvissä missään. Ei sen enempää vaatetettuna kuin ilmankaan. Kuuleman mukaan beachilla on kesäisin toiminnassa muiden muassa naisten nakuranta. Kerrottiin, että Neuvostovallan aikaan miehiltä revittiin silmät päästä, jos eksyi rannalle. Nyttemmin ranta on kuuleman mukaan turistinähtävyys. 

  Se variksen tapauksessa nyt kumminkin eniten kummastuttaa, miksi varis käyttää yli neljänkymmenen numeron kenkää? Kuvastahan käy selkeästi ilmi, etteivät kaikki variksen jäljet ole suinkaan mitään tavanomaisia variksen jälkiä. Sitä paitsi variksen jalan kokokin näkyy vaihtelevan. 

  

   

  ---

• Tervis28.5.2011 klo 17:41

  Tervis on Viron suurin kylpylä. Kylpylä sijaitsee ranta-alueen läheisyydessä, kävelymatkan päässä Pärnun keskustasta.Tervis koostuu kolmesta talosta, joissa on 4-6 kerrosta (1. talossa 4 kerrosta, 2. talossa 5 kerrosta, 3. talossa 6 kerrosta). Huoneita taloissa on seuraavasti: 1. talossa 77 huonetta, 2. talossa 101 huonetta ja 3. talossa 82 huonetta. Terviksen huoneet ovat savuttomia ja niissä on muovi-, parketti- tai laminaattilattia. Huoneet ovat parvekkeellisia. Huoneissa on tv, puhelin, jääkaappi, suihku ja wc.  Kylpylässä on ruokala, baari, kahvila, myymälä, kirjasto, hammaslääkäri.

  Erilaisia terveyshoitoja on siinä määrin, että luulen, että syväkuollutkin niistä virkoaa taas elävien kirjoihin. Sen lisäksi on erilaisia kulttuuritilaisuuksia kansantanhuista ja napatanssista  aina suomalaiseen humppatanssiin. Henkilökunta osaa pääsääntöisesti suomen kieltä, joten kieliongelmaa tuskin syntyy tekemälläkään. Suomen televisio, tv 1, näkyy vallan hyvin, joten kielitaito ei pääse unohtumaan siinäkään tapauksessa, että käyttäisi jotakin muuta kuin suomen kieltä.

  

  ---

• Hirviö23.5.2011 klo 17:49

  Loch Nessin järvihirviö mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 565, jolloin Pyhän Columban väitetään torjuneen "Paholaisen" hyökkäyksen. Huhtikuussa 1933 John Mackay teki ensimmäiseksi nykyaikaiseksi kutsutun havainnon Nessiestä. Vasta tämän jälkeen väitettyjä näköhavaintoja Loch Nessin hirviöstä alettiin tehdä säännöllisemmin. Ensimmäiset liikkuvalle filmille saadut kuvat Nessiestä kuvasi Tim Dinsdale 1960. Kyseinen filmi oli kuvattu 1 200 metrin päässä liikkuvasta ajoneuvosta.

  Kymmenien vuosien uutteran etsinnän jälkeen hirviötä ei ole löydetty edes kaikuluotaimella. Erääksi selitykseksi hirviön löytymättömyydelle on annettu keväisten lämpötilojen nousun Loch Nessin järveen aiheuttamat virtaukset, joiden on havaittu nostavan ja kuljettavan järven pohjasta tukkeja. Toiseksi selitykseksi on väitetty, että hirviöitä on vain muutama yksilö, ja niiden etsiminen suuresta järvestä on vaikeaa.

  Järvihirviöperinne liittyy muihinkin järviin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Esimerkiksi Islannissa tunnettiin Lagarfljótin mato jo 1300-luvulta alkaen ja Ruotsin Jämtlandissa sijaitsevan Storsjön-järven hirviöstä tehtiin väitettyjä näköhavaintoja 1800-luvulla. Suomessa on tehty järvihirviöhavaintoja samalla vuosisadalla Höytiäisellä, ennen vedenpinnan laskua vuonna 1859. Lähde: Wikipedia.

  Ohessa on kuva Pärnun järvihirviöstä. Se on kaatuneeseen puuhun veistetty ja löytyy läheltä Pärnu Beachia olevasta puistosta. Pärnu -hirviön olemuksesta havaitsee oitis, että kysymyksessä on oikeastaan vain muotoiltu tukki. Mikä estää myös Loch Nessin järven hirviön olemasta vain veden muovaama tukki?

  

  ---