Blogi - Phil Decker - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin

Blogi aloitettu: 25.5.2007
Blogimerkintöjä: 917 kpl

• Hakkapeliittojen kotiinpaluu17.3.2011 klo 19:04

  Pentti Papinahon v.1975 paljastettu 'Hakkapeliittojen kotiinpaluu'-veistos löytyy Mariankadulta Lahdesta. Veistos kuvaa kahta suomalaista hakkapeliittaa palaamassa ratsain 30-vuotisesta sodasta. Aloite teokseen on saatu sotilasperinnejärjestöiltä ja se on toteutettu kaupungin varojen ja keräystuoton turvin. Veistos sijaitsi vuoteen 1991 saakka keskussairaalan mäellä. Teos on kunniaosoitus suomalaisille (ratsu)sotilaille. Patsas on suomalaisen sisun ja maanpuolustustahdon symboli, vaikka se rauhanomaisesta nimestään huolimatta on uhmakas ja päällekäyvä.

  Kolmikymmenvuotinen sota käytiin Euroopassa 1618–1648 suurimmaksi osaksi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan alueella. Sodan alkusyynä oli katolisten ja protestanttien välinen juopa. 

  Sodan laajetessa siihen liittyi vallanhaluisten ruhtinaiden ja maiden, etenkin Ruotsin ja Ranskan pyrkimys rajoittaa Habsburg-suvun hallitseman keisarikunnan valtaa. Sota alkoi Saksan sisäisenä uskonsotana mutta päättyi yleiseurooppalaisena sotana, jossa uskonnolliset seikat olivat menettäneet merkityksensä.

  Väkivaltaisuudet alkoivat saksalaisessa Donauwörthin kaupungissa 1606, jonka luterilainen enemmistö kielsi katolisilta omistusoikeuden. Tämä aiheutti mellakan puhkeamisen. Böömissäkin protestantit, jotka olivat enemmistönä katolisen mielivallan alla, vaativat kuningasta apuun. Kuningas hylkäsi pyynnön, mutta toukokuussa 1618 väkijoukko valtasi palatsin ja heitti kaksi kuninkaan ministeriä ulos ikkunasta. 

  Tätä pidetään Böömin kapinan ja kolmikymmenvuotisen sodan alkuna. Tarinan mukaan ministerit putosivat lantakasaan ja selvisivät hengissä.

  Tanskan kuningas Kristian IV pelkäsi protestanttisen valtakuntansa puolesta ja johti armeijan keisarikuntaa vastaan. Englanti, Ranska ja muut vallat huolestuivat Habsburgien vallan kasvusta, mutteivat voineet liittyä sotaan sisäisten ongelmien vuoksi. Tanskaa kismitti myös Habsburgien valta Holsteinin ruhtinaskunnassa.

  Kustaa II Aadolf tuli Saksan luterilaisten avuksi kuten Kristian IV ennen häntä, mutta myös hakemaan taloudellisia etuja Itämeren etelärannikolta. Kustaa II Aadolfia tukivat taloudellisesti Ranskan Ludvig XIII:n pääministeri Richelieu ja alankomaalaiset.

  Viimeisessä vaiheessaan sodasta tuli valtataistelu hallitsijoiden välillä, ja uskonto lykättiin syrjemmälle. Ranska, vaikkakin katolinen maa, oli Pyhän roomalaisen keisarikunnan ja Espanjan kilpailija, ja päätti liittyä sotaan protestanttien puolella. Kardinaali Richelieu uskoi Habsburgien olevan liian voimakkaita hallitessaan Ranskan itärajan takaisia alueita ja käyttäessään vaikutusvaltaansa Alankomaissa.

  Westfalenin rauha päätti kolmikymmenvuotisen sodan. Rauha solmittiin Münsterissä 24. lokakuuta 1648. Neuvottelut käytiin Ferdinand III:n (Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari), Ranskan, Espanjan, Alankomaiden, Ruotsin, Portugalin ja paavin edustajien kesken. Lähde: Wikipedia.

  

  ---

• Norge12.3.2011 klo 07:28

  Norjan kuningaskunta (norj. Kongeriket Norge) eli Norja (norj. Norge) on Pohjoismaihin ja Skandinaviaan kuuluva valtio. Se on Ruotsin länsi- ja Suomen pohjoisnaapuri. Sillä on yhteistä rajaa myös Venäjän kanssa. Pinta-alaltaan ja väestöltään varsinainen Norja (manneralue lähisaarineen) on hieman Suomea pienempi ja kolmanneksi suurin Pohjoismaa. Jos Norjan alueeseen lasketaan myös Huippuvuoret ja muut merentakaiset alueet, Norja on pinta-alaltaan Suomea suurempi.Norjassa on inhimillisen kehityksen indeksin mukaan maailman korkein elintaso.

  Inhimillisen kehityksen indeksi eli HDI (engl. Human Development Index) on Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelman (UNDP) luoma mittari, joka koostuu odotettavissa olevasta elinajasta, lukutaidosta, koulutuksesta ja elintasosta. Sen tavoitteena on tarjota vertailukelpoinen inhimillisen kehityksen mittari eri maiden välille ja kuvata, kuinka hyvän elämän laadun maat pystyvät tarjoamaan asukkailleen. Lähde: Wikipedia.

  

  ---

• Evoluution vaikutuksia8.3.2011 klo 20:29

   

  Sen jälkeen kun taivas pudottaa viimeiset kinoksensa, alkaa kevät. Sen jälkeen on kalenterin mukaan tiedossa kesä, jolloin erilaiset kukkaset ampaisevat maasta ja muuttolinnut palaavat eteläisiltä muuttomatkoiltaan.

  Evoluutio on luonnonilmiö, jonka seurauksena organismit muuttuvat niin, että jälkeläiset eroavat kantamuodoistaan. Evoluutio perustuu muunteluun, muuntelun perinnöllisyyteen ja luonnonvalintaan.

  Nykyään vallalla oleva synteettinen evoluutioteoria – kehitysoppi lajien syntymekanismista – perustuu Charles Darwinin teorioihin luonnonvalinnasta, Gregor Mendelin teorioihin periytyvyydestä sekä molekyylibiologian ja perinnöllisyystieteen tutkimukseen. Lähde: Wikipedia.

  Niin että älkääpä ihmetelkö, jos seuraavana kesänä kukkaset asettuvat uuteen, evoluution mukaiseen, muotoonsa, kuten oheiset kuvan pitkälle kehittyneet yksilöt ovat tehneetkin.

  

   

  ---

• Valo6.3.2011 klo 01:09

  Eri aikoina tutkijat ovat tehneet erilaisia johtopäätöksiä valon luonteesta. Isaac Newton tutki optiikkaa 1600-luvulla ja esitti hiukkasteorian, jonka mukaan valo etenee hiukkasina. 

  Alankomaalainen fyysikko Christiaan Huygens sen sijaan väitti jo vuonna 1678 valon olevan aaltoliikettä, joka etenee aaltoina ja tarvitsee väliaineen edetäkseen. Vasta Youngin kaksoisrakokoe vuonna 1801 osoitti valon käyttäytyvän aallon tavoin. Vähän myöhemmin Etienne Louis Malus havaitsi ilmiöitä, jotka johtuivat valon polarisoituvuudesta. Augustin Jean Fresnel päätteli tästä valon olevan poikittaista aaltoliikettä. Sitä vastoin esimerkiksi ääni on pitkittäistä aaltoliikettä. 

  James Clerk Maxwell esitti 1860-luvulla, että valoaallot ovat sähkömagneettista aaltoliikettä. Hän totesi, että valon käyttäytymistä voidaan kuvata yhtälöillä, jotka sittemmin nimettiin hänen mukaansa. Nämä löydöt vahvistivat aaltoteorian voittokulkua.

  Valon ja muun sähkömagneettisen aaltoliikkeen oletettiin etenevän erityisessä väliaineessa, jota nimitettiin eetteriksi. Michelsonin–Morleyn koe 1887 osoitti kuitenkin, ettei Maan liikettä eetteriin nähden pystytty havaitsemaan. Vuonna 1905 Albert Einsteinin suhteellisuusteoria selitti valon kulun ilman eetteriä, mikä johti eetteriteorian nopeaan ja lopulliseen hylkäämiseen.

  Vuonna 1900 mustan kappaleen säteilyä koskevassa tutkimuksessaan Max Planck havaitsi, että valoaallot muodostuvat energiapaketeista. Näitä energiakvantteja alettiin kutsua fotoneiksi. Albert Einstein taas selitti valosähköisen ilmiön vuonna 1905 Planckin kaavojen avulla. Einsteinin ja Planckin tutkimuksen johtivat kvanttimekaniikan kehittymiseen ja teoriaan, jonka mukaan valolla on sekä hiukkas- että aaltoluonne. Lähde: Wikipedia.

  Oheinen kuva pyrkii verestämään valon ja väliaineen kiinteää yhteyttä. Katson nimittäin, että lumi jos mikä on väliainetta, tai ainakin väliaikaista ainetta. Tosin ilman luntakin valo tulee hyvin toimeen, mutta kumminkin.

  

  ---

• Ursus arctos21.2.2011 klo 15:05

  Karhu eli ruskeakarhu eli maakarhu (Ursus arctos) on Euroopan suurin petoeläin. Se on Suomen ja Venäjän kansalliseläin.

  Karhu on Euroopan suurin maalla elävä petoeläin. Naaraat painavat 60–170 (200) kg, urokset 100–230 (300) kg.Pohjoisamerikkalaiset alalajit harmaakarhu ja kodiakinkarhu voivat kasvaa huomattavasti suuremmiksi ja painaa jopa 600 kg. Kaikkein pienin alalaji on luonnosta jo hävinnyt syyriankarhu. Karhun turkin väritys vaihtelee miltei mustasta aina vaalean kellanharmaaseen asti, jopa lähes valkoisia tavataan silloin tällöin. Karhun korvat ovat pienet ja pyöreäpäiset, mutta kuitenkin selvästi erottuvat. Karhulla on hyvä kuuloaisti ja monipuolinen äänivalikoima, johon kuuluu muun muassa karjahteluja, murinaa ja vihellysääniä. Vaikka karhu näyttää kömpelöltä, se voi nopeimmillaan juosta jopa 60 km/h. Yleensä karhu liikkuu metsässä hiljaa aistit valppaina.

  Talvella karhut eivät ole liikkeellä, vaan nukkuvat talviunta. Karhun talviuni kestää noin puoli vuotta. Karhu vetäytyy talvipesään syksyllä loka-marraskuussa, kun ravintoa on enää niukasti tarjolla. Sen ruuansulatus ei ole tarpeeksi tehokas, jotta se saisi tarvitsemansa ravinnon pelkästään kasveista. Se ei myöskään ole taitava metsästäjä, vaan syö yleensä haaskoja. Keväällä karhu herää talviunesta maalis-huhtikuussa, kun auringon sulattama lumi eli vesi valuu sen pesään. Toisinaan karhun ajaa ylös nälkä, kun sen ruumiin ravintovarastot ehtyvät ennenaikaisesti. Lähde: Wikipedia.

  

  ---

• Keisarin uudet vaatteet16.2.2011 klo 00:09

   

  H.C. Andersenin satu Keisarin uudet vaatteet kertoo keisarista, joka tekee parin huijarin myötävaikutuksella silmänkääntötempun koko kansalle. Tarinasta on tullut vertauskuva hyväuskoisten hölmöjen huijaamiselle. 

  H. C. Andersen (2. huhtikuuta 1805 Odense – 4. elokuuta 1875 Kööpenhamina), koko nimeltään Hans Christian Andersen, oli tanskalainen kirjailija ja runoilija. Hänet tunnetaan erityisesti saduista, jotka ovat nousseet osaksi eurooppalaista kulttuuriperintöä.

  H. C. Andersen syntyi Odensessa vuonna 1805. Hänen isänsä Hans Andersen oli sairaalloinen suutari, joka uskoi olevansa aatelista syntyperää ja osasi lukeakin. Äiti Anne Marie Andersdatter puolestaan oli pesijätär, jolla ei ollut mitään koulutusta ja joka oli useita vuosia miestään vanhempi. Andersenin äiti oli taikauskoinen ja vaikutti puheillaan poikansa mielikuvitukseen.

  Andersenin lapsuus oli ankea. Koko perhe asui ja nukkui yhdessä ja samassa pienessä huoneessa. Vanhemmat olivat kasvatuksessaan lepsuja ja äiti alkoholisti. Täti piti bordellia Kööpenhaminassa. Andersen ei saanut lapsena juurikaan koulutusta, vaikka isältään hän omaksui kiinnostuksen kirjallisuutta kohtaan.

  Mitä sitten kuvalla on tekemistä H. C. Andersenin sadun kanssa? Ei oikeastaan mitään muuta kuin se, että kuvan maisemalla on kesään verrattuna uusi asu, kuten Älypään pistelaskujärjestelmälläkin. Mutta kuten sadussa ja kuvan maisemalla, taustalla lymyää itse keisari, josta emme tosin tiedä, kuka hän on, mutta taustalta löytyy kumminkin sama vanha keisari, nyt uusissa vaatteissa.

  

   

  ---

• Rautaesirippu10.2.2011 klo 13:03

  Rautaesirippu (engl. Iron Curtain) on länsivaltojen käyttämä nimitys rajalle, joka jakoi Euroopan kahteen osaan, itään ja länteen. Euroopan jako kahteen osaan kesti toisesta maailmansodasta aina kylmän sodan loppuun (noin 1945–1990). Itä käsitti Neuvostoliiton ja sen hallinnassa olleet sosialistiset valtiot, ja länsi muut Euroopan valtiot, joista useimmat olivat Yhdysvaltain liittolaisia. Aasiassa oli vastaava raja, niin sanottu bambuesirippu, joka jakoi sosialistiset ja kapitalistiset valtiot.

  The Paneuropean Picnic (also spelled Pan-European Picnic) oli tapahtuma elokuun 19 päivä 1989 Itävallan ja Unkarin rajalla lähellä Sopronin kaupunkia. Silloin rautaesirippu repesi ensimmäisen kerran. Yli 600 itäsaksalaista pakeni tuolloin länteen mainitun paikan kautta ilman, että heidät olisi ammuttu.

  

  ---

• Ribes rubrum6.2.2011 klo 13:25

  Punaherukkaa, Ribes rubrum, kutsutaan usein myös punaviinimarjaksi. Punaherukalle tunnetaan useita alalajeja. Suomessa pensasta esiintyy sekä viljeltynä että luonnovaraisena. Suomen suosituin viljelylajike on Punainen hollantilainen. Punaviinimarja kestää kylmää paremmin kuin mustaherukka, joten sitä voidaan kasvattaa jopa Lapissa.

  Vaikka mustaherukka yhdistetään perinteisesti lääkkeelliseen käyttöön, englannin- ja saksankielisten yrttilääketieteen lähdeteoksien mukaan myös punaherukalla on kuumetta alentavia, hikoilua edistäviä, kuukautisvuotoa lisääviä, lievästi laksatiivisia, kutistavia, ruokahalua lisääviä, verta puhdistavia, diureettisia ja ruuansulatusta parantavia vaikutuksia. Jotkut näistä mainituista vaikutuksista ovat todennäköisiä aiheutuen punaherukan todistetusti korkeista C-vitamiinipitoisuuksista (80mg/100g), hedelmähapoista sekä marjan sisältämistä kuiduista. Kuivatuista punaherukan lehdistä valmistetun teen on sanottu lievittävän kihdin ja reumatismin oireita, sekä olevan hyödyksi heikosti parantuvissa haavoissa sekä kurlausnesteenä suun tulehduksissa.

  Niin, että varsinainen apteekkihan tässä on kysymyksessä. Apteekki on lääkkeitä myyvä laitos, jonka juuret juontavat keskiajalle. Perinteisesti apteekkarit ovat itse valmistaneet lääkkeet, mutta nykyään suurin osa lääkkeistä tilataan lääketehtailta. Suomen ensimmäiset apteekit aloittivat toimintansa vuonna 1689 Turussa, Kauppatorin Apteekki edelleen toiminnassa, ja Viipurissa.

  Yliopiston Apteekki on suomalainen apteekkikonserni. Se myy lääkkeitä, antaa neuvontaa ja tarjoaa yrityksille laboratoriopalveluita. Apteekki toimii 12 paikkakunnalla Suomessa. Lisäksi yrityksen tytäryhtiö YA Ülikooli Apteek toimii Virossa ja toinen tytäryhtiö YA Universitetskaja Apteka Pietarissa Venäjällä.Yrityksen omistaa Helsingin yliopisto. Yliopiston apteekin kerrotaan olevan Suomen suurin farmaseuttisen henkilöstön työllistäjä. Sen palveluksessa oli vuonna 2008 noin 950 ihmistä Suomessa. Yliopiston apteekki on perustettu vuonna 1755, joten se on maan vanhimpia yrityksiä. Lähde: Wikipedia.

  

  ---

• Mittoja ja ilmestyksiä2.2.2011 klo 17:21

  "Ja katso: musta hevonen; ja sen selässä istuvalla oli kädessään vaaka. Ja minä kuulin ikäänkuin äänen niiden neljän olennon keskeltä sanovan: "Koiniks-mitta nisuja yhden denarin, ja kolme koiniksia ohria yhden denarin! Mutta älä turmele öljyä äläkä viiniä..." Ilmestyskirja 6:5-6.

  Koiniks, joka on alun perin viljamitta, on yhden miehen päiväannos. (SI-järjestelmässä 1,094 litraa).

  Denaari (lat. denarius) oli antiikin roomalainen kolikko. Se oli pieni hopeakolikko, joka oli yleisin tuotettu käyttöraha, kunnes antoninianus sen vähitellen syrjäytti.

  Ensimmäiset denaarit lyötiin Rooman tasavallan aikana vuoden 211 eaa. tienoilla. Se painoi keskimäärin 4,5 grammaa. 100-luvulla eaa. sen paino laski noin 3,9 grammaan ja edelleen 3,4 grammaan keisari Neron kaudella. Tämän jälkeen sen arvo alkoi laskea nopeammin, kun sen hopeapitoisuutta ja painoa vähennettiin seuraavien keisarien aikoina. Sen alkuperäinen arvo oli 10 as-rahaa, mihin kolikon nimi viittaa. Noin vuonna 141 eaa. sen arvoksi asetettiin 16 asia johtuen asin painon laskemisesta. Denaari oli tärkein imperiumissa käytetty kolikko antoninianuksen käyttöönottoon 200-luvun puolivälissä. Ilmeisesti viimeiset denaarit lyöttivät keisari Aurelianus vuosina 270–275 ja keisari Diocletianus kautensa alkuvuosina. Käytöstä poistumisensa jälkeen denaaria käytettiin edelleen kirjanpidossa tavalla, jota nykyisin ei enää ymmärretä.

  Rooman tasavallan lopunaikoina työläisen bruttopalkka päivässä saattoi olla yhden denaarin. Denaarin nimestä johtuu myös sana dinaari, joka on nykyäänkin rahayksikön nimenä monissa maissa. Lähde: Wikipedia.

  

  ---

• Vaivaishenkilö29.1.2011 klo 19:24

  Tässä Karstulan kirkon vaivaisukko. Se on 99 cm korkea ja sen valmistumisvuosi on 1855. Laitan kuvan tähän siitä syystä, etten ilman sukupuolitestiä usko henkilöä mieheksi. Mutta niin kuuleman mukaan on asian laita, että kysymyksessä on nimenomaan vaivaisukko.

  Itse Karstulan kirkko valmistui vuonna 1853. Kirkon rakensi Jaakko Heikinpoika Kuorikoski arkkitehti A. F. Granstedtin laatimien piirustusten pohjalta, joiden lähtökohtana olivat Kuorikosken itsensä vuosikymmen aikaisemmin laatimat vanhakantaista keskeiskirkkoa esittävät suunnitelmat. Kirkossa on Pekka Halosen maalaama alttaritaulu sekä Urho Lehtisen maalauksia. Kirkkoa kunnostettiin vuonna 1904 arkkitehti Josef Stenbäckin tekemien piirustusten mukaan ja 1950-luvulla arkkitehti Kauno S. Kallion johtamana. Karstulan ensimmäinen kirkko oli ollut 1775 valmistunut tasavartinen puinen ristikirkko.

  Soinin kirkosta sen sijaan löytyy Suomen ainoa vaivaisakka. Vieressä on lause ”Joka köyhää armahtaa, hän lainaa Herralle”. Vaivaisakka on Suomen ainoa akka 107 vaivaisukon joukossa ja sen veisti v. 1854 lehtimäkeläinen Matti Taipale viiden hopearuplan hinnasta. Tarina ei kerro minkä takia puuveistoksesta tuli juuri nainen, mutta ilmeisesti puun muodon vuoksi.

  

  ---