Blogi - Phil Decker - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin

Blogi aloitettu: 25.5.2007
Blogimerkintöjä: 912 kpl

• Moran kivet13.11.2010 klo 15:12

  Moran kivet oli keskiaikainen kuninkaanvaalipaikka Ruotsissa. Se sijaitsi Uppsalasta noin 10 kilometriä kaakkoon. Kivistä yksi oli suuri, laakea ja muut kehässä sen ympärillä. Keskuskivelle kohotettiin valittu kuningas vannomaan valansa. Kivistä on vielä muutamia jäljellä. Moran kivien alkuperä on tuntematon. Snorri Sturlusonin kuvauksen mukaan siellä sijaitsi Upplannin ting. Ensimmäinen dokumentoidusti kivillä kruunattu kuningas oli Maunu Ladonlukko (1275). Kivet tuhoutuivat vuonna 1515 sodassa Tanskaa vastaan. Kustaa Vaasan ja Juhana III:n on kerrottu yrittäneen pystyttää kivet uudestaan, mutta ilman menestystä. Wikipedia.

  Ohessa on myös kiviä sekä yksi siltarumpu tai vastaava. Luultavasti näillä kivillä on muinoin valittu päällikkö Etelä-Pohjanmalle. Siitä, kuka tämä päällikkö on ollut, eivät aikakirjat tiedä kertoa. Siltarumpu viittaa kyllä vahvasti Mauri Pekkariseen. 

  Joka tapauksessa kivet ovat aivan Seinäjoen rannasssa, joten on luultavaa, että vesi on nämä kivet aikoinaan rantaan kuljettanut ja muinoiset eteläpohjalaiset ovat sitten keksineet käyttää kiviä päällikön valintaan. Todennäköisesti valinta on tapahtunut siten, että paikkakunnan äveriäin mies on noussut suurimmalle kivelle seisomaan ja yksinkertaisesti vain julistanut päällikön valituksi. Mitään kättennostoäänestyksiä on tuskin ollut, koska laskutaitoa ei vielä tuolloin ollut keksitty. Käsiä olisi siis nosteltu aivan turhaan, koska kukaan ei olisi tiennyt tai osannut laskea, kuka sai enemmistön. Tosin nykyään peruskoulun rapautumisen myötä jouduttaneen ennenpitkää vastaavanlaiseen menettelyyn myös presidenttiä valittaessa. Toki sillä edellytyksellä, että presidentti ylipäätään enää valitaan. Voihan olla, että laskentapulmien yleistymisen myötä koko presidentti-instituutio lakkautetaan ja valta siirretään pääministerille, mahdollisesti pääministerin tuuraajalle, koska pääministereillä on yleensä mukavampaakin tekemistä kuin maan hallitseminen.

  

  ---

• Eteläpohjalainen kulttuurimaisema8.11.2010 klo 15:54

  Kulttuuri on ihmisten aikaansaannos erotukseksi luonnosta. Maailmankaikkeus sen sijaan tuskin on ihmisen tekemä. Sen sijaan Raamattua pidetään ihmisen tekemänä. Siksipä kirkolliskokouskin ryhtynee pikapuoliin nykyaikaistamaan jumalan sanaa, koska jumala ei ole voinut mennä vuosina tietää niitä kaikkia suuria mullistuksia ja geneettisiä keksintöjä, joita maailmassamme on tapahtunut. Muiden muassa sitä, että avioliittojen kestoaika on lyhentynyt, mistä syystä myös avioliittojen määrä tai avioliitonomaisten suhteiden määrä on pompsahtanut suorastaan räjähdysmäiseen kasvuun. Kirkon käytäntöjä pitää siis muuttaa, jotta synti maailmassa ei näyttäisi niin rumalta kuin se muuten näyttäisi. Ja kun vielä ihmisoikeudetkin pitäisi ottaa huomioon, ettei kukaan saisi ainakaan traumaa tässä yhteiskunnassa eläessään. Saati sitten saisi trauman keskellä niin sanottua jumalanpalvelusta. Siksi kirkon pitäisi ehdottomasti siunata myös hyvin lyhykäisetkin liitot siinä missä kaikki muutkin liitot ja unionit, maa- ja vesialueet, sillat, rummut, tasoristeykset yms. 

  Ihmisoikeuksien toteuttamisessa kirkolla olisikin mittava tehtävä. Olen vahvasti sitä mieltä, että esimerkiksi köyhälle kuuluvat samat oikeudet kuin rikkaillekin. Myös köyhän pitää päästä asumaan hienoimmissa hotelleissa ja syömään tarpeeseensa hanhenmaksapalleroita, häränpihviä ja juomaan päälle konjakkikahvit sikaarin ja muiden tykötarpeiden kera. Toivottavasti kirkolliskokous ottaa ehdotukseeni täsmällisen ja myönteisen kannan. 

  Kuvassa kaistale eteläpohjalaista kulttuurimaisemaa.

  

   

  ---

• Tursiops truncatus2.11.2010 klo 17:40

  Pullonokkadelfiini,Tursiops truncatus, on yleisin ja tunnetuin delfiinilaji. Lajia tavataan miltein kaikissa merissä, paitsi napa-alueiden merialueilla. Yleensä delfinaarioissa olevat delfiinit ovat pullonokkadelfiinejä. 

  Delfiinit elävät enintään 12 yksilön ryhmissä. Ne ovat pitkäaikaisia sosiaalisia ryhmiä. Yleensä naaraat ja niiden poikaset elävät näissä ryhmissä ja nuoret delfiinit omissaan. Useimpia ryhmiä voi liittyä yhteen ja muodostaa sadan tai useamman yksilön ryhmän. Urokset elävät useimmiten yksin tai pienessä 2-3 yksilön ryhmässä ja liittyvät naaraiden seuraan vain lyhyiksi ajoiksi kerrallaan.

  Aikuinen pullonokkadelfiini on 2-3 metriä pitkä ja painaa 140-300 kg. Urospuoliset delfiinit ovat naaraspuolisia hiukan isompia. Suurin tavattu pullonokka on ollut 650 kg:n painoinen ja 4,5 metrin pituinen. Pullonokkadelfiinit uivat tavallisesti 5–11 km/h nopeudella, mutta lyhyitä matkoja ne voivat uida jopa 40 km/h. 

  Laji on tunnettu ystävällisestä luonteestaan ja uteliaisuudesta. Tiedetään esimerkiksi tapauksia, joissa delfiinit ovat nostaneet haavoittuneita sukeltajia pintaan turvaan, tapa mitä eläimet tekevät myös omille haavoittuneilleen. Mutta kaikesta huolimatta delfiinit ovat petoja. Urokset taistelevat keskenään naaraista ja vallasta. Naaraat elävät yleensä noin 40 vuotta, mutta nähtävästi stressaavampi elämä verottaa uroksien elämästä siksi paljon, että ne harvoin elävät yli 30-vuotiaiksi. Normaalisti delfiinit elävät noin 20 - 25-vuotiaiksi, mutta paljon vanhempiakin on tavattu. Tällä hetkellä vanhin tavattu delfiini on ollut 48-vuotias.

  Sen, miten taitavia delfiinit ovat, voi käydä toteamassa vaikkapa Särkänniemen delfinaariossa. Delfiini pystyy heittämään pallon erehtymättä koriin, kuljettamaan palloa nokallaan palloa tiputtamatta pitkiä matkoja, kykenee liikkumaan veden pinnalla pyrstönsä varassa, hyppäämään lähes paikaltaan metrien korkeudella olevien renkaiden läpi siitäkin huolimatta, että painoa on parisataa kiloa. Tässäpä he: Veera s.1978, Delfi s.1980, Näsi s.1979, Leevi s. 1993, Eevertti s. 1996.

  

  ---

• Menneen talven lumet28.10.2010 klo 16:44

  Siltä varalta, että kasvihuoneilmiön vuoksi emme saa enää lumirikasta talvea, kannattanee tässä vaiheessa muistella menneen talven lumia. Sinänsä kasvihuoneilmiö olisi jopa toivottava asia, ettei palelisi, kuten on laita maailmassa, jossa ei ole kasvihuoneilmiötä. Mutta, kuten tiedetään, kasvihuoneilmiön seuraukset ovat vakavat. Etenkin, jos napajäät äityvät sulamaan, niin sehän tietää sitä, että vesi nousee ja matalammat maat jäävät näin ollen veden alle. Se taas tietää vaikeuksia niiden maiden asukkaille, joiden täytyy elää veden peittämässä maassa, ellei sitten ympäristöolosuhteet muokkaa näiden veden varaan joutuneiden maiden asukkaita siten, että keuhkoilla hengittäminen korvautuu jollakin muulla tavalla hengittää. Olen kuullut puhuttavan, että esimerkiksi kirahvin kaula on kasvanut siksi, että pystyisi syömään puun oksia tavallista korkeammalta.

  Luultavasti kumminkaan mitään kasvihuoneilmiötä ei tule. Onhan esimerkiksi EU tehnyt merkittävää työtä uuden vihreän aatteen puolesta, joten pikemminkin uhkana on jääkausi kuin vedenpaisumus. Jääkausi puolestaan merkitsee sitä, että sukset, monot ja muut hiihtotarvikkeet pitää etsiä vaikka väkisin käyttöön, koska vielä tässä vaiheessa en edes muista, mihin olen jääkauteen tarvittavat varusteeni laittanut. Olen ne kyllä hankkinut vuonna 1994 ja käynyt hiihtämässäkin peräti kaksi kertaa Salpausselällä Lahdessa. Tosin mäet olivat siksi jyrkkiä, että ne täytyi tulla kävellen alas, vaikka paljon helpompi olisi ollut lasketella, mutta varovaisuussyistä päätin kuitenkin kävellä.

  

  ---

• Maapallo -asiaa24.10.2010 klo 17:04

  Maa eli maapallo, tai Tellus, on aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien. Maan keskietäisyys Auringosta on noin 149,6 miljoonaa kilometriä, joka määritelmän mukaisesti on yksi Astronominen yksikkö. Maan ikä on noin 4,5 miljardia vuotta. Maapallo on maailmankaikkeuden ainoa planeetta, jolla tiedetään olevan elämää. Maapallolla elää yli 400 000 kasvilajia ja jopa 30–100 miljoonaa eläinlajia. Ihmisiä maapallolla elää yli 6,8 miljardia henkeä.

  Oheinen kuva pyrkii osaltaan vakuuttamaan ihmisen siitä, että maapallo todellakin on pallonmuotoinen eikä suinkaan mikään pannukakku, kuten joskus erheellisesti kuvitellaan. Moni autoilija on varmaankin havainnut, että auto tahtoo kulkea helposti lujempaa kuin mitä tienvarteen pystytetty rajoitustaulu sallii. Mielestäni myös tämä ilmiö osoittaa, että maapallo on kysymyksessä olevan tien kohdalta pallomainen, mistä syystä auto sitten saa lisää vauhtia, kun se lähtee vierimään alamäkeen, mikä taas harmittaa erityisesti poliisijohtaja Paateroa, joka kuuleman mukaan suunnittelee autoa, joka ei kulkisi sallittua  vauhdikkaammin oli maan muoto sitten mikä hyvänsä. Moni nyt kovin kyseleekin, mitä me sitten poliisilla ylipäätään teemme, jos autolla ei enää voi ajaa ylinopeutta? Silloinhan jopa peltipoliisit jäävät toimettomiksi. Tosin saattaa olla, että koko poliisi ennen pitkää automatisoidaan, niin ettei meillä hetken päästä muita olekaan kuin peltipoliiseja.

  

  ---

• Syksy 201018.10.2010 klo 12:27

  Syksy on yksi lauhkean ilmastovyöhykkeen neljästä vuodenajasta. Se on siirtymäaika kesästä talveen. Lauhkeassa ilmastossa syksyllä sato korjataan ja lehtipuut pudottavat lehtensä. Syksyllä päivät lyhenevät ja viilenevät. Syksy-sanasta tunnetaan myös variantti syys, joka lienee syksyn juhlallisempi nimitys. Tai runollisempi.

  Paitsi että puut pudottavat lehtensä, niin myös seurakuntalaiset eroavat kirkosta sankoin määrin näköjään juuri syksyllä. Se merkitsee kirkon kassaan suurta lovea. Näinkin tuolla jossain ehdotuksen, jossa kirkosta eronneille pitäisi säätää ylimääräinen vero sen perusteella, että sillä paikattaisiin niitä menetyksiä, joita kirkollisveron tuoton heikentyminen aiheuttaa kirkon humanitaariseen toimintaan. Tämä taas edellyttää tietenkin sitä, että valtio myös käyttää veron tuoton humanitaariseen toimintaan.

  Tänä syksynä ei mitään suurempaa väriloistoa luonnosta ole löytynyt. Toki jotakin sentään. Nyttemmin lehdet ovat lentäneet puista lähes tyystin kohvahkojen tuulten vuoksi. Siitä taas, mitä kova tuuli merkitsee esimerkiksi tulevia säätiloja ajatellen, ei allekirjoittaneella ole tietoa. Ei sen enempää kuin siitäkään, voiko variksen lennosta päätellä jotakin. Ja jos, niin mitä.

  

  ---

• Seinämaljakko13.10.2010 klo 15:43

  Tapio Wirkkalan 1967 Montrealin maailmannäyttelyyn suunnittelma vanerireliefi "Ultima Thule" toistaa Lemmenjoen virtauksia, pyörteitä ja saarekkeita. Lasiteoksissa elävät jään kuviot; herkät kuplat tai rosoiset terävät pinnat, kirkkaus ja huurre.

  Tapio Wirkkala suunnitteli useita klassikoksi nousseita esineitä kuten Kantarelli-maljakon, seteleitä Suomen Pankille sekä Koskenkorva- ja Finlandia -vodkapullot. Erityisen tunnetuiksi ovat tulleet Wirkkalan Iittalalle suunnittelemat lasiastiat. Suosituin näistä lienee Ultima Thule -sarjan lasisto.

  Ajattelin, että myös Seinäjoesta olisi mahdollista suunnitella jokin lasiesine, koska, kuten kuva osoittaa, myös Seinäjoessa esiintyy virtauksia, pyörteitä ja erilaisia saarekkeita. Sen lisäksi auringon paistaessa myös erilaisia väriyhdistelmiä on lukemattomia. Talvella luonnollisesti jäätä ja lumikinoksia. Olen ajatellut, että esimerkiksi Seinämaljakko voisi olla hyvinkin käyttökelpoinen idea.

  

  ---

• Ruskaa joskaan ei pakkasessa8.10.2010 klo 12:21

  Ruska Etelä-Suomessa ei liene niin tavallinen ilmiö kuin pohjoisessa. Tai ei ainakaan niin näyttävä. Siksi jotta myös etelässä pääsisi nauttimaan ruskan väriloistosta, täytyy ryhtyä erityistoimenpiteisiin asiantilan kohdalleen saattamiseksi. Kuvassa olen esittänyt yhden keinon, jolla puuhun saadaan ruska, vaikka puu syystä tai toisesta ei vielä aivan ruskakelpoinen olisikaan. Ei muuta kuin värikuppi ja pensseli kouraan. Lopputulos on ainakin värikäs. Saattaa olla, ettei värivalinta ole oikea, mutta toisaalta joku pinkki ruskakaan ei täysin vakuuta. Musta ruska vielä vähemmän. 

  Erilaisten kimaltelevien pallojen, piparkakkujen, punaisten omenoiden ja karkkien ripustaminen puun oksille ei sen sijaan ole ruskan merkki. Tällöin kysymyksessä on joulukuusi. Karkkien viemistä kuusesta kutsutaan kuusen ryöstöksi. Tokipa koko kuusikin voi olla ryöstetty, mutta se on rangaistava teko, joten en suosittele.

  Lehtien haravoiminen, vaikka ne olisivat kuinka värikkäitä, on jokavuotinen harmi. Siksi juolahtikin mieleen, että metsät voisi varmaan korvata jollakin nykyaikaisemmalla materiaalilla, esimerkiksi muovilla, jotta ympäristön roskaantuminen saataisiin vähenemään. Nykyäänhän roskaaminen jo sinällään on rangaistavaa ja roskaamisen ja kaikenlaisen saastumisen estämiseksi meillä on sitä varten oikein puoluekin. Ainakin toistaiseksi. Varmaan uusi vihreä risupakettikin olisi mukavampi ja miellyttävämpi käsitellä, jos se olisi tehty muovista.

  

  ---

• Vesi5.10.2010 klo 13:58

  Vesi, H2O, joskus myös divetymonoksidi tai divetyoksidi, on huoneenlämmössä nesteenä esiintyvä vedyn ja hapen muodostama kemiallinen yhdiste. Kaikki maapallolla oleva vesi lienee peräisin vuosimiljoonien aikana planeettaan törmänneistä komeetoista ja tulivuorten purkauksista. Vettä on saatavilla lähes kaikkialla maapallolla, ja se on kaiken tunnetun elämän perusehto. Vesi on hajutonta, mautonta ja läpinäkyvää ainetta. Vesi esiintyy luonnossa kolmessa olomuodossa: nesteenä, kiinteänä (jää) ja kaasuna (vesihöyry). 

  Kuvassa oleva vesi sijaitsee Vesijärvessä Lahdessa. Vesijärvi on Kymijoen vesistön järvi, joka sijaitsee Päijät-Hämeessä ensimmäisen ja toisen Salpausselän välissä. Järven eteläpäässä on Lahden kaupunki, pohjoisessa järvi virtaa Päijänteeseen Vääksyn kanavan kautta. Vesijärven pituus on 25 kilometriä ja pinta-ala 108 km². Vesijärvi on 43. suurin järvi Suomessa. Vesijärven keskisyvyys on kuusi metriä ja syvin kohta Kajaanselällä on 42 metriä.

  Salpausselät puolestaan ovat Suomessa sijaitsevia paikoitellen korkeita jääkauden päätösvaiheessa syntyneitä reunamuodostumia. Niitä on kolme, joista kaksi on pidempää. Ne ovat 1–70 (yleensä noin 20) metriä korkeita. Salpausselät koostuvat lajittuneesta moreenista, savesta, ja kivistä. Suurin osa Salpausselistä on jäätikön sulamisvesien kuljettamaa suistomaista hiekkaa, savea ja soraa, mutta joukossa on myös jäätikköön kosketuksessa ollutta lajittumatonta moreenia. Lähde: Wikipedia.

  

  ---

• Päreet2.10.2010 klo 19:00

  Päreet tehdään yleensä touko-kesäkuulla eli silloin, kun kuori lähtee irti. Tukin kuori poistetaan petkeleellä tai kuorimaraudalla. Haittaavat oksantyngät tasoitetaan kirveellä. Päreiden tekoa varten kaadettiin aikoinaan helmikuussa kuusitukkeja. Myös mäntyä ja haapaa käytetään pärepuina. Puun käyttökelpoisin osa on tyvestä ensimmäisiin tuoreisiin oksiin asti. Tukit eivät saa olla oksaisia, jotta päreisiin ei synny reikiä oksankohtiin. Reikäisen päreen ongelma on se, ettei se pidä vettä. 

  Päreen leveys vaikuttaa pärekaton tekoon. Päreen ihanteellinen leveys on n. 7-15 cm. Pölkyn koko määrittää, ajetaanko se päreiksi neljältä vai kolmelta syrjältä. Yhdestä kiintokuutiometristä puuta saadaan noin 30 neliömetriä kattoa.

  Pärehöylä on konevoimalla toiminut höylä, joka kykeni maamoottorilla ja hihnalla varustettuna tuottamaan kattopäreitä nopeasti. Pärehöyliä on ollut myös vesimyllyjen yhteydessä, ja myös hevoskiertoisia pärehöyliä on valmistettu.

  

  ---