Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin

Blogi aloitettu: 25.5.2007
Blogimerkintöjä: 925 kpl
  • Evoluution vaikutuksia8.3.2011 klo 20:29

     

    Sen jälkeen kun taivas pudottaa viimeiset kinoksensa, alkaa kevät. Sen jälkeen on kalenterin mukaan tiedossa kesä, jolloin erilaiset kukkaset ampaisevat maasta ja muuttolinnut palaavat eteläisiltä muuttomatkoiltaan.

    Evoluutio on luonnonilmiö, jonka seurauksena organismit muuttuvat niin, että jälkeläiset eroavat kantamuodoistaan. Evoluutio perustuu muunteluun, muuntelun perinnöllisyyteen ja luonnonvalintaan.

    Nykyään vallalla oleva synteettinen evoluutioteoria – kehitysoppi lajien syntymekanismista – perustuu Charles Darwinin teorioihin luonnonvalinnasta, Gregor Mendelin teorioihin periytyvyydestä sekä molekyylibiologian ja perinnöllisyystieteen tutkimukseen. Lähde: Wikipedia.

    Niin että älkääpä ihmetelkö, jos seuraavana kesänä kukkaset asettuvat uuteen, evoluution mukaiseen, muotoonsa, kuten oheiset kuvan pitkälle kehittyneet yksilöt ovat tehneetkin.

    Evoluutio

     


  • Valo6.3.2011 klo 01:09

    Eri aikoina tutkijat ovat tehneet erilaisia johtopäätöksiä valon luonteesta. Isaac Newton tutki optiikkaa 1600-luvulla ja esitti hiukkasteorian, jonka mukaan valo etenee hiukkasina. 

    Alankomaalainen fyysikko Christiaan Huygens sen sijaan väitti jo vuonna 1678 valon olevan aaltoliikettä, joka etenee aaltoina ja tarvitsee väliaineen edetäkseen. Vasta Youngin kaksoisrakokoe vuonna 1801 osoitti valon käyttäytyvän aallon tavoin. Vähän myöhemmin Etienne Louis Malus havaitsi ilmiöitä, jotka johtuivat valon polarisoituvuudesta. Augustin Jean Fresnel päätteli tästä valon olevan poikittaista aaltoliikettä. Sitä vastoin esimerkiksi ääni on pitkittäistä aaltoliikettä. 

    James Clerk Maxwell esitti 1860-luvulla, että valoaallot ovat sähkömagneettista aaltoliikettä. Hän totesi, että valon käyttäytymistä voidaan kuvata yhtälöillä, jotka sittemmin nimettiin hänen mukaansa. Nämä löydöt vahvistivat aaltoteorian voittokulkua.

    Valon ja muun sähkömagneettisen aaltoliikkeen oletettiin etenevän erityisessä väliaineessa, jota nimitettiin eetteriksi. Michelsonin–Morleyn koe 1887 osoitti kuitenkin, ettei Maan liikettä eetteriin nähden pystytty havaitsemaan. Vuonna 1905 Albert Einsteinin suhteellisuusteoria selitti valon kulun ilman eetteriä, mikä johti eetteriteorian nopeaan ja lopulliseen hylkäämiseen.

    Vuonna 1900 mustan kappaleen säteilyä koskevassa tutkimuksessaan Max Planck havaitsi, että valoaallot muodostuvat energiapaketeista. Näitä energiakvantteja alettiin kutsua fotoneiksi. Albert Einstein taas selitti valosähköisen ilmiön vuonna 1905 Planckin kaavojen avulla. Einsteinin ja Planckin tutkimuksen johtivat kvanttimekaniikan kehittymiseen ja teoriaan, jonka mukaan valolla on sekä hiukkas- että aaltoluonne. Lähde: Wikipedia.

    Oheinen kuva pyrkii verestämään valon ja väliaineen kiinteää yhteyttä. Katson nimittäin, että lumi jos mikä on väliainetta, tai ainakin väliaikaista ainetta. Tosin ilman luntakin valo tulee hyvin toimeen, mutta kumminkin.

    Valo


  • Ursus arctos21.2.2011 klo 15:05

    Karhu eli ruskeakarhu eli maakarhu (Ursus arctos) on Euroopan suurin petoeläin. Se on Suomen ja Venäjän kansalliseläin.

    Karhu on Euroopan suurin maalla elävä petoeläin. Naaraat painavat 60–170 (200) kg, urokset 100–230 (300) kg.Pohjoisamerikkalaiset alalajit harmaakarhu ja kodiakinkarhu voivat kasvaa huomattavasti suuremmiksi ja painaa jopa 600 kg. Kaikkein pienin alalaji on luonnosta jo hävinnyt syyriankarhu. Karhun turkin väritys vaihtelee miltei mustasta aina vaalean kellanharmaaseen asti, jopa lähes valkoisia tavataan silloin tällöin. Karhun korvat ovat pienet ja pyöreäpäiset, mutta kuitenkin selvästi erottuvat. Karhulla on hyvä kuuloaisti ja monipuolinen äänivalikoima, johon kuuluu muun muassa karjahteluja, murinaa ja vihellysääniä. Vaikka karhu näyttää kömpelöltä, se voi nopeimmillaan juosta jopa 60 km/h. Yleensä karhu liikkuu metsässä hiljaa aistit valppaina.

    Talvella karhut eivät ole liikkeellä, vaan nukkuvat talviunta. Karhun talviuni kestää noin puoli vuotta. Karhu vetäytyy talvipesään syksyllä loka-marraskuussa, kun ravintoa on enää niukasti tarjolla. Sen ruuansulatus ei ole tarpeeksi tehokas, jotta se saisi tarvitsemansa ravinnon pelkästään kasveista. Se ei myöskään ole taitava metsästäjä, vaan syö yleensä haaskoja. Keväällä karhu herää talviunesta maalis-huhtikuussa, kun auringon sulattama lumi eli vesi valuu sen pesään. Toisinaan karhun ajaa ylös nälkä, kun sen ruumiin ravintovarastot ehtyvät ennenaikaisesti. Lähde: Wikipedia.

    Karhu


  • Keisarin uudet vaatteet16.2.2011 klo 00:09

     

    H.C. Andersenin satu Keisarin uudet vaatteet kertoo keisarista, joka tekee parin huijarin myötävaikutuksella silmänkääntötempun koko kansalle. Tarinasta on tullut vertauskuva hyväuskoisten hölmöjen huijaamiselle. 

    H. C. Andersen (2. huhtikuuta 1805 Odense – 4. elokuuta 1875 Kööpenhamina), koko nimeltään Hans Christian Andersen, oli tanskalainen kirjailija ja runoilija. Hänet tunnetaan erityisesti saduista, jotka ovat nousseet osaksi eurooppalaista kulttuuriperintöä.

    H. C. Andersen syntyi Odensessa vuonna 1805. Hänen isänsä Hans Andersen oli sairaalloinen suutari, joka uskoi olevansa aatelista syntyperää ja osasi lukeakin. Äiti Anne Marie Andersdatter puolestaan oli pesijätär, jolla ei ollut mitään koulutusta ja joka oli useita vuosia miestään vanhempi. Andersenin äiti oli taikauskoinen ja vaikutti puheillaan poikansa mielikuvitukseen.

    Andersenin lapsuus oli ankea. Koko perhe asui ja nukkui yhdessä ja samassa pienessä huoneessa. Vanhemmat olivat kasvatuksessaan lepsuja ja äiti alkoholisti. Täti piti bordellia Kööpenhaminassa. Andersen ei saanut lapsena juurikaan koulutusta, vaikka isältään hän omaksui kiinnostuksen kirjallisuutta kohtaan.

    Mitä sitten kuvalla on tekemistä H. C. Andersenin sadun kanssa? Ei oikeastaan mitään muuta kuin se, että kuvan maisemalla on kesään verrattuna uusi asu, kuten Älypään pistelaskujärjestelmälläkin. Mutta kuten sadussa ja kuvan maisemalla, taustalla lymyää itse keisari, josta emme tosin tiedä, kuka hän on, mutta taustalta löytyy kumminkin sama vanha keisari, nyt uusissa vaatteissa.

    Keisarin uudet vaatteet

     


  • Rautaesirippu10.2.2011 klo 13:03

    Rautaesirippu (engl. Iron Curtain) on länsivaltojen käyttämä nimitys rajalle, joka jakoi Euroopan kahteen osaan, itään ja länteen. Euroopan jako kahteen osaan kesti toisesta maailmansodasta aina kylmän sodan loppuun (noin 1945–1990). Itä käsitti Neuvostoliiton ja sen hallinnassa olleet sosialistiset valtiot, ja länsi muut Euroopan valtiot, joista useimmat olivat Yhdysvaltain liittolaisia. Aasiassa oli vastaava raja, niin sanottu bambuesirippu, joka jakoi sosialistiset ja kapitalistiset valtiot.

    The Paneuropean Picnic (also spelled Pan-European Picnic) oli tapahtuma elokuun 19 päivä 1989 Itävallan ja Unkarin rajalla lähellä Sopronin kaupunkia. Silloin rautaesirippu repesi ensimmäisen kerran. Yli 600 itäsaksalaista pakeni tuolloin länteen mainitun paikan kautta ilman, että heidät olisi ammuttu.

    Raja


  • Ribes rubrum6.2.2011 klo 13:25

    Punaherukkaa, Ribes rubrum, kutsutaan usein myös punaviinimarjaksi. Punaherukalle tunnetaan useita alalajeja. Suomessa pensasta esiintyy sekä viljeltynä että luonnovaraisena. Suomen suosituin viljelylajike on Punainen hollantilainen. Punaviinimarja kestää kylmää paremmin kuin mustaherukka, joten sitä voidaan kasvattaa jopa Lapissa.

    Vaikka mustaherukka yhdistetään perinteisesti lääkkeelliseen käyttöön, englannin- ja saksankielisten yrttilääketieteen lähdeteoksien mukaan myös punaherukalla on kuumetta alentavia, hikoilua edistäviä, kuukautisvuotoa lisääviä, lievästi laksatiivisia, kutistavia, ruokahalua lisääviä, verta puhdistavia, diureettisia ja ruuansulatusta parantavia vaikutuksia. Jotkut näistä mainituista vaikutuksista ovat todennäköisiä aiheutuen punaherukan todistetusti korkeista C-vitamiinipitoisuuksista (80mg/100g), hedelmähapoista sekä marjan sisältämistä kuiduista. Kuivatuista punaherukan lehdistä valmistetun teen on sanottu lievittävän kihdin ja reumatismin oireita, sekä olevan hyödyksi heikosti parantuvissa haavoissa sekä kurlausnesteenä suun tulehduksissa.

    Niin, että varsinainen apteekkihan tässä on kysymyksessä. Apteekki on lääkkeitä myyvä laitos, jonka juuret juontavat keskiajalle. Perinteisesti apteekkarit ovat itse valmistaneet lääkkeet, mutta nykyään suurin osa lääkkeistä tilataan lääketehtailta. Suomen ensimmäiset apteekit aloittivat toimintansa vuonna 1689 Turussa, Kauppatorin Apteekki edelleen toiminnassa, ja Viipurissa.

    Yliopiston Apteekki on suomalainen apteekkikonserni. Se myy lääkkeitä, antaa neuvontaa ja tarjoaa yrityksille laboratoriopalveluita. Apteekki toimii 12 paikkakunnalla Suomessa. Lisäksi yrityksen tytäryhtiö YA Ülikooli Apteek toimii Virossa ja toinen tytäryhtiö YA Universitetskaja Apteka Pietarissa Venäjällä.Yrityksen omistaa Helsingin yliopisto. Yliopiston apteekin kerrotaan olevan Suomen suurin farmaseuttisen henkilöstön työllistäjä. Sen palveluksessa oli vuonna 2008 noin 950 ihmistä Suomessa. Yliopiston apteekki on perustettu vuonna 1755, joten se on maan vanhimpia yrityksiä. Lähde: Wikipedia.

    Punaherukka


  • Mittoja ja ilmestyksiä2.2.2011 klo 17:21

    "Ja katso: musta hevonen; ja sen selässä istuvalla oli kädessään vaaka. Ja minä kuulin ikäänkuin äänen niiden neljän olennon keskeltä sanovan: "Koiniks-mitta nisuja yhden denarin, ja kolme koiniksia ohria yhden denarin! Mutta älä turmele öljyä äläkä viiniä..." Ilmestyskirja 6:5-6.

    Koiniks, joka on alun perin viljamitta, on yhden miehen päiväannos. (SI-järjestelmässä 1,094 litraa).

    Denaari (lat. denarius) oli antiikin roomalainen kolikko. Se oli pieni hopeakolikko, joka oli yleisin tuotettu käyttöraha, kunnes antoninianus sen vähitellen syrjäytti.

    Ensimmäiset denaarit lyötiin Rooman tasavallan aikana vuoden 211 eaa. tienoilla. Se painoi keskimäärin 4,5 grammaa. 100-luvulla eaa. sen paino laski noin 3,9 grammaan ja edelleen 3,4 grammaan keisari Neron kaudella. Tämän jälkeen sen arvo alkoi laskea nopeammin, kun sen hopeapitoisuutta ja painoa vähennettiin seuraavien keisarien aikoina. Sen alkuperäinen arvo oli 10 as-rahaa, mihin kolikon nimi viittaa. Noin vuonna 141 eaa. sen arvoksi asetettiin 16 asia johtuen asin painon laskemisesta. Denaari oli tärkein imperiumissa käytetty kolikko antoninianuksen käyttöönottoon 200-luvun puolivälissä. Ilmeisesti viimeiset denaarit lyöttivät keisari Aurelianus vuosina 270–275 ja keisari Diocletianus kautensa alkuvuosina. Käytöstä poistumisensa jälkeen denaaria käytettiin edelleen kirjanpidossa tavalla, jota nykyisin ei enää ymmärretä.

    Rooman tasavallan lopunaikoina työläisen bruttopalkka päivässä saattoi olla yhden denaarin. Denaarin nimestä johtuu myös sana dinaari, joka on nykyäänkin rahayksikön nimenä monissa maissa. Lähde: Wikipedia.

    Mittoja ja ilmestyksiä


  • Vaivaishenkilö29.1.2011 klo 19:24

    Tässä Karstulan kirkon vaivaisukko. Se on 99 cm korkea ja sen valmistumisvuosi on 1855. Laitan kuvan tähän siitä syystä, etten ilman sukupuolitestiä usko henkilöä mieheksi. Mutta niin kuuleman mukaan on asian laita, että kysymyksessä on nimenomaan vaivaisukko.

    Itse Karstulan kirkko valmistui vuonna 1853. Kirkon rakensi Jaakko Heikinpoika Kuorikoski arkkitehti A. F. Granstedtin laatimien piirustusten pohjalta, joiden lähtökohtana olivat Kuorikosken itsensä vuosikymmen aikaisemmin laatimat vanhakantaista keskeiskirkkoa esittävät suunnitelmat. Kirkossa on Pekka Halosen maalaama alttaritaulu sekä Urho Lehtisen maalauksia. Kirkkoa kunnostettiin vuonna 1904 arkkitehti Josef Stenbäckin tekemien piirustusten mukaan ja 1950-luvulla arkkitehti Kauno S. Kallion johtamana. Karstulan ensimmäinen kirkko oli ollut 1775 valmistunut tasavartinen puinen ristikirkko.

    Soinin kirkosta sen sijaan löytyy Suomen ainoa vaivaisakka. Vieressä on lause ”Joka köyhää armahtaa, hän lainaa Herralle”. Vaivaisakka on Suomen ainoa akka 107 vaivaisukon joukossa ja sen veisti v. 1854 lehtimäkeläinen Matti Taipale viiden hopearuplan hinnasta. Tarina ei kerro minkä takia puuveistoksesta tuli juuri nainen, mutta ilmeisesti puun muodon vuoksi.

    Vaivaisukko


  • Opel Corsa24.1.2011 klo 09:35

     

    Opel Corsa is a supermini that has been produced and engineered by the German automaker Opel since 1982 and has also been sold under a variety of other brands (most notably Vauxhall, Chevrolet, and Holden), and also spawned various derivatives in different markets. The names Vauxhall Nova, Holden Barina and Chevrolet Chevy have been used for the Corsa in certain markets.

    Despite its global presence, it has never been sold in the United States or Canada.

    Opel Corsa categories:

    Opel Corsa A (1982-1993)

    Opel Corsa B (1993-2000)

    Opel Corsa C (2000-2006)

    Lähde: Wikipedia.

    Opel Corsa

     


  • Salaisuuksia ja vuotoja, Osa I21.1.2011 klo 07:45

    Savu on epätäydellisen palamisen yhteydessä syntyvä palokaasujen ja kiinteän aineen seos (aerosoli). Usein se on palamisen ei-toivottu sivutuote, mutta sitä voidaan myös hyödyntää esimerkiksi tuhoeläinten torjunnassa, yhteydenpidossa (savumerkit), puolustuksessa sekä nautintoaineena (tupakointi).

    Turve on eloperäinen (organogeeninen) maalaji. Se syntyy kosteissa hapettomissa olosuhteissa, joissa kasvimateriaali hajoaa epätäydellisesti. Turpeen rakenne on heterogeeninen ja voi vaihdella vähemmän maatuneista kasvinosista hienojakoiseen pitkälle maatuneeseen amorfiseen massaan. Turpeeksi luokiteltavan maalajin tulee sisältää 75 % orgaanista ainesta. Turpeen syntynopeus on suurinta alueilla, joilla lämpötila on vuoroittain tarpeeksi korkea kasvimateriaalin nopeaan syntymiseen, vuoroittain taas riittävän alhainen, jotta kasvimateriaalin mikrobiologinen hajoaminen tapahtuu kyllin hitaasti. Turpeen esiintymisalueiden nimitys on suo. Lähde: Wikipedia.

    Mitä yhteistä on kuvan savulla ja turpeella? Ajattelin ensin perustuslakivaliokunnan tapaan salata asian, mutta valtakunnansyyttäjän esimerkin innoittamana julkistankin asian, joka on sangen yksinkertainen: savu aiheutuu voimalassa poltetusta turpeesta ja tupruaa ulos kuvassa näkyvästä piipusta. Luonto ympärillä on pelkkää rekvisiittaa, joka ei oikeastaan kuulu asiaan, mutta joka eräänlaisena kuokkavieraana siinä taustalla häämöttää.

    Maisema


Älypää tiedottaa

  • Oikein hyvää itsenäisyyspäivää kaikille Älypään pelaajille!

    6.12.2025

    Linnan juhlia odotellessa ajan saa kulumaan Älypään Linnan juhlat -visan sekä Itsenäisyyspäivävisan parissa! Visoista löytyy paljon Suomen itsenäisyyteen, menneiden vuosien Linnan juhliin ja itsenäisyyspäivän viettoon liittyviä kysymyksiä! Rauhaisaa itsenäisyyspäivää kaikille!

    Testaa tietosi Itsenäisyyspäivävisassa!

    Testaa tietosi Linnan juhlat -visassa!

  • Älypään jouluvisat ovat täällä!

    1.12.2025

    Nyt on taas se aika vuodesta, jolloin Älypään jouluvisat viihdyttävät pelaajia jouluvalmistelujenHyv Laita siis joululauluja soimaan, ota joulutortun seuraksi mukillinen glögiä ja testaa, mitä kaikkea tiedät joulun herkuista, jouluisesta musiikista ja erilaisista jouluperinteistä!



    Testaa tietosi jouluvisassa!

    Testaa tietosi joululauluista!

    Testaa tietosi jouluruuasta!

  • Pelaa uutta Suomipop-visaa!

    26.9.2025

    Älypään musiikkivisojen valikoima laajenee uudella Suomipop-visalla! Mikäli Kuumaan, Portion Boysin, Behmin ja muiden kotimaisten artistien musiikki on sinulle tuttua, tämä visa on juuri sinua varten! Laita siis suomipop soimaan ja testaa tietosi menneiden vuosien hiteistä ja viimeisimmistä uutuusbiiseistä!

    Pelaa Suomipop-visaa!

Lue lisää tiedotteita