Blogi - Phil Decker - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin

Blogi aloitettu: 25.5.2007
Blogimerkintöjä: 912 kpl

• Eduskunta Kärsämäelle6.2.2017 klo 19:24

  Vuosi on alkanut osin suotuisentuntuisissa merkeissä. Rikesakkoja on korotettu ja ajonopeudet ovat hidastuneet, ilmoittaa media. Tosin varmaa tietoa tämä tuskin on, sillä media on viimeaikoina äitynyt valehtelemaan, ainakin puhumaan omiaan, mikäli sotaministerin julistukseen on uskominen. Toisaalta voi olla, että valtion velkaantuminen on alentanut ajonopeuksia, tai auringonpilkut. Suomalaiset tuntien en ihmettelisi, vaikka ajonopeuksia ryhdyttäisiin jälleen rukkaamaan. Julkinen kassa nimittäin ammottaa taas ja hallitus etsii kuumeisesti uutta niin kutsuttua poppaskonstia. Se taas merkitsee sitä, että työttömiä aletaan entistä raivokkaammin patistella olemattomiin töihin.  

  Sen sijaan hallituksen saati sen jäsenten tajuntaan ei mitenkään näy kohoavan päinvastainen menettely eli se, että työantajat velvoitettaisiin työllistämään. Näin menetellen työllisyyden voi olettaa jopa paranevan. Sen sijaan markkina-alustan luominen työttömistä on erittäin kuolleena syntynyt ajatus. Jo nyt työvoimahallinto sinällään on työllistymisen este, koska hallinnon olemassaolo suorastaan edellyttää massatyöttömyyden. Sama pätee vielä suuremmassa määrin, jos työvoimahallinto yksityistetään.

  Edellä sanottu on tosin hyttysen surinaa sen rinnalla, että hallitus on ryhtynyt yksityistämään myös omaa itseään. Nythän kaikki merkittävät hankkeet tekee yksityinen konsultti äärimmäisen kalliisti ja kaikenlisäksi niin huonosti, ettei lopputulosta voi edes toteuttaa. Kansalainen voi vain kauhulla seurata mitä tapahtuu, kun tai jos SOTE viimein saadaan toteutetuksi. Olisi siunattu asia, jos hallitukseen saataisiin julkisen alan ammattilaisia nykyisenkaltaisten nappikauppiaiden ja verstasmestareiden sijaan valtion asioita hoitamaan. Luulisi USA:n olevan jo niin varoittava esimerkki, että enempien vaurioiden välttämiseksi myös Suomessa ryhdyttäisiin edes jonkinlaisiin toimenpiteisiin. Sotaministerikin pyörii kuin puolukka pullossa.

  Porvarit ovat kovia poikia kasaamaan. Ei riitä, että kasataan rahaa, vaan myös ihmiset pitäisi kasata. Ihmiset pitäisi saada suurin laumoin kaupungeiksi kutsuttuihin paikkoihin suuriin laatikoihin, jotta kuljetuskustannukset saataisiin minimoiduiksi. Sen jälkeen mitä ilmeisimmin rakennussäädöksiä väljennetään sen verran, ettei taloihin enää rakenneta hissiä eikä vesijohtoa sähköstä puhumattakaan. Kun porvarillinen vihreä liike äityy sitten tukemaan perusporoporvaria, niin eipä aikaakaan kun meillä on erittäin energiatehokas ja kompakti yhteiskunta. Koko kansakunta köllöttelee ennen pitkää Helsingissä ja sudet ulvovat ympärillä, niin kutsutulla landella, joka alkaa välittömästi jostakin Käpylän pohjoispuolelta.

  Kuva esittää vastakkaista visiota hallituksen nykyiselle linjalle. Vaihtoehto lähtee urbaanista maaseudusta, jonne rakennetaan julkisin varoin kunnallistekniikkaa ja perusinfrastruktuuria, joka mahdollistaa eikä nitistä, kuten nykyinen politiikka. Yksi osoitus uudesta ajattelusta voisi olla eduskuntatalon siirtäminen Kärsämäelle. 

  

  ---

• Eteläpohjalainen salaojavalas27.1.2017 klo 21:43

  Sattuman kerrotaan olevan kaiken olevaisen takana. Jotakin pamahti jossakin, ja kas, syntyi universumi kaikkine kummallisuuksineen, kilpailukykysopimuksineen kaikkineen. Jostakin syystä sattuma ei kuitenkaan ole sanottavasti korjannut Suomen taloustilannetta, vaan ministerit kilvan mesoavat siitä, pitäisikö leikata vai eikö pitäisi ja joka tapauksessa, kuinka paljon. Sen sijaan USA:ssa on oltu oikeilla jäljillä. Siellä on oivallettu, ettei talous käynnisty ellei ole visiota, tulevaisuuden näkymää, joka innostaa taloutta. USA:ssa tämä visio on tietysti muurin rakentaminen. Jo muinaiset kiinalaiset olivat aikaansa edellä rakentaessaan muurin.

  Suomi sen sijaan ei ole keksinyt edes muuria. Muurin sijasta Suomi onnistui tyrimään niin kutsutun syömähampaansa eli matkapuhelimet. Tästä on kärsinyt koko ruumis. Se, onko myös sielu kärsinyt, on jo filosofisempi kysymys. Etten sanoisi uskonnollinen.

  Tosin tämän päivän kirkkoväki ei puhu pyhistä kirjoista ja niiden tarjoamista ohjeista noudattamisesta puhumattakaan, vaan perustelevat jutustelujaan kaikella muulla ?hömpällä?. Pyhissä kirjoissa mainitaan kuitenkin esimerkiksi Joosua, joka oli erikoistunut käsittelemään muureja. Siis sangen ajankohtainen persoona tänäkin päivänä. Yksi keino talouden tilan kohentamiseksi myös Suomessa olisi varmasti muurin rakentaminen.

  Se, mihin muuri rakennettaisiin, on mitä suurimmassa määrin poliittinen kysymys. Poliittiset kysymykset taas eivät kuulu kansalle. Muuten kuin ehkä teoriassa. Jossakin aikansa tuotteessa, jota perustuslaiksi kutsutaan, kerrotaan vallan kuuluvan kansalle, mutta tämä pätee vain vaalitilaisuudessa. Sen jälkeen kukaan ei tiedä, minne valta katoaa.

  Sattuma, sattuman periaatetta noudattava evoluutio, ei ole luonut Etelä-Pohjanmaallekaan valaita. Syy voi olla siinä, ettei Etelä-Pohjanmaalla ole merta, joka on valaan elinympäristö. Etelä-Pohjanmaalla ei ole myöskään kovin paljon järviä, joten valaan pitäisi tulla toimeen korkeintaan ojassa. Asian tekee entistäkin hankalammaksi se, että ojat ovat nykyään salaojia, joten niissä valas ei juuri näkisi mitään ja evoluution olisi pitänyt tehdä valaasta nykyistä huomattavasti pienempi, jotta salaojavalas olisi saatu mahtumaan salaojaputkeen.

  Pohjalaiset ovat etoja tekemään kaiken sen mikä puuttuu, mutta ilmeisesti tietoisuus valaan puuttumisesta ei ole vielä kovin laajalle levinnyt. Ennen pitkää Etelä-Pohjanmaaltakin valaita löytyy. Se on todennäköistä. Ovathan eteläpohjalaiset saaneet aikaiseksi jo vuoren ja järven, joten ei liene maankaato ihme, vaikka tehtäisiin myös valas.

  Valaan piirustukset ovat jo olemassa. Oheinen kuva havainnollistaa, millainen on eteläpohjalainen salaojavalas. Kuvan perusteella valas on vihreä ja elinvoimaisen näköinen. 

  

  ---

• Ylevä maisemamaalaus18.1.2017 klo 14:02

  Maisemamaalaus on maalaustaiteen genre, jossa kuvataan tavallisesti laajaa näköalaa ympäristöstä. Maisemamaalausta kutsutaan usein myös maisemataiteeksi. Maisema on käytetty aihe myös valokuvauksessa.

  Ylevä maisemamaalaus tarkoittaa ylivoimaista luontoa ihailevaa maalausta. Ylevää maisemamaalausta harrastettiin erityisesti Romantiikan ajalla 1700-1900 ?luvun länsimaisessa kuvataiteessa. Harrastus oli tyypillistä varsinkin Düsseldorfin koulukunnan taidemaalarien tuotannossa. Koulukunnan kuva-aiheita olivat muiden muassa korkealle kohoavat vuoristot, koskemattomat metsät ja virtaavat kosket vesiputouksineen. Niin ikään maanjäristykset, ukkosmyrskyt, sade sekä taivas pilvineen ja sateineen ovat olleet kuvauksen kohteina.

  Maisemamaalauksen sanastoa:

  arkadia: paimenidylli
  merimaalaus
  pastoraali: paimenaiheinen maalaus
  panoraama: laajakuva, lavea maisema
  pittoreski: maalauksellinen, silmääkiehtova
  topografia:paikan tai seudun yksityiskohtaisen tarkka kuvaus
  ulkoilmamaalaus
  veduta: usein suurikokoinen tunnistettavaa kaupunkinäkymää tai maisemaa esittävä maalaus
  vista: näköala, maisema, panoraama

  Kuvassa on niin kutsuttu karvalakkiversio ylevästä maisemamaalauksesta. Kysymyksessä ei tietenkään ole maalaus, vaan valokuva, mutta kun kuvaa aikansa käsittelee, niin se alkaa lopulta muistuttaa maalausta. Menetelmä toiminee myös päinvastoin. Siitä allekirjoittaneella ei ole aavistustakaan mitä kuva esittää, mutta joitakin kertoja museossa käyneenä arvelen, että kysymyksessä on maisema.

  

  ---

• Kankkulan kaivolla12.1.2017 klo 10:17

  Jo Kankkulan kaivolla lehtii puu,
  yhä Kankkulan kaivolla vaikenee suu.
  Käki nukkuu siellä ja kevät on,
  kuin myös media hampaaton.

  Vain Kaiho käy uljaasti vaaroja päin,
  saa potkut duunistaan yllättäin.
  Ei Kankkulan kaivolla rykiä saa,
  muuten voi joutua saunan taa.

  Kankkulan kaivolla ei ole tekemistä kuvan maiseman kanssa. Tosin voi olla, että molemmissa on kysymyksessä kevät, vaikka luultavimmin kuitenkin kesä. Kuva esittää Etelä-Pohjanmaalla, Seinäjoella virtaavaa Seinäjokea. Seinäjoella eletään vielä suhteellisen lähellä maaseutua ja elämä on muutenkin maanläheisempää kuin suuressa kaupungissa, joten eipä olisi ihme, vaikka pankkisalin lattialla olisi sannan sijasta puhdasta lantaa, kirkkosalista nyt puhumattakaan. Tosin kirkossa käy sen verran vähän asiakkaita, ettei lanta muodosta ylipääsemätöntä estettä. Pankissa puolestaan lannan ja rahan haju ovat osittain yhteneväisiä. Tällä en mitenkään halvenna Etelä-Pohjanmaata saati Seinäjokea, vaan pitäydyn loogisiin johtopäätöksiin. Hyvänä puolena Etelä-Pohjanmaalla on se, että siellä aurinko tuntuu paistavan aina. Sen sijaan täällä, ikään kuin etelässä, on aina pilvistä ja Vesijärveltä puhaltaa tuuli, joka vie hiukset päästä ellei niistä pidä molemmin käsin kiinni.

  Kankkulan kaivolla oli Yleisradiossa vuosina 1959-1970 esitetty radiohupailu. Sen luojina, käsikirjoittajina ja ohjaajina toimivat Antero Alpola ja Aune Ala-Tuuhonen. Ohjelman huumori perustui Wikipedian mukaan juhlavan ja rahvaanomaisen tyylin vastakkainasetteluun. Sopimattomista ja kielletyistä aiheista puhuttiin Wikipedia ?lähteen mukaan verhotusti. Kuunnelmasarjan nimen keksi Ala-Tuuhonen. Kestävintä antia ohjelmasta lienee ?humppa? ?sanan ilmaantuminen suomen kieleen.

  Kankkulan kaivo kertoo Kankkula ?nimisestä hämäläisestä maalaispaikkakunnasta, jonka keskuksena ei ole tori, vaan kaivo, Kankkulan kaivo. Perimätieto kertoo, että ainakin osa sarjan hahmoista olisivat peräisin Iitin Vuolenkosken kylästä, jonka asukkaat Aune Ala-Tuuhonen paikkakuntalaisena tunsi hyvin. Kankkulan kaivon kuunnelmajaksot olivat rakenteeltaan parodioita suorista radiolähetyksistä, joiden juontajana toimi Speakeriksi kutsuttu radiotoimittaja (Hannes Häyrinen), joka puhui suoraan yleisölle ja kiersi haastattelemassa Kankkulan asukkaita.

  Myös Kankkulan kaivon tekijät ovat olleet niitä, jotka ovat järkyttäneet keskustalaista aatemaailmaa. Ala-Tuuhosen Tuohikontti ?nimisessä viihdeohjelmassa ollut sketsi Saarijärven Paavo aiheutti keväällä 1958 kohun, joka johti Maalaisliiton tekemään eduskuntakyselyn Yleisradion viihdeohjelmista. Antero Alpolalla ja Aune Ala-Tuuhosella kerrotaan olleen tapana koetella hyvän maun rajoja ja ihmisten huumorintajua. Mahdollisesti myös tajuttomuutta. Nykyisin Yleisradio on kunnostautunut lähinnä ?asiaohjelmilla?.

  

  ---

• Uudenvuodenpuhe 20174.1.2017 klo 20:47

  UUDENVUODENPUHE
  Arvoisat kansalaiset!
  Elämme varjojen maassa.
  Niin idässä kuin lännessä
  on paljon sellaista, joka uhkaa meitä.
  Siksi on tärkeää varustautua huolellisesti:
  ostaa enemmän lentokoneita, panssarivaunuja,
  pommeja ja ennen kaikkea salaisia aseita.
  Tämän lisäksi tarvitsemme koko EU:n
  taistelemaan uhkaavia varjoja vastaan.
  Varjot ovat hyvin hyvin vaarallisia.

  NYÅRSTAL
  Ärade medborgare!
  Vi lever närvarande i skuggornas land.
  Det finns många som hotar oss,
  såväl i väster som i öster.
  Därför är det viktigt att utrusta sig ordentligt:
  att köpa mera plan, stridsvagnar, bomber,
  och framför allt hemliga vapen.
  På köpet behöver vi hela EU att strida mot
  hotande skuggor.
  Skuggorna är mycket mycket farliga.

  Runoissa on se ikävä puoli, että ne ovat epätäsmällisä. Koskaan ei tiedä mitä niissä oikein kerrotaan.Siksi Älypäässä tehdäänkin nyt historiaa. Kerrotaan mitä runossa sanotaan. Ylläolevan runon,sillä totta se on, kysymyksessä on runo, sanoma on yksinkertaisuudessaan havainnollistaa sitä mihin oman varjon pelkääminen, seinille hyppiminen, voi johtaa.

  Tunnettu historian esimerkki oman varjon pelkäämisestä oli Bukefalos, Aleksanteri Suuren ratsu. Siksi, jos ratsuilla yleisemminkin alkaa esiintyä oman varjon pelkäämistä, niin kannattaa viedä ratsu terapiaan.

  

  ---

• Hyvää Joulua 2016 ja Onnellista Uutta Vuotta 201723.12.2016 klo 22:05

  Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi. Joulu on tämän vanhan määritelmän mukaan ajanjakso välillä 21.joulukuuta-13.tammikuuta. Tänä vuonna 2016 talvipäivä seisahtui juuri 21. päivä eli Tuomaan päivänä. Talvipäivänseisaus on ajankohta jolloin Aurinko sijaitsee suoraan Kauriin kääntöpiirin yläpuolella. Valoisan ajan pituus alkaa tuosta päivästä eteenpäin lisääntyä aina kesäpäivänseisaukseen saakka.

  Joulua ei ole pidetty perustaltaan kristillisenä juhlana, vaan suurelta osin pakanallisena keksintönä. Pakanallisuuden ruumiillistumana pidetään joulupukkia tai joulupässiä, joka on ollut eläin, joka on uhrattu kuolleiden päivänä jumalille, lähinnä auringolle uuden alkavan vuoden kunniaksi.

  Nykyisenmuotoisen joulun kerrotaan olevan Rooman katolisen kirkon luomus, jossa yhdistyy monta juhlaa toisiinsa, kuten babylonialaisen auringonjumalan syntymäjuhla, voittamattoman auringon juhla (Sol Invictus) ja roomalainen Saturnaalia juhla. Rooman katolinen kirkko olisi sitten antanut tälle uudelle juhlalle nimen Kristuksen syntymäjuhla ja tuonut siihen mukaan Raamatun elementtejä Kristuksen syntymisen tapahtumista, mutta jättänyt juhlaan myös pakanallista perintöä sekä sallinut Rooman kansalaisten jatkaa Saturnaalia ?juhlan viettämistä uuden juhlan nimissä. Suomessa joulua on pidetty lähinnä kekri ?juhlan siirtämisenä nykyisen joulun paikalle. Kekri oli muinaissuomalaisten sadonkorjuun juhla.

  Vaikka joulua usein pidetäänkin pakanallista alkuperää olevana juhlana, niin kaikki eivät pidä tätä väitettä tosiasioihin perustuvana. Esimerkiksi netistä löytyy perusteluja sille, ettei joulunvietto ole alkuperältään pakanallinen eikä lainaa Aurinko ?jumalan kultista, vaan omintakeinen kristillinen juhla ja instituutio, jonka ajankohta myös perustuu kristilliseen ja apostoliseen perimätietoon. Näin joulu olisi alkujaan nimenomaan kristillinen juhla.

  Omalla tavallaan joulu on kuitenkin myös auringon syntymisen juhla ainakin siinä mielessä, että päivät alkavat pidentyä ja auringoksi kutsuttu valoilmiökin on taivaalla havaittavissa, ainakin silloin tällöin. Alun perin aurinko on muiden tähtien tavoin tiivistynyt kosmisesta kaasu- ja pölypilvestä, jossa on tyypillisesti 75 prosenttia vetyä ja 25 prosenttia heliumia ja pieniä määriä muiden muassa vesi- ja hiilidioksidimolekyylejä. Mitä enemmän pilvi tiivistyy, sitä enemmän sen sisäosien paine ja lämpötila kasvaa. Ennen pitkää lämpötila on niin korkea, että vety alkaa fuusioitua heliumiksi Tällöin pilven keskiosan lämpötila kohoaa miljardeihin asteisiin. Kuumuus saa kaasun paineen kasvamaan niin suureksi, että tiivistyminen lakkaa ja uusi tähti on syntynyt. 

  

  ---

• Käkikello12.12.2016 klo 02:21

  Aika sanan modernissa merkityksessä on sangen uusi keksintö. Ennen 1500 ?lukua aika oli varsin epämääräinen käsite. Siksi nykyisen pääministerinkin olisi ollut äärimmäisen hankala pidentää työaikaa ennen 1500 ?lukua, koska aikaa ei varsinaisesti ollut olemassa. Vasta 1500 ?luvun tienoilla tapahtui ihmeitä, kun saksalainen, nürnbergiläinen, lukko- ja kelloseppä Peter Henlein keksi vieterivetoisen kellon. Vehje oli kuitenkin vielä sangen epätarkka tarkkoihin tuottavuusmittauksiin. Tarkemman ratkaisun kehitti hollantilainen tiedemies Christiaan Huygens 1600 ?luvulla keksiessään monien muiden asioiden lisäksi heilurikellon. Siitä tuli tarkin ajan mittaaja pitkäksi aikaa.

  Käkikello on tyypillisesti heilurikello, joka kukkuu puoli- ja täysitunnein kuten käki ?niminen lintu yleensäkin. Käki asuu kellon sisällä, josta se säädetyn ajan kuluttua ja asunnon oven (luukun) avauduttua tulee asunnon portaille suorittamaan tehtävänsä. Asunnon nimittäminen käen pesäksi olisi ilmeinen virhe, koska perimätieto, kenties myös tieteellinen, väittää, ettei käki tee pesää, vaan on niin kutsuttu pesäloinen. Käkikelloja on luonnollisesti tehty jos jonkinlaisia, joten ylläkuvattu kellotyyppi on yksi monista. Ilmeisesti jo kauan sitten raivokkaimmat kansalaiset olivat sitä mieltä, että loisimimisesta pitää maksaa jotenkin, siis saada nykyministerien ja Kelan johtajien käsittein vastiketta rahalle. Niinpä sitten käki laitettiin hyödyttämään yhteisöä laittamalla se kukkumaan.

  Siitä ei ole tarkkaa tietoa, kuka käkikellon ja sen kukkumismekanismin on keksinyt. Joidenkin tietojen mukaan ensimmäinen käkikello olisi rakennettu jo 1620, toinen lähde väittää vuodeksi 1730. Jokseenkin yksimielisiä ollaan siitä, että pääasiallisesti käkikellon maailmanvalloitus on alkanut Saksasta, Schwarzwaldista. Yhtenä kuuluisana käkikellon tekijänä mainitaan Franz Anton Ketterer. Tarinan mukaan hän olisi jopa keksinyt kellon, mutta tämä ei kuitenkaan pitäne paikkaansa. Kelloa alettiin viedä muualle maailmaan joskus 1800 ?luvun puolesta välistä lähtien.

  Varsinaisen hitin käkikellosta tekivät kuitenkin sveitsiläiset, jotka keksivät panna linnun alppimajaan. Käkikellobuumi alkoi 1900 ?luvulla Bernin alueella sijaitsevasta Brienz ?nimisestä kylästä. Innovaation tekijäksi mainitaan Robert Loetscher(?). Niinpä kun nykyään puhutaan käkikellomaasta, niin jopa sanakirjat tietävät, että kysymyksessä on Sveitsi.

  Kuvassa oleva kello ei ole varsinaisesti käkikello. Tosin se on 1/12 käkikello, koska yksi kellon linnuista on käki. Joukossa on kuitenkin muitakin lintuja, muiden muassa käpytikka, huuhkaja ja pöllö. Aina kun joku näistä rääkäisee tai päräyttää takomissoolon, niin allekirjoittanut hypähtää puoli metriä ilmaan. Onneksi hämärän laskeuduttua linnut vetäytyvät lepotilaan ja lakkaavat meteleöimästä.

  

  ---

• Alalle soveltuvuus5.12.2016 klo 12:19

  Ennen oli miehet rautaa. Laivat oli puuta hiio-hoi. Puuta ovat miehet nyt ja laivat ovat rautaa hiio-hoi. (Vanhan valaan kapakassa, sävel Toivo Kärki, sanat Reino Helismaa).

  Ennen oli poliisikin poliisi. Nyt poliisi on kuka tahansa. Ainakin, jos poliisijohtajan toive erityisestä kätyrijärjestelmästä toteutuu. Toisin sanoen se, että poliisina voisi toimia eräänlainen poliisin apulainen, vaikka kunnanjohtaja.

  Siinä mielessä, että poliisi toimii nykyään yhä useammin tunnuksettomana, voi poliisi olla myös kuka tahansa. Monelta vanhukselta on tätä keinoa käyttämällä viety rahat ja tavarat autoilijoista puhumattakaan. Ennen poliisin saattoi tunnistaa niin kutsutusta virkapuvusta. Tänä päivänä sekin on mahdotonta. Kehitys näyttää menevän suuntaan, jossa poliisi muuttuu enenevästi tavalliseksi netin käyttäjäksi limsapulloineen ja sokerimunkkeineen. Poliisin aivoitukset lähtevät ilmeisesti siitä, että tämän päivän rikollisuus perustuu avoimuuteen, siihen, että rosvot, ryövärit ja murhamiehet kertovat netissä avoimesti suunnitelmistaan minkä jälkeen poliisi lähettää robotin suorittamaan tarvittavat pidätykset.

  Vielä toistaiseksi olisi tärkeää tietää, minne kansalaisen rahat menevät. Viekö ne siviilipukuinen voro vai virallistettu poliisi. Ehdotukseni tunnistamisongelmaan on alalle soveltuvuus. Soveltuvuus kuitenkin mitattaisiin uudella tavalla siten, että tutkittaisiin, näyttääkö alalle pyrkijä siltä, miltä hänen kuuluukin näyttää. Missikilpailut ovat tästä oiva esimerkki. Jos henkilö ei näytä missiltä, ei hän ole alalle sopiva. Poliisin soveltuvuus alalle voitaisiin selvittää käyttämällä Oulun Toripolliisia mallina, standardina sille, miltä virallinen poliisi näyttää. Kun koulutukseen otetaan vain Toripolliisin mitat täyttäviä hakijoita, niin hetken päästä poliisin tunnistaisi olisi poliisilla sitten virkapuku yllään tai ei.

  Loppuun laitan vielä tuntemattomalta runoilijalta saamani runonpätkän:

  Pilvimuurista valo välähtää,
  postiluukusta lappu läjähtää.
  Virkavalta siinä valvoo,
  rahavirtojansa palvoo, hiio-hoi.
  Kuriin kansalaiset pitää saada,
  etteivät he maata kaada, hiio-hoi.
  Netissäkin roikkuu joku,
  jalkakäytävällä paku,
  luontokuvat pilveen kohoaa.

  

  ---

• Seinäjoki ja muita kaupunkeja27.11.2016 klo 13:46

  Kaupungit näyttävät muodostuneen erilaisten maastonmuotojen yhteyteen. Seinäjoki on rakentunut joen varrelle ja Lahti järven lahteen. Siitä ei allekirjoittaneella ole tietoa noudattelevatko kaupunkien nimet maastonmuotoja vai päinvastoin. Ongelmaksi näyttää muodostuvan Helsinki. Mikä ihmeen maastonkohta on Helsinki? Paljoa vähempää ongelmia ei synny sen enempää Espoon kuin Vantaankaan suhteen. Tosin Älypää tietää vannasluun sijaitsevan nenässä, mutta onko vannasluulla jokin yhteys Vantaaseen?

  Wikipedia tietää kertoa, että kun Forsbyn kylän, Koskelan, kohdalle alettiin perustaa kaupunkia 1548, siitä ryhdyttiin käyttämään nimitystä Helsinge fors eli Helsingin koski, mikä sittemmin vakiintui muotoon Helsingfors. Nimi  viittaa Vantaanjoen suulla sijaitsevaan koskeen, joka tunnetaan nykyisin nimellä Vanhankaupunginkoski. Kansan suussa paikka tunnettiin muunnelmilla Helsinge tai Helsing, josta kehittyi suomenkielinen nimi Helsinki.

  Vanhankaupunginkoski, Helsinge fors, liittyy myös Vantaaseen. Wikipedian mukaan nykyisen Riihimäen seudulla asuneet hämäläiset kutsuivat ko. jokea Vantaanjoeksi alueella sijaitsevan Vantaanjärven ja Vantaa-nimisen kylän mukaan. Vantaanjoki vakinaistui joen nimeksi 1500 ?luvulla.

  Espoon Wikipedia kertoo viittaavan joennimeen niin ikään. Kysymyksessä on Espoonjoki, ruotsiksi Esboån, alkujaan Espå, jonka arvellaan saaneen nimensä jokea reunustaneista haavoista. Ruotsinkielinen ilmaus äspe tarkoittaa haavikkoa. Nimi esiintyy ensimmäisen kerran vuonna 1431.

  1500 ?luvulla Seinäjoen alueelle muodostunutta kylää kutsuttiin Koskenalustan kyläksi, sillä se sijaitsi Seinäjoessa olevan Korpikosken alapuolella. Nimi poistui käytöstä 1600 ?luvun alkuun mennessä ja kylän nimeksi tuli Seinäjoki, joka lienee joen nimenä kylää vanhempi. Seinäjoki ?nimen alkuperästä on olemassa monta teoriaa. Yksi teoria kertoo Seinäjoen merkitsevän muinaista nautinta-alueen rajaa. Toisen teorian mukaan Kangasalta kotoisin olleet uudisasukkaat tai eränkävijät olisivat tuoneet nimen mukanaan. Uusin tutkimus ja kansanperinne antaa Seinäjoki ?nimen alkuperäksi joen rantojen jyrkkäreunaisuuden.

  Lahti ?nimelle selitykseksi on tarjottu Vesijärven rannalle aikanaan syntynyttä kylää, jota kutsuttiin Hollolanlahdeksi. Nimi muuttui vähitellen Lahdenkyläksi ja saatuaan kaupunkioikeudet vuonna 1905 Lahden kauppalasta tuli Lahti ?niminen kaupunki. Lahti on Päijät-Hämeen maakuntakeskus, joka sijaitsee Vesijärven etelärannalla.

  Kuvassa on saatu vangituksi vähintään kymmenen boforin pystytuuli, joka on saanut Seinäjoen taipumaan ja puut huojumaan. Sen lisäksi tuuli on muuttanut puiden värin normaalia mielenkiintoisemmaksi.

  Boforiasteikolla kuvataan siis tuulen vaikutuksia. Asteikko soveltuu tuulen nopeuden silmämääräiseen arviointiin, kuten tässä tapauksessa on tehtykin. Asteikon kehitti irlantilainen Francis Beaufort vuonna 1805 toimiessaan Yhdistyneen kuningaskunnan merivoimissa. 

  

  ---

• Aurinko nousee etelästä10.11.2016 klo 19:48

  Kauan ennen USA:n presidentinvaaleja aurinko nousi idästä. Vanhan tarinan mukaan myös valo tuli samasta paikasta. Sittemmin on arveltu, että idästä tulee vain pahuus. Mahdollisesti myös niin kutsutut vihreät miehet, joiden suojelupoliisi arvelee tuntevan viehtymystä linkkitornien viereen rakennettuihin lautamajoihin. Ikään kuin ensimmäisen luokan hotelli ei turistille kelpaisi. Kysyä sopii niin ikään, ovatko vihreät miehet nimenomaan miehiä? Sukupuolittuneessa maailmassa on todennäköisesti useampia sukupuolia. Ainakin yhden jatkumon verran. Mitä sitten tarkoittaakin, jatkumo, siis.

  Suomen liittyminen Euroopan unionin jäseneksi muutti luultavasti myös auringon noususuunnan kaiken muun hyvän lisäksi. Eipä olisi ihme, jos useammatkin eurooppapatriootit vastaisivat auringon nousevan lännestä.

  Viimeisimmät USA:n presidentinvaalit muuttivat perinteisen maailmanjärjestyksen jälleen kerran. Maailmankirjat menivät vähintäänkin sekaisin lukuisista toimittajista ja niin kutsutuista asiantuntijoista puhumattakaan. Nyt tuskin on varmaa sekään, nouseeko aurinko ylipäätään. Mutta kyllä aurinko nousee. The Sun Also Rises, kuten Hemingway asian mahdollisesti ilmaisisi.

  Tässä jokin aika sitten onnistuin ottamaan kuvan, joka osoittaa auringon nousevan etelästä. Tarkemmin sanottuna yhdestä Lahden radiomastoista. Kuva on aito sikäli ettei sitä ole pahemmin muokattu tai muutettu. Eikä kuva ole Clintonin sähköpostista.

  

  ---