Blogi - Phil Decker - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin

Blogi aloitettu: 25.5.2007
Blogimerkintöjä: 912 kpl

• Roswell II19.4.2010 klo 18:06

  Roswellin tapaus on nimitys New Mexicon autiomaassa, Roswellin kaupungin lähellä vuonna 1947 tapahtuneelle ufoksi väitetyn esineen maahansyöksylle. Virallisen selityksen mukaan kyse oli Yhdysvaltain armeijan säähavainto- tai tiedustelupallosta.

  Tapahtumaketju käynnistyi 5. heinäkuuta 1947, kun Roswellin pikkukaupungin asukas William Brazel oli naapurinsa pojan kanssa etsimässä ukonilmalla eksyneitä lampaitaan hieman Roswellin ulkopuolella. Sattumalta he osuivat paikalle, missä lojui paljon metallinpaloja. Lisäksi he löysivät lähistöltä kuopan, jota kumpikaan heistä ei aikaisemmin ollut nähnyt.

  Asioidessaan Roswellin kaupungissa kuorma-auton ostoa varten seuraavana päivänä Brazel otti yhteyttä sikäläiseen šeriffiin George Wilcoxiin. Wilcox puolestaan otti yhteyttä Roswellin lentotukikohdan tiedustelutoimistoon majuri Jesse Marceliin, joka saapui pian kahden armeijan asiantuntijan kanssa tutkimaan tapausta.

  9. heinäkuuta armeija julkaisi Roswellin lentotukikohdan komentajan William Blanchardin allekirjoittaman lehdistötiedotteen, jossa kerrottiin, että armeijalla oli hallussaan maahan syöksyneen lentävän lautasen kappaleet, ja että Roswelliin oli todellakin pudonnut ufo. Muutamaa tuntia myöhemmin julkaistiin kuitenkin uusi lehdistötiedote, jonka mukaan armeijan tutkijat olivat erehtyneet ja että kyseiset kappaleet olivatkin peräisin maahan pudonneesta säähavaintopallosta.

  Tässä Roswell II:ssa on käynyt sikäli onnellisesti, että UFO on jäänyt ehjäksi. Ilmeisesti UFO:t tehdään nykyään vahvemmasta materiaalista kuin aikaisemmin niin että ne kestävät ehjänä maahan pudotessaan. Luultavasti tämä UFO on ollut miehittämätön (siis ei urospuolista lentohenkilökuntaa tai matkustajia), koska mitään liikettä kulkuvälineen ympärillä ei ole havaittavissa.

  

   

  ---

• Umpeutuvat ladut14.4.2010 klo 12:20

  Kuva ei esitä Juhani Suomen teosta Umpeutuva latu, vaikka joitakin yhtäläisyyksiä löytyy. Sitä paitsi latuja on kaksi ja umpetuminen täytyy tässä tapauksessa tulkita sulamiseksi, sillä Seinäjoen jääpeite lumineen alkaa olla menneen talven ilmiöitä.

  Kun latuja on kaksi, niin näyttää siltä, ettei teoria perässähiihtämisestä ole aukoton. Joku on ainakin yrittänyt keulille. Fragmentaarinen otos laduista ei kerro, miten kisassa on käynyt, mutta oikeanpuoleisen ladun julmettu kaarros antaa viitteitä siitä, että joku on pyrkinyt ohitse ja lujaa. Luultavasti kysymyksessä ovat niin sanotut europositivistit, jotka siinä ovat peräkanaa sukset suihkien ohittaneet Kekkosen seurueineen ja ovat nyt parasta aikaa nauttimassa hanhenmaksapalleroita Brysselin kulttuuriravintolassa ja suunnittelemassa liittovaltiosuhteen syventämistä ikuisen rakkauden tasolle.

  Hanhenmaksa on ruoka-aine, joka perustuu hanhen tai ankan maksaan. Näitä eläimiä pakkoruokitaan, jotta niiden maksat kasvaisivat runsaasti normaalia suuremmiksi. Hanhenmaksaa pidetään erittäin hienostuneiden ruokalajien raaka-aineena, mutta pakkoruokintaa kritisoidaan julmana. Suomessa hanhenmaksan kasvattaminen on kielletty. Vuonna 2007 Suomessa kuitenkin aloitettiin eläinystävällisen vaalean hanhenmaksan tuotanto, jossa pakkosyöttöä ei käytetä. Source: Wikipedia.

  

  ---

• Kesäteatteri ja kosmeettinen talvimaisema6.4.2010 klo 18:42

  Kesäteatteri on kesäisin toimiva ulkoilmateatteri. Kesäteatterit aloittavat toimintansa pääasiallisesti toukokuussa ilmojen lämmettyä ja lopettavat yleensä elokuun loppupuolella koulujen alkamisen jälkeen. Kesäteatterin näyttämö ja katsomo voivat olla sateen varalta katettuja tai teatteri saattaa toimia myös täysin taivasalla.

  Kesäteatteritoiminta on Suomessa vilkkaampaa kuin teatteritoiminta talvisin. Erityisesti maakunnissa teatteritoiminta lisääntyy kesäteattereiden ansiosta. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella talvisin toimivia ammattiteattereita ovat vapaaryhmien puuttuessa lähinnä kapunginteatterit. Osa kesäteattereista on ammattilaisteattereita ja osan toiminta perustuu vapaaehtoisten teatterinharrastajien työpanokseen.

  Ohessa on Seinäjoen kesäteatteri talvivalaistuksessa. Talven harmauden lievittämiseksi olen hieman lisännyt väriä, "kosmetiikkaa" maisemaan. "Cosmetics are substances used to enhance the appearance or odor of the human body. Cosmetics include skin-care creams, lotions, powders, perfumes, lipsticks, fingernail and toe nail polish, eye and facial makeup, permanent waves, colored contact lenses, hair colors, hair sprays and gels, deodorants, baby products, bath oils, bubble baths, bath salts, butters and many other types of products. A subset of cosmetics is called "make-up," which refers primarily to colored products intended to alter the user’s appearance. Many manufacturers distinguish between decorative cosmetics and care cosmetics".

  Ensimmäinen arkeologinen todiste kosmetiikan käytöstä on muinaisesta Egyptistä noin 4000 eaa. Muinaiset kreikkalaiset ja roomalaiset käyttivät myös kosmetiikkaa. Roomalaiset ja muinaiset egyptiläiset käyttivät kosmetiikassa elohopeaa ja lyijyä. Länsimaissa kosmetiikkaa käytettiin läpi keskiajan. Kosmetiikan käyttö rajoittui keskiajalla ylempään yhteiskuntaluokkaan.

  

  ---

• Hyvää Pääsiäistä 201031.3.2010 klo 15:05

  Suomen kielen sana pääsiäinen on Mikael Agricolan keksimä uudissana ja se tarkoittaa paastosta pääsemistä, eli pääsiäistä edeltävän neljänkymmenen päivän paaston päättymistä. Monissa kielissä pääsiäisen sana on johdettu juhlan hepreankielisestä nimestä Pesah, esimerkiksi armeniaksi ja venäjäksi pasha, kreikaksi paskha ja ruotsiksi påsk.Englannin kielen kristillistä pääsiäistä tarkoittava sana Easter ja saksan vastaava sana Ostern ovat pakanallista alkuperää.

  

  ---

• Jyväskylä21.3.2010 klo 18:26

  Blogin pitäminen on lähes unohtunut. Ankara lumentulo ja pakkanen on estänyt valokuvataiteen harrastamisen ulkotiloissa. Sisätiloja tuskin kannattaa kuvata, koska Google varmaan tekee sen ennenpitkää jahka muilta kiireiltään ennättää. Yksityisyyden ja julkisen raja tosin mennee siinä, missä tontin rajakin. Siis yksityistä on kaikki se, minkä omistaa. Yksityisyyden rajan hämärtyminen puolestaan merkinnee valtiollistumisen asteen kasvamista. Julkinen kontrolli ainakin alkaa olla jo kotiin asennettua julkista valvontakameraa vaille valmis.

  Kuva on otettu Jyväskylästä joskus toissajoulun ajoilta. Tunnettuja rakennuksia lienevät ainakin kirkko ja yliopisto. Yliopiston päälle olen omakätisesti maalannut hieman valoa, jota sivistyksen kerrotaan levittävän ympärilleen. Ilmiö olisi ilman maalausta jäänyt huomiotta, koska säätila oli kuvanottohetkellä pilvisen harmaa.

  Kirkkopuisto on Jyväskylän keskustassa sijaitseva kaupungin suurin puisto. Puistossa on Jyväskylän kaupunginkirkko, joka kuvassa, sekä Pauli Koskisen veistos Nuori Minna Canth vuodelta 1962.

  

   

   

   

  ---

• Fellmanin kartano, Lahti9.3.2010 klo 11:54

  August Fellman syntyi Lappajärvellä 16.9.1839. Hänen isänsä oli kirkkoherra Jaakko Fellman, kuuluisa Lapin olojen tutkija. August Fellman kävi koulua Kuopiossa ja sotilasuralle valmistavaa junkkarikoulua Helsingissä.
  Vuonna 1866 Fellman avioitui helsinkiläisen tupakkatehtailija Andreas Klärichin tyttären Ida Henrietten kanssa. Pariskunta asettui aluksi pienelle maatilalle Kortesjärvelle, mutta jo joulukuussa 1867 Fellman osti, appensa suosituksesta, suurimman osan Lahden kylän Kartanon tilasta, johon kuului myös Seppälän perintötila. Fellmanit muuttivat Lahteen toukokuussa 1868.

  Lahden kylässä oli 1860-luvun lopulla nelisenkymmentä maatilaa sekä torppia. Asukkaita kylässä oli hieman alle 200. Kartano oli kylän suurin talo, joka sijaitsi tiiviistä ja pienimuotoisesta kyläasutuksesta hieman erillään. Tilan maat ulottuivat Vesijärven rantaan saakka. August Fellman oli ensisijaisesti tilanomistaja. Hän laajensi nopeaan tahtiin tilustensa määrää Lahdessa. Kuollessaan vuonna 1912 August Fellman jätti perinnöksi neljä kokonaistilaa ja lisäksi osia viidestä eri tilasta.

  Fellman oli myös tehtailija. Hän oli mukana Vesijärven rannoille perustetuissa sahayrityksissä ja omisti lisäksi vuoteen 1901 Hovinsaaren sahan Kotkassa. Vuosina 1907-08 hän rakennutti Vesijärven satamaan sulfaattiselluloosatehtaan. Fellman oli myös perustamassa Lahden ensimmäistä olutpanimoa Niemeen. Fellmanilla oli parhaimmillaan palveluksessaan yli 400 henkilöä. Vuonna 1897 Fellman rakennutti Kartanoon uuden päärakennuksen, jonka suunnitteli arkkitehti Hjalmar Åberg.

  Fellman osallistui aktiivisesti kunnalliselämään. Vuosina 1891-1906 hänet valittiin seitsemän kertaa Hollolan tuomiokunnasta talonpoikaissäädyn edustajaksi valtiopäiville. Hänelle myönnettiin hovineuvoksen arvo vuonna 1894. Keväällä 1903 August Fellman karkoitettiin maasta, koska hän oli järjestänyt laittomaksi katsotun perustuslaillisten lakimiesten kokouksen kartanossaan Lahdessa.

  August Fellman tuki moni tavoin Lahden seudun sivistyksellisiä pyrkimyksiä. Hän muiden muassa rakennutti Lahteen ensimmäisen kansakoulun. Hän oli myös mukana perustamassa Lahden kansanopistoa ja yhteiskoulua. August Fellman kuoli 73-vuotiaana keuhkotulehdukseen Helsingissä 1912. Hänet haudattiin Fellmanien sukuhautaan Lahden vanhalle hautausmaalle.

  Tila siirtyi Lahden kaupungille vuonna 1919. Vuonna 1920 rakennuksessa aloitti kansakoulu, seuraavana vuonna kauppakoulu. Koulukäytön myötä Kartanon sisätilat muuttuivat dramaattisesti. Entisen asuinrakennuksen muuttaminen koulutoimen tarpeisiin merkitsi väliseinien purkamista ja uusien rakentamista. Parkettilattiat purettiin ja korvattiin lautalattioilla, tulisijoja muutettiin ja kaikki huoneet maalattiin. Kartanossa toimi myös lastentarha vuosina 1924-1931 ja alakerrassa kouluhammashoitola vuosina 1946-1959.

  Rakennus siirtyi museolautakunnan haltuun vuonna 1965 ja Historiallinen museo avattiin yleisölle vuonna 1968. Kun rakennusta muokattiin 1960-luvulla museon tarpeisiin, entistettiin alakerran yksi huone sen seinistä ja katosta löytyneiden alkuperäisten koristemaalausfragmenttien perusteella. Huoneen koristeellinen uuni on ainoa Kartanon alkuperäinen kiinteä kaluste. Huone on sisustettu Historiallisen museon kokoelmaesineillä runsaan 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun tyyliin.

  

   

  ---

• Talvi 2010, Seinäjoki25.2.2010 klo 10:50

  Pakkanen tarkoittaa sitä, että lämpötila laskee celsius-asteikolla alle nollan, jolloin vesi alkaa jäätyä. Talvella, kun ei ole pakkasta, sanotaan olevan suojaa tai suojasäätä. Ilmatieteen laitos ennustaa kireää pakkasta eri lämpötilarajoilla maan eri osiin: eteläosassa riittää −15 °C, keskiosissa −20 °C ja maan pohjoisosassa vasta alle −25 °C:n lämpötilat ovat kireää pakkasta.

  Kovaa pakkasta voidaan kutsua tulipalopakkaseksi. Nimitys tulee ilmeisesti siitä, että kylmällä säällä lämmitetään tavallista enemmän, mikä kasvattaa tulipalojen todennäköisyyttä. Sana tulipalopakkanen ilmaisee saman asian kahdesti, sillä jo sanan loppuosa "pakkanen" on johdettu palamista merkitsevästä sanasta, joka rinnastaa kylmyyden ja tulen.

  Sana paukkupakkanen juontaa juurensa siitä, kun kovilla pakkasilla lämpölaajenemisen johdosta talojen rakenteisiin kasaantunut jännite purkautuu kovana paukahduksena.

  Hallaa on kasvukauden aikana silloin, kun maanpinnan lähellä lämpötila laskee pakkasen puolelle. Jos tavanomaisella sääaseman lämpötilanmittauskorkeudella eli kahdessa metrissä on myös pakkasta, puhutaan yöpakkasista.

  Yöpakkaset poliittisena terminä taas tarkoittavat aikaa 1950-luvulla, jolloin Suomen ja Neuvostoliiton välit olivat kireät.

  (Source: Wikipedia)

  Todettakoon, että myös Seinäjoella esiintyy yöpakkasia. Jos päivällä on pakkanen, niin harvemmin se yöksi mihinkään katoaa. Pohjanmaalla sen sijaan ei tietääkseni ole koskaan politikoitu, koska historia osoittaa, ettei täällä ole koskaan ollut kommunisteja.

  

  ---

• Kampus Seinäjoki18.2.2010 klo 11:55

  Vaikka Seinäjoella ei yliopistoa olekaan, niin onpahan kumminkin kampus, jossa kohtaa useampikin yliopisto. Ainakin Vaasan, Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen toimintoja löytyy kampusalueelta. Kampus jakautuu joen molemmille puolille. Vanhan sairaalan alue on vanhempi osa kampusta. Tällä puolella jokea näkyy Kampustalo, Seinäjokisali. Joen takana häämöttää Seinäjoen teknologia- ja innovaatiokylä, jonka tilat on suunniteltu yritys- tutkimus- ja koulutustoimintaan. Päärakennus on nimeltään Frami, joka joen takaa osittain näkyykin. Siellä sijaitsee myös Seinäjoen yliopistokeskus. Seinäjoen ammattikorkeakoulu järjestää myös koulutusta Framilla.

  Joen takana sijaitsevalle "urbaanille kesantomaalle" on tarkoitus rakentaa lukuisia teknologian kehittämisen, tutkimuksen, opetuksen ja high tech -yritysten tarvitsemia rakennuksia. Alue vastaa suurehkon maatilan peltoja. Löysin jostakin tiedon, että "urbaania kesantoa" olisi käytössä 35 hehtaaria. Tästä jokivarren alueesta käytetään nimitystä yrityspuisto, mutta myös teknologia- ja innovaatiokylästä puhutaan.

  Kampus eli korkeakoulualue tarkoittaa yliopiston aluetta ja sen rakennuksia. Suomen kieleen sana tulee englannin kautta latinan sanasta campus, joka on suomeksi "kenttä" tai "tasanko".

  

  ---

• Kenkä 200912.2.2010 klo 16:21

  Tässä portugalilaista kenkämuotia. Vain jalka puuttuu. Ihmettelen kyllä miten kenkä on näin suuri, koska azorilaiset jalat näyttivät pieniltä. Joskus jopa ällistyttävän pieniltä. Ilmeisesti liike, joka kenkiä myi, myi niitä turisteille, joissa sitten saattoi olla kookkaampaakin asiakaskuntaa. Kengät vaikuttivat monesti tyylikkäiltä, joskus tosin epäkäytännöllisiltä. Nyt kysymykseksi jää enää se, mitä varten ihminen pukeutuu. Tuntemani fyysikko oli sitä mieltä, että ihminen pukeutuu pysyäkseen lämpimänä. Itse arvelin pukeutumiseen liittyvän paljon myös niin sanottuja sosioloogisia tekijöitä.

  

  ---

• Suomenhevonen-sotahevonen -patsas8.2.2010 klo 02:44

  Päinvastaisista väitteistä huolimatta Seinäjoki on paitsi luonnonkaunis paikka niin myös kulttuurisesti mielenkiintoinen tutustumiskohde. Aaltokeskus Cityssä on jopa kansainvälisesti tunnettu nähtävyys, mutta toki muitakin nähtävyyksiä löytyy. Muiden muassa Suomenhevonen-sotahevonen -patsas.

  Mainittu patsas on kuvanveistäjä Herman Joutsenen tekemä, ja patsas paljastettiin 3.8.1997. Patsas on kunnianosoitus suomenhevoselle sen toiminnasta Talvi-ja jatkosodassa. Talvisodassa hevosia oli 64,000, joista 7000 menehtyi, 4000 etulinjassa. Jatkosodassa hevosia oli 45,000, joista 15,000 menetti henkensä 1944 viivytys- ja ratkaisutaisteluissa. Patsas on tehty pronsiin, ja se seisoo kivijalustalla, jonka kumpaakin kylkeä koristavat reliefit kuvaavat suomenhevosen työstä sota-ja rauhanajan palveluksessa.

  Suomen puolustusvoimilla ei ole enää käytössään hevosia, sillä viimeiset niistä huutokaupattiin tiettävästi 1990-luvun alussa. Nykyisin suomenhevosia käytetään paljon hevosurheilussa. Suuri osa suomenhevosista on ravureita tai ratsuja, mutta osa palvelee vielä työhevosinakin. 

  
   

  
   

  ---