Blogi - Phil Decker - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin

Blogi aloitettu: 25.5.2007
Blogimerkintöjä: 925 kpl

• Vuolaan virran rannalla..14.7.2010 klo 04:18

  Olavinlinna, Olofsborg, on 1400-luvulla rakennettu linna, joka sijaitsee Savonlinnassa veden ympäröimässä kalliosaaressa Haukiveden ja Pihlajaveden yhdistävässä Kyrönsalmessa. Linnasta on aikaisemmin käytetty myös nimiä Savon linna ja Uusilinna, Nyslott, joka on edelleen Savonlinnan kaupungin nimi ruotsiksi. Olavinlinna on Euroopan pohjoisin keskiaikainen kivilinna.

  Olavinlinna rakennettiin vakiinnuttamaan Ruotsin valtaa Etelä-Savon uudisasutusalueilla, joita Moskovan ruhtinaskunta piti omina mainaan Pähkinäsaaren rauhan nojalla. Linnan rakentaminen aloitettiin vuonna 1475 Eerik Akselinpoika Tottin aloitteesta. Hän palkkasi ulkomaalaiset muurarit ja muurimestarit Tallinnasta. Päälinna tärkeimmiltä osiltaan valmistui luultavasti vuonna 1483.

  Alunperin ruotsalaisten toimesta rakennettu linna siirtyi Venäjän vallan alle vuonna 1743. Tornien yläosien punatiiliset laajennukset ovatkin Venäjän vallan aikana rakennettuja. Nykyään linna tunnetaan erityisesti joka heinäkuisten Savonlinnan oopperafestivaalien tapahtumapaikkana.

  Linnassa oli tapana pitää lemmikkinä mustaa pässiä. Yhden kerran pässi on jopa pelastanut linnan, kun venäläiset yrittivät öistä rynnäkköä linnaan ryntäystikkailla kaikessa hiljaisuudessa. Pässi kuitenkin havaitsi tikkaiden rapinan, ja kurkisti alas. Kuutamoa vastaan pystyyn noussut pässi - joka oli kaiken kukkuraksi alkanut määkiä - oli muistuttanut Paholaista siinä määrin, että venäläiset olivat säikähtäneet ja lähteneet hurjaan pakoon. Viimeisimmän linnan pässin mainitaan hukkuneen virtaan vuonna 1728. Nykyään pässistä muistuttaa Tallisaaressa sijaitseva kuvanveistäjä Anton Ravander-Rauaksen Linnanpässi-veistos.  
   

  

  ---

• Veneskoski Beach28.6.2010 klo 17:08

  Pohjanmaa on tunnettu siitä, että täällä on tasamaa, jokunen joki eikä juurikaan vuoria, ellei niitä sitten ole varta vasten tehty, kuten paikallinen Joupiska, joka on luomisen aikoihin jäänyt sen verran vajaaksi, että sitä on tarvinnut myöhempinä aikoina ryhtyä korottamaan. Nyttemminhän Joupiskan huippu kohoaa mahtavat 118 metriä merenpinnan yläpuolelle.

  Veneskoski Beach on vuonna 1999 valmistunut, vanhaan louhokseen tehty, uimapaikka. Se sijaitsee Kuortaneentien varrella. Uimapaikalta löytyy kuuleman mukaan laavu, sauna ja pukeutumistilat, WC:t, liukumäki, laituri ja keskellä louhosta kelluva ponttooni. Talvisin paikalla harrastetaan saunomista ja avantouintia. Louhoksen syvyydeksi mainitaan seitsemän metriä, mutta aivan rannassa vettä ei ole juuri nimeksikään.

  

  ---

• Pajut, Salix19.6.2010 klo 04:43

  Pajut, Salix, kuuluvat haapojen kanssa pajukasvien,Salicaceae, heimoon. Pajujen suvussa on noin 450 kaksikotista varpu-, pensas- tai puumaista lajia. Suomessa erilaisia pajulajeja kasvaa noin 20.

  Nopeakasvuisuutensa vuoksi pajuja hyödynnetään energiapuuna. Pajun kuoressa on salisylaatteja, minkä vuoksi sitä on käytetty lääkekasvina. Salisylaatit imeytyvät ruoansulatuskanavasta elimistöön ja hajoavat siellä salisyylihapoksi, joka on tulehduskipulääke. Pajun kuori on yksi ihmiskunnan vanhimmista lääkkeistä. Se alentaa kuumetta, hillitsee tulehduksia ja lievittää kipua. Sitä käytetään kuumetaudeissa, flunssan hoidossa, reumaattisissa vaivoissa ja ulkoisesti vaikeasti paraneviin haavoihin.

  Pajuja on vaikea tunnistaa toisistaan. Tunnistusta hankaloittaa sekin, että useita pajuja viljellään myös koristekäyttöön. Kaikki pajut viihtyvät kosteassa kasvupaikassa, ojanpientareilla ja veden äärellä. Pajunkissat, eli pajun kukinnot, ovat ensimmäistä syötävää keväällä herääville hyönteisille, kuten mehiläisille ja perhosille.

  

  ---

• Kulttuuritapahtumaa odotellessa15.6.2010 klo 19:30

  Niin sanottu Provinssirock lähestyy. Sen voi päätellä siitä, että lumi on sulanut, ruoho viheriöi ja kesä alkaa olla kauneimmillaan. Myös valmistelut paikan päällä ovat edenneet pitkälle, aitaa on laitettu pystyyn, kojuja rakennettu ja metsää kaadettu, jotta mahdollisimman suuri määrä rockin ystäviä saataisiin mahtumaan alueelle. Tästä todistuksena on oheinen kuva, jossa mitä ilmeisimmin on pylläytetty kumoon jokunen aarnikuusi, koska mitä isomman kuusen kaataa sitä enemmän rock -väkeä kaadetun puun paikalle mahtuu. Etelä-Pohjanmaa on loogiseen ajatteluun kykenevä maakunta. Myöskin pensaita on kaadettu, koska näinä liberaaleina aikoina nuori lempikin voi kukoistaa muuallakin kuin perinteisessä heinäladossa tai peräti "pusikossa". Tarkkasilmäinen kuvankatsoja voi erottaa risukasan heti kaadettujen aarnikuusten takana. Myöskin poliisi on mitä ilmeisimmin harjoitellut rynnäköintiä ja kommandoiskuja, koska päivällä kerrotaan virkavaltaa nähdyn muiden muassa luonnonkauniin Törnäväntien maisemissa. Poliisin harjoittelu onkin tarpeen, sillä tiukat promillerajat ja aikaisempaa tarkempi puuttuminen ylinopeuksiin vaatii tarkkaa silmää ja huippuunsa kalibroidut mittalaitteet.

  Toivottavasti provinssipäiviksi ei tule pakkanen eikä sada kovin paljon lunta. Jos näin käy, niin jäätyneiden provinssilaisten kotiinpääsy saattaa viivästyä, koska jäätyneen provinssilaisen irtisulamiseen menee oma aikansa, vaikka aurinko rock -tapahtuman jälkeen alkaisikin paistaa ja luonto viheriöidä aikaisempaa rivakamminkin.

  

  ---

• Kokemäki, Kumo9.6.2010 klo 18:23

  Kokemäki, Kumo, on kaupunki, joka sijaitsee Satakunnassa. Kaupungissa asuu about 8 000 ihmistä. Elinkeinorakenne jakautuu toimialoittain seuraavasti: alkutuotanto 9,0 %, jalostus 30,0 %, palvelut 61,0 %. Kokemäen halki virtaa paikkakunnan mukaan nimetty 121 kilometrin pituinen Kokemäenjoki, jonka mukaan nimetty Kokemäenjoen vesistö on neljänneksi suurin vesistö Suomessa. Kokemäen nimikkokasvi on keltakurjenmiekka, Iris pseudacorus, ja nimikkoeläin on töyhtöhyyppä, Vanellus vanellus.

  

  ---

• Not So Bad3.6.2010 klo 18:58

  Seinäjoki on 57 291 asukkaan rautateiden risteyskohtaan kasvanut Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sai kaupunkioikeudet 1960. Ennen vuotta 1959 oli olemassa sekä Seinäjoen kauppala että Seinäjoen maalaiskunta. Seinäjoki oli alun perin pieni Pohjanmaan radan asemakylä, joka syntyi ratojen risteyskohtaan Ilmajoen kunnan syrjäkylällä. Nykyisin Seinäjoki on yksi Suomen nopeimmin kasvavista kaupungeista.

  Kaupunki tunnetaan Alvar Aallon suunnittelemasta Lakeuden rististä, Tangomarkkinoista, Provinssirockista, Vauhtiajoista, pesäpallojoukkue Maila-Jusseista, extremeryhmä Extreme Duudsoneista ja rullalautailija Arto Saaresta.

  Tutustuin ensimmäisen kerran Seinäjokeen joskus 1980-luvun lopulla, kun matkustin syyskesällä junalla Helsingistä Ouluun. Juna pysähtyi Seinäjoen asemalla. Tuolloin kaupunki vaikutti pieneltä valkovihreältä kylältä peltojen keskellä.  Sittemmin kaupunki on kasvanut kuntaliitosten myötä suunnilleen kolminkertaiseksi. Toimittajan, joka väittää Seinäjokea Suomen rumimmaksi kaupungiksi, täytyy olla ainakin jonkin verran erikoinen.

  

   

  ---

• Oja metsässä29.5.2010 klo 17:17

  Ojitus on ojien kaivamista kostean alueen, esimerkiksi suon kuivaamiseksi. Suomessa soiden ojittaminen aloitettiin 1860-luvulla. Soiden ojituksella yritettiin saada aikaiseksi sekä peltoa että paremmin puuta tuottavaa metsää. Ojituksella kuviteltiiin ehkäistävän myös hallan vaaraa Saarijärven Paavon tapaan, vaikkakin soiden ojittaminen tiettävästi vain lisää hallan yleisyyttä. Peltojen ojittamisessa on 1960-luvulta alkaen siirrytty salaojitukseen. Nykyisin Suomessa on päätetty lopettaa luonnontilaisten soiden ojittaminen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

  Kuvan uoma ei siis ole Keltainen joki, Hwang-ho, vaan oja Seinäjoen kaupungin liepeillä. Siitä puolestaan, mitä ojassa todennäköisesti virtaa, ei ole tarkempaa tietoa. Kuvasta päätellen kysymyksessä on kumminkin nestemäinen aine.

  

  ---

• Populus tremula25.5.2010 klo 11:47

  Metsähaapa, haapa, Populus tremula, on lehtipuu, joka kuuluu haapa- ja poppelipuiden sukuun. Haapa voi kasvaa 30 metrin pituiseksi. Haavan juurakko saattaa olla jopa tuhansia vuosia vanha, vaikka yksittäiset puut elävät harvoin yli satavuotiaiksi. Kun vanha runko kuolee, juurakosta nousee esiin uusia haavantaimia.

  Haavan puuaines on vaaleaa ja kevyttä ja sitä käytetään muiden muassa saunanlauteisiin. Haavassa ei ole männyn tai usein saunan seinissä käytetyn kuusen tapaan pihkaa ja hitaasti lämpöä johtavana pehmeänä puuna se on miellyttävä istua. Haapaa käytetään sen hitaan palavuuden vuoksi myös tulitikkuihin. Suomessa haavan teollinen merkitys on kuitenkin vähentynyt, koska maassa ei enää ole tulitikkutehtaita. Keveytensä vuoksi haavasta on valmistettu myös puukenkiä ja puujalkoja. Haapa lahoaa huonosti, joten se sopii myös siltojen, laiturien ja salaojaputkien tekemiseen.

  Haavan tuntee yleensä helposti äänestä. Pienikin tuulenhenkäys saa haavan lehdet lepattamaan ja rapisemaan.

  

  ---

• Kiikunlähde16.5.2010 klo 15:58

  Kiikunlähde on Hollolan Uskilassa sijaitseva luonnonlähde. Se on Suomen suurin lähdeallas. Sen pituus on 400 metriä ja leveys leveimmillään 100 metriä. Kiikunlähteen suurin syvyys on 14 metriä. Sen 14 lähteensilmästä purkautuu vettä noin 7000 m3/vrk. Pohjoispäässä on pato, joka on nostanut lähdelammen pintaa muutaman metrin ja siten mahdollistanut tasaisen ympärivuotisen virtauksen padon vieressä sijainneelle myllylle ja sahalle. Vesi jatkaa matkaansa Kiikunojaa pitkin Vesijärven Kirkonlahteen lähelle Hollolan kirkkoa. Lähteen silmässä veden lämpötila on noin 5 astetta, joten lähde ei jäädy talvella.

  Hydrogeologisesti Kiikunlähde on osa Etelä-Suomen suurinta maan alla olevaa pohjavesiallasta, joka purkautuu suurina lähteinä kolmeen suuntaan: Kymijoen vesistöön, Kokemäenjoen vesistöön ja Suomenlahteen laskeviin pikkujokiin. Näistä suurista lähteistä yksi on Kiikunlähde.

  

  ---

• Daphne mezereum11.5.2010 klo 14:02

  Näsiä, riidenmarja, Daphne mezereum, on pensas, joka kukkii aikaisin keväällä ennen lehtien puhkeamista. Etelä-Suomessa kukinta ajoittuu huhtikuulle ja Etelä-Lapissa vasta toukokuulle. Näsiän marjat ovat erittäin myrkyllisiä. Marjan siemenet sisältävät muun muassa myrkyllistä diterpeenialkoholeihin kuuluvaa metsereiiniä. Suomessa kasvava yleinen näsiä kuuluu näsiöihin, jossa on noin 50 lajia.

  Näsiä kasvaa noin 60–120 cm korkeaksi pensaaksi. Lehdet ovat noin 6 cm pitkät, suikeat ja sinivihreät. Näsiän vaaleanvioletit kukat puhkeavat varren vanhoista silmuista ennen lehtimistä. Kukista muodostuu punaisia, soikeita ja erittäin myrkyllisiä luumarjoja. Näsiän osia on käytetty lääkekasvina. Sen myrkyllisyyttä on myös hyödynnetty esimerkiksi ketunmyrkyn valmistuksessa. Kaikkin eläimiin näsiän myrkky ei tehoa, esimerkiksi hanki. Näsiää käytetään myös koristekasvina.

  Metsereiini, C38H38O10, on hartsimainen typetön aine, metsereiinihapon anhydridi (yhdiste, josta on poistettu vesimolekyyli). Näsiän myrkky on erityisesti marjoissa ja kuoressa, joten marjojen syöminen ja varren pureskelu ovat tapoja saada myrkytys. Jopa kukkien runsas haistelu voi aikaansaada huimausta. Vesi, jossa näsiä on seissyt voi juotuna aikaansaada myrkytyksen. Vaadittavat määrät ovat pieniä: 10-15 marjaa sisältää yleensä aikuisen tappamiseen riittävän määrän. Parikin marjaa voi aikaansaada pahoja myrkytyksiä lapsille. Myrkky imeytyy limakalvojen läpi, ja tehoaa melko nopeasti. Koskettelusta voi saada rakkoja ja sidekalvontulehduksia. Pahimmissa tapauksissa seuraus on jopa kuolio. Kasvin pureskelu aikaansaa pahoja oireita. Muita oireita on turvotus, jano, vatsakipu, ripuli, sydämen tiheälyöntisyys, hikoilu, päänsärky, kouristelu, huimaus, tajunnanhäiriöt, hallusinaatiot, verinen virtsa, verinen oksentelu, hengityksen tai verenkierron halvaantuminen. Myrkyllä on pitkä kestoaika, oireettomaksi palautuminen vie viikkoja tai kuukausia.

  

  ---