Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin

Blogi aloitettu: 25.5.2007
Blogimerkintöjä: 917 kpl
  • Vesijärvi Sunset20.7.2010 klo 06:09

    Auringonlasku on hetki, jolloin auringon kiekon yläreuna koskettaa horisonttia. Täsmällistä auringonlaskun aikaa on vaikea ennustaa, sillä valon taittuminen ilmakehässä vääristää auringonsäteitä. Almanakoissa auringon nousu- ja laskuajat on laskettu käyttämällä valon taittumiselle vakioarvoa 35 kaariminuuttia, joka vastaa keskimääräistä valon taipumista normaaliolosuhteissa merenpinnan tasolla. Auringonlaskun aikaan taivaalla näkyy usein iltarusko. Auringon ollessa jo horisontin alapuolella alkaa hämärä. Kun Aurinko on 12–18 astetta horisontin alapuolella, alkaa pimeys. Suomalaisissa almanakoissa auringon nousu- ja laskuajat ilmoitettiin ennen auringon keskipisteen, nykyään vuodesta 1975 auringon yläreunan mukaan.

    Kuvassa Vesijärvi Sunset Lahti kesältä 2010. Tuskin kannattaa matkustaa Acapulcoon asti ainakaan auringonlaskua kuvaamaan. Päijänne sen sijaan on suunnitelmissa.

    Vesijärvi

     


  • Savonlinna16.7.2010 klo 22:27

    Savonlinna, Nyslott, on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Savonlinnan naapurikuntia ovat Enonkoski, Heinävesi, Kerimäki, Kesälahti, Kitee, Liperi, Punkaharju, Rantasalmi, Rääkkylä, Sulkava ja Varkaus. Kaupungissa mainitaan asuvan 27 708 henkilöä vuonna 2010. Kaupunki on saanut alkunsa Olavinlinnan vierelle syntyneestä asutuksesta, joka korotettiin vuonna 1639 kaupungiksi Pietari Brahen aloitteesta. Savonlinna tunnetaan erityisesti Olavinlinnasta ja siellä järjestettävistä Savonlinnan oopperajuhlista. Savonlinna on rakennettu osittain saarille, jotka erottavat Saimaan selät Hauki- ja Pihlajaveden toisistaan. Kaupungin pinta-alasta yli kolmannes koostuu vesistöistä ja useista saarista.

    Kaupungin ympäri voi ajella mukavasti myös veneellä. Veneily on erityisen sopiva matkustusmuoto eritotenkin kesäaikaan. Talvella veneen käyttö on sangen työlästä. Myös luonto on kesällä kaunis, erityisesti, jos lämpötila on yli 25 astetta. Silloin suomalainen luonto on mielestäni kauneimmillaan. Matalammissa lämpötiloissa värit eivät hehku yhtä voimakkaasti ja kylmässä tuppaa myöskin palelemaan.

    Savonlinna


  • Vuolaan virran rannalla..14.7.2010 klo 04:18

    Olavinlinna, Olofsborg, on 1400-luvulla rakennettu linna, joka sijaitsee Savonlinnassa veden ympäröimässä kalliosaaressa Haukiveden ja Pihlajaveden yhdistävässä Kyrönsalmessa. Linnasta on aikaisemmin käytetty myös nimiä Savon linna ja Uusilinna, Nyslott, joka on edelleen Savonlinnan kaupungin nimi ruotsiksi. Olavinlinna on Euroopan pohjoisin keskiaikainen kivilinna.

    Olavinlinna rakennettiin vakiinnuttamaan Ruotsin valtaa Etelä-Savon uudisasutusalueilla, joita Moskovan ruhtinaskunta piti omina mainaan Pähkinäsaaren rauhan nojalla. Linnan rakentaminen aloitettiin vuonna 1475 Eerik Akselinpoika Tottin aloitteesta. Hän palkkasi ulkomaalaiset muurarit ja muurimestarit Tallinnasta. Päälinna tärkeimmiltä osiltaan valmistui luultavasti vuonna 1483.

    Alunperin ruotsalaisten toimesta rakennettu linna siirtyi Venäjän vallan alle vuonna 1743. Tornien yläosien punatiiliset laajennukset ovatkin Venäjän vallan aikana rakennettuja. Nykyään linna tunnetaan erityisesti joka heinäkuisten Savonlinnan oopperafestivaalien tapahtumapaikkana.

    Linnassa oli tapana pitää lemmikkinä mustaa pässiä. Yhden kerran pässi on jopa pelastanut linnan, kun venäläiset yrittivät öistä rynnäkköä linnaan ryntäystikkailla kaikessa hiljaisuudessa. Pässi kuitenkin havaitsi tikkaiden rapinan, ja kurkisti alas. Kuutamoa vastaan pystyyn noussut pässi - joka oli kaiken kukkuraksi alkanut määkiä - oli muistuttanut Paholaista siinä määrin, että venäläiset olivat säikähtäneet ja lähteneet hurjaan pakoon. Viimeisimmän linnan pässin mainitaan hukkuneen virtaan vuonna 1728. Nykyään pässistä muistuttaa Tallisaaressa sijaitseva kuvanveistäjä Anton Ravander-Rauaksen Linnanpässi-veistos.  
     

    Olavinlinna


  • Veneskoski Beach28.6.2010 klo 17:08

    Pohjanmaa on tunnettu siitä, että täällä on tasamaa, jokunen joki eikä juurikaan vuoria, ellei niitä sitten ole varta vasten tehty, kuten paikallinen Joupiska, joka on luomisen aikoihin jäänyt sen verran vajaaksi, että sitä on tarvinnut myöhempinä aikoina ryhtyä korottamaan. Nyttemminhän Joupiskan huippu kohoaa mahtavat 118 metriä merenpinnan yläpuolelle.

    Veneskoski Beach on vuonna 1999 valmistunut, vanhaan louhokseen tehty, uimapaikka. Se sijaitsee Kuortaneentien varrella. Uimapaikalta löytyy kuuleman mukaan laavu, sauna ja pukeutumistilat, WC:t, liukumäki, laituri ja keskellä louhosta kelluva ponttooni. Talvisin paikalla harrastetaan saunomista ja avantouintia. Louhoksen syvyydeksi mainitaan seitsemän metriä, mutta aivan rannassa vettä ei ole juuri nimeksikään.

    Veneskoski Beach


  • Pajut, Salix19.6.2010 klo 04:43

    Pajut, Salix, kuuluvat haapojen kanssa pajukasvien,Salicaceae, heimoon. Pajujen suvussa on noin 450 kaksikotista varpu-, pensas- tai puumaista lajia. Suomessa erilaisia pajulajeja kasvaa noin 20.

    Nopeakasvuisuutensa vuoksi pajuja hyödynnetään energiapuuna. Pajun kuoressa on salisylaatteja, minkä vuoksi sitä on käytetty lääkekasvina. Salisylaatit imeytyvät ruoansulatuskanavasta elimistöön ja hajoavat siellä salisyylihapoksi, joka on tulehduskipulääke. Pajun kuori on yksi ihmiskunnan vanhimmista lääkkeistä. Se alentaa kuumetta, hillitsee tulehduksia ja lievittää kipua. Sitä käytetään kuumetaudeissa, flunssan hoidossa, reumaattisissa vaivoissa ja ulkoisesti vaikeasti paraneviin haavoihin.

    Pajuja on vaikea tunnistaa toisistaan. Tunnistusta hankaloittaa sekin, että useita pajuja viljellään myös koristekäyttöön. Kaikki pajut viihtyvät kosteassa kasvupaikassa, ojanpientareilla ja veden äärellä. Pajunkissat, eli pajun kukinnot, ovat ensimmäistä syötävää keväällä herääville hyönteisille, kuten mehiläisille ja perhosille.

    Paju


  • Kulttuuritapahtumaa odotellessa15.6.2010 klo 19:30

    Niin sanottu Provinssirock lähestyy. Sen voi päätellä siitä, että lumi on sulanut, ruoho viheriöi ja kesä alkaa olla kauneimmillaan. Myös valmistelut paikan päällä ovat edenneet pitkälle, aitaa on laitettu pystyyn, kojuja rakennettu ja metsää kaadettu, jotta mahdollisimman suuri määrä rockin ystäviä saataisiin mahtumaan alueelle. Tästä todistuksena on oheinen kuva, jossa mitä ilmeisimmin on pylläytetty kumoon jokunen aarnikuusi, koska mitä isomman kuusen kaataa sitä enemmän rock -väkeä kaadetun puun paikalle mahtuu. Etelä-Pohjanmaa on loogiseen ajatteluun kykenevä maakunta. Myöskin pensaita on kaadettu, koska näinä liberaaleina aikoina nuori lempikin voi kukoistaa muuallakin kuin perinteisessä heinäladossa tai peräti "pusikossa". Tarkkasilmäinen kuvankatsoja voi erottaa risukasan heti kaadettujen aarnikuusten takana. Myöskin poliisi on mitä ilmeisimmin harjoitellut rynnäköintiä ja kommandoiskuja, koska päivällä kerrotaan virkavaltaa nähdyn muiden muassa luonnonkauniin Törnäväntien maisemissa. Poliisin harjoittelu onkin tarpeen, sillä tiukat promillerajat ja aikaisempaa tarkempi puuttuminen ylinopeuksiin vaatii tarkkaa silmää ja huippuunsa kalibroidut mittalaitteet.

    Toivottavasti provinssipäiviksi ei tule pakkanen eikä sada kovin paljon lunta. Jos näin käy, niin jäätyneiden provinssilaisten kotiinpääsy saattaa viivästyä, koska jäätyneen provinssilaisen irtisulamiseen menee oma aikansa, vaikka aurinko rock -tapahtuman jälkeen alkaisikin paistaa ja luonto viheriöidä aikaisempaa rivakamminkin.

    Törnävä


  • Kokemäki, Kumo9.6.2010 klo 18:23

    Kokemäki, Kumo, on kaupunki, joka sijaitsee Satakunnassa. Kaupungissa asuu about 8 000 ihmistä. Elinkeinorakenne jakautuu toimialoittain seuraavasti: alkutuotanto 9,0 %, jalostus 30,0 %, palvelut 61,0 %. Kokemäen halki virtaa paikkakunnan mukaan nimetty 121 kilometrin pituinen Kokemäenjoki, jonka mukaan nimetty Kokemäenjoen vesistö on neljänneksi suurin vesistö Suomessa. Kokemäen nimikkokasvi on keltakurjenmiekka, Iris pseudacorus, ja nimikkoeläin on töyhtöhyyppä, Vanellus vanellus.

    Kokemäki


  • Not So Bad3.6.2010 klo 18:58

    Seinäjoki on 57 291 asukkaan rautateiden risteyskohtaan kasvanut Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sai kaupunkioikeudet 1960. Ennen vuotta 1959 oli olemassa sekä Seinäjoen kauppala että Seinäjoen maalaiskunta. Seinäjoki oli alun perin pieni Pohjanmaan radan asemakylä, joka syntyi ratojen risteyskohtaan Ilmajoen kunnan syrjäkylällä. Nykyisin Seinäjoki on yksi Suomen nopeimmin kasvavista kaupungeista.

    Kaupunki tunnetaan Alvar Aallon suunnittelemasta Lakeuden rististä, Tangomarkkinoista, Provinssirockista, Vauhtiajoista, pesäpallojoukkue Maila-Jusseista, extremeryhmä Extreme Duudsoneista ja rullalautailija Arto Saaresta.

    Tutustuin ensimmäisen kerran Seinäjokeen joskus 1980-luvun lopulla, kun matkustin syyskesällä junalla Helsingistä Ouluun. Juna pysähtyi Seinäjoen asemalla. Tuolloin kaupunki vaikutti pieneltä valkovihreältä kylältä peltojen keskellä.  Sittemmin kaupunki on kasvanut kuntaliitosten myötä suunnilleen kolminkertaiseksi. Toimittajan, joka väittää Seinäjokea Suomen rumimmaksi kaupungiksi, täytyy olla ainakin jonkin verran erikoinen.

    sjk

     


  • Oja metsässä29.5.2010 klo 17:17

    Ojitus on ojien kaivamista kostean alueen, esimerkiksi suon kuivaamiseksi. Suomessa soiden ojittaminen aloitettiin 1860-luvulla. Soiden ojituksella yritettiin saada aikaiseksi sekä peltoa että paremmin puuta tuottavaa metsää. Ojituksella kuviteltiiin ehkäistävän myös hallan vaaraa Saarijärven Paavon tapaan, vaikkakin soiden ojittaminen tiettävästi vain lisää hallan yleisyyttä. Peltojen ojittamisessa on 1960-luvulta alkaen siirrytty salaojitukseen. Nykyisin Suomessa on päätetty lopettaa luonnontilaisten soiden ojittaminen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

    Kuvan uoma ei siis ole Keltainen joki, Hwang-ho, vaan oja Seinäjoen kaupungin liepeillä. Siitä puolestaan, mitä ojassa todennäköisesti virtaa, ei ole tarkempaa tietoa. Kuvasta päätellen kysymyksessä on kumminkin nestemäinen aine.

    Oja


  • Populus tremula25.5.2010 klo 11:47

    Metsähaapa, haapa, Populus tremula, on lehtipuu, joka kuuluu haapa- ja poppelipuiden sukuun. Haapa voi kasvaa 30 metrin pituiseksi. Haavan juurakko saattaa olla jopa tuhansia vuosia vanha, vaikka yksittäiset puut elävät harvoin yli satavuotiaiksi. Kun vanha runko kuolee, juurakosta nousee esiin uusia haavantaimia.

    Haavan puuaines on vaaleaa ja kevyttä ja sitä käytetään muiden muassa saunanlauteisiin. Haavassa ei ole männyn tai usein saunan seinissä käytetyn kuusen tapaan pihkaa ja hitaasti lämpöä johtavana pehmeänä puuna se on miellyttävä istua. Haapaa käytetään sen hitaan palavuuden vuoksi myös tulitikkuihin. Suomessa haavan teollinen merkitys on kuitenkin vähentynyt, koska maassa ei enää ole tulitikkutehtaita. Keveytensä vuoksi haavasta on valmistettu myös puukenkiä ja puujalkoja. Haapa lahoaa huonosti, joten se sopii myös siltojen, laiturien ja salaojaputkien tekemiseen.

    Haavan tuntee yleensä helposti äänestä. Pienikin tuulenhenkäys saa haavan lehdet lepattamaan ja rapisemaan.

    Haapa


Älypää tiedottaa

  • Pelaa uutta Suomipop-visaa!

    26.9.2025

    Älypään musiikkivisojen valikoima laajenee uudella Suomipop-visalla! Mikäli Kuumaan, Portion Boysin, Behmin ja muiden kotimaisten artistien musiikki on sinulle tuttua, tämä visa on juuri sinua varten! Laita siis suomipop soimaan ja testaa tietosi menneiden vuosien hiteistä ja viimeisimmistä uutuusbiiseistä!

    Pelaa Suomipop-visaa!

  • Älypää toivottaa hyvää juhannusta kaikille pelaajille!

    19.6.2025

    Juhannustaiat, sauna, kokko, tanssit, hyvä ruoka ja yötön yö, tämä kaikki on taas täällä - unohtamatta tietenkään Älypään Juhannus-visaa!

    Kaunista ja oikein hyvää juhannusta Älypään pelaajille!

  • Tällä viikolla selviää, miten Erika Vikman ja KAJ pärjäävät Euroviisuissa!

    13.5.2025

    Viisuihin voi virittäytyä vaikkapa pelaamalla Älypään Viisut-visaa, josta löytyy euroviisutunnelmaa aina viisujen alkutaipaleelta tähän päivään asti. Hauskaa euroviisuviikkoa Älypään pelaajille!

    Käy kokeilemassa Älypään viisuvisaa!

Lue lisää tiedotteita