Blogi - Phil Decker - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin

Blogi aloitettu: 25.5.2007
Blogimerkintöjä: 925 kpl

• Rönkkösen patsaspuisto, Parikkala31.8.2010 klo 13:11

  Kuvassa Veijo Rönkkösen patsaspuisto Valtatie kuuden varressa Parikkalassa. Puiston suuruus on 6000 neliötä ja patsaita löytyy 450 kappaletta. Kuuluisin Patsaspuiston veistosryhmistä on erilleen rajattu ja aidattu yli kahdensadan patsaan Joogapuisto. Rönkkönen syntyi 25. helmikuuta 1944 Parikkalan Koitsanlahdella, vajaan kilometrin päässä nykyisestä valtakunnan rajasta nelilapsisen perheen nuorimpana. Kuusitoistavuotiaana Veijo Rönkkönen meni töihin Simpeleen paperitehtaan kartonkikoneen prässipojaksi. Ensimmäisestä tilistä hän osti kymmenen omenapuun taimea ja perusti kotipihalleen puutarhan, josta tuli myöhemmin merkittävä osa hänen luomaansa taideympäristöä. Rönkkönen menehtyi sairauskohtaukseen 66-vuotiaana kotonaan Parikkalassa. Veijo Rönkkönen  sai Suomi-palkinnon vuonna 2007. Suomi-palkinto on Opetusministeriön vuosittain jakama kulttuuripalkinto. Se voidaan myöntää tunnustuksena joko merkittävästä taiteellisesta urasta, huomattavasta taiteellisesta saavutuksesta tai lupaavasta läpimurrosta.
   
  Rönkkösen kuoleman jälkeen puisto on jäänyt vaille hoitoa, ja patsaiden kunto alkaa rapistua. Kuntaa huolenpito puistosta ei kiinnosta, vaan se toivoo vastuun kantajaksi yksityistä yrittäjää. Ite-taiteen (kansantaiteen) suojeluyhdistys pyrkii saamaan puiston suojelukohteeksi. Puistoa pidetään Suomen huomattavimpana ITE-kohteena, ja se valittiin vuoden 2008 kotimaiseksi matkailukohteeksi.

  Lähde: Wikipedia

  

  ---

• Omenankasvatuksen teoriaa26.8.2010 klo 13:55

  Pölytyksellä tarkoitetaan tapahtumaa, jossa heteiden ponsissa syntyvä siitepöly siirtyy emin luotille. Kukkien pölytyksestä huolehtivat meidän oloissamme monet hyönteislajit, mutta myös tuuli joillakin viljelykasveilla, kuten ruis ja monet heinäkasvit. Yksinkertaisimmillaan pölytys voi tapahtua yhden kukan sisällä, kun heteet taipuvat luotin päälle ja varistavat siitepölyn emin luotille. Kasvi on tällöin itsepölytteinen kuten kaura, vehnä, ohra ja hernekin.

  Usein luotti ei kuitenkaan vastaanota oman kukan siitepölyä, vaan tarvitaan toisesta saman lajin kasviyksilöstä tai jopa eri lajikkeesta tulevaa siitepölyä. Tästä ristipölytyksestä hyötyvät mm. apilat, rypsi, rapsi, sinappi, monet marjakasvitsekä omena ja päärynä. Vaikka hedelmäpuut kukkivat runsaasti ja hyönteiset vierailevat kukissa innokkaasti, sato ei aina ole hyvä. Tämä on perintötekijöiden säätelemä ilmiö. Omenoita, päärynöitä ja mm. pensasmustikkaa viljeltäessäon usein istutettava myös ns.pölyttäjälajikkeita tai tehtävä puihin latvusvarrennoksia pölyttäjälajikkeesta.

  Omenapuu tuottaa siis parhaiten hedelmiä, jos kukat saavat siitepölyä jostakin toisesta lajikkeesta, vaikka osa lajikkeista pystyy tuottamaan omenia myös itsekseen. Osa lajikkeista ei tuota ollenkaan itävää siitepölyä ja siten nämä lajikkeet eivät yksin pysty tuottamaan omenia. Omenasadon varmistamiseksi kannattaa tarhaan istuttaa ainakin kaksi eri lajiketta, jotka myös kukkivat samoihin aikoihin. Omenapuut istutetaan syksyllä tai keväällä 4-5 metrin välein siten, että otetaan huomioon se, että kukin omenapuu tarvitsee tilaa 4-8 neliömetriä.

  

  ---

• Nymphalis urticae21.8.2010 klo 13:47

  Nokkosperhonen, Nymphalis urticae, on täpläperhosten heimoon kuuluva, Euroopassa elävä päiväperhonen. Nokkosperhonen on levinnyt Suomessa koko maahan pohjoisinta Lappia myöten. Sitä tapaa kaikkialla missä on sen toukkien tarvitsemaa nokkosta. Perhosen esiintyvyys perustuu siis nokkoskasvustojen määrään. Tämän takia se on yleisin kulttuuriympäristöissä. Nokkosperhonen on yksi yleisimmistä päiväperhosista, mutta sillä mainitaan olleen 2000-luvun alkupuolella voimakas kannan taantuma. Useilla paikoilla, varsinkin Etelä-Suomessa, neitoperhosia tavattiin tällöin huomattavasti nokkosperhosia enemmän. Lajin kanta on jälleen elpynyt lähes ennalleen.

  Määritelmän mukaan voitaneen päätellä, että koti, jonka pihamaalla kasvaa nokkosta on siis kulttuurikoti. Luulin aikaisemmin, että vain Aleksis Kiven kuolinmökki, Sibeliuksen Ainola ja Halosenniemi olivat kulttuurikoteja. Sen sijaan Tamminiemi  ja Kesäranta mainitaan virka-asunnoiksi, mutta jos pihamaalla kasvaa nokkosta, niin tiedä vaikka olisivat kulttuurikoteja.

  

  ---

• Imatra16.8.2010 klo 06:10

  Imatra on kaupunki Suomen itärajalla Etelä-Karjalan maakunnassa. Kaupungissa asuu 28 604 henkilöä, 2010. Imatran naapurikuntia ovat Lappeenranta ja Ruokolahti. Imatra tunnetaan parhaiten Imatrankoskesta ja kaupungin läpi virtaavasta Vuoksesta. Imatran Valtionhotelli on myös erittäin tunnettu. Suurimpia työnantajia ovat Stora Enson Imatran tehtaat, Imatran kaupunki ja Ovakon terästehtaat.

  Imatrankoski on Suomen vanhin matkailunähtävyys. 1800-luvun lopulla se oli Eiffel-tornin lisäksi suuri nähtävyys koko Euroopassa ja koskea saavuttiin katselemaan kaukaa ulkomailta saakka. 1800-luvun puolivälissä kosken ympärille perustettiin Suomen vanhin luonnonpuisto, Kruununpuisto. Koskimaisemaa katsomaan tulleiden turistien määrä kasvoi entisestään vuonna 1903 valmistuneen linnamaisen Valtionhotellin vuoksi. Kivinen hotelli rakennettiin kahden palaneen puuhotellin tilalle. Imatrankosken voimalan ensimmäinen osa valmistui 1920-luvun lopussa. Voimalan rakennuksen jälkeen vettä on juoksutettu koskessa vain näytösluontoisesti. Koskinäytöksiä on vuodessa satakunta. Näytös kestää noin 20 minuuttia ja sen aikana vettä virtaa 600 m³/s.

  Imatrankoski on kuohunut kesällä 28.6. - 15.8. 2010 kello 18 joka päivä. Musiikkitehosteina maanantaisin, torstaisin ja sunnuntaisin on kuultu Sibeliuksen Finlandiaa. Nightwishiä on kuultu keskiviikkoisin ja lauantaisin. Daruden tahdissa koski kuohui tiistaisin ja perjantaisin.

  

  ---

• Kirkkovuoren näkötorni, Karstula10.8.2010 klo 09:37

  Karstulan Kirkkovuoren näkötorni on valmistunut Karstulan Pääjärvenmäelle. Tornin suunnittelussa on mukaeltu arkkitehti W.G. Palmqvistin vuonna 1920 piirtämän hirsisen näkötornin luonnosta. Tämä näkötorni on tiettävästi maailman korkein, hirsirunkoinen rakennus, joka pitää sisällään 100 hirsivarvia. Yli 20 metriä korkeasta näkötornista avautuu näkymä Pääjärven yli Karstulan keskustaan. Näkötorni avattiin matkailijoiden käyttöön 28.6.2008. Näkötornille johtaa 350 m luontopolku ja sen juurella on kalliolaavu ja luontokirkko.

  

  ---

• Nymphalis io6.8.2010 klo 12:01

  Neitoperhonen, Nymphalis io, on täpläperhosten heimoon kuuluva kulttuuriympäristöjen perhonen. Neitoperhonen on Suomessa tulokaslaji, joka on vasta 1960-luvulta lähtien alkanut esiintyä maassa. Pitkään satunnaisesti tavattu harvinainen laji on nykyään yleinen Etelä-Suomessa. Viime vuosina laji on ollut lentoaikanaan yksi yleisimmistä päiväperhosista. Levinneisyyden raja kulkee suunnilleen Vaasa–Kuopio-linjalla, pohjoisemmaksi mentäessä lajia esiintyy harvemmin.

  Neitoperhonen elää pihapiireissä, puutarhoissa ja istutusten lähettyvillä. Keväällä ensimmäisen sukupolven naaraat munivat munat, jotka kesän aikana kehittyvät toukiksi, koteloituvat ja kuoriutuvat syksyllä toisen sukupolven aikuisina. Aikuinen yksilö talvehtii, usein vajoissa, autotalleissa tai muissa ulkorakennuksissa.

  

  ---

• Pihlajasaari2.8.2010 klo 15:31

  Pihlajasaari on entinen huvilasaari, joka on nykyisin lähinnä helsinkiläisten monipuolinen ulkoilualue. Saarelta löytyy vanhoja huviloita, luontoa: kallioita, metsiköitä ja hiekkarantoja. Luonto, läheinen sijainti ja toimivat palvelut ovat tehneet Pihlajasaaresta helsinkiläisten suosituimman ulkoilusaaren. Auringonpalvojia kiinnostanevat erityisesti Pihlajasaaren hiekkarannat. Useat saaren rakennuksista ovat suojelukohteita.

  

  ---

• Lappeenranta27.7.2010 klo 11:03

  Lappeenranta,ruots. Villmanstrand, on kaupunki Etelä-Karjalan maakunnassa Kaakkois-Suomessa. Lappeenrannan kaupungin perustamista esitti Viipurin ja Savonlinnan läänin maaherra Johan Rosenhane vuonna 1649, ja samana vuonna Lappeenranta sai kaupunkioikeudet kuningatar Kristiinalta, joka allekirjoittaessaan perustamisasiakirjaa antoi kaupungille sinetin, jonka kuviona oli villi metsäläinen. Siksipä kaupungin ruotsinkieliseksi nimeksi tuli Villmanstrand. Varsinaisen kaupungiksi julistamisen suoritti kenraalikuvernööri Pietari Brahe. 

  Lappeenrannan menneisyys näkyy parhaiten kaupungin vanhimmassa osassa Linnoituksessa, jossa sijaitsevat kaupungin museot, kujat, galleriat ja käsityöläisten työtilat. Lappenrannan linnoituksen vieressä sijaitsee matkustajasatama. Satamassa on kesäisin paljon erilaisia huvialuksia ja siitä pääsee myös risteilylle Saimaan Kanavaa pitkin Viipuriin. Satamasta löytyy myös kaksi ravintolalaivaa, S/S Suvi-Saimaa ja S/S Prinsessa Armaada.

  Linnoitusniemen kärjestä löytyy hiekkalinna. Sen rakentamiseen on vaadittu kolme miljoonaa kiloa hiekkaa. Nykyinen hiekkalinna 2010 on jo seitsemäs. Linnan teemana on dinosaurukset ja kivikautinen elämä minkä lisäksi linnasta löytyy savuava tulivuori.

  

  ---

• Vesijärvi Sunset20.7.2010 klo 06:09

  Auringonlasku on hetki, jolloin auringon kiekon yläreuna koskettaa horisonttia. Täsmällistä auringonlaskun aikaa on vaikea ennustaa, sillä valon taittuminen ilmakehässä vääristää auringonsäteitä. Almanakoissa auringon nousu- ja laskuajat on laskettu käyttämällä valon taittumiselle vakioarvoa 35 kaariminuuttia, joka vastaa keskimääräistä valon taipumista normaaliolosuhteissa merenpinnan tasolla. Auringonlaskun aikaan taivaalla näkyy usein iltarusko. Auringon ollessa jo horisontin alapuolella alkaa hämärä. Kun Aurinko on 12–18 astetta horisontin alapuolella, alkaa pimeys. Suomalaisissa almanakoissa auringon nousu- ja laskuajat ilmoitettiin ennen auringon keskipisteen, nykyään vuodesta 1975 auringon yläreunan mukaan.

  Kuvassa Vesijärvi Sunset Lahti kesältä 2010. Tuskin kannattaa matkustaa Acapulcoon asti ainakaan auringonlaskua kuvaamaan. Päijänne sen sijaan on suunnitelmissa.

  

   

  ---

• Savonlinna16.7.2010 klo 22:27

  Savonlinna, Nyslott, on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Savonlinnan naapurikuntia ovat Enonkoski, Heinävesi, Kerimäki, Kesälahti, Kitee, Liperi, Punkaharju, Rantasalmi, Rääkkylä, Sulkava ja Varkaus. Kaupungissa mainitaan asuvan 27 708 henkilöä vuonna 2010. Kaupunki on saanut alkunsa Olavinlinnan vierelle syntyneestä asutuksesta, joka korotettiin vuonna 1639 kaupungiksi Pietari Brahen aloitteesta. Savonlinna tunnetaan erityisesti Olavinlinnasta ja siellä järjestettävistä Savonlinnan oopperajuhlista. Savonlinna on rakennettu osittain saarille, jotka erottavat Saimaan selät Hauki- ja Pihlajaveden toisistaan. Kaupungin pinta-alasta yli kolmannes koostuu vesistöistä ja useista saarista.

  Kaupungin ympäri voi ajella mukavasti myös veneellä. Veneily on erityisen sopiva matkustusmuoto eritotenkin kesäaikaan. Talvella veneen käyttö on sangen työlästä. Myös luonto on kesällä kaunis, erityisesti, jos lämpötila on yli 25 astetta. Silloin suomalainen luonto on mielestäni kauneimmillaan. Matalammissa lämpötiloissa värit eivät hehku yhtä voimakkaasti ja kylmässä tuppaa myöskin palelemaan.

  

  ---