Blogi - Phil Decker - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin

Blogi aloitettu: 25.5.2007
Blogimerkintöjä: 917 kpl

• Fellmanin kartano, Lahti9.3.2010 klo 11:54

  August Fellman syntyi Lappajärvellä 16.9.1839. Hänen isänsä oli kirkkoherra Jaakko Fellman, kuuluisa Lapin olojen tutkija. August Fellman kävi koulua Kuopiossa ja sotilasuralle valmistavaa junkkarikoulua Helsingissä.
  Vuonna 1866 Fellman avioitui helsinkiläisen tupakkatehtailija Andreas Klärichin tyttären Ida Henrietten kanssa. Pariskunta asettui aluksi pienelle maatilalle Kortesjärvelle, mutta jo joulukuussa 1867 Fellman osti, appensa suosituksesta, suurimman osan Lahden kylän Kartanon tilasta, johon kuului myös Seppälän perintötila. Fellmanit muuttivat Lahteen toukokuussa 1868.

  Lahden kylässä oli 1860-luvun lopulla nelisenkymmentä maatilaa sekä torppia. Asukkaita kylässä oli hieman alle 200. Kartano oli kylän suurin talo, joka sijaitsi tiiviistä ja pienimuotoisesta kyläasutuksesta hieman erillään. Tilan maat ulottuivat Vesijärven rantaan saakka. August Fellman oli ensisijaisesti tilanomistaja. Hän laajensi nopeaan tahtiin tilustensa määrää Lahdessa. Kuollessaan vuonna 1912 August Fellman jätti perinnöksi neljä kokonaistilaa ja lisäksi osia viidestä eri tilasta.

  Fellman oli myös tehtailija. Hän oli mukana Vesijärven rannoille perustetuissa sahayrityksissä ja omisti lisäksi vuoteen 1901 Hovinsaaren sahan Kotkassa. Vuosina 1907-08 hän rakennutti Vesijärven satamaan sulfaattiselluloosatehtaan. Fellman oli myös perustamassa Lahden ensimmäistä olutpanimoa Niemeen. Fellmanilla oli parhaimmillaan palveluksessaan yli 400 henkilöä. Vuonna 1897 Fellman rakennutti Kartanoon uuden päärakennuksen, jonka suunnitteli arkkitehti Hjalmar Åberg.

  Fellman osallistui aktiivisesti kunnalliselämään. Vuosina 1891-1906 hänet valittiin seitsemän kertaa Hollolan tuomiokunnasta talonpoikaissäädyn edustajaksi valtiopäiville. Hänelle myönnettiin hovineuvoksen arvo vuonna 1894. Keväällä 1903 August Fellman karkoitettiin maasta, koska hän oli järjestänyt laittomaksi katsotun perustuslaillisten lakimiesten kokouksen kartanossaan Lahdessa.

  August Fellman tuki moni tavoin Lahden seudun sivistyksellisiä pyrkimyksiä. Hän muiden muassa rakennutti Lahteen ensimmäisen kansakoulun. Hän oli myös mukana perustamassa Lahden kansanopistoa ja yhteiskoulua. August Fellman kuoli 73-vuotiaana keuhkotulehdukseen Helsingissä 1912. Hänet haudattiin Fellmanien sukuhautaan Lahden vanhalle hautausmaalle.

  Tila siirtyi Lahden kaupungille vuonna 1919. Vuonna 1920 rakennuksessa aloitti kansakoulu, seuraavana vuonna kauppakoulu. Koulukäytön myötä Kartanon sisätilat muuttuivat dramaattisesti. Entisen asuinrakennuksen muuttaminen koulutoimen tarpeisiin merkitsi väliseinien purkamista ja uusien rakentamista. Parkettilattiat purettiin ja korvattiin lautalattioilla, tulisijoja muutettiin ja kaikki huoneet maalattiin. Kartanossa toimi myös lastentarha vuosina 1924-1931 ja alakerrassa kouluhammashoitola vuosina 1946-1959.

  Rakennus siirtyi museolautakunnan haltuun vuonna 1965 ja Historiallinen museo avattiin yleisölle vuonna 1968. Kun rakennusta muokattiin 1960-luvulla museon tarpeisiin, entistettiin alakerran yksi huone sen seinistä ja katosta löytyneiden alkuperäisten koristemaalausfragmenttien perusteella. Huoneen koristeellinen uuni on ainoa Kartanon alkuperäinen kiinteä kaluste. Huone on sisustettu Historiallisen museon kokoelmaesineillä runsaan 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun tyyliin.

  

   

  ---

• Talvi 2010, Seinäjoki25.2.2010 klo 10:50

  Pakkanen tarkoittaa sitä, että lämpötila laskee celsius-asteikolla alle nollan, jolloin vesi alkaa jäätyä. Talvella, kun ei ole pakkasta, sanotaan olevan suojaa tai suojasäätä. Ilmatieteen laitos ennustaa kireää pakkasta eri lämpötilarajoilla maan eri osiin: eteläosassa riittää −15 °C, keskiosissa −20 °C ja maan pohjoisosassa vasta alle −25 °C:n lämpötilat ovat kireää pakkasta.

  Kovaa pakkasta voidaan kutsua tulipalopakkaseksi. Nimitys tulee ilmeisesti siitä, että kylmällä säällä lämmitetään tavallista enemmän, mikä kasvattaa tulipalojen todennäköisyyttä. Sana tulipalopakkanen ilmaisee saman asian kahdesti, sillä jo sanan loppuosa "pakkanen" on johdettu palamista merkitsevästä sanasta, joka rinnastaa kylmyyden ja tulen.

  Sana paukkupakkanen juontaa juurensa siitä, kun kovilla pakkasilla lämpölaajenemisen johdosta talojen rakenteisiin kasaantunut jännite purkautuu kovana paukahduksena.

  Hallaa on kasvukauden aikana silloin, kun maanpinnan lähellä lämpötila laskee pakkasen puolelle. Jos tavanomaisella sääaseman lämpötilanmittauskorkeudella eli kahdessa metrissä on myös pakkasta, puhutaan yöpakkasista.

  Yöpakkaset poliittisena terminä taas tarkoittavat aikaa 1950-luvulla, jolloin Suomen ja Neuvostoliiton välit olivat kireät.

  (Source: Wikipedia)

  Todettakoon, että myös Seinäjoella esiintyy yöpakkasia. Jos päivällä on pakkanen, niin harvemmin se yöksi mihinkään katoaa. Pohjanmaalla sen sijaan ei tietääkseni ole koskaan politikoitu, koska historia osoittaa, ettei täällä ole koskaan ollut kommunisteja.

  

  ---

• Kampus Seinäjoki18.2.2010 klo 11:55

  Vaikka Seinäjoella ei yliopistoa olekaan, niin onpahan kumminkin kampus, jossa kohtaa useampikin yliopisto. Ainakin Vaasan, Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen toimintoja löytyy kampusalueelta. Kampus jakautuu joen molemmille puolille. Vanhan sairaalan alue on vanhempi osa kampusta. Tällä puolella jokea näkyy Kampustalo, Seinäjokisali. Joen takana häämöttää Seinäjoen teknologia- ja innovaatiokylä, jonka tilat on suunniteltu yritys- tutkimus- ja koulutustoimintaan. Päärakennus on nimeltään Frami, joka joen takaa osittain näkyykin. Siellä sijaitsee myös Seinäjoen yliopistokeskus. Seinäjoen ammattikorkeakoulu järjestää myös koulutusta Framilla.

  Joen takana sijaitsevalle "urbaanille kesantomaalle" on tarkoitus rakentaa lukuisia teknologian kehittämisen, tutkimuksen, opetuksen ja high tech -yritysten tarvitsemia rakennuksia. Alue vastaa suurehkon maatilan peltoja. Löysin jostakin tiedon, että "urbaania kesantoa" olisi käytössä 35 hehtaaria. Tästä jokivarren alueesta käytetään nimitystä yrityspuisto, mutta myös teknologia- ja innovaatiokylästä puhutaan.

  Kampus eli korkeakoulualue tarkoittaa yliopiston aluetta ja sen rakennuksia. Suomen kieleen sana tulee englannin kautta latinan sanasta campus, joka on suomeksi "kenttä" tai "tasanko".

  

  ---

• Kenkä 200912.2.2010 klo 16:21

  Tässä portugalilaista kenkämuotia. Vain jalka puuttuu. Ihmettelen kyllä miten kenkä on näin suuri, koska azorilaiset jalat näyttivät pieniltä. Joskus jopa ällistyttävän pieniltä. Ilmeisesti liike, joka kenkiä myi, myi niitä turisteille, joissa sitten saattoi olla kookkaampaakin asiakaskuntaa. Kengät vaikuttivat monesti tyylikkäiltä, joskus tosin epäkäytännöllisiltä. Nyt kysymykseksi jää enää se, mitä varten ihminen pukeutuu. Tuntemani fyysikko oli sitä mieltä, että ihminen pukeutuu pysyäkseen lämpimänä. Itse arvelin pukeutumiseen liittyvän paljon myös niin sanottuja sosioloogisia tekijöitä.

  

  ---

• Suomenhevonen-sotahevonen -patsas8.2.2010 klo 02:44

  Päinvastaisista väitteistä huolimatta Seinäjoki on paitsi luonnonkaunis paikka niin myös kulttuurisesti mielenkiintoinen tutustumiskohde. Aaltokeskus Cityssä on jopa kansainvälisesti tunnettu nähtävyys, mutta toki muitakin nähtävyyksiä löytyy. Muiden muassa Suomenhevonen-sotahevonen -patsas.

  Mainittu patsas on kuvanveistäjä Herman Joutsenen tekemä, ja patsas paljastettiin 3.8.1997. Patsas on kunnianosoitus suomenhevoselle sen toiminnasta Talvi-ja jatkosodassa. Talvisodassa hevosia oli 64,000, joista 7000 menehtyi, 4000 etulinjassa. Jatkosodassa hevosia oli 45,000, joista 15,000 menetti henkensä 1944 viivytys- ja ratkaisutaisteluissa. Patsas on tehty pronsiin, ja se seisoo kivijalustalla, jonka kumpaakin kylkeä koristavat reliefit kuvaavat suomenhevosen työstä sota-ja rauhanajan palveluksessa.

  Suomen puolustusvoimilla ei ole enää käytössään hevosia, sillä viimeiset niistä huutokaupattiin tiettävästi 1990-luvun alussa. Nykyisin suomenhevosia käytetään paljon hevosurheilussa. Suuri osa suomenhevosista on ravureita tai ratsuja, mutta osa palvelee vielä työhevosinakin. 

  
   

  
   

  ---

• Suljettu kello 19 jälkeen2.2.2010 klo 14:46

  Valtakunnassamme lienee paljon tarpeetonta. Perustuslakia "rukkaava" työryhmä "pohdiskelee", kuinka presidentti tehtäisiin tarpeettomaksi, hetken päästä perustettaneen työryhmä "pohtimaan", mitä palveluja, etuisuuksia yms. ei tarvita, jotta niin sanotun hyvinvointiyhteiskunnan perustukset saataisiin säilytetyksi. Tuskin kukaan tosin on enää pitkään aikaan edes tiennyt, mikä hyvinvointivaltio on, mutta kuten tavallista, ihmiset puhuvat paljon välttämättä ymmärtämättä, mistä tai mitä puhuvat.

  Kuvassa on Lahden kaupungin linja-autoasema. Teemaan se liittyy sikäli, että sekin on tarpeeton kello 19 jälkeen illalla, koska se on silloin kiinni. Suunnittelija on ilmeisesti arvellut, ettei kukaan matkusta mainitun kellonlyömän jälkeen. Jonkun ehkä pitäisi kertoa suunnittelijalle ihmisen matkustamiskäytännöistä, koska talvipakkasella on sangen kylmä värjötellä odottamassa kulkuvälinettä, joka saattaa kaiken kukkuraksi olla myöhässä. Eritotenkin jos kulkuväline on juna, joka nykyaikaisen huipputeknologian aikakaudella on erityisen herkkä jäätymään niille sijoilleen.

  Kuvalla en mitenkään erityisesti osoita Lahden linja-autoasemaa, koska sama kummallinen lukitus esiintyy monella muullakin asemalla. Muiden muassa Seinäjoella. Sattui vain löytymään kesäinen kuva Lahden linja-autoasemalta. Sitä paitsi kamerani ohjeet kieltävät kuvaamisen pakkasella, joten tässäkin suhteessa voisi lähettää postia paitsi pappi Jaakobille myös sille kuuluisalle suunnittelijalle, joka kaikesta päätellen tekee vain vääriä asioita.

  

  ---

• Talvisia maisemia 201025.1.2010 klo 14:41

  Kuvassa lumen alta pälyilee maailmaa risuaita. Oikeastaan riukuaita, sillä aidan puut ovat mielestäni vahvempaa tekoa kuin risu. Monesti näkee kuitenkin risu- ja riukuaitaa käytettävän synonyymeina. Kuvan aita tosin lienee moderni sovellus riukuaidasta.

  Riukuaita, puinen viisto-, piste- tai pistoaita eli aidasaita tai särentöaita on perinteinen suomalainen ja pohjoiseurooppalainen maaseudulla käytetty aita. Aitatyypillä ei ole Suomessa yhtenäistä nimeä.

  Ristikkomerkki # (epävirallisesti myös risuaita, ruutu tai numeronmerkki) on merkki, jota käytetään englannin kielessä sanan number lyhenteenä (esimerkiksi #5 ’numero 5’). Merkkiä käytetään myös puhelimissa ja tietotekniikassa.

  Tietokoneissa # koodataan eri merkistöissä seuraaville arvoille:

  ASCII: 0x23
  Unicode: U+0023

  

  ---

• Törnävä, tammikuu 201018.1.2010 klo 15:58

  Tammikuu on vuoden ensimmäinen kuukausi ja pohjoisella pallonpuoliskolla se tarkoittaa keskitalvea, josta myös kuukauden nimen on arveltu saaneen alkunsa, sillä sana tammi on nimittäin tarkoittanut esimerkiksi hämäläismurteissa sydäntä tai ydintä ("sydänpuu") ja toisaalta napaa tai akselia(Wikipedia). Tammikuuta on kutsuttu myös sydänkuuksi. Tammikuussa on 31 päivää.

  Kuukauden latinankielinen nimi Ianuarius tai Januarius merkitsee Janukselle pyhitettyä kuukautta. Janus oli roomalainen porttien, ulko-ovien sekä kaiken alkamisen jumala, jonka tunnuksena oli kaksikasvoinen pää. Tammikuun keskilämpötilat eri puolella Suomea vaihtelevat. Vantaalla tammikuun keskilämpötila on noin -6 astetta, Lahdessa noin -7,8 astetta, Tampereella -8 astetta, Kuopiossa -10 astetta, Oulussa -11 astetta ja Sodankylässä -13,5 astetta.

  Kuvissa näkyy Törnävä tammikuisessa iltavalaistuksessa. Lunta on melkolailla paljon, samoin pakkasta. Parhaimmillaan pakkasta on ollut 24 celsius -astetta. Tosin paikallisia vaihteluja esiintyy.

  

   

   

  ---

• Talvi14.1.2010 klo 09:18

   

  Pohjoisella pallonpuoliskolla tähtitieteellisen määritelmän mukaan talvi alkaa talvipäivänseisauksesta 21. tai 22. joulukuuta ja päättyy kevätpäiväntasaukseen 20. tai 21. maaliskuuta. Eteläisellä pallonpuoliskolla vastaavasti talvipäivänseisaus on kesäkuun 20 tai 21 päivä ja tähtitieteellinen talvi jatkuu siitä syyskuun 20 . tai 21. päivään.

  Monissa meteorologisissa yhteyksissä talvi ja muut vuodenajat määritellään lämpötilan rajojen mukaan. Suomessa määritellään termiseksi talveksi se aika vuodesta, jolloin vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi pakkasen puolella. Terminen talvi ajoittuu selvästi myöhemmäksi kuin kaamosaika; esimerkiksi Suomessa vuoden kylmin lämpötila mitataan useimmiten helmikuussa.

  Kasvillisuuden lepokausi ajoittuu talveen, koska silloin on vähemmän auringonenergiaa käytettävissä yhteyttämiseen, ja lämpötila laskee usein niin alas, että jäätyvät nesteet voisivat rikkoa soluja. Eri kasvilajeilla on eri tapoja talvehtia: yksivuotiset kuolevat pois ja talvehtivat siemeninä, ja monivuotiset suojaavat tärkeät osansa tavalla tai toisella.
  Myös eläimillä on erilaisia talvehtimistapoja. Muuttolinnut siirtyvät pois ankarimman talven alueelta joko lauhkeammalle vyöhykkeelle tai jopa toisen pallonpuoliskon kesään.

  http://fi.wikipedia.org/wiki/Talvi

  

   

   

  ---

• Kuutamolla9.1.2010 klo 10:58

  Yleisnimenä kuu on planeetan luonnollinen kiertolainen. Joillakin planeetoilla on lisäksi renkaat. Ulomman aurinkokunnan raskailla planeetoilla on useita kuita ja uusia kuita löydetään koko ajan lisää.

  Maata kiertävän Kuun uskotaan syntyneen erillisenä taivaankappaleena noin 4,6 miljardia vuotta sitten. Tarkkaa selitystä Kuun synnystä ei tiedetä. Olettamuksia Kuun synnystä löytyy ainakin kaksi: toisen olettamuksen mukaan Marsin kokoinen protoplaneetta Thea olisi törmännyt nuoreen Maahan ja irrottanut tarpeeksi ainesta Kuun muodostumiseen. Toinen teoria kulkee kaappausteorian nimellä: Kuu olisi syntynyt muualla ja Maa olisi siepannut sen. Uskottavampana pidettäneen kuitenkin törmäysteoriaa.

  Kuun kuori koostuu kevyistä kivilajeista, kuten esimerkiksi gabrosta. Kuun suurin kraatteri on lähes 600 km:n läpimittainen Hertzsprung. Tunnetuin lienee paljainkin silmin näkyvä Tycho, josta lähtee sädemäisesti kirkkaita viiruja.13. marraskuuta 2009 NASA ilmoitti LCROSS-luotaimen havaintoihin pohjautuen, että Kuussa on suuri määrä jäätynyttä vettä.

  Ensimmäinen ihmisen matka kuunpinnalle tapahtui 21. heinäkuuta vuonna 1969, jolloin Kuuhun laskeutui kaksi astronauttia, Neil Armstrong ja Buzz Aldrin. Kaiken kaikkiaan Kuussa on käynyt 12 astronauttia vuosina 1969–1972.

  Kuvan torni mitä ilmeisimmin on Mustankallion vesitorni Lahdessa. Se on rakennettu Lahden kaupungin Kivimaan kaupunginosaan ja sen ylävesisäiliö on otettu käyttöön vuonna 1963.

  

   

  ---