Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin

Blogi aloitettu: 25.5.2007
Blogimerkintöjä: 917 kpl
  • Runni18.6.2016 klo 13:18

    Runni on kylä Iisalmessa Kiurujoen varrella. Wikipedia kertoo kylässä pitävän majaa kolmesataa taloutta. Runni on yksi Iisalmen merkittävimmistä perinnemaisemakohteista. Museovirasto on listannut Runnin kylpylän ja Saarikosken kanavan valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin Suomessa. Kylän nimi, Runni, tulee ruotsin kielen lähdettä tarkoittavasta sanasta ?brunn?.

    Kylpylätoimintaa Runnilla on harjoitettu 1700 ?luvulta alkaen. Virallisesti kylpylätoiminta aloitettiin vuonna 1904. 1750 ?luvulla löydettiin Runnin lähde, jonka rautapitoisella vedellä todettiin olevan terveyttä edistäviä vaikutuksia. Terveyslähteen ensimmäiset rakennukset ovat valmistuneet todennäköisesti jo 1760-70 ?luvuilla.

    Vuosisadan vaihteessa perustettiin Runninlähteen Osakeyhtiö, joka rakennutti lähdeveden juojille hotellin vuonna 1904 ja käynnisti samalla kylpylätoiminnan erilaisine hoitopalveluineen. Monet kuuluisat suomalaiset ovat viettäneet kesiään Runnin kylpylässä, esimerkiksi: Gallen-Kallela, Järnefeltin veljekset, Väinö A. Sola, Aino Ackte, Oskar Merikanto, Yrjö Kilpinen, Toivo Kuula, Leevi Madetoja, Juhani Aho, L. Onerva, Eino Leino ja marsalkka Mannerheim ja sisarensa Sophie Mannerheim.

    Kylpylähotellin kahteen kerrokseen sijoitettuihin, kuuluisuuksien mukaan nimettyihin, huoneisiin kuuluvat muiden muassa WC, suihku, TV ja langaton nettiyhteys.

    Kuva Runnin vanhasta kartanohotellista on otettu noin kello yhdeksän aikaan aamulla pari tuntia kestäneen proteiinipitoisen ateriarupeaman jälkeen. Aterian, joka koostui prinssinakeista, lihapullista, kananmunista ja pekonista. Hotellin televisiossakin olivat ääniasetukset kohdallaan niin että iltapäivän potkupallo-otteluistakin kuuli selostukset.

    Lisää Runnista voi lukea osoitteesta:

    http://runninkyla.jimdo.com/sitemap

    Runni


  • Perhosvaikutus1.6.2016 klo 23:03

    Perhosvaikutus eli perhosefekti, butterfly effect, on kaaosteoriassa esitetty ajatus siitä, että perhosen siivenisku maapallon toisella puolella voi saada aikaan myrskyn toisella puolella maapalloa. Vaikutus ymmärretään epälineaarisessa järjestelmässä olevaksi ominaisuudeksi, jossa pienet muutokset alkutilassa tai välivaiheissa aikaansaavat suuria muutoksia jossakin tapahtumaketjussa.

    Perhosvaikutuksen keksijäksi mainitaan meteorologi Edward Lorenz, joka vuonna 1961 havaitsi sääennusteisiin liittyvässä tutkimuksessaan, että tulevan säätilan arvioinnissa alkuarvojen pienikin heitto saattoi aiheuttaa ketjureaktion, joka muuttaa lopputuloksen ajan myötä täysin erilaiseksi kuin mitä alkuarvoista saattaisi ensi näkemältä päätellä.

    Oheinen kuva on otettu 11.5.2016 klo 17.52.54. Kuvassa on, kuten arvata saattaa, perhonen. Kysymyksessä näyttäisi olevan neitoperhonen, jonka levinneisyys ulottuu myös Etelä-Pohjanmaalle. Neitoperhonen on Suomessa tulokaslaji, joka on vasta 1960 ?luvulta lähtien alkanut esiintyä maassa. Pitkään harvinaisena pidetty laji on nykyään yleinen Etelä-Suomessa, mutta levinneisyyden raja kulkee jo Vaasa-Kuopio ?linjalla. Neitoperhosen kerrotaan lentävän kahdessa sukupolvessa, ensimmäinen sukupolvi lentää maaliskuusta kesäkuuhun ja toinen heinäkuusta lokakuulle. About.

    Kuvan yksilöä voi hyvin pitää jopa linssiluteena, koska ehdin käydä hakemassa sisältä kameran, säätää sen ja vielä etsiä sopivan kulman edes jonkinlaisen kuvan aikaansaamiseksi. Kuvan ottamisen jälkeenkään otus ei lähtenyt minnekään, mutta laittoi sen sijaan siipensä suppuun ja jäi sitten kököttämään niille sijoilleen. Perhosvaikutus huomioon ottaen on mielenkiintoista nähdä aiheuttiko neitoperhosen esiintyminen PD:n kamerassa sen, että kiky-kaatuu. Voimillehan se käy, jos pitää paiskia työtä aikaisempaa enemmän saati sitten poseerata minuuttikaupalla kameralle.

    Neitoperhonen


  • Palsankoski25.5.2016 klo 23:07

    Palsasuo on suotyyppi, josta löytyy turvekumpuja, palsoja. Palsasuot koostuvat palsakummuista ja niiden väleissä olevasta aapasuosta. Suomessa palsasoita löytyy lähinnä puurajan tienoilta pohjoisimmasta Lapista.

    Palsojen lisäksi palsasuon tietämissä esiintyy pounuja. Pounukot ovat palsasoiden reunarämeitä. Palsasuot ovat aapasuon muunnos, jossa vuoden keskilämpötila on alle -1 celsiusastetta.

    Palsoja muistuttavia pingoja löytyy Kanadasta ja Alaskasta, mutta ne ovat enemmän kivi- ja soramuodostelmia kuin turpeisia. Siperian soraisia pingoja kutsutaan bulkunjakeiksi. Bulkunjakit voivat olla jopa kymmenen metriä korkeita.

    Palsojen arvellaan syntyneen Suomen Lappiin 5000 ? 2000 vuotta sitten. Palsoilla kasvaa lakkaa, saroja sekä vaivaiskoivuja ja suopursuja.

    Palsankoski on koski Multialla. Se on yksi kolmesta koskikalastusalueen koskesta paikkakunnalla. Muut kosket ovat Housukoski ja Käpykoski.  Multia on 1700 asukkaan kunta Keski-Suomessa. Siellä sijaitsee myös Kiiskilänmäki, keskisen Suomen korkein kohta. Multia tunnetaan myös potkukelkkailun MM ?kilpailuista, jotka järjestetään vuosittain helmi- maaliskuussa.

    Kiiskilänmäki sijaitsee Multialla Nikaranperällä. Mäki kohoaa 268,8 metriä merenpinnan yläpuolelle. Mäelle on vuonna 2004 rakennettu 20 metriä korkea näkötorni ja sen lähistölle laavu. Matkaa Multian keskustasta Kiiskilänmäelle kertyy 24 kilometriä (Wikipedia).

    Palsankoski


  • Ihmisiä suviyössä19.5.2016 klo 15:49

    Taiteen tekeminen kuvankäsittelyn keinoin vaikuttaa mielenkiintoiselta. Se taas onko allekirjoittaneen tuotokset taidetta, on oma lukunsa, etten sanoisi ongelmansa. Joka tapauksessa olen antanut nykyiselle tuotokselleni nimen ?Ihmisiä suviyössä?.

    Ihmiset suviyössä on puolestaan Frans Emil Sillanpään kirjoittama romaani vuodelta 1934. Valentin Vaala ohjasi kirjaan perustuvan elokuvan ?Ihmiset suviyössä? vuonna 1948. Koska omassa tuotoksessani on vain jokusia ihmisiä eivätkä suinkaan kaikki reilut seitsemän miljardia, niin katsoin oikeammaksi rajoittaa lukumäärän hieman epätäsmällisemmäksi.

    Teokseni yö ei luonnollisestikaan ole mikään yö, vaan itse asiassa yöttömin yö eli juhannus. Päivä kaiken lisäksi. Kuvan muuttaminen mustavalkoiseksi ja tummentaminen luovat kuitenkin vaikutelman yöstä kuten myös taivaalla ajelehtivat mustat sadepilvet.

    Alkuperäinen kuva on Kauhavan 2015 Lentäjien juhannus ?tapahtumasta. Vallin takaa löytyy kiitorata, jonka yllä lentäjät esittivät temppujaan. Allekirjoittanut poistui paikalta etsimään sateensuojaa, koska järjestyssääntöjen mukaan sateenvarjon mukaan ottaminen paikalle oli kielletty. Ainakin osalta maksaneista katsojista.

    Muinaisen Egyptin taiteelle oli ominaista jäykkyys, kaksiulotteisuus ja runsas värien käyttö. Kuvissa ihmisten kasvot ja jalat kuvataan aina sivulta päin, sen sijaan rintakehä ja kädet suoraan edestä. Omalle taiteelleni tunnusomaista on ihmisten kuvaaminen takaapäin sellaisena kuin ihminen näyttää. Sen lisäksi esitän ihmiset pääsääntöisesti mustina. Yhden värin käytöllä pyrin säästämään luonnonvaroja. Säästöähän siitäkin kertyy, jos käyttää vain yhtä väriä sen sijaan että lähtisi roiskimaan kaikilla mahdollisilla.

    Musta on väri, jonka ihminen aistii, kun kohteesta ei heijastu lainkaan valoa. Heijastamisen sijaan musta pinta imee kaiken valon. Musta ei ole spektrin väri eikä sillä ole mitään tiettyä valon aallonpituutta.

    Ihmisiä suviyössä


  • Lenkkipolku Hämeessä7.5.2016 klo 15:11

    Kuvataide kuvaa, yhdistele ja sommittelee silmällä havaittavia elementtejä, kuten muotoja, ulottuvuuksia, valoa ja värejä. Kuvataiteen perinteisiä lajeja ovat kuvanveisto, maalaus, piirustus, taidegrafiikka ja valokuvataide. Kuvataiteisiin tai visuaalisiin taiteisiin luetaan toisinaan myös arkkitehtuuri, mutta ei yleensä käyttöesineisiin kohdistuvaa muotoilua, joka yhdistetään taideteollisuuteen (Wikipedia).

    Maalaustaide on yksi kuvataiteen pääalueista. Kuvia ihmiskunta on maalannut paljon pitempään kuin kirjoittanut tekstiä. Maalaus on kaksiulotteinen esitys, kuva, jossa väriainetta on levitetty maalausalustalle. Piirustus perustuu tavallisesti viivoihin, maalaus puolestaan värikkäisiin pintoihin.

    Suomen taiteen kultakaudeksi kutsutaan vuosia 1880-1910, jolloin suomalaiselle taiteelle luotiin kansallinen ilme ja se nousi kansainvälisesti tunnetuksi. Aikakauden keskeisin hahmo oli Akseli Gallen-Kallela. Muita kulta-ajan kuvataitelijoita ovat Albert Edelfelt, Magnus Enckell, Hugo Simberg, Pekka Halonen, Eero Järnefelt ja Helene Schjerfbeck.

    Mistä kultakausi alkaa ja mihin se loppuu, on vaikea sanoa. Joskus puhutaan myös varhaisesta kultakaudesta, jolla tarkoitetaan ajanjaksoa 1860-1880. Joka tapauksessa suomalaisuus oli ajankohtainen aihe jo tuolloin. Monet suomalaiset taiteilijat lähtivät ulkomaille taidetta opiskelemaan. Suosittu kaupunki kultakauden taidemaalareille oli Düsseldorf Saksassa.  Pääasiallinen tyylilaji oli maisemamaalaus ja historiallinen maalaus. Maisemamaalausta edustavat Hjalmar Munsterhejlm, Werner Holmberg ja Berndt Lindholm.

    Postitie Hämeessä on Werner Holmbergin maalaus vuodelta 1860. Maalauksessa postikärryt ajavat metsän läpi mutkaista tietä. Teos on maalattu Düsseldorfissa. Tästä inspiroituneena päätin tehdä maalausta muistuttavan valokuvan otsikolla ?Lenkkipolku Hämeessä?. Tekniikkana on käytetty kuvan käsittelyä palettiveitsen tapaan. Kuva puolestaan on Lahden Radiomäeltä.

    LahtiRadiomäki 


  • Hyvää bara vatten juhlaa 201630.4.2016 klo 13:53

    Niinpä on tämäkin vuosi edennyt siihen kohtaan, että on aika juhlia kansainvälistä työläisten mielenosoituspäivää. Toisin sanoen vappua. Sikäli mikäli Suomen talouden kuntoon paneminen vaatii entisestäänkin räväkämpiä joustoja, niin varmaan vapun nimikin siitä vielä muutetaan jossakin yhteiskuntasopimusneuvottelussa jos ei nyt vallan kansainväliseksi niin ainakin kansalliseksi työväestön joustojuhlaksi. Juhlaksi, jossa naukkaillaan kuohujuoman sijaan pelkkää vettä, jonka myynti, luultavasti sekin, säädetään tapahtuvaksi Alkossa. Todennäköisesti lastensuojelu ja kansanterveys vaativat tätä. Vesihän alkaa olla jo viinaakin myrkyllisempää.

    Bara vatten ?juhla on jo ikivanha. Euroopassa keltit ja germaaniset kansat viettivät kesän alkamisen juhlaa toukokuun alussa. Juhlamenoihin kuului oleellisena osana kokkojen polttaminen. Tästä juhlasta käytettiin nimitystä Beltane, johon kuului mainitut kokkotulet, joiden uskottiin edistävän karjan hedelmällisyyttä. Beltane tarkoittaa ?hyvää tulta?. Saksassa vappuyö tunnetaan erityisesti noitien ja taikuuden yönä.

    Muinaissuomalaiset viettivät myös kevään juhlaa, helaa, eli toukojuhlaa. Silloin pelloille ja muille avoimille paikoille sytytettiin kokkoja eli helavalkeita. Juhlissa juotiin simaa ja tanssittiin. Germaanikansojen kokkotuliperinne jatkuu myös nykypäivän Ruotsissa, lähinnä Sveanmaalla. Suomessa vappukokkojen polttaminen on harvinaista ja sen mainitaan keskittyneen ruotsinkielisille paikkakunnille.

    Nimi Vappu tulee 700 ?luvulla eläneestä baijerilaisesta abbedissa Valburgista. Vappua on juhlittu Suomessa keskiajalta lähtien ensimmäinen toukokuuta, joka on Valburgin pyhimykseksi julistamisen merkkipäivä.

    Useissa maissa Vappu on tullut juhlapäiväksi työväenliikkeen myötä. Työväenliike valitsi 1800 ?luvun lopulla vapun kansainväliseksi juhlapäiväkseen. Työläisten kansainvälisen juhlapäivän alkujuuret ovat Yhdysvalloissa. Toukokuun ensimmäisenä päivänä 1886 järjestettiin Yhdysvalloissa laaja yleislakko, jossa vaadittiin kahdeksantuntista työpäivää. Lakkoa seuranneissa mellakoissa, Haymarketin verilöylyssä, kuoli useita työläisiä ja poliiseja.

    Pariisissa 1889 kokoontunut Toinen internationaali päätti, että Haymarketin marttyyreja muistettaisiin maailmanlaajuisesti ensimmäinen toukokuuta 1890. Ajankohta määrättiin kansainväliseksi työläisten mielenosoituspäiväksi.

    vappu2016


  • Kiipeäminen Kariniemen huipulle19.4.2016 klo 18:10

    Huippujengi on MTV3 ?kanavalla keväällä 2016 esitettävä televisiosarja, jossa kahdeksan julkisuuden henkilöä lähtee tarpomaan Perussa sijaitsevan Tocllraju ?vuoren huipulle. Andien vuoristoon kuuluva huippu on 6030 metriä korkea. Ohjelmassa kilpaillaan siitä, kuka ehtii ensimmäisenä kukkulan huipulle tietää Wikipedia.

    Kariniemi sijaitsee Lahden keskustan länsipuolella Kartanon kaupunginosassa Lahden kisapuiston ja Pikku-Vesijärven puiston läheisyydessä. Pikku-Vesijärven puiston alueella toimi vuodesta 1958 alkaen kesäteatteri lähes neljäkymmentä vuotta. Nykyisin teatteria ei  enää ole ja lipunmyyntikojukin on muutettu terassimalliseksi kioskiksi. Teatterin katsomo toimii tällä haavaa puistossa aikaansa viettävien oleskelupaikkana. Pohjoisessa Kariniemi rajautuu Kariniemen mäkeen, jonka päällä komeilee Lanu ?puisto (Wikipedia).

    Mitä tekemistä huippujengillä ja Kariniemellä on keskenään? Ei välttämättä mitään. Nyt vain sain ajatuksen huippujengistä kiivetä Kariniemen mäen päälle katselemaan kevään edistymistä. Sen sijaan perulaiselle vuorelle kiipeäminen ei olisi tullut mieleenkään. Esimerkiksi lentokone kulkee helposti kymmenessä tuhannessa metrissä ilman että tarvitsee kuulua sen kummemmin jengiin kuin mihinkään muuhunkaan. Korkean paikan pelko on sitä paitsi mukavampi kokea lentokoneessa istuen. Tosin Kariniemen mäen päälle kiipeäminen Lahden sataman kahvilasta vaati hieman ponnistelua, koska mäki oli Vesijärven puolelta osittain jäässä. Joka tapauksessa kahvilassa nautittu kahvivoileipä mahdollisti mäen päälle kiipeämisen ainakin sikäli ettei energia loppunut kesken.

    Kariniemen mäki on keväisin kuuluisa paitsi lintujen esiintymispaikkana niin myös valko- ja sinivuokkojen kasvualustana. Pääasiallinen syy mäen päälle kiipeämiseen oli selvittää joko sinivuokko kukkisi 4.4.2016 klo 17.53. Lopputuloksen voi tarkistaa oheisesta kuvasta.

    Sinivuokko442016 


  • Helsinki by night4.4.2016 klo 22:30

    Hämmästyksekseni havaitsin Helsingistä löytyvän huoneistoja, joita käytetään syömiseen. Olen kuvitellut, että syöminen kuuluu vain agraariyhteisöissä harjoitettaviin aktiviteetteihin. Urbaanin yhteisön kuvittelin elävän kulttuurista.

    Viimeaikaisten mediatietojen mukaan porvaristo ei näy pitävän ruumista kulttuurin osana, vaan tuomitsee ruumiinkulttuurin muiden muassa ministerin arvovaltaa alentavana asiana. Tätä mieltä on kuuleman mukaan koko elinkeinoelämä. Siis porvaristo ylipäätään.

    Koska nimenomaan ruumis tarvitsee ravinnoksi kutsutta ainetta, niin tästä voi päätellä, ettei ainakaan porvari tarvitse ruokaa, koska mitäpä porvari ilman ruumista ruualla tekeekään. Porvarin voinee tästä syystä määritellä protestanttiseksi etiikaksi ja kapitalismin hengeksi. Tosin etiikka lienee tässä yhteydessä lähinnä retoriikkaa. Kapitalismi sen sijaan lienee porvarismin ydinasia kilpailukykyloikkineen kaikkineen.

    Joka tapauksessa Konstan Möljä Helsingin Hietalahdessa on ravintola, jossa syödään. Ravintola on saanut nimensä sen perustajalta Seppo Huunoselta, jonka isoisä oli Viipurin Uuraan satamassa ahtaajana työskennellyt Konsta. Möljä taas on merenkulun sanastoa ja tarkoittaa satamalaituria. Ravintola on perustettu vuonna 1981. Ravintolan sisustuksen on suunnitellut ja kerännyt ravintolan perustaja.

    Uuras, Vysotsk, on nykyään Venäjän Leningradin alueen Viipurin piirissä sijaitseva satamakaupunki, kaupunkikunta, satama, rautatieasema ja saari (Wikipedia).  Uuras sijaitsee Viipurinlahden keskiossassa, noin 15 km Viipurin kaupungista lounaaseen. Uuras on tärkeä öljy-, hiili- ja rahtisatama ja rajavartioston tukikohta. Saareen pääsee siltaa pitkin autolla.

    Uuraan asukasluvuksi vuonna 2010 on mainittu 1244 ihmistä. Kaupunkia pidetään Venäjän pienimpänä. Talvisodan loppuvaiheessa kaatuneen Neuvostoliiton sankarin, konekiväärimies Kuzmo Vysotskin mukaan Uuraan nimeksi tuli vuonna 1948 Vysotsk.

    Seppo Huunonen on suomalainen elokuvaohjaaja, -käsikirjoittaja ja ?tuottaja sekä kuvanveistäjä. Tunnetuin hänen ohjaamistaan elokuvista on Lampaansyöjät.

    Helsnk 


  • Pahat henget karkotettu30.3.2016 klo 20:22

    Pääsiäiskokko on pääsiäislauantaina tai sitä seuraavana yönä poltettava rovio. Tapa esiintyy pääsääntöisesti Pohjanmaalla. Uskomuksen mukaan kokonpolttamispäivänä Jumalan suojeleva vaikutus on pienimmillään, joten kokkoja alettiin polttaa pahojen henkien karkottamiseksi. Uskottiin, että mitä enemmän kokosta nousi savua ja kipinöitä, sitä parempi. Noidat ja pahat henget eivät päässeet savun ja kipinöiden läpi ihmisiä vahingoittamaan.

    Kuvan kokko ennen sytyttämistä antaa aiheen uskoa, että savua ja kipinöitä on tiedossa. Onhan tunnettu asia, että vihreät havupuun oksat tuottavat ainakin sankan savun. Sen sijaan vihreät havupuun oksat ovat huonoja syttymään. Ilmiö muistuttaa hieman Asikkalan puisia rattaita. Asikkalan puisia rattaita ei tiettävästi poltettu, mutta niiden ongelma oli se, etteivät ne tahtoneet liikkua edes alamäessä. 

    Pääsiäiskokko2o16

    Kokko saatiin kuin saatiinkin viimein syttymään. Vaikea vielä tässä vaiheessa sanoa, oliko kokon palamaan saattaminen vaikeampi toimenpide kuin yhteiskuntasopimuksen synnyttäminen. Ajalla mitattuna tuskin, sillä pahojen henkien karkottamiseen päästiin ehkä puolen tunnin sisällä karkotuksen virallisesta alkamisajankohdasta.

    Pääsiäiskokko

    Etelä-Pohjanmaa on kuuluisa paitsi mattojen kaupallisesta tuotannosta niin myös modernista teknologiasta. Modernia teknologiaa edustaa paholaisten ja noitien torjunnassa käytettävät lennokit. Niillä voi helposti tarkistaa ympärillä liihottava pahat henget ja tarpeen vaatiessa karkottaa henget ikuisiksi ajoiksi.

    Lennokki 


  • Hyvää pääsiäistä 201623.3.2016 klo 22:51

    Pääsiäinen on kristinuskon vanhin ja tärkein juhla. Pääsiäistä vietettiin tosin jo 100 ?luvulla. Hiljainen viikko on hieman myöhempi ilmiö, jota ryhdyttiin viettämään 300 ?luvulla Jerusalemissa.

    Sana pääsiäinen on Mikael Agricolan keksimä ja tarkoittaa paastosta ?pääsemistä?. Myös synnistä pääseminen on yksi sanan tarkoituksista. Monissa kielissä sana on johdettu juhlan hepreankielisestä nimestä Pesah, esimerkiksi venäjäksi pasha ja ruotsiksi påsk. Englannin kielen easter ja saksan Ostern ovat puolestaan germaanista alkuperää.

    Kristinuskon pääsiäinen on vuosittain vietettävä juhla, jota vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen muistoksi. Juutalaisuudessa pääsiäinen on Egyptin orjuudesta vapaaksi pääsemisen muistojuhla.

    Siniset ruusut


Älypää tiedottaa

  • Pelaa uutta Suomipop-visaa!

    26.9.2025

    Älypään musiikkivisojen valikoima laajenee uudella Suomipop-visalla! Mikäli Kuumaan, Portion Boysin, Behmin ja muiden kotimaisten artistien musiikki on sinulle tuttua, tämä visa on juuri sinua varten! Laita siis suomipop soimaan ja testaa tietosi menneiden vuosien hiteistä ja viimeisimmistä uutuusbiiseistä!

    Pelaa Suomipop-visaa!

  • Älypää toivottaa hyvää juhannusta kaikille pelaajille!

    19.6.2025

    Juhannustaiat, sauna, kokko, tanssit, hyvä ruoka ja yötön yö, tämä kaikki on taas täällä - unohtamatta tietenkään Älypään Juhannus-visaa!

    Kaunista ja oikein hyvää juhannusta Älypään pelaajille!

  • Tällä viikolla selviää, miten Erika Vikman ja KAJ pärjäävät Euroviisuissa!

    13.5.2025

    Viisuihin voi virittäytyä vaikkapa pelaamalla Älypään Viisut-visaa, josta löytyy euroviisutunnelmaa aina viisujen alkutaipaleelta tähän päivään asti. Hauskaa euroviisuviikkoa Älypään pelaajille!

    Käy kokeilemassa Älypään viisuvisaa!

Lue lisää tiedotteita