Blogi - Phil Decker - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin

Blogi aloitettu: 25.5.2007
Blogimerkintöjä: 912 kpl

• Hyvää bara vatten juhlaa 201630.4.2016 klo 13:53

  Niinpä on tämäkin vuosi edennyt siihen kohtaan, että on aika juhlia kansainvälistä työläisten mielenosoituspäivää. Toisin sanoen vappua. Sikäli mikäli Suomen talouden kuntoon paneminen vaatii entisestäänkin räväkämpiä joustoja, niin varmaan vapun nimikin siitä vielä muutetaan jossakin yhteiskuntasopimusneuvottelussa jos ei nyt vallan kansainväliseksi niin ainakin kansalliseksi työväestön joustojuhlaksi. Juhlaksi, jossa naukkaillaan kuohujuoman sijaan pelkkää vettä, jonka myynti, luultavasti sekin, säädetään tapahtuvaksi Alkossa. Todennäköisesti lastensuojelu ja kansanterveys vaativat tätä. Vesihän alkaa olla jo viinaakin myrkyllisempää.

  Bara vatten ?juhla on jo ikivanha. Euroopassa keltit ja germaaniset kansat viettivät kesän alkamisen juhlaa toukokuun alussa. Juhlamenoihin kuului oleellisena osana kokkojen polttaminen. Tästä juhlasta käytettiin nimitystä Beltane, johon kuului mainitut kokkotulet, joiden uskottiin edistävän karjan hedelmällisyyttä. Beltane tarkoittaa ?hyvää tulta?. Saksassa vappuyö tunnetaan erityisesti noitien ja taikuuden yönä.

  Muinaissuomalaiset viettivät myös kevään juhlaa, helaa, eli toukojuhlaa. Silloin pelloille ja muille avoimille paikoille sytytettiin kokkoja eli helavalkeita. Juhlissa juotiin simaa ja tanssittiin. Germaanikansojen kokkotuliperinne jatkuu myös nykypäivän Ruotsissa, lähinnä Sveanmaalla. Suomessa vappukokkojen polttaminen on harvinaista ja sen mainitaan keskittyneen ruotsinkielisille paikkakunnille.

  Nimi Vappu tulee 700 ?luvulla eläneestä baijerilaisesta abbedissa Valburgista. Vappua on juhlittu Suomessa keskiajalta lähtien ensimmäinen toukokuuta, joka on Valburgin pyhimykseksi julistamisen merkkipäivä.

  Useissa maissa Vappu on tullut juhlapäiväksi työväenliikkeen myötä. Työväenliike valitsi 1800 ?luvun lopulla vapun kansainväliseksi juhlapäiväkseen. Työläisten kansainvälisen juhlapäivän alkujuuret ovat Yhdysvalloissa. Toukokuun ensimmäisenä päivänä 1886 järjestettiin Yhdysvalloissa laaja yleislakko, jossa vaadittiin kahdeksantuntista työpäivää. Lakkoa seuranneissa mellakoissa, Haymarketin verilöylyssä, kuoli useita työläisiä ja poliiseja.

  Pariisissa 1889 kokoontunut Toinen internationaali päätti, että Haymarketin marttyyreja muistettaisiin maailmanlaajuisesti ensimmäinen toukokuuta 1890. Ajankohta määrättiin kansainväliseksi työläisten mielenosoituspäiväksi.

  

  ---

• Kiipeäminen Kariniemen huipulle19.4.2016 klo 18:10

  Huippujengi on MTV3 ?kanavalla keväällä 2016 esitettävä televisiosarja, jossa kahdeksan julkisuuden henkilöä lähtee tarpomaan Perussa sijaitsevan Tocllraju ?vuoren huipulle. Andien vuoristoon kuuluva huippu on 6030 metriä korkea. Ohjelmassa kilpaillaan siitä, kuka ehtii ensimmäisenä kukkulan huipulle tietää Wikipedia.

  Kariniemi sijaitsee Lahden keskustan länsipuolella Kartanon kaupunginosassa Lahden kisapuiston ja Pikku-Vesijärven puiston läheisyydessä. Pikku-Vesijärven puiston alueella toimi vuodesta 1958 alkaen kesäteatteri lähes neljäkymmentä vuotta. Nykyisin teatteria ei  enää ole ja lipunmyyntikojukin on muutettu terassimalliseksi kioskiksi. Teatterin katsomo toimii tällä haavaa puistossa aikaansa viettävien oleskelupaikkana. Pohjoisessa Kariniemi rajautuu Kariniemen mäkeen, jonka päällä komeilee Lanu ?puisto (Wikipedia).

  Mitä tekemistä huippujengillä ja Kariniemellä on keskenään? Ei välttämättä mitään. Nyt vain sain ajatuksen huippujengistä kiivetä Kariniemen mäen päälle katselemaan kevään edistymistä. Sen sijaan perulaiselle vuorelle kiipeäminen ei olisi tullut mieleenkään. Esimerkiksi lentokone kulkee helposti kymmenessä tuhannessa metrissä ilman että tarvitsee kuulua sen kummemmin jengiin kuin mihinkään muuhunkaan. Korkean paikan pelko on sitä paitsi mukavampi kokea lentokoneessa istuen. Tosin Kariniemen mäen päälle kiipeäminen Lahden sataman kahvilasta vaati hieman ponnistelua, koska mäki oli Vesijärven puolelta osittain jäässä. Joka tapauksessa kahvilassa nautittu kahvivoileipä mahdollisti mäen päälle kiipeämisen ainakin sikäli ettei energia loppunut kesken.

  Kariniemen mäki on keväisin kuuluisa paitsi lintujen esiintymispaikkana niin myös valko- ja sinivuokkojen kasvualustana. Pääasiallinen syy mäen päälle kiipeämiseen oli selvittää joko sinivuokko kukkisi 4.4.2016 klo 17.53. Lopputuloksen voi tarkistaa oheisesta kuvasta.

   

  ---

• Helsinki by night4.4.2016 klo 22:30

  Hämmästyksekseni havaitsin Helsingistä löytyvän huoneistoja, joita käytetään syömiseen. Olen kuvitellut, että syöminen kuuluu vain agraariyhteisöissä harjoitettaviin aktiviteetteihin. Urbaanin yhteisön kuvittelin elävän kulttuurista.

  Viimeaikaisten mediatietojen mukaan porvaristo ei näy pitävän ruumista kulttuurin osana, vaan tuomitsee ruumiinkulttuurin muiden muassa ministerin arvovaltaa alentavana asiana. Tätä mieltä on kuuleman mukaan koko elinkeinoelämä. Siis porvaristo ylipäätään.

  Koska nimenomaan ruumis tarvitsee ravinnoksi kutsutta ainetta, niin tästä voi päätellä, ettei ainakaan porvari tarvitse ruokaa, koska mitäpä porvari ilman ruumista ruualla tekeekään. Porvarin voinee tästä syystä määritellä protestanttiseksi etiikaksi ja kapitalismin hengeksi. Tosin etiikka lienee tässä yhteydessä lähinnä retoriikkaa. Kapitalismi sen sijaan lienee porvarismin ydinasia kilpailukykyloikkineen kaikkineen.

  Joka tapauksessa Konstan Möljä Helsingin Hietalahdessa on ravintola, jossa syödään. Ravintola on saanut nimensä sen perustajalta Seppo Huunoselta, jonka isoisä oli Viipurin Uuraan satamassa ahtaajana työskennellyt Konsta. Möljä taas on merenkulun sanastoa ja tarkoittaa satamalaituria. Ravintola on perustettu vuonna 1981. Ravintolan sisustuksen on suunnitellut ja kerännyt ravintolan perustaja.

  Uuras, Vysotsk, on nykyään Venäjän Leningradin alueen Viipurin piirissä sijaitseva satamakaupunki, kaupunkikunta, satama, rautatieasema ja saari (Wikipedia).  Uuras sijaitsee Viipurinlahden keskiossassa, noin 15 km Viipurin kaupungista lounaaseen. Uuras on tärkeä öljy-, hiili- ja rahtisatama ja rajavartioston tukikohta. Saareen pääsee siltaa pitkin autolla.

  Uuraan asukasluvuksi vuonna 2010 on mainittu 1244 ihmistä. Kaupunkia pidetään Venäjän pienimpänä. Talvisodan loppuvaiheessa kaatuneen Neuvostoliiton sankarin, konekiväärimies Kuzmo Vysotskin mukaan Uuraan nimeksi tuli vuonna 1948 Vysotsk.

  Seppo Huunonen on suomalainen elokuvaohjaaja, -käsikirjoittaja ja ?tuottaja sekä kuvanveistäjä. Tunnetuin hänen ohjaamistaan elokuvista on Lampaansyöjät.

   

  ---

• Pahat henget karkotettu30.3.2016 klo 20:22

  Pääsiäiskokko on pääsiäislauantaina tai sitä seuraavana yönä poltettava rovio. Tapa esiintyy pääsääntöisesti Pohjanmaalla. Uskomuksen mukaan kokonpolttamispäivänä Jumalan suojeleva vaikutus on pienimmillään, joten kokkoja alettiin polttaa pahojen henkien karkottamiseksi. Uskottiin, että mitä enemmän kokosta nousi savua ja kipinöitä, sitä parempi. Noidat ja pahat henget eivät päässeet savun ja kipinöiden läpi ihmisiä vahingoittamaan.

  Kuvan kokko ennen sytyttämistä antaa aiheen uskoa, että savua ja kipinöitä on tiedossa. Onhan tunnettu asia, että vihreät havupuun oksat tuottavat ainakin sankan savun. Sen sijaan vihreät havupuun oksat ovat huonoja syttymään. Ilmiö muistuttaa hieman Asikkalan puisia rattaita. Asikkalan puisia rattaita ei tiettävästi poltettu, mutta niiden ongelma oli se, etteivät ne tahtoneet liikkua edes alamäessä. 

  

  Kokko saatiin kuin saatiinkin viimein syttymään. Vaikea vielä tässä vaiheessa sanoa, oliko kokon palamaan saattaminen vaikeampi toimenpide kuin yhteiskuntasopimuksen synnyttäminen. Ajalla mitattuna tuskin, sillä pahojen henkien karkottamiseen päästiin ehkä puolen tunnin sisällä karkotuksen virallisesta alkamisajankohdasta.

  

  Etelä-Pohjanmaa on kuuluisa paitsi mattojen kaupallisesta tuotannosta niin myös modernista teknologiasta. Modernia teknologiaa edustaa paholaisten ja noitien torjunnassa käytettävät lennokit. Niillä voi helposti tarkistaa ympärillä liihottava pahat henget ja tarpeen vaatiessa karkottaa henget ikuisiksi ajoiksi.

   

  ---

• Hyvää pääsiäistä 201623.3.2016 klo 22:51

  Pääsiäinen on kristinuskon vanhin ja tärkein juhla. Pääsiäistä vietettiin tosin jo 100 ?luvulla. Hiljainen viikko on hieman myöhempi ilmiö, jota ryhdyttiin viettämään 300 ?luvulla Jerusalemissa.

  Sana pääsiäinen on Mikael Agricolan keksimä ja tarkoittaa paastosta ?pääsemistä?. Myös synnistä pääseminen on yksi sanan tarkoituksista. Monissa kielissä sana on johdettu juhlan hepreankielisestä nimestä Pesah, esimerkiksi venäjäksi pasha ja ruotsiksi påsk. Englannin kielen easter ja saksan Ostern ovat puolestaan germaanista alkuperää.

  Kristinuskon pääsiäinen on vuosittain vietettävä juhla, jota vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen muistoksi. Juutalaisuudessa pääsiäinen on Egyptin orjuudesta vapaaksi pääsemisen muistojuhla.

  

  ---

• Maisema-arkkitehtuuria Kyrönjoella11.3.2016 klo 23:45

  Maisema-arkkitehtuuri tarkoittaa ympäristön esteettistä olemusta ja muotoilua. Maisema-arkkitehtuuri sisältää aisteilla havaittavien ympäristöä muovaavien tekijöiden lisäksi kulttuurisidonnaisia ja sosiaalisia arvoja. Maisema-arkkitehtuuri on sekoitus taidetta, luonnontieteitä ja tekniikkaa. Maisema-arkkitehtuuri on aikasidonnaista ja elää vuodenaikojen mukaan. Luonnonprosessit kuten veden kiertokulku, vuodenaikojen vaihtelu ja sääolot vaikuttavat maiseman ja arkkitehtuurin luonteeseen. Maisema-arkkitehtuurin rakennusaineita ovat perinteisten rakennusmateriaalien lisäksi kasvillisuus, maaperä, vesi, valo ja varjo.

  Käytännössä maisema-arkkitehtuuri tarkoittaa esimerkiksi asuinympäristöjen, julkisten puistojen ja viheralueiden suunnittelua, kaavoitukseen liittyvää alueiden käytön suunnittelua sekä ympäristön kunnostamisen suunnittelua. Suomessa on harjoitettu puutarha- ja maisema-arkkitehtuuria keskiajalta lähtien. Turun seudulla luostareihin perustettiin puutarhoja, jotka olivat lähinnä hyötypuutarhoja. Puutarhoja perustettiin myös aateliskartanoihin ja säteritiloille, myöhemmin pappiloihin ja talonpoikaistiloille.

  1500 ?luvulla puutarhat olivat pienikokoisia, poikkeuksena linnapuutarhat ja kuninkaankartanot, joissa saatettiin käyttää myös ulkomaisia koristekasveja. Puutarhan kehitys oli hidasta ja puutarhoja löytyi lähinnä vain eteläisimmästä Suomesta.

  Puutarhat olivat 1500 ?luvulla edelleen hyvin pienimuotoisia, poikkeuksena tähän olivat linnapuutarhat ja kuninkaankartanot, joissa saattoi esiintyä myös ulkomaisia koristekasveja. Puutarhan kehitys oli hidasta, ja keskittynyt vain eteläisimpään Suomeen.

  1700 ? luvulla puutarhojen visuaalisuuteen ruvettiin kiinnittämään  huomiota ja koristekasvien käyttö lisääntyi. Puutarha oli tyypillisesti suorakaide, joka oli jaettu neljään osaan. Osat olivat hedelmäpuiden puutarha, kyökkiryytimaa, lääkekortteli ja kukkaiskortteli. Suuressa osassa maaseutua puutarha muotoutui edelleen vain tuotannon mukaan. Ihmisen lähin pihapiiri oli tyypillisesti puista hakattu, avoin ja luonnon ympäröimä.

  1800- luvulla englantilainen maisemapuutarha yleistyi Suomessa. Ensimmäiset julkiset kaupunkipuistot Suomessa 1800-luvun alussa olivat maisemapuutarhoja. Ne oli tarkoitettu erityisesti varakkaamman väen seurustelu ja näyttäytymispaikoiksi. Esimerkkinä mainitaan Esplanadin puisto, joka oli Helsingin ensimmäisiä kaupunkipuistoja.

  1900 -luvun alun jälkeen suosioon nousivat jugend-puutarhat, joille oli tyypillistä symmetria ja suoralinjaisuus. 30 -luvulta lähtien Suomessa on vaikuttanut vahvasti funktionaalinen, luonnonmukaisuutta korostava puutarhatyyli.

  Oheisessa kuvassa olen kehittänyt maisema-arkkitehtuurin käsitettä edelleen. Idean sain kosmetiikkateollisuudesta, jonka tuottamilla väriaineilla saadaan aikaiseksi lähes uutta luovia tuloksia. Niinpä sitten tyrkkäsin kuvan Kyrönjokeen ympäristöineen hieman keltaista maalia muutoin niin pinaatinvihreän maiseman piristykseksi.

   

  ---

• Englanti4.3.2016 klo 15:27

  Englanti on maa, joka sijaitsee pääosin Ison Britannian saarella. Englanti on osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa eli Britannian valtiota. Englanti kattaa 2/3 Ison Britannian saaresta. Lontoo on Britannian pääkaupunki. Iso Britannia on Euroopan suurin saari ja maailman yhdeksänneksi suurin. Väestöä Isossa Britanniassa on maailman saarista kolmanneksi eniten Jaavan ja Honshun jälkeen.

  Englanti oli olemassa jo kauan ennen kuin siitä muotoutui kuningaskunta. Nykyisin Englanti on osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa, johon kuuluvat myös Skotlanti, Wales ja Pohjois-Irlanti. Kaikkia Yhdistyneen kuningaskunnan neljää osaa hallitsee yhteinen monarkki.

  Englantia on hallinnut joukko ?merkillisiä? hallitsijoita. Merkillisiä ainakin nimen perusteella, muiden muassa: Ethelred Neuvoton, Sven Haaraparta, Edmund Rautakylki, Knut Suuri, Harald Jäniksenkäpälä, Edvard Tunnustaja, Vilhelm Valloittaja.

  Vilhelm Valloittaja oli Englannin ensimmäinen normannikuningas 1066-1087. Hän syntyi aviottomana lapsena Falaisessa, Ranskassa. Mainitusta syystä, ilmeisesti, hänet tunnetaan myös nimellä William the Bastard. Normannit olivat skandinaavisperäinen, Normandian seudulle Ranskaan asettunut väestö, joka vaikutti keskiajalla muiden muassa Brittein saarilla ja Välimerellä.

  Juhana Maaton, John Lackland, oli myös yksi Englannin kuninkaista. Nimi juontaa juurensa siitä, että lukuisten vanhempien veljiensä vuoksi hänelle ei jäänyt yhtään perintömaata. Juhana Maaton tunnetaan edellisen kuninkaan Richard I Leijonamielen nuorempana veljenä.

  Ehkä kaikkein ?merkillisin? hallitsija on kuitenkin Henrik VIII (1491-1547), Tudor ?suvun toinen monarkki. Hän on tullut kuuluisaksi mm. kuudesta avioliitostaan ja siitä, että hänellä kerrotaan olleen valtaa enemmän kuin yhdelläkään muulla englantilaisella monarkilla. Henrikin sanotaan olleen intohimoinen uhkapeluri, taitava muusikko, kirjailija ja runoilija minkä lisäksi hän menestyi myös keskiaikaisen tenniksen pelaajana.  

  Viimeisinä vuosinaan Henrik VIII oli erittäin ylipainoinen, hän kärsi keripukista ja joi määrättömästi alkoholia. Ylipaino aiheutti hänelle liikkumisvaikeuksia ja säärihaavan. Kuollessaan kuninkaan painoksi on arvioitu 178 kiloa.Paitsi edellä lueteltuja sairauksia ja tauteja Henrikin on epäilty sairastaneen kuppaa. Myös Cushingin oireyhtymä mainitaan. Tautiluetteloon on usein liitetty myös malaria.

  Turnajaisonnettomuudessa vuonna 1536 Henrik VIII putosi ratsunsa selästä, jäi ratsunsa alle ja lojui kaksi tuntia tajuttomana. Mainittuja tauteja ja onnettomuuksia on pidetty selityksenä Henrik VIII:nnen luonteen ailahtelevuudelle ja aggressiivisuudelle.

  Seuraavassa Henrik VIII:n puolisot aikajärjestyksessä:

  Katariina Aragonialainen
  Anna Boleyn
  Jane Seymour
  Anna Kleveläinen
  Katarina Howard ( ruusu vailla piikkejä)
  Katariina Parr

  Lady Jane Grey oli Englannin kuninkaan Henrik VIII:n tyttärentyttären tytär. Hän tunnetaan nimellä ?yhdeksän päivän kuningatar? (10 ? 19. heinäkuuta 1553), tai vaihtoehtoisesti ?kolmentoista päivän kuningatar? (6 ? 19. heinäkuuta 1553), koska on epävarmaa milloin hän nousi valtaan ja milloin hänet syrjäytettiin. Yleisin versio on kuitenkin ?yhdeksän päivän kuningatar?. Kuningattaren valtakausi päättyi erilaisten juonittelujen jälkeen teloitukseen maanpetoksesta syytettynä.

  Kuva ei liity Englantiin mitenkään, vaikka äkkiseltään luulisi, että siinähän on The Tube, Lontoon metro. Ei, kysymyksessä on Riihimäen rautatieasema, jossa odotellaan pääsyä Seinäjoelle.

  

  ---

• Stailattu varis16.2.2016 klo 00:12

  Stailaus ?termi tuskin kuuluu suomalaisugrilaiseen kieliperheeseen. Sen verran omituiselta käsite kuulostaa. Mitään määritelmää ei ainakaan löytynyt. Wikipediakin oli harvinaisen vaiti. Mykkä suorastaan. Erinäköisiä ja kokoisia sisustus- ja talokauppaohjelmia seurannut tosin saattaa ymmärtää sen verran, että ainakin luulee tietävänsä, mitä sanahirvitys tarkoittaa. Kysymys lienee eräänlaisesta korjaavasta pintakäsittelystä. Siis kun esimerkiksi auton pellissä on ruosteen syömiä reikiä, niin paksu maali pintaan sutimalla autosta tulee ostajan silmissä houkuttelevampi kuin ilman paksua maalikerrosta. Sama pätenee myös talokaupassa. Mitä enemmän talo näyttää uudelta sitä todennäköisemmin se herättää enemmän ostohaluja.  Toinen mahdollisuus on myydä kohde niin huonossa kunnossa kuin mahdollista. Tässä tapauksessa hinta voi sitten olla todella korkea. Antiikki maksaa. Tästä syystä stailaukseen ja muuhun nykyajan kohkaamiseen kannattaa suhtautua varauksellisesti.

  Varis, Corvus corone cornix, on ihmisasutuksen liepeillä viihtyvä lintu. Sen pituus on 44-51 cm ja väritys suurimmaksi osaksi tuhkanharmaa lukuun ottamatta pään, kurkun, nilkan, siipien ja pyrstön mustaa väritystä. Nokka ja jalat ovat niin ikään mustat. Variksen ääni on käheää ja kovaa vaakkumista. Siitä huolimatta varista pidetään älykkäänä lintuna. Wikipedia tietää kertoa, että varis on osannut kiskoa ylös kalastajien siimoja ja syödä niistä kalat.

  Varis on kuvattu tähän siitä syystä, että aion stailata yhden virolaisen Pärnussa meren rannalla muutama vuosi sitten kuvatun variksen. Mitään muuta syytä stailaukselle ei ole kuin se, että aion katsoa, kuinka paljon linnun ulkonäkö stailauksella paranee. Stailaus on siis suoritettu per se, ilman myyntitarkoitusta.

  

  ---

• Leipuri Hiiva31.1.2016 klo 19:16

  Leipuri Hiivasta eivät aikakirjat tiedä kovin paljon kertoa. Se tiedetään, että hän asuu Kumputiellä ja se, että hänen tuotantolaitoksensa piipusta nousee savu. Tietämyksemme olisi varmastikin parempi, jos saisimme käyttöömme poliisin epäiltyjen rekisterin. Sillä ei ole sanottavaa merkitystä, ovatko poliisin tiedot oikeat, vaan se, onko rekisterissä merkintä. Tietämyksemme leipuri Hiivasta kasvanee tulevaisuudessa jahka poliisi, armeija ja sen jälkeen lukematon joukko luotettuja salaisuuden haltijoita saavat oikeuden verkkotiedusteluun ja tarvittaessa oikeuden tehdä verkkohyökkäys. Arvelen, että leipuri Hiiva on hetken päästä porvarillisen median kestosuosikki. Tai sitten ei, mikäli leipuri Hiiva kuuluu johonkin rahamiljonääririnkiin, jolla on tapana tehdä talletuksia paratiisisaarille.

  Kuvan savua lähes pikimustalle yötaivaalle tupruttava tuotantolaitos ei tosin ole sen enempää leipuri Hiivan pulla- kuin ruisleipätehdaskaan, vaan kysymyksessä on Seinäjoella toimiva turvevoimalaitos. Mutta jos näin ei olisi, niin yksi mahdollisuus voisi luonnollisesti olla se, että kysymyksessä olisi nimenomaan leipuri Hiivan tuotannollinen elintarvikealan yritys.

  Seinäjoella on paljon kiinnostavaa kuvattavaa. On Seinäjoki kaikkine vuodenaikoineen ja väreineen. On Alvar ?aallon arkkitehtuuria ja mittaamaton määrä pohjalaista peltomaisemaa. Niin ja tietysti latoja, joiden olemassaolon olemme saaneet tietää viimeistään Juhani Palmun tauluista. Eero Nelimarkka puolestaan on tuonut esille latojen ympärillä avautuvan peltomaiseman. Benjam Pöntisen valokuvat todistavat, että Palmu ja Nelimarkka ovat olleet asian ytimessä. Toisin sanoen he eivät ole maalanneet peltoja ja latoja omasta päästään. Monestihan taidetta pidetään fiktiona.

  Yllä oleva kirjoitus ei pyrki tekemään leipuri Hiivasta automaattisesti rikollista, vaan valtakunnan turvallisuuden takaamiseksi on nähdäkseni pyrittävä tekemään kaikki mahdollinen. Elämmehän parhaillaan hybridisodan ja trollitehtaiden aikakautta. Ainakin pitäisi selvittää käyttääkö leipuri hiiva tuotantolaitostaan asianmukaiseen tarkoitukseen ja noudatetaanko työpaikalla yötyötä koskevia lakeja ja asetuksia.

  Se tästä enää puuttuisi, että Kumputiellä höyryäisi trolli- eikä pulla- ja ruisleipätehdas. Kannattanee viedä pullaamon nurkalle vähintään yksi poliisin kamera-auto, ?kytikselle?. Tuomiokin tulisi suoraan postitse ilman turhia muodollisuuksia ja krumeluureja. Yhä kasvavilla sakkomaksuilla voimme sitten lyhentää valtion velkaa, tai mikä todennäköisempää, ottaa sitä lisää.

  

  ---

• Krassin kasvattamisesta26.1.2016 klo 03:07

  Ennen coriolis ?voiman vaikutuksen alaiseksi joutumistaan edellisen kuvan krassi näyttää nykyiseltä. Kysymyksessä lienee koristekrassi. Ainakin siitä päätellen, että kasvissa on kukka. Ihmiskunta tapaa käyttää kukkia koristeena. Lehmä sen sijaan syö kukan, jos sille päälle sattuu.

  Koristekrassit (Tropaeolum) on kasvisuku, joka pitää sisällään noin 80 yksi- ja monivuotista ruohoa. Valtaosa näistä kasveista on peräisin Andeilta. Suvun lajeista tunnetuin on isoköynnöskrassi (Tropaeolum majus). Se on kotoisin Etelä-Amerikasta, Bolivian, Kolumbian ja Perun alueilta. Kasvia viljellään lähinnä koristekasvina, mutta kasvin kukkanuppuja ja hedelmiä voidaan käyttää mausteena kapriksen tapaan.

  Säätila krassinkasvatukselle ei ole tällä haavaa otollinen. Kasvihuoneilmiön sijaan Etelä-Pohjanmaalla on vaikuttanut pikemminkin pakastevihannes ?ilmiö. Parhaimmillaan jossakin Nurmon alueella auton mittari osoitti miinus 31 astetta. Muutoinkin on ollut pakkasta yli 20 celsiusta. Luntakin on parisenkymmentä senttiä, joten se lienee krassille liikaa. Sen sijaan kolalla lumi lähtee liukkaasti, jos on ennen lumitöihin ryhtymistä syönyt riittävästi ja ottanut lumenkolaukseen sopivan asenteen.

  Yhteiskuntasopimustakin kuulutaan ryhdytyn hieromaan uudelleen. Edellinen sopimushan tiettävästi kaatui kumoon siitäkin huolimatta, että sopimuksen tekemisessä oli käytetty inhimillistä älyä. Jos vielä säätila kääntyy kesän puolelle, niin ei olisi maankaatoihme, vaikka Suomi kuntoon tulisikin. Jos ei muuten, niin pakolla ainakin. Kerrotaan.

   

  ---