Blogi - Phil Decker - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin

Blogi aloitettu: 25.5.2007
Blogimerkintöjä: 912 kpl

• Ulkonäköpaine13.7.2020 klo 15:08

  Ulkonäköpaine ahdistaa. Aina, kun paino on muutamia kiloja yli tavanomaisen, se iskee. Siis se ahdistus. Kysymyksessä lienee syömishäiriö. Melko yleinen sitä paitsi: ylensyöminen. Ruuan nauttiminen yli tarpeen. Kovin paha ei ongelma ole, vain muutama kilo, jotka lähtevät pois joko vähentämällä syömistä tai lisäämällä liikkumista. Tai tekemällä molempia samaan aikaan. Tosin liikkumisen ja syömisen yhdistäminen on taitolaji, siinä missä saunomisen ja syömisenkin, mutta onnistuu kyllä.

  Siihen aikaan, kun tavoittelin aikaa maratonilla kilojen seuraaminen oli erityisen tärkeää. Jo muutaman kilon kertyminen aiheutti sen, ettei maraton taittunut alle kolmen tunnin. Eikä painon tarvinnut olla edes rasvaa tai lihasta, vaan liika nestemäärä kehossa aiheutti sen, että matka meni pääasiassa nesteen poistamiseen. Jos paino oli 78 kiloa, niin maratonaika oli alle neljän tunnin. 74 kilolla pääsi 3, 15 aikaan. Ja kun paino oli noin 70 kiloa, niin aika oli 2.50 luokkaa, jopa paremmin, jos olisi jaksanut pari viimeistä kilometriä. 68 kilon massalla jaksaminen alkoi olla epävarmaa, joko jaksoi tai sitten katkesi. Sitä pienempää painoa ei kannattanut tavoitella, koska ihannepainotaulukko esittää ihannepainokseni 68-82 kiloa, joten noin väljä ihannepainotaulukko on suorastaan kiva.

  Olenkin sitä mieltä, että urheilulajeissa kullakin urheilijalla on oma optimipaino, jolla saa parhaan tuloksen. Suuremmin paino suoritukseen vaikuttavana tekijänä tuli ilmi saksalaisten mäkihyppääjien myötä. Tai ainakin yhden. Kestävyyslajien harjoittajat ovat kautta aikain olleet luuviuluja enkä ymmärrä miksi pikajuoksijankaan pitäisi olla lihasmöykky.

  Joka tapauksessa, jos urheilija näyttää läskiltä, niin hän todennäköisesti on läski. Enkä ihmettele, jos syntyy ulkonäköpaineeksi kutsuttu ilmiö. Arvelen kuitenkin, että tosiasian julki tuominen kriminalisoidaan siinä missä vihapuhekin. Onhan selvää, että läskiksi kutsuminen saattaa sisältää vihaa, tai peräti kiihottamista jotakin vastaan. Kuulin juuri teorian suomalaisista Euroopan älykkäimpänä kansana, jonka älykkyyden vaihtelu on niin pientä, että kaikki mahtuvat samaan älyn putkeen. Tästä seuraa sopuli-ilmiö, eli se, ettei tähän homogeeniseen älliin yksinkertaisesti mahdu enempää kuin yksi ajatus kerrallaan, totuudesta puhumattakaan.

  Oheen laitan taikajuoma-astian. Se sisältää tunnettua yhdistettä, jolla ei ole lihottavia ominaisuuksia, joten suorituskyvyn parantamiseksi juomaa kannattaa nauttia kohtuullisesti. Tai, kuten on tapana sanoa näinä päivinä, vastuullisesti.

  

  ---

• Heinänteko6.7.2020 klo 21:48

  Vuosi 2020 on ehtinyt heinäkuuhun. Wikipedia tietää, että heinäkuu on lämpimin kuukausi pohjoisella pallonpuoliskolla ja kylmin eteläisellä.

  Heinä puolestaan on heinäkasvien tai muiden ruohovartisten kasvien korsiintunutta kasvimassaa, jota käytetään pääasiassa rehuksi.

  Vanhassa maataloudessa heinä koottiin karjan talvirehuksi luonnon- ja puolikulttuuribiotoopeilta, kuten erilaisilta kuivan ja kostean maan niityiltä. Heinänviljely pelloilla tuli merkittäväksi maatalouden koneellistuttua ja maidontuotannon teollistuttua.

  Biotooppi eli luontotyyppi on eliöiden elinympäristö, jossa keskeiset ympäristötekijät ovat samankaltaiset. Biotyyppejä ovat esimerkiksi kuiva kangasmetsä, lehto, tuore kangasmetsä.

  Aiemmin heinä niitettiin viikatteella, haravoitiin kokoon yöksi ja levitettiin päiväksi, kunnes se kuivuttuaan kannettiin talteen joko latoon, pielekseen tai suovaan eli kekoon. Viikatteen korvasi sittemmin niitto- ja muut koneet, kuten pöyhin ja haravakone. Haravakoneella heinä koottiin karheiksi seipäille laittamista varten. Heinien kuivuttua seipäillä heinä ajettiin hevosvetoisilla kärryillä latoon.

  Ilman evoluution tuomia mukavuuksia suomalaiset olisivat pellolla tekemässä heinää. Ilmastonmuutoksen vaikutukset poliittiseen päätöksentekoon ovat kuitenkin lopettamassa senkin vähän heinäntekemisen, jota vielä harjoitetaan. Tehomaatalous uhkaa ilmastoa. Siitäkin huolimatta, että heinä sisältää paljon kuitua, jonka on todettu olevan hyväksi suolistolle. Eipä ihme, että lehmä on mielistynyt heinään. Se on tiennyt paljon ennen ihmistä heinän terveysvaikutukset. Lehmä on viisas eläin. Toisin kuin jotkut. Siis eläimet.

  Enemmän tai vähemmän valistunut arvaukseni kuvasta on se, että kysymyksessä on biotooppi. Lähes identtiset toopit löyvät niin Lahdesta, Kuopiosta kuin Jyväskylästäkin. Ainakin kaislat ja hyppyrimäet yhdistävät. Kuva on Lahdesta, Vesijärveltä.

  

  ---

• Hyvää juhannusta 202019.6.2020 klo 18:34

  Ilmastonmuutoksesta huolimatta näyttää olevan jälleen juhannus. Kerrotaan, että ilmastonmuutos merkitsee talven katoamista, kun ilmasto lämpenee. Tästä syystä ei olisi maankaatoihme, vaikka myös juhannus katoaisi. Kenties siten, että Salpausselän kisat järjestettäisiin tulevaisuudessa juhannuksena.

  Sitten kun porvaristo saa paikallisen sopimisen aikaiseksi, voidaan juhannus päättää paikallisesti ihan mihin ajankohtaan tahansa. Jos firman johtaja katsoo, että tammikuu on sopiva aika lähteä humalassa vesille, niin silloin mennään. Tai jos kassatilanne vaatii, niin ei kai mikään estä, vaikka porukalla päätettäisiin siirtää koko Johanneksen syntymää muutamalla sadalla vuodella.

  Joka tapauksessa tämä juhannus näyttää poikkeuksellisen aurinkoiselta. Ainakaan ei sada rakeita. Tiistai tosin alkoi valtavalla pamauksella, tuntui, että kivitalokin hypähti muutaman sentin ilmaan. Seuraavana päivänä asialle löytyi vastuullisesta mediasta selitys. Kysymyksessä oli yliäänipamaus. Sen aiheutti F/A -18 -monitoimihävittäjä. Tietoja syystä moiseen kiireeseen ei sen sijaan ole annettu. Luultavasti puolustusvoimat siinä antoivat kansalaisille muistutuksen kommunismin vaaroista.

  Juhannukseen pitäisi kuulua järven ranta ja kokko, mutta tällainen juhannus taisi olla viimeksi lapsuudessa, jolloin kokoonnuimme naapurin lasten rakentamalle kokolle Päijänteen rantaan juomaan mehua ja paistamaan makkaraa, joka oli, ihme kyllä, keksitty jo tuolloin. Viimeisin havaintoni juhannuskokosta on sekin jo pitemmän ajan takaa Hietaniemestä.

  

  ---

• Kertausharjoituksia7.6.2020 klo 21:49

  Kovin suuria vaatimuksia ei upseereille ole aina asetettu.Haapaniemen kadettikoulun pääsyvaatimuksista vuodelta 1783 tämä käy hyvin ilmi. Aatelinen (ei välttämättömyys), 13-15 vuoden ikä, katekismuksen tunteminen, hyvä sisälukutaito, välttävä kirjoitustaito ja neljä laskutapaa, pääsykokeen läpäiseminen (Wikipedia). Oppiaineetkin olivat peräti mielenkiintoisia: linnoitusoppi, tykistöoppi, matematiikka, piirustus, kaunokirjoitus, teologia, moraalioppi, historia, maantiede, ratsastus, miekkailu, ranskan, venäjän ja saksan kielet.

  Luultavasti tykistöoppia pitäisi kerrata, koska arvelen, että digitaalisuus on pesiytynyt tykistöönkin. Tuskin hevonen kiskoo enää tykkejä, koska jo muutama vuosikymmen sitten tätä tehtävää hoiti heikommin menestyvä aines. Oletan,että moderni tykki on robotti, joka osaa vähintään sen minkä aselajin kenraali, ellei enemmänkin. Ainakin shakissa robotti pieksee kaikki grand ynnä muut maisterit. Voittaminen vaatii erittäin pitkälle ulottuvaa epäloogista ajattelutapaa, joka yleensä tepsii loogiseen ajatteluun tottuneeseen robottiin.

  Kertaus olisi tarpeellistä myös Älypään peleissa. On joitakin kysymyksiä, joita ei kertakaikkiaan opi. Tai siis opi oikeita vastauksia. Yksi näistä epätoivon kysymyksistä on valtioiden seteleissä esiintyvät kirjaimet. Ne eivät mene kaaliin juuri ollenkaan, lukuunottamatta Suomen L ja Saksan X tunnuksia. Siksi laitankin tähän tavallisimmat muistin virkistämiseksi. Joten:

  Alankomaat P

  Italia S

  Irlanti T

  Ranska U

  Kreikka Y

  Portugali M

  Toinen epätoivon aihe on Australian lippu ja siinä olevat erilaiset tähdet. Ikään kuin niillä olisi viisauden kanssa joku tekeminen. Ylipäätään minkään muunkaan. Joka tapauksessa lipussa on yksi iso seitsensakarainen tähti, joka on valkoinen, kuten myös kaikki muutkin tähdet. Commonwealth Star ? Kansainyhteisön tähti, jonka sakarat edustavat kuutta alkuperäistä jäsenvaltiota ja yksi territorioita ja tulevia osavaltioita. Lipun oikealla puolella on Etelän risti -tähtikuvio. Etelän ristissä olevat tähdet ovat yhtä lukuunottamatta seitsenhaaraisia, mutta pienin tähti, ilmeisesti vain kiusaa tehdäkseen, viisisakarainen. Lipun vasemmassa yläkulmassa komeilee Ison Britannian Union Jack, eli Ison Britannian lipun kuva.

  Etelän risti on eteläisen taivaan tähdistö, pinta-alaltaan tähdistöistä kaikkein pienin. Siinä erottuu kirkas ja helposti tunnistettava ristin muotoinen kuvio, joka on antanut tähdistölle nimensä.

  

  ---

• Yhteiskuntaa korjaamaan1.6.2020 klo 18:20

  Näyttää olevan aika sanoa valittuja sanoja koulunsa päättäneille. Jostakin syystä. Joka tapauksessa opiskelujen päättyminen on traumaattinen kokemus. Monena yönä olen nähnyt saman painajaisunen, että jokunen kurssi on jäänyt suorittamatta ja pitäisi tehdä parannus.

  Mediapersoona kehotti valmistuneita tekemään viisaasti ja särkemään systeemin. Ennen systeemin särkemisestä käytettiin nimitystä vandalismi, mutta ehkä tämä termi on neutralisoitunut näinä päivinä, kuten moni muukin asia aina vodkaa myöten. Eihän siitäkään tule enää humalaan. Korkeintaan vesihumalaan.

  Siinä missä alkoholista niin myös vedestä saa tiettävästi myrkytyksen. Veden liika nauttiminen voi johtaa veren laimenemiseen ja elektrolyyttitasapainon menettämiseen eli hyponatremiaan (Wikipedia). Hyponatremialla voi olla vakavia haittavaikutuksia aivojen toiminnalle, kenties myös ajokunnolle, joten tässä ilmainen vihje viranomaiselle kehittää mittarit vesihumalan asteelle. Tai mitä turhia, jätetään arviointi oikeuslaitokselle, joka kyllä tietää, miten pahasti lakia on rikottu, vaikka itse lakia ei olisikaan.

  Johtopäätöksenä edellisestä voitaneen todeta, että ainakin kolme asiaa on haitallista aivojen toiminnalle: koulutus, alkoholi ja veden juominen. Koulutus on haitallista sikäli mikäli se todella johtaa yhteiskunnan särkemiseen eli vandalismiin.

  Oma viestini koulunsa päättäneille ei ole vandalismi, vaan se, että joku valovoimainen koulunsa päättänyt korjaisi yhteiskunnan. Tai jos tehtävä on yksin suoritettuna liian kuormittava, niin ainakin porukalla yrittäisivät kasata jonkin järjellisen kokonaisuuden siitä sekasotkusta, johon yhteiskunta on kaikkine rakenne- ynnä muine muutoksineen saatettu.

  Joissakin tapauksissa napakka hivautus saattaa tulla kysymykseen. Esimerkiksi allekirjoittaneen vuosia hyvin palvellut Citizen lakkasi eräänä päivänä käymästä, mutta kun kopautin kelloa pöydän kulmaan, niin käynti jatkui yli vuoden päivät. Pokka pitää tv -sarjasta tuttu Onslow näkyy myös oivaltaneen miten vikaantuneen saa taas toimimaan. Menetelmä toimii siis televisionkin tapauksessa. Myös ihmisen kohdalla menetelmästä on toimiva esimerkki. Kun Ali napautti Big Georgea Kinshasassa 1974, niin kopautus kantoi hedelmää vielä myöhemmällä iälläkin. Tapaus tunnetaan nimellä Rumble in the Jungle.

  Tästä jälkimmäisestä tapauksesta on tullut tunnetuksi niin kutsuttu rope-a-dope -taktiikka, joka on helposti muokattavissa yhteiskuntaa parantavaksi metodiksikin. Yleensähän yhteiskuntaa pidetään ylivoimaisena, mutta jos kansalainen, koulunsa päättänyt nuori, aikansa teeskentelee aikaansaamatonta tumpeloa, niin voi sitten yhtäkkiä yllättää yhteiskunnan vaikka huimalla oikean käden huitaisulla. Kyllä sellaisesta pitäisi paatuneimmankin tulla synnintuntoon. Ja jos yhteiskunta saadaan synnintuntoon, niin sittenhän se paranee ihan itsestäänkin. Siis se yhteiskunta.

  

  ---

• Hanhia kouluttamaan22.5.2020 klo 18:23

  Reipas ulkotyö lienee parasta näinä aikoina, jolloin vangitseminen on muodostunut suojeluksi ikäihmisen kohdalla, ja rikollista suojellaan normaalilta yhteiskunnalta laittamalla hänet vankilaan. Voi tosin olla, että juristi näkee asiassa jonkinlaisen logiikan, jota ummikko ei pysty rajoittuneisuudessaan näkemään. Siis logiikkaa. Myös työllisyys on ollut, tai ainakin olevinaan, yksi suurista huolen aiheista, kun näkymätön uhka vaanii maailman väestöä. Erityisesti yli 70 -vuotiaita. Turkissa muistaakseni suojelun raja on 65 -vuotta, joten siellä väki on ilmeisen suojeluntarpeista jo sangen varhaisessa vaiheessa. Joissakin valtakunnissa suojelun tarve alkaa, jos tekee epäsopivia tekoja, niin kutsuttuja valintoja. Arvostelee pättäjiä, esimerkiksi.

  Valkoposkihanhet ovat muodostuneet yhdeksi aikamme vitsauksista siinä missä muutkin suojelun kohteeksi joutuneet eläimet aina suurpetoja myöten. Suojelun logiikan mukaan tässäkin olisi johdonmukaisuuden vuoksi hyvä laittaa jonkinlainen raja sille, minkälaisia hanhia suojellaan. Yksi mahdollisuus olisi laittaa 70 vuoden ikäraja hanhillekin. Sitä nuoremmat hanhet voisi laittaa pataan ja syödä vaikka aamiaiseksi. Se auttaisi kummasti jaksamaan illalla suoritettavan juoksulenkin läpiviemistä. Kahviaamiainen piristää aluksi, mutta loppupäivästä alkaa hämärtää illan valoisuuden asteesta huolimatta.

  Nyt kun maataloustuotanto jo muutenkin kärsii pandemian torjumisesta viemällä pellolta jopa työläiset, niin valtakunnan ravinnonsaannin turvaamiseksi hanhet voisivat olla suoranainen pelastus. Ei muuta kuin laitetaan hanhet pakkaseen. Syömällä hanhia kohtuullisesti, niin ruoka riittää arvattavasti hyvinkin pitkälle, sillä hanhiparvet ovat sankat. Tuskin aurinko enää läpi paistaa. Ainakaan Vesijärvellä.

  Mutta jos hanhien suojelu on päässyt jo addiktion tasolle, niin voisihan jokusen hanhen jättää jäljellekin. Toimenpiteellä voitaneen pelastaa maapallon tuhoutuminen ainakin joksikin aikaa, eikä Greta Thunbergin tarvitsisi enää syyttää Suomea kaksinaismoralismista. Kyllä Suomessa on paljon enemmän moraalia kuin vain kaksi kappaletta jo muutoinkin. Ongelmaksi muodostuu enää se, miten estää hanhet syömästä viljelyksiä.

  Onneksi Suomen poliittinen järjestelmä tuottaa loistavia ideoita. Niin tässäkin tapauksessa. On esitetty ajatus, että hanhelle pitää varata oma pelto ja opettaa hanhi ruokailemaan juuri sillä pellolla, joka on hanhelle varattu. Suunnitelma on nerokas. Kovin monessa maassa sitä ei olisi kyetty keksimäänkään. Keksintö on Eri keeperiin verratava. Tosin Eri keeperiä kayttämällä hanhi pysyisi varmemmin omalla tontillaan, eikä lähtisi haahuilemaan vieraisiin kinkeripiireihin.

  Suomi on kuitenkin koulutuksen luvattu maa. Koulutusjärjestelmämme on maailman paras, joten se pystyy kyllä kouluttamaan hanhen siinä missä poliittisen päättäjänkin. Tosin sitä ihmettelen, miten huonoilla arvosanoilla nykyään pääsee hyvinkin korkealle ja toisaalta taas sitä, miten huippuarvosanoilla ei pääse minnekään. Joten hanhiongelma ratkeaa, kun hanhia varten muodostetaan oma koulutusohjelma aina ylimpiä tohtoritutkintoja myöten. Kun hanhelle saadaan riittävästi koulutusta, niin olen varma, että hanhi osaa, pystyy ja kykenee ruokailemaan juuri hänelle varatulla tontilla.

  Lahti voisi toimia tässä tiennäyttäjänä. Lahdessa hanhia on myytäväksi asti, kuvakieltä, joten yliopistotasoisen hanhienkoulutusohjelman luominen loisi kaupungille näyttävän imagon, joka tukisi myös kaupungin ympäristöpääkaupunkihanketta, joka ei toistaiseksi ole näkynyt juuri muutoin kuin katujen pesemisenä. Sitä en tosin tiedä pestäänkö katuja muutoinkin, vai vain siksi, että kaupunki on ympäristöpääkaupunki vuosimallia 2021. Jos näin on, niin pesu on aloitettu kyllä liian aikaisin. Ehkä olisi syytä, että kaupunki kehottaisi kansalaisiaan pyyhkimään jalkansa ennen kadulle astumista, tai pysymään sisätiloissa. Sisätiloissa pysyminen laajemminkin tervehdyttäisi paitsi Lahden, niin myös suuren osan Suomea. Onhan Lahti sentään suuri kaupunki.

  

  ---

• Ihmeellinen kasvomaski15.5.2020 klo 15:36

  Maailman ymmärtäminen alkaa olla ylivoimainen tehtävä. Itse asiassa ymmärtäminen ylipäätään. Erityisesti VTT:n ymmärrys on omaa luokkaansa. Muista puhumattakaan.

  Joka tapauksessa on hyvä, ettei kasvomaski suojaa käyttäjäänsä, vaan muita. Sitä en ymmärrä, miksi maski ei suojaa minua, mutta jos annan maskin kaverilleni, niin häntä se suojaa. Olisi kiva kuulla, millainen kangas tällaisessa maskissa on, kangas, joka suojaa toista mutta ei toista. Materiaalin täytyy olla hyvin selektiivinen, kuten asiat maailmassa yleensäkin, tai ainakin valintatilanteissa.

  Jos verhokankaasta tehty maski suojaa edes vähän, niin luulisi, että se suojaa vähän niin käyttäjäänsä kuin muitakin. Mutta ei. Tämmöinen maski suojaa vain muita, ei itseä. Television uutisankkurikin olisi voinut laittaa maskin pikemminkin vaikka kameramiehen päähän kuin omaansa, koska uutisesta saattoi välittyä väärä mielikuva.

  Uskoani tieteeseen ei horjuta mikään. Olen yhtä lujauskoinen kuin Greta Thunberg. Tiede kyllä kertoo, ettei ilmakehä suinkaan suojele meitä, vaan meidän pitää suojella ilmakehää, niin ja tietysti pääoman karttumista. Ongelma on tosin siinä, että villinä rehottava suojelu on haitallista pääoman karttumiselle, vaikka leveästi hymyilevä yrittäjien nokkamies olikin jo innoissaan yritysten kannattavuuden tukemisesta. Moni tosin kuvitteli, että tarkoitus oli korvata vain tappioita eikä terästää voitontuottoa

  Kenelläkään ei liene mitään sitä vastaan, että rahaa jaetaan yrityksille, mutta kun sitä seuraa niin kutsuttu kipupaketti, niin ylenmääräisen tuskan vähentämiseksi olisi varmaan viisasta olla harkitsevainen. Kiinteät kustannukset ovat kustannuksia, jotka aiheutuvat siitä, että firma seisoo. Eikö olisi järkevää pyrkiä korvaamaan vain muuttuvia kustannuksia, eli sitä, että firma pysyisi toiminnassa. Tässäkin kohtaa alkaa tulla ymmärrykselle vaikeuksia.

  Luultavasti tässä maskiasiassa on myös laillisuusnäkökulma otettava huomioon, koska julkisella paikalla naamioituneena esiintyminen on laitonta. Nythän maski voidaan tulkita naamioksi, joten ei olisi ensimmäinen kerta, kun kenttäoikeus (paikalle osunut poliisi) pidättäisi lähimmäisensuojelijan tulkiten maskin pidon, naamioitumisen, tarkoitukseksi käydä vaikkapa kassajonon kimppuun tai yritykseksi vahingoittaa marketin omaisuutta.

  

  ---

• Kysymyksiä ajan ilmiöstä8.5.2020 klo 15:53

  Elämme merkillisiä aikoja. Se tarkoittaa normaalin järkkymistä. Esimerkiksi suojelu on saanut eriskummallisia piirteitä, kun eristämistäkin on alettu pitää suojeluna. Aikaisemminhan eristäminen on ollut rangaistus. Rationaalisuus on muuttunut yksilön rationaalisuudesta lauman rationaalisuudeksi. Ainakin, jos on uskominen laumaimmuniteetin ajatukseen.

  Laumaimmuniteetin ajatushan olettaa, että lauma on perustettu suojelemista varten, vaikka äkkiseltään saattaisi ajatella, että lauma on lähinnä saalistusta varten luotu yksikkö. Toki voihan olla, että susi elää laumassa siksi, että yhdessä on kivaa pikemminkin kuin siksi, että lauman avulla on helpompi saalistaa.

  Joku saattaa liittää lauman ajatuksen paniikkiin joutuneeseen ihmisjoukkoon, jonka käyttäytymisessä puolestaan ei ole ajatusta ollenkaan. Päin vastoin: porukkahan säntää joukkona kuin päätön kana, vaikka päättömien kanojen lauma lienee perin harvinainen. Joukossa tyhmyys tiivistyy, on tunnettu sanonta, ellei peräti sananlasku. Siksi moni suhtautuu laumaan epäluuloisesti.

  Laumasuojasta puhutaan silloin, kun tarttuvaa tautia vastaan on saatu rokotetuksi riittävän suuri määrä ihmisiä, jolloin rokottamattomat ovat ikään kuin suojassa, kun ei ole enää ketään, jolta tartunnan saisi. Nyt näyttää siltä, että laumasuoja syntyisi rokottamattakin, kunhan riittävän suuri määrä ihmisiä sairastaa taudin, jotta heille syntyy samanlainen vastustuskyky kuin rokottamallakin. Näin ainakin median välittämän niin kutsutun luotettavan tiedon mukaan.

  Nyt herää kysymys, onko taudin tukahduttaminen itse asiassa sama asia kuin rokottaminen? Eikö rokottaminenkin tukahduta taudin? Vaikka rokote keksittäisiin, niin eihän sekään hetkessä vaikuta, eikä tiettävästi lopullisesti sekään. Jos taudin etenemistä ryhdyttäisiin systemaattisesti ja ponnekkaasti nitistämään ilman rokotettakin, niin luulisi viruksen lopulta, jos ei muuta niin masentuvan.

  Mielenkiintoinen kysymys, jota kaikkitietävä media ei ole vielä käsitellyt, on se, onko kaikkien ihmisten pakko saada tauti, jos taudin pysäyttämiseksi ei tehdä mitään. Kaikki taudit eivät tiettävästi edes tartu, ja moni syö punaista lihaa halukkaasti saamatta syöpää, tai muitakaan oireita. Luulisi, että viruksiin pätee sama asia. Jos joku saa viruksia sisäänsä, niin sairastuvatko kaikki, vai vain osa ihmisistä. Sen sijaan, että messutaan riskiryhmäläisistä, kannattaisi puhua niistäkin, joille ei vuorenvarmasti kehity tautia, ja erityisesti siitä, miksi ei.

  Auttavatko terveet elämäntavat, punaisen lihan välttäminen ja urbaanit elämäntavat viruksen torjunnassa? Tähän mennessä tiedämme, että vain ulkoista desinfiointia suositellaan. Siitäkin huolimatta, että perinteiset terveyssuositukset ovat terva, viina ja sauna, joista jälkimmäisen on korttelikomitea kieltänyt monessa taloyhtiössä.

  Oheen ajankuvan mukainen hedelmäasetelma.

  

  ---

• Bara vatten 202030.4.2020 klo 17:38

  Hyvää suomalaisen työn päivää. Sitä vietetään vuosittain toukokuun ensimmäisenä päivänä. Vuodesta 1979 lähtien päivä on ollut virallinen liputuspäivä.

  Mitenkään väheksymättä työtä liputtamisen aiheena, olen kuitenkin sitä mieltä, että liputuspäiviä on liikaa. Niitä pitäisi karsia ja tehdä jäljelle jääneistä kiertäviä aiheeltaan. Mikä järki on siinä, että vain muutama merkkihenkilö saa itselleen liputuksen ja muut eivät?

  Kyllä työttömänkin kunniaksi pitäisi lipun liehua mahdollisimman komeasti, muulloinkin kuin silloin, kun työtön heittää niin kutsutun veivinsä. Tai potkaisee tyhjää. Näin siinä tapauksessa, että joku ylipäätään tietää työttömän poistuneen yhteiskunnan kantokyvystä, tai pikemminkin sen puutteesta.

  Olisi kiva, jos missitkin saisivat oman liputuspäivän, vaikka muutaman tuhannen vuoden välein. Miksi vain naisasianaisia arvostetaan? Kyllä tasa-arvo edellyttäisi nimenomaan tasa-arvoa. Sitä paitsi, kuka muu kuin missi nykypäivänä on huolissaan ilmastonmuutoksesta, naisasiasta, ihmisoikeuksista ja ylipätään hyvistä asioista?

  PÄKS on jälleen aktivoitunut. Se ehtikin olla jo lomautusten, koronan, tai muun syyn vuoksi hiljaa useamman kuukauden ajan. Nyt sitten on tullut kutsu muutaman yli hypätyn kontrollin jälkeen normaaliin arkeen. Yleisfobikko ei ole erityisen ihastunut verikokeen ottamisesta, kuten ei kontrolleista ylipäätään, joten moni lienee ottanut hiljaiselon loman kannalta.

  Laitoksen viereen rakennetaan parhaillaan uutta laitosta, joten paikalla on toistaiseksi suuri monttu, jonka olemassaolo huolestuttaa siinä missä riehuva viruskin. Maastahan nimenomaan voi nousta ilmoille ties minkälaisia viruksia, mikrobeja, bakteereja tai peräti zombeja, huonosti kuolleita potilaita.

  Viina ei varsinaisesti kuulu suomalaisen työn päivään, vaan lähinnä samppanja ja sima. Molemmissa on alkoholia, joten kannattaa jättää väliin, sillä alkoholi aiheuttaa syövän siinä missä punainen lihakin. Terva niin ikään kuuluu saman taudin aiheuttajiin, joten paras olla juomatta sitäkään. Lähes sataprosenttinen votka muistuttaisi luonteeltaan desinfiointiainetta, mutta valitettavasti nykyään saa vain vihervotkaa, joka on lähinnä kasvojenpesuvettä, ja kaikenlisäksi huonoa, joten paras juoda vain vettä. Bara vatten.

  

  ---

• Quick ratio22.4.2020 klo 18:10

  Sijoitetun pääoman tuotto on kapitalistinen luku, joka ei ole lakannut kummittelemasta sen enempää Euroopassa kuin muuallakaan. Näinä aikoina sen rinnalle on ilmaantunut tartuttavuusluku. Sillä tarkoitetaan sitä, kuinka monta ihmistä yksi tartunnan saanut tartuttaa edelleen. Ilman rajoituksia tartuttavuusluvuksi on kerrottu 2,2-2.7. Viimeaikaiset tiedot kertovat luvun olevan jo lähempänä ykköstä. Joko yli tai ali. Missään ei ole kuitenkaan kerrottu, millaiseksi luku muuttuu, kun rajoitukset poistetaan.

  Tartuttavuusluku muistuttaa olemukseltaan liiketaloudesta tuttua quick ratiota, maksuvalmiussuhdetta tai happotestiä, acid test. Luku mittaa yrityksen kykyä selviytyä lyhytaikaisista veloistaan pelkällä rahoitusomaisuudellaan. Konkreettisesti se tarkoittaa sitä, kuinka paljon yrityksen kassassa on rahaa lyhytaikaisten velkojen maksuun. Periaatteessa lukua voi käyttää myös epidemian etenemisen mittaamiseen. Niin kauan kuin quick ration arvo on alle ykkösen, niin kauan kassassa on koronaa. Jos taas mittarin arvo kipuaa yli ykkösen maailma tervehtyy, ja sijoittaja saa pääomalleen tuoton.

  Lyhytaikaisiin velkoihin kirjattaneen myös pääoman käytöstä maksettava korvaus, joten yhteiskunnan tuki yrityksille saattaa merkitä sitä, että sijoittaja saa riehuvasta taudista huolimatta yhtä muhkean korvauksen kuin ennenkin, ellei vielä julkisella tuella terästetyn. Pääoman käyttö kannattaa tulkita niin kuin se pitäisi tulkita, eli laajasti.  

  Pääoman käytöstä saatua korvausta on vuokrasta, veroista ja itse rahallisesta sijoituksesta saatava korvaus. Joku tietysti kysyy, miten verot liittyvät pääoman käyttöön. Vastaus kuuluu, että jos liiketoimintaa harjoitetaan jossakin maassa, niin valtiotahan siinä silloin käytetään, joten kyllä valtio eräänlaisesta kiinteästä pääomasta käy, henkisestä pääomasta puhumattakaan. Henkisellä pääomalla voidaan ymmärtää vaikka koulutusta, ellei se sitten jostakin syystä ole valunut hukkaan.

  Adjektiivi quick on puolestaan tuttu jo ruton ajoilta. Rutto levisi aikoinaan nopeasti, joten eipä ihme, että kysymys on kaimasta. Jos siis kassan suhde lyhyihin velkoihin on alle ykkösen, niin noutaja tulee nopeasti. Vaikka yritys kuinka kannattaisi, mutta jos raha loppuu, niin lähin perillinen lienee hukka. Toivottavasti nykyinen tauti on aikaisemmista poikkeava siinä mielessä, että se myös häipyisi mahdollisimman rivakasti.

  Oheen olen muokannut maiseman Azoreilta korona-aikaan sopivaksi. Kuva on vanhoilta hyviltä ajoilta, joten siinä ei pitäisi olla ainakaan virusta. Tekstiä on täytynyt käyttää siksi, että meri on usein niin samanlainen kuin mikä tahansa meri, että sekaannuksen välttämiseksi meri kannattaa aina nimetä. Puiden välin pitäisi sääntöjen mukaan olla ainakin pari metriä, mieluummin enemmän.

  

  ---