Blogi - Phil Decker - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin

Blogi aloitettu: 25.5.2007
Blogimerkintöjä: 923 kpl

• Päijänne17.6.2011 klo 08:26

  Tämä Päijänteen lahti on harvinaisen tuttu. Olen istunut lahdella monet kesät ongella. Iltaisin ruohikon laidassa, kaisloja takaliston alla ankkurina, aamuisin lahden suulla kivillä onkien. Saarten takaa kulki aikoinaan kantosiipialus Tehi kesäisin separaattoria muistuttavine äänineen ja etuoikealta puolestaan löytyy Rappukallio, jonka edustalla on Päijänteen syvin kohta, lähes satametriä syvä. Jotkut mittaukset ovat yltäneet jopa yli sataan metriin. Rappukalliolla kävimme kesäisin pudottelemassa kiviä ja loiskahdukset olivat sitä komeampia mitä isompi kivi jyrkänteeltä saatiin alas tipahtamaan. 

  Päijänne on Kymijoen vesistön pääjärvi ja Suomen toiseksi suurin järvi. Se sijaitsee Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen maakuntien alueella. Päijänteen laskujoki Kymijoki virtaa Suomenlahteen. Päijänteen pinta-ala on noin 1 100 neliökilometriä. Pituutta järvellä on 119 km ja suurin leveys on 28 km. Päijänteen suurimpia selkiä ovat keskiosan Tehinselkä ja Judinsalonselkä, eteläosan Asikkalanselkä ja pohjoisosan Vanhanselkä ja Ristinselkä. Suomen sisävesien syvin kohta,95,3 m, sijaitsee Ristinselällä Toivakan kunnassa Rappukallion edustalla. 

  Tehi puolestaan oli Jyväskylän ja Lahden kaupunkien omistaman Päijänteen Kantosiipi Oy:n (1962–1983) alus, joka oli saanut nimensä Päijänteen Tehinselän mukaan. Alus kulki kesäisin Lahden ja Jyväskylän välillä. Tehissä oli päävoimanlähteenä alumiinikantinen V12-meridiesel, jonka teho oli 1 300 hevosvoimaa. Tehi on liikennöinyt sittemmin M/S Suvi-Tuuli-nimisenä Satakunnan Pyhäjärvellä.

  

  ---

• Ruissalon kasvitieteellinen puutarha11.6.2011 klo 13:51

  Turun kasvitieteellinen puutarha on Turun yliopiston ylläpitämä kasvitieteellinen puutarha Turussa Ruissalon saaressa. Puutarhasta löytyy noin 5 000 eri lajin ja lajikkeen kasvikokoelma eri ilmastovyöhykkeiltä. Puutarhan pinta-ala on 24 hehtaaria. Turun kasvitieteellisessä puutarhassa vierailee vuosittain noin 43 000 kävijää. Puutarhan ensisijainen tehtävä on avustaa biologian laitoksen tutkimusta ja opetusta, mutta puutarha on avoinna myös yleisölle. Puutarhan nykyiset kasvihuoneet on suunnitellut arkkitehti Jarmo Saarinen vuonna 1998. Puutarhan pitkäaikaisena ylipuutarhurina on toiminut Arno Kasvi. Hän jäi toimestaan eläkkeelle vuonna 2009.

  

  ---

• Ruissalo, Runsala8.6.2011 klo 18:33

  Ruissalo, Runsala, on Turun kaupunkiin kuuluva saari aivan Turun edustalla. Itä-länsi-suunnassa saari on seitsemän kilometriä pitkä, pohjois-etelä-suunnassa saaren leveys vaihtelee vajaasta kilometristä kolmeen kilometriin. Maisemaltaan alue on vaihteleva ja monimuotoinen. Alueelta löytyy vanhoja huviloita, merenrantamaisemia, tammimetsiä ja uudempana ilmiönä kylpylä, josta löytyy lähes kaikki uudenaikaiset hoito- ja kuntoutusmuodot. Uimista kylpylässä voi harrastaa rajoitetusti, sillä allas ei ole kuin parikymmentä metriä pitkä eikä uiminen onnistu edes pystysuunnassa, sillä veden syvyys on vain 1,30 metriä. Sen sijaan poreallas on kohtuullisen iso ja lämminvesinen.

  Historiallisia nähtävyyksiäkin alueelta löytyy. Muiden muassa vanhojen tykkipatterien sijaintipaikkoja. Oolannin sodan puhjettua Ruissaloon sijoitetut venäläiset tykistöpatterit joutuivat sotanäyttämöksi, kun englantilaisen amiraali Napierin käskystä kapteeni Scott suoritti väkivaltaista tiedustelua 22.8.1854 Turun suunnalla. Amiraalin pyrkimyksenä oli selvittää liittoutuneiden läpimurtomahdollisuus Turkuun. Englantilaisille tuli kuitenkin selväksi, että tunkeutuminen Pukinsalmen kautta Turkuun oli mahdotonta.

  Sittemmin Suomen itsenäistyttyä Vilho Petter Nenonen kehitti tykistölle maailmanlaajuisesti tunnetun tulenjohtosysteemin, joten sitä hankalammaksi tunkeutuminen ylipäätään on muodostunut.

  Vuosina 1853–1856 käytiin Venäjän ja Turkin sekä Venäjän ja Turkkia tukeneiden liittolaisten Englannin, Ranskan ja Sardinian välillä ns. Krimin sota. Vaikka sotaa käytiin Balkanilla ja Mustanmeren alueella, Suomi joutui osana Venäjää sodan sivunäyttämöksi.

  

  ---

• Pärnu Beach ja varis6.6.2011 klo 20:55

   

  Pärnu Beachilla on kuvista päätellen melko erikoinen varis. Se viihtyi rannalla päivästä toiseen. Ei päivää, ettei kuvan varis olisi palloillut tyhjällä rannalla, vaikka esimerkiksi lihaa ei vielä tuohon aikaan ollut näkyvissä missään. Ei sen enempää vaatetettuna kuin ilmankaan. Kuuleman mukaan beachilla on kesäisin toiminnassa muiden muassa naisten nakuranta. Kerrottiin, että Neuvostovallan aikaan miehiltä revittiin silmät päästä, jos eksyi rannalle. Nyttemmin ranta on kuuleman mukaan turistinähtävyys. 

  Se variksen tapauksessa nyt kumminkin eniten kummastuttaa, miksi varis käyttää yli neljänkymmenen numeron kenkää? Kuvastahan käy selkeästi ilmi, etteivät kaikki variksen jäljet ole suinkaan mitään tavanomaisia variksen jälkiä. Sitä paitsi variksen jalan kokokin näkyy vaihtelevan. 

  

   

  ---

• Tervis28.5.2011 klo 17:41

  Tervis on Viron suurin kylpylä. Kylpylä sijaitsee ranta-alueen läheisyydessä, kävelymatkan päässä Pärnun keskustasta.Tervis koostuu kolmesta talosta, joissa on 4-6 kerrosta (1. talossa 4 kerrosta, 2. talossa 5 kerrosta, 3. talossa 6 kerrosta). Huoneita taloissa on seuraavasti: 1. talossa 77 huonetta, 2. talossa 101 huonetta ja 3. talossa 82 huonetta. Terviksen huoneet ovat savuttomia ja niissä on muovi-, parketti- tai laminaattilattia. Huoneet ovat parvekkeellisia. Huoneissa on tv, puhelin, jääkaappi, suihku ja wc.  Kylpylässä on ruokala, baari, kahvila, myymälä, kirjasto, hammaslääkäri.

  Erilaisia terveyshoitoja on siinä määrin, että luulen, että syväkuollutkin niistä virkoaa taas elävien kirjoihin. Sen lisäksi on erilaisia kulttuuritilaisuuksia kansantanhuista ja napatanssista  aina suomalaiseen humppatanssiin. Henkilökunta osaa pääsääntöisesti suomen kieltä, joten kieliongelmaa tuskin syntyy tekemälläkään. Suomen televisio, tv 1, näkyy vallan hyvin, joten kielitaito ei pääse unohtumaan siinäkään tapauksessa, että käyttäisi jotakin muuta kuin suomen kieltä.

  

  ---

• Hirviö23.5.2011 klo 17:49

  Loch Nessin järvihirviö mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 565, jolloin Pyhän Columban väitetään torjuneen "Paholaisen" hyökkäyksen. Huhtikuussa 1933 John Mackay teki ensimmäiseksi nykyaikaiseksi kutsutun havainnon Nessiestä. Vasta tämän jälkeen väitettyjä näköhavaintoja Loch Nessin hirviöstä alettiin tehdä säännöllisemmin. Ensimmäiset liikkuvalle filmille saadut kuvat Nessiestä kuvasi Tim Dinsdale 1960. Kyseinen filmi oli kuvattu 1 200 metrin päässä liikkuvasta ajoneuvosta.

  Kymmenien vuosien uutteran etsinnän jälkeen hirviötä ei ole löydetty edes kaikuluotaimella. Erääksi selitykseksi hirviön löytymättömyydelle on annettu keväisten lämpötilojen nousun Loch Nessin järveen aiheuttamat virtaukset, joiden on havaittu nostavan ja kuljettavan järven pohjasta tukkeja. Toiseksi selitykseksi on väitetty, että hirviöitä on vain muutama yksilö, ja niiden etsiminen suuresta järvestä on vaikeaa.

  Järvihirviöperinne liittyy muihinkin järviin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Esimerkiksi Islannissa tunnettiin Lagarfljótin mato jo 1300-luvulta alkaen ja Ruotsin Jämtlandissa sijaitsevan Storsjön-järven hirviöstä tehtiin väitettyjä näköhavaintoja 1800-luvulla. Suomessa on tehty järvihirviöhavaintoja samalla vuosisadalla Höytiäisellä, ennen vedenpinnan laskua vuonna 1859. Lähde: Wikipedia.

  Ohessa on kuva Pärnun järvihirviöstä. Se on kaatuneeseen puuhun veistetty ja löytyy läheltä Pärnu Beachia olevasta puistosta. Pärnu -hirviön olemuksesta havaitsee oitis, että kysymyksessä on oikeastaan vain muotoiltu tukki. Mikä estää myös Loch Nessin järven hirviön olemasta vain veden muovaama tukki?

  

  ---

• Tallinna värav18.5.2011 klo 18:32

  Tallinnan portti (Kaarle Kustaan portti) Pärnussa on 1600-luvulla rakennettu porttirakennelma, joka on silloisista suojavallin porteista ainoana säilynyt Baltian alueella. Myös portin äärellä sijaitseva vallihaudan osa on ainoa säilynyt pätkä aikoinaan koko kaupunkia ympäröivästä vallihaudasta. Vallihauta on yhdistetty vesiteitse Pärnujokeen. Keskiajalla Pärnu kuului Liivinmaan 4 tärkeimmän Hansaliittoon kuuluvan kaupungin joukkoon. Kaupungin kehitys nopeutui Ruotsin valtakaudella 1600-luvulla.Portin arkkitehtina on toiminut todennäköisesti Erik Dahlberg, joka piirsi samantyyppiset kuninkaanportit myös Narvaan ja Riikaan. Porttirakennus entisöitiin vuosina 1977-1980.

  Hansaliitto (muinaisyläsaks. sanasta hansa: ryhmä, joukko) - myös dudische Hanse ja deutsche Hanse, lat. hansa teutonica - oli pohjoiseurooppalaisten kaupunkien (varhaisvaiheissa yksittäisten kauppiaiden) liitto, joka hallitsi kauppaa Itämeren ja Pohjois-Saksan alueella 1200–1400-luvuilla. 1300-luvun alkupuolella Hansaliitto oli myös puolustusliitto ja se tiivistyi vuosisadan puolivälissä Lyypekin johtamaksi suurvallaksi. Lähde: Wikipedia.

  

  ---

• Rannahotell, Pärnu15.5.2011 klo 16:04

  Pärnu on suosittu kylpyläkaupunki. Sen kuuluisin majoituspaikka lienee Rannahotell (Rantahotelli). Hotelli on rakennettu vuosina 1935-1937 ja se on Viron funkkiksen tunnetuimpia näytteitä.

  Scandic Rannahotell enjoys a great location on a sandy beach, only a 15-minute walk away from the centre of Pärnu. The hotel is a true gem of functional style, and is considered to be one of the most beautiful hotel buildings in Estonia. Lähde: Wikipedia.

  

  ---

• Pärnu Kalevi Staadion11.5.2011 klo 22:38

  Pärnu Kalevi staadion on monikäyttöinen stadion Pärnussa, Virossa. Stadionin pääkäyttäjä on jalkapalloseura JK Vaprus Pärnu, jonka edustusjoukkue pelaa Viron pääsarjaa Meistriliigaa. Stadionilla on 1900 istumapaikkaa. Stadion on rakennettu jo neuvostoajalla. Stadionin kunnostaminen on jäänyt vähäiseksi. Lähde: Wikipedia.

  

  ---

• Pärnu muul8.5.2011 klo 08:25

  Pärnu on myös tärkeä satamakaupunki Eestissä. Jotta hiekka ei kasaantuisi joen suistoalueelle, paikalle rakennettiin vuonna 1769 keisarinna Katariina II:n käskystä hirsiset aallonmurtajat. Vuosien 1863–64 aikana valmistuivat uudet kiviset aallonmurtajat. Kivet kuljetettiin paikalle Häädemeesten ja Kihnun rannoilta. Molemmat aallonmurtajat ovat yli kahden kilometrin pituisia. Pärnun symboliksi on muodostunut joen vasemmalla puolen oleva aallonmurtaja. Aallonmurtaja tunnetaan romanttisena kävelypaikkana, kunhan on ensin selvillä veden korkeudesta. Joskus alue nimittäin peittyy täysin veden alle. Laskuveden aikana puolestaan voi nähdä jopa vanhojen hirsisten patojen päitä.Kerrotaan, että  pariskunta, joka kävelee aallonmurtajan päähän ja suutelee siellä toisiaan, tulevat pysymään yhdessä ikuisesti.

  

  ---