Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin
Blogimerkintöjä: 917 kpl
Olos19.9.2016 klo 16:04
Olostunturi sijaitsee Muonion kunnassa ja kohoaa 524 metrin korkeuteen merenpinnasta. Tunturin kupeessa sijaitsee Lapland Hotel Olos ja sen vieressä hiihto- ja laskettelukeskus. Alueella sijaitsee myös jokusia tuulivoimaloita, joiden omalaatuinen silhuetti erottuu kummasti pohjoissuomalaisesta erämaamaisemasta. Mutta kuten tunnettu, kaikki ihmisen aikaansaannos on kulttuuria. Sen sijaan alkuperäinen luonto ei sitä tämän määritelmän mukaan ole. Oloksen alueella kerrotaan sijaitsevan myös saksalaisten autotehtaiden talvitestausasema (Wikipedia).
Muonion kunnan alueella on paljon nähtävää. Muiden muassa Muonion kirkko, Keimiöniemen kalapirtit ja Äkässaivo. Keimiöniemen kalapirtit löytyvät Jerisjärven rannalta. Jerisjärvi on yksi Tunturi-Lapin suurimmista järvistä, josta on kalastettu ammoisista ajoista siikaa ja muikkua. Alkuperäiset pirtit olivat 1500 ?luvulta, nykyisistä vanhimmat 1700 ?luvulta.
Saivot ovat saamelaisten uskomusten mukaan vainajien ja erilaisten henkien asuinpaikkoja. Saivon uskottiin sijaitsevan järven pohjassa olevan reiän toisella puolella, jossa oli ylösalaisin toinen järvi, jossa saivon asukkaat elivät kalastellen ja karjaansa hoitaen. Veden haltijaväelle annettiin uhrilahjoja toivossa, että henget vastapalvelukseksi suojelisivat ihmisiä. Lähellä saivojärveä oli yleensä uhripaikka eli seita.
Äkässaivo on Pakasaivon kaltainen saivojärvi, jonka rannasta kohoaa suuri, noin 20 metriä korkea, seitakivi.
Muonion kirkon rakennustyöt aloitettiin 1817 ja uusi kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1822. Kirkko rakennettiin alkujaan 600 hengelle, vaikka seurakunnan väkiluku rakentamisen aikaan oli vain noin 300 henkeä. Kirkko on peruskorjattu vuonna 2004. Sodan aikana saksalaiset käyttivät kirkkoa hevostallina, joten on ilmeistä, että korjaustarve on ollut ilmeinen jo aikaisemminkin.
Jos kaikki on jo nähty, niin sitten voi lähteä vaikka patikoimaan. Erilaisia reittejä Tunturi-Lapin alueelta löytyy lähes tuhkatiheään. Tunturi-Lappiin kuuluu neljä kuntaa eli Enontekiö, Kittilä, Kolari ja Muonio. Patikoimisesta käytetään myös eräänlaista ammattitermiä ?vaeltaminen?, joka tarkoittanee lähinnä tietyntyyppistä pukeutumista, jossa oleellisimpia asioita lienevät niin kutsuttu rinkka ja vaelluskengät. Kokemukseni mukaan ainakin parikymmentä kilometriä patikoi hyvin kiiltonahkakengillä ilman rinkkaakin. On ikään kuin kevyempi kävellä. Lyhyellä piknikillä ei nälkä ehdi yllättää, joten evästä ja rinkkaa ei niin muodoin ole tarve roikottaa mukana.
Olos ?hotellia voi suositella majoituspaikaksi. Se on hyvin varustettu aina keittiövälineitä myöten minkä lisäksi huoneissa on vaatteiden kuivaamista varten sähköllä toimiva kuivauskaappi. Sauna kuuluu niin ikään huoneistoon, joten kylmäkään ei yllätä, kun muistaa heittää vettä kiville. Kuivauskaappi on tarpeen, koska vastoin luonnonlakeja tunturien vaellusreiteillä saattaa olla vettä, jolloin kiiltonahkakengät saattavat helposti hörpätä. Säätila tuntureilla on arvaamaton, joten varovainen vaeltaja voi toki varustautua rinkoin, vaelluskengin yms. tykötarpein. Todettakoon myös, ettei matkapuhelin aina toimi, joten taksin tai helikopterin tilaaminen saattaa olla haasteellista.
Kuva on Olos ?tunturin rinteeltä siten, että hotelli lymyää jossakin takavasemmalla mäen tai tunturin juurella.
Koli5.9.2016 klo 15:53
Syysmaisema Pielisjärveltä on Eero Järnefeltin öljyvärimaalaus vuodelta 1899. Maalaus esittää Pohjois-Karjalassa silloisessa Pielisjärven kunnassa, nykyisessä Lieksassa, sijaitsevaa Pielinen ?nimistä järveä kuvattuna Koli ?nimiseltä vaaralta. Maalaus ei vastaa täydellisesti todellista näkymää kaikilta yksityiskohdiltaan.
Koli on Pohjois-Karjalan korkein vaara Pielisen rannalla Lieksassa. Kolin tunnetuimmat huiput ovat Ukko- ja Akkakoli, jotka on luultavasti nimetty vanhojen jumalien mukaan. Alueella sijaitsee Kolin kansallispuisto. Vuoteen 1973 asti Koli sijaitsi Pielisjärven kunnan alueella, mutta kunta yhdistyi sittemmin Lieksan kauppalan kanssa Lieksan kaupungiksi.
Erik (Eero) Nikolai Järnefelt syntyi 1863 Viipurissa ja kuoli 1937 Helsingissä. Hänen tunnetuimpia maalauksiaan ovat maalaukset Kolin maisemista ja muotokuvat aikansa merkkihenkilöistä. Järnefeltin pääteoksena pidetään maalausta Kaski, toiselta nimeltään Raatajat rahanalaiset. Raahen kirkon alttaritaulu Heräävä toivo vuodelta 1926 oli taiteilijan viimeiseksi jäänyt suuri työ.
Järnefelt rakennutti Tuusulanjärven rantaan arkkitehti Usko Nyströmin suunnitteleman Suviranta ?nimisen taiteilijakodin, joka valmistui vuonna 1901. Järnefeltit asuivat Suvirannassa ympärivuotisesti vuoteen 1917 saakka, jolloin perhe muutti Helsinkiin.
Tarkoitus Kolilla käydessä oli etsiä sama paikka, jonka Järnefelt oli ikuistanut maalaukseensa Syysmaisema Pielisjärveltä ja ikuistaa maisema kameralla. Hankkeen onnistuminen olisi vaatinut parempaa valmistautumista sillä tienoo on sen verran laaja ja allekirjoittaneen Itä-Suomen tiedot siinä määrin hatarat, että paikan löytyminen olisi ollut vähintään yksi ihme lisää maailman ihmeiden joukkoon.
Paluu Iisalmeen, Osa 226.8.2016 klo 23:38
Tähän kuvaan nähden Kuappi sijaitsee kuvassa etuvasemmalla, järven tuolla puolen. Kuvaaja siis yhä ?palloilee? Iisalmessa. Iisalmi vaikuttaa aurinkoiselta ja vihreältä kaupungilta, jossa on paljon puistoja.
Puisto, jossa kuvan patsas sijaitsee, on nimeltään Lüneburgin puisto. Iisalmella on pohjoissaksalainen Lüneburg ystävyyskaupunkina, joten siitä nimi. Lüneburgissa sanotaan olevan asukkaita 72 000, Iisalmessa asukkaita on noin 22 000 kappaletta.
Patsas on nimeltään ?Lähteen haltiatar?. Se on Eemil Halosen vuonna 1998 suunnittelema veistos ja suihkulähde. Veistos on OLVI ?säätiön lahjoitus.
Kuappi16.8.2016 klo 00:24
Ravintola Kuappi on iisalmelainen olutravintola. Guinnesin ennätysten kirjan mukaan se on maailman pienin olemassa oleva ravintola. Ravintolan pinta-ala on kahdeksan neliömetriä ja ravintolasalin pinta-ala on 3,6 neliömetriä. Kuappi avattiin vuonna 1907 VR:n taukotuvaksi (Wikipedia). Kuapin asiakaskapasiteetti on 2+2 eli ravintolasaliin mahtuu yhtä aikaa kaksi asiakasta tarjoilijan lisäksi.
Kuapin takana siintelee Porovesi, jonka rannalla sijaitsee myös juomayhtiö Olvin laitokset. Kuappi kuitenkin on sen verran kookas, etteivät Olvin rakennelmat näy. Ei edes läpi.Tosin kamerakulmakin saattaa olla sellainen, että ainakin osa Olvin maisemista leikkautuu pois.
Iisalmi on tunnettu oluesta siinä missä Kitee pontikasta ja pesäpallosta. Suomessa on kuitenkin monta paikkakuntaa, joita ei luultavasti tunneta yhtään mistään. Ei ainakaan sen jälkeen, kun Suomi tekee niin kutsutut rakenneuudistuksensa. Sen jälkeen viimeistään kaikki on virtaviivaista kuin exitus ?potilaan sydänkäyrä, tai porvarien ?kannustinlouskuttama? tasavero. Eroja porvari tahtoo vain tuloihin ja varallisuuteen.
Luultavasti Suomesta tulisi nykyistä paljon mielenkiintoisempi valtio, jos kaikki Suomen kartalta kadonneet kunnat saataisiin jälleen henkiin herätetyiksi. Ajatus kaatuu kuitenkin porvarillisiin ?päännousemiin?, joiden mukaan ei ole järkevää pitää koko Suomea edes asuttuna. Ei päivää, etteikö joku porvari olisi heivaamassa maaseudun asukasta kaupunkiin. Jos ei muuten, niin ainakin palveluiden tarjontaa kaventamalla ja toimeentulon edellytyksiä leikkaamalla.
Asuntomessut 20164.8.2016 klo 11:28
Vuoden 2016 asuntomessut pidetään tai vietetään Seinäjoella 8.7 ? 7.8.2016 välisenä aikana, joten kiirettä pitämällä ehtii vielä mukaan, jos asiaa tarkastelee ajankohdan 4.8.2016 näkökulmasta. Mikään ei tosin estä tarkastelemasta asiaa jonkin aikaisemman päivämääränkin mukaan, mutta moisessa ei liene järkeä sitäkään vähää mitä muutenkaan.
Asuntomessujen paikka on Kyrkösjärven rannalla. Kuvan oikeassa reunassa näkyvästä havupuumetsiköstä pitopaikka löytyy. Metsässä, mäenrinteessä on pientä Villin lännen kylää muistuttava kompleksi rakennuksia, joihin voi tutustua, tai sitten aikaa voi viettää rahaa erilaisiin kohteisiin tuhlaten. Yksi tapa on istuskella kahvi- tai ruokalateltassa. Jos tarve istuskeluun vähenee, voi välillä käydä kiertämässä näyttelytalojen toisia kerroksia. Rappujen ylös alas kulkeminen on erinomainen tapa kuluttaa energiaa.
Ymmärtääkseni kuvan taustalla häämöttävien mastojen editse kiertää paikallinen kuntopolku, jonka pituus on viisi kilometriä. Sitten kauempaa löytyy luontopolku, mutta se on ärsyyntyneen maanomistajan estein katkaisema, joten sen kiertäminen lienee tällä haavaa erittäin haasteellista. Kuvan vasemmalla puolella siintää itse Kyrkösjärvi, joka on tekemällä tehty järvi. Järven eteen on ajettu hiekkaa, joten tällä menettelyllä on aikaansaatu tekemällä tehty hiekkaranta eli beach. Taustalla häämöttävät mastot puolestaan ovat tekemällä tehdyn vuoren päällä. Vuoren pitäisi olla nimeltään Jouppilan vuori, multakasa, jota hupaisasti vuoreksi kutsutaan. Edellä on lueteltu joitakin mahdollisuuksia sille, että ravintola- ja kahvilateltassa rahan kuluttamiselle saisi asiallista aihettakin.
Messujen virallinen pysäköintipaikka sijaitsee raviradalla, josta on bussikuljetus itse messualueelle. Ravirata on sen verran kaukana, että jos sieltä kävelee messualueelle, niin ravintola- ja kahvilateltta on enemmän kuin tarpeeseen. Sen sijaan Törnävän leirintäalueelta ei ole kovin pitkä matka. Messualueen vierestä löytyy tosin sairaala ja terveyskeskus, joten jos taivallus osoittautuu ylivoimaiseksi, voi tarvittaessa tilata vaikka ambulanssin.
Nykyaikainen luolamaalaus29.7.2016 klo 18:37
Suomessa on 96 kalliomaalausta, joissa voi havaita kuvioita. Sen lisäksi tunnetaan 26 kohdetta, joissa kuviot eivät enää erotu. Maalaukset on tehty noin 5000 ? 1500 eaa. Tihein maalauskohteiden keskittymä on Saimaan ja Päijänteen vesistöjen alueella. Kolme suurinta maalauskenttää ovat Laukaan Saraakalliolla (noin 200 kuviota), Mikkelin Astuvansalmella (65 kuviota) ja Suomussalmen Hossan Värikalliolla (61 maalausta) (Wikipedia).
Graffiti on kirjoitus tai maalaus, joka tehdään sopivalla piirtimellä, yleensä tussilla tai spraymaalilla. Englanninkielinen Wikipedia täsmentää asiaa toteamalla että ?Graffiti are writing or drawings that have been scribbled, scratched or painted illicitly on a wall or other surface, often within public view?. Suomalainen versio täsmentää määritelmää toteamalla, että myös laillisia graffiteja on olemassa.
Graffiti ymmärretään lähinnä urbaaniksi taiteen lajiksi, eikä ihme, sillä nykyaikana ei ole muodikasta asua enää luolassa. Näin ollen myöskin maalausten aiheet ja sijaintipaikat ovat muuttuneet. Pohjanmaalla tosin luola on jokseenkin harvinainen ilmestys siinä missä järvikin, joten maalaaminen jonnekin muualle kuin luolan seinälle on lähes käytännön pakko.
Oheinen ?luolamaalaus? löytyy Seinäjoelta. Kuvan alikulun kautta on allekirjoittanut juossut yhden kerran peräti Seinämaratonin. Muutoinkin tällä kohtaa askeleeni ovat olleet enemmän juoksu- kuin kävelyaskeleita.
Pahasti keskentekoinen13.7.2016 klo 14:46
Pumpulikirkko on nähtävyys Rautavaaran kunnassa Pohjois-Savossa. Kysymyksessä on geologinen muodostuma, suuri haljennut hiidenkirnu, jonka sanotaan muistuttavan kirkkosalia saarnatuoleineen. Pumpuli-nimi on tullut kirnun pohjan peittäneestä sammaleesta. Alueelta löytyy myös ruutanoista tunnettu Sammakkolampi.
Rautavaara on kunta, jossa asuu noin 1700 ihmistä. Kunta on suosittu kesämökkikunta. Kunnassa kerrotaan olevan yli 550 vapaa-ajan asuntoa.
Kuva Pumpulikirkosta on luokaltaan suunnilleen koska ilmoitusta tai opastetta paikalta ei löytynyt. Tie keskelle metsää oli aluksi hyvä, suorastaan erinomainen maisematie, mutta loppuosa tiestä oli haasteellinen. Reitillä oleva hiekkakuoppa olisi sopinut hyvin lännenelokuvan tapahtumapaikaksi. Tapahtumapaikaksi vaikkapa elokuvalle ?Kansanedustaja kohtaa luuserin?, jossa selviteltäisiin ristiriitoja, jotka olisivat syntyneet rikkaruohoideologian ja totaalisen omaan napaan tuijottamisen seurauksena. Elokuva voisi olla pari tuntia tiivistahtista tulitusta Sibeliuksen musiikin soidessa taustalla.
Koska puissa alkoi olla karhun kynsimiä kuorettomia alueita ei matkan jatkaminen pitemmälle tuntunut järkevältä. Niinpä sitten muutama kuva kivisistä kallioista, kääntyminen 180 astetta ja takaisin. Karhun kanssa hippasillaololle ei ollut perusteita. Urheilujalkineet olivat auton takalaatikossa kilometrien päässä. Karhun kanssa kilpaa juokseminen kävelykengissä olisi ollut paha tyylirikko. Tapakouluttajilla olisi taas ollut sanomista. Niin ikään poliisi olisi saattanut suorittaa karhunhäirintävalvontaa ja panna rautoihin.
Mielestäni kirkko on pahasti keskentekoinen, vaikka tiettyjä yhtäläisyyksiä Temppeliaukion kirkon kanssa onkin. Olipa niin tai näin, niin ainakin Pumpulikirkon tienoota kuva kuitenkin esittää.
Kanava4.7.2016 klo 03:08
Kanava on keinotekoinen vesiliikennettä tai veden johtamista varten rakennettu vesiuoma. Vanhimpia kanavia ovat keinokastelua varten rakennetut kanavat seuduilla, joissa sademäärä on vähäinen, mutta jonne jokin suuri joki tuo vettä muualta. Tällaisia seutuja ovat esimerkiksi Egypti ja Mesopotamia. Myös vesiliikennekanavia rakennettiin jo vanhalla ajalla. Huomattavin sellainen oli faarao Nekhon rakentama Niilin ja Punaisen meren yhdistävä kanava. Suurin vanhalla ajalla rakennettu kanava on Keisarinkanava Kiinassa. Huomattavimpia nykyisiä kanavia ovat Suezin kanava, joka valmistui 1878 ja Panaman kanava, joka valmistui 1914.
Keisarinkanava (Kiinan suuri kanaali) on pisin ihmisen rakentama vesireitti maailmassa. Se on noin 1800 kilometriä pitkä ja 40 metriä leveä. Se kuljettaa Jangtsen, Keltaisenjoen ja pienempien jokien vettä Kiinan itärannikolla. Kanavan ensimmäisiä osia rakennettiin jo 400 ?luvulla eaa. Kanava otettiin käyttöön Sui ?dynastian aikana 600 ?luvulla. 1200 ?luvulla kanava oli yli 2000 km pitkä ja se yhdisti Kiinan viisi suurinta jokea.
Suomessa kanavia on ennen kaikkea sisävesillä. Merialueen kanavat on tehty pääosin pienveneilyä varten. Vesiliikenteen kannalta merkittävä syy kanavointiin on ollut uittotoiminta. Vedenjohtamiseen kanavia on rakennettu etenkin järvenlaskua ja vesivoimahankkeita varten.
Ensimmäiset yritykset kanavien rakentamiseksi Suomessa tehtiin 1500- ja 1600 ?luvulla. Esimerkiksi Pontuksen kaivanto (Pontuksen kanava) on noin puoli kilometriä pitkä uoma Lappeenrannassa. Se oli yritys rakentaa kanava Saimaalta Viipurinlahteen. Rakennustyötä tehtiin vuosina 1607-1608. Laihia on kaupunginosa Lappeenrannan keskustaajaman itäosassa. Se tunnetaan myös nimellä Pontus ruotsalaisen sotapäällikön Pontus De la Gardien mukaan.
Suomen ensimmäinen sulku, Mustion sulku, rakennettiin vuonna 1745 Karjaalla. Ensimmäinen yleiselle liikenteelle tarkoitettu sulkukanava valmistui vuonna 1840 Leppävirran Konnukseen. Vuonna 1845 valmistui kaksikammioinen Taipaleen kanava. Muroleen kanava valmistui 1854. Kanavarakentamisen huippukausi ajoittui 1800 ?luvun jälkipuoliskolle.
Saimaan kanavaa alettiin rakentaa toukokuussa 1845. Kanavahanke oli silloin suurin Suomessa toteutettu rakennustyömaa. Kanava vihittiin 7. syyskuuta 1856. Kanavan pituus oli 58 kilometriä ja siinä oli 28 sulkua. Kanavaa alettiin rakentaa uudestaan 1927, kun entinen rakennelma alkoi käydä riittämättömäksi. Talvisodan takia työt kuitenkin keskeytyivät. Sotien jälkeen kanavan kolmas rakentaminen pääsi alkamaan vasta vuonna 1963, jolloin Suomi vuokrasi Neuvostoliiton puoleisen osan ja sitä ympäröivän alueen 50 vuodeksi. Kanavaa laajennettiin laivojen suurentuneen koon vuoksi ja uusi kanava vihittiin käyttöön 1968.
Kuvassa puolestaan on Runnin kylässä Iisalmessa sijaitseva vuosina 1903 ? 1906 Kiurujokeen rakennettu puusulkukanava. Kanavan restaurointityömaa on ollut Suomen suurimpia lähiaikojen hirsirakennuskohteita. Noin 30 metriä pitkiin ja noin seitsemän metriä korkeisiin sulkuarkkuihin on käytetty 13 kilometriä hirttä. Kanava avattiin vesiliikenteelle kesällä 2003.
Kanavia voi käyttää paitsi puun kuljettamiseen ja viljelmien kasteluun niin myös risteilyyn. Kanavassa kulkeminen eliminoi tehokkaasti merenkäynnin ja vaikuttaa näin ihmisen, turistin, hyvinvointiin. Itä-Suomi on perinteisesti ollut kanavien luvattu maa, mutta myös ulkomailta löytyy niin kanavia kuin niissä toteutettavia risteilyjäkin. Esimerkiksi Viipurista Lappeenrantaan saapuminen kanavaa pitkin oli mielenkiintoinen kokemus paitsi maisemien niin myös reippaan humppamusiikin vuoksi. Sen sijaan bussimatka Viipuriin kesti pitkään aivan kuin kysymyksessä olisi ollut nälkävuosi. Muistaakseni kysymyksessä oli tuolloin jokin Tali-Ihantalan muistopäivä, jonka vuoksi virkailijat rajan tuntumassa näyttivät erityisen epäluuloisilta, tai ainakin totisilta kuin tärpätintekijät. Siitä ei ole tietoa miksi juuri tärpätintekijän pitää olla vakavailmeinen.
Silta28.6.2016 klo 23:07
Silta on rakenne, joka mahdollistaa kulun jonkin esteen tai esteiden yli. Silta mahdollistaa myös kulun itsensä ali. Siltoja suunnitellaan ylittämään jokia, salmia, syviä laaksoja sekä myös teitä, rautateitä ja muita hankalia tai vaarallisia alueita tai kohtia (Wikipedia). Suomessa sillaksi määritellään rakenne, jonka vapaa-aukko eli peräkkäisten tukien vapaa väli on vähintään kaksi metriä. Sitä pienemmät rakenteet luokitellaan rummuiksi. Silta, joka ei ylitä vettä, vaan ainoastaan maata ja/tai rakennelmia, kutsutaan maasillaksi eli viaduktiksi.
Suomen teillä on noin 14 000 siltaa ja niitä rakennetaan parisataa vuosittain. Raippaluodon silta on yli kilometrin pituisena Suomen pisin silta. Sillan pituus on 1045 metriä ja se valmistui 1997. Raippaluoto on entinen Suomen kunta ja 142 neliökilometrin kokoinen saari Merenkurkun kohdalla Mustasaaren kunnassa Pohjanmaalla. Raippaluoto on Suomen merialueiden neljänneksi suurin saari.
Runnilta on yhteys Kiuruvedelle kanavan kautta. Runnin sataman jälkeen ennen Saarikoskea on Runnin riippusilta, josta kuva. Silta ylittää vesistön, jonka nimi on Kiurujoki. Kiuruja eli leivosia ei paikalla näkynyt, mutta aamuvarhaisella tienoon pelloilla oli havaittavissa töyhtöhyyppä ja kuovi. Arvelen kuitenkin, ettei sen enempää kuovi kuin töyhtöhyyppäkään astuisi kuvan sillalle, vaikka se käyttökuntoinen mitä ilmeisimmin onkin, koska epäkuntoisuudesta kertovaa varoitusta ei näkynyt. Näin ollen, jos jotakin asiaa ei ole nimenomaan kielletty, niin sen täytyy olla silloin sallittu tai ainakin pois silmistä niin kuin tupakat kauppaliikkeessä nuorisoa turmelemasta, tai ainakin keuhkoja. Kuovilla on usein jalat tukevasti maan pinnalla. Sen sijaan muilla linnuilla jalat ovat yleensä ilmassa, puun oksalla tai muussa epävarmassa paikassa. Heiluvalla sillalla voi yllättää myöskin merisairaus, tauti, joka aiheutuu tyypillisesti keinuvassa laivassa olemisesta.
Merisairaushan on huimaus- ja pahoinvointitila, joka aiheutuu toistuvien voimakkaiden liikkeiden aiheuttamasta sisäkorvan ärsytystilasta, jota pahentavat silmien ja tasapainoelimien antamat ristiriitaiset tiedot. Merisairas kuovi on mitä todennäköisimmin erittäin harvinainen ilmiö.
Sitä paitsi sillalle nouseminen ei ole tarpeenkaan, sillä verkosta löytyy video, joka näyttää miltä sillan ylitys näyttä sillalla kulkien. Kun tekniikka hieman kehittyy voinemme seurata verkon välityksellä myös sitä millaisia vaikutuksia sillalla kulkeminen aiheuttaa ihmiskehossa. Muiden muassa syke, verenpaine, kolesteroliarvot, ubikinonin ja sokerin määrä veressä jne.
https://www.youtube.com/watch?v=6t23lflCQLI
Hyvää juhannusta 201624.6.2016 klo 16:58
Metsäkurjenpolvi, geranium sylvaticum, on violettikukkainen metsäkasvi. Se kuuluu kurjenpolvikasvien heimoon. Kukka on Kajaanin nimikkokasvi. Metsäkurjenpolven kukan väri vaihtelee kasvupaikan mukaisesti. Karmiininpunaiset ja sinipunertavat värit keskittyvät maan eteläosiin, pohjoisessa väri voi vaihdella hailakanvioletista valkoiseen. Metsäkurjenpolvi kukkii juhannuksen aikaan. Siitä syystä kasvia on kutsuttu myös juhannuskukaksi.
Kuva kasvista on otettu Iisalmessa. Metsässä kulkevan tien reunalta. Valittavana olisi ollut myös valkoinen versio, mutta koska kamera kykenee jossain määrin jäljentämään myös värejä, niin värikkäämpi versio ikään kuin hyödynsi kameran ominaisuuksia paremmin. Mielenkiintoista kuvauspaikassa oli sekin, että metsäkurjenpolvea kasvoi paikassa pienen pellon suuruinen alue. Iisalmen Runnin seutu on perinteisen maalaista maisemaa, jossa oli mahdollista taas pitkästä aikaa tavata niin töyhtöhyyppä kuin kuovikin. Molemmat lintuja, joita en ole nähnyt vuosiin.
Juhannus on monenlaisten ihmeiden aika. Yksi merkittävimmistä ihmeistä on se, että vesi muuttuu tuolloin hetken aikaa viiniksi. Siksi kannattaa tänäkin juhannuksena olla erityisen tarkka, ettei ilmainen tarjoilu mene sivu suun.
Aarnivalkeita kannattaa seurata jo siitäkin syystä, että niiden päässä piileksii aarre. Näinä taloudellisen niukkuuden aikoina mojova kulta-aarre ei tekisi lainkaan huonoa. Pitää kuitenkin muistaa, että aarretta vartioivat isot kissat, käärmeet ja härät, joten jotakin kättä pitempää kannattaa varata mukaan ja isot kumisaappaat, koska suo kuuluu olevan otollinen paikka aarteille ja niitä osoittaville aarnivalkeille.
Valokuvaajalle juhannus on suotuisa, koska silloin voi saada harvinaisia kuvia. Muiden muassa kuvan kukkivasta sananjalasta. Sananjalan siemen puolestaan antaa haltijalleen yliluonnollista viisautta ja mahdollisuuden kulkea näkymättömänä. Jos taas ruotsin kieli ei suju, niin sananjalan siemenen haltijalle ruotsikin avautuu aivan uudella tavalla. Sananjalan siemenen haltijalle muodostuu perimätiedon mukaan hyvä kielitaito.
Älypää tiedottaa
Pelaa uutta Suomipop-visaa!
26.9.2025
Älypään musiikkivisojen valikoima laajenee uudella Suomipop-visalla! Mikäli Kuumaan, Portion Boysin, Behmin ja muiden kotimaisten artistien musiikki on sinulle tuttua, tämä visa on juuri sinua varten! Laita siis suomipop soimaan ja testaa tietosi menneiden vuosien hiteistä ja viimeisimmistä uutuusbiiseistä!
Pelaa Suomipop-visaa!Älypää toivottaa hyvää juhannusta kaikille pelaajille!
19.6.2025
Juhannustaiat, sauna, kokko, tanssit, hyvä ruoka ja yötön yö, tämä kaikki on taas täällä - unohtamatta tietenkään Älypään Juhannus-visaa!
Kaunista ja oikein hyvää juhannusta Älypään pelaajille!Tällä viikolla selviää, miten Erika Vikman ja KAJ pärjäävät Euroviisuissa!
13.5.2025
Viisuihin voi virittäytyä vaikkapa pelaamalla Älypään Viisut-visaa, josta löytyy euroviisutunnelmaa aina viisujen alkutaipaleelta tähän päivään asti. Hauskaa euroviisuviikkoa Älypään pelaajille!
Käy kokeilemassa Älypään viisuvisaa!