Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin
Blogimerkintöjä: 912 kpl
Nykyaikainen luolamaalaus29.7.2016 klo 18:37
Suomessa on 96 kalliomaalausta, joissa voi havaita kuvioita. Sen lisäksi tunnetaan 26 kohdetta, joissa kuviot eivät enää erotu. Maalaukset on tehty noin 5000 ? 1500 eaa. Tihein maalauskohteiden keskittymä on Saimaan ja Päijänteen vesistöjen alueella. Kolme suurinta maalauskenttää ovat Laukaan Saraakalliolla (noin 200 kuviota), Mikkelin Astuvansalmella (65 kuviota) ja Suomussalmen Hossan Värikalliolla (61 maalausta) (Wikipedia).
Graffiti on kirjoitus tai maalaus, joka tehdään sopivalla piirtimellä, yleensä tussilla tai spraymaalilla. Englanninkielinen Wikipedia täsmentää asiaa toteamalla että ?Graffiti are writing or drawings that have been scribbled, scratched or painted illicitly on a wall or other surface, often within public view?. Suomalainen versio täsmentää määritelmää toteamalla, että myös laillisia graffiteja on olemassa.
Graffiti ymmärretään lähinnä urbaaniksi taiteen lajiksi, eikä ihme, sillä nykyaikana ei ole muodikasta asua enää luolassa. Näin ollen myöskin maalausten aiheet ja sijaintipaikat ovat muuttuneet. Pohjanmaalla tosin luola on jokseenkin harvinainen ilmestys siinä missä järvikin, joten maalaaminen jonnekin muualle kuin luolan seinälle on lähes käytännön pakko.
Oheinen ?luolamaalaus? löytyy Seinäjoelta. Kuvan alikulun kautta on allekirjoittanut juossut yhden kerran peräti Seinämaratonin. Muutoinkin tällä kohtaa askeleeni ovat olleet enemmän juoksu- kuin kävelyaskeleita.
Pahasti keskentekoinen13.7.2016 klo 14:46
Pumpulikirkko on nähtävyys Rautavaaran kunnassa Pohjois-Savossa. Kysymyksessä on geologinen muodostuma, suuri haljennut hiidenkirnu, jonka sanotaan muistuttavan kirkkosalia saarnatuoleineen. Pumpuli-nimi on tullut kirnun pohjan peittäneestä sammaleesta. Alueelta löytyy myös ruutanoista tunnettu Sammakkolampi.
Rautavaara on kunta, jossa asuu noin 1700 ihmistä. Kunta on suosittu kesämökkikunta. Kunnassa kerrotaan olevan yli 550 vapaa-ajan asuntoa.
Kuva Pumpulikirkosta on luokaltaan suunnilleen koska ilmoitusta tai opastetta paikalta ei löytynyt. Tie keskelle metsää oli aluksi hyvä, suorastaan erinomainen maisematie, mutta loppuosa tiestä oli haasteellinen. Reitillä oleva hiekkakuoppa olisi sopinut hyvin lännenelokuvan tapahtumapaikaksi. Tapahtumapaikaksi vaikkapa elokuvalle ?Kansanedustaja kohtaa luuserin?, jossa selviteltäisiin ristiriitoja, jotka olisivat syntyneet rikkaruohoideologian ja totaalisen omaan napaan tuijottamisen seurauksena. Elokuva voisi olla pari tuntia tiivistahtista tulitusta Sibeliuksen musiikin soidessa taustalla.
Koska puissa alkoi olla karhun kynsimiä kuorettomia alueita ei matkan jatkaminen pitemmälle tuntunut järkevältä. Niinpä sitten muutama kuva kivisistä kallioista, kääntyminen 180 astetta ja takaisin. Karhun kanssa hippasillaololle ei ollut perusteita. Urheilujalkineet olivat auton takalaatikossa kilometrien päässä. Karhun kanssa kilpaa juokseminen kävelykengissä olisi ollut paha tyylirikko. Tapakouluttajilla olisi taas ollut sanomista. Niin ikään poliisi olisi saattanut suorittaa karhunhäirintävalvontaa ja panna rautoihin.
Mielestäni kirkko on pahasti keskentekoinen, vaikka tiettyjä yhtäläisyyksiä Temppeliaukion kirkon kanssa onkin. Olipa niin tai näin, niin ainakin Pumpulikirkon tienoota kuva kuitenkin esittää.
Kanava4.7.2016 klo 03:08
Kanava on keinotekoinen vesiliikennettä tai veden johtamista varten rakennettu vesiuoma. Vanhimpia kanavia ovat keinokastelua varten rakennetut kanavat seuduilla, joissa sademäärä on vähäinen, mutta jonne jokin suuri joki tuo vettä muualta. Tällaisia seutuja ovat esimerkiksi Egypti ja Mesopotamia. Myös vesiliikennekanavia rakennettiin jo vanhalla ajalla. Huomattavin sellainen oli faarao Nekhon rakentama Niilin ja Punaisen meren yhdistävä kanava. Suurin vanhalla ajalla rakennettu kanava on Keisarinkanava Kiinassa. Huomattavimpia nykyisiä kanavia ovat Suezin kanava, joka valmistui 1878 ja Panaman kanava, joka valmistui 1914.
Keisarinkanava (Kiinan suuri kanaali) on pisin ihmisen rakentama vesireitti maailmassa. Se on noin 1800 kilometriä pitkä ja 40 metriä leveä. Se kuljettaa Jangtsen, Keltaisenjoen ja pienempien jokien vettä Kiinan itärannikolla. Kanavan ensimmäisiä osia rakennettiin jo 400 ?luvulla eaa. Kanava otettiin käyttöön Sui ?dynastian aikana 600 ?luvulla. 1200 ?luvulla kanava oli yli 2000 km pitkä ja se yhdisti Kiinan viisi suurinta jokea.
Suomessa kanavia on ennen kaikkea sisävesillä. Merialueen kanavat on tehty pääosin pienveneilyä varten. Vesiliikenteen kannalta merkittävä syy kanavointiin on ollut uittotoiminta. Vedenjohtamiseen kanavia on rakennettu etenkin järvenlaskua ja vesivoimahankkeita varten.
Ensimmäiset yritykset kanavien rakentamiseksi Suomessa tehtiin 1500- ja 1600 ?luvulla. Esimerkiksi Pontuksen kaivanto (Pontuksen kanava) on noin puoli kilometriä pitkä uoma Lappeenrannassa. Se oli yritys rakentaa kanava Saimaalta Viipurinlahteen. Rakennustyötä tehtiin vuosina 1607-1608. Laihia on kaupunginosa Lappeenrannan keskustaajaman itäosassa. Se tunnetaan myös nimellä Pontus ruotsalaisen sotapäällikön Pontus De la Gardien mukaan.
Suomen ensimmäinen sulku, Mustion sulku, rakennettiin vuonna 1745 Karjaalla. Ensimmäinen yleiselle liikenteelle tarkoitettu sulkukanava valmistui vuonna 1840 Leppävirran Konnukseen. Vuonna 1845 valmistui kaksikammioinen Taipaleen kanava. Muroleen kanava valmistui 1854. Kanavarakentamisen huippukausi ajoittui 1800 ?luvun jälkipuoliskolle.
Saimaan kanavaa alettiin rakentaa toukokuussa 1845. Kanavahanke oli silloin suurin Suomessa toteutettu rakennustyömaa. Kanava vihittiin 7. syyskuuta 1856. Kanavan pituus oli 58 kilometriä ja siinä oli 28 sulkua. Kanavaa alettiin rakentaa uudestaan 1927, kun entinen rakennelma alkoi käydä riittämättömäksi. Talvisodan takia työt kuitenkin keskeytyivät. Sotien jälkeen kanavan kolmas rakentaminen pääsi alkamaan vasta vuonna 1963, jolloin Suomi vuokrasi Neuvostoliiton puoleisen osan ja sitä ympäröivän alueen 50 vuodeksi. Kanavaa laajennettiin laivojen suurentuneen koon vuoksi ja uusi kanava vihittiin käyttöön 1968.
Kuvassa puolestaan on Runnin kylässä Iisalmessa sijaitseva vuosina 1903 ? 1906 Kiurujokeen rakennettu puusulkukanava. Kanavan restaurointityömaa on ollut Suomen suurimpia lähiaikojen hirsirakennuskohteita. Noin 30 metriä pitkiin ja noin seitsemän metriä korkeisiin sulkuarkkuihin on käytetty 13 kilometriä hirttä. Kanava avattiin vesiliikenteelle kesällä 2003.
Kanavia voi käyttää paitsi puun kuljettamiseen ja viljelmien kasteluun niin myös risteilyyn. Kanavassa kulkeminen eliminoi tehokkaasti merenkäynnin ja vaikuttaa näin ihmisen, turistin, hyvinvointiin. Itä-Suomi on perinteisesti ollut kanavien luvattu maa, mutta myös ulkomailta löytyy niin kanavia kuin niissä toteutettavia risteilyjäkin. Esimerkiksi Viipurista Lappeenrantaan saapuminen kanavaa pitkin oli mielenkiintoinen kokemus paitsi maisemien niin myös reippaan humppamusiikin vuoksi. Sen sijaan bussimatka Viipuriin kesti pitkään aivan kuin kysymyksessä olisi ollut nälkävuosi. Muistaakseni kysymyksessä oli tuolloin jokin Tali-Ihantalan muistopäivä, jonka vuoksi virkailijat rajan tuntumassa näyttivät erityisen epäluuloisilta, tai ainakin totisilta kuin tärpätintekijät. Siitä ei ole tietoa miksi juuri tärpätintekijän pitää olla vakavailmeinen.
Silta28.6.2016 klo 23:07
Silta on rakenne, joka mahdollistaa kulun jonkin esteen tai esteiden yli. Silta mahdollistaa myös kulun itsensä ali. Siltoja suunnitellaan ylittämään jokia, salmia, syviä laaksoja sekä myös teitä, rautateitä ja muita hankalia tai vaarallisia alueita tai kohtia (Wikipedia). Suomessa sillaksi määritellään rakenne, jonka vapaa-aukko eli peräkkäisten tukien vapaa väli on vähintään kaksi metriä. Sitä pienemmät rakenteet luokitellaan rummuiksi. Silta, joka ei ylitä vettä, vaan ainoastaan maata ja/tai rakennelmia, kutsutaan maasillaksi eli viaduktiksi.
Suomen teillä on noin 14 000 siltaa ja niitä rakennetaan parisataa vuosittain. Raippaluodon silta on yli kilometrin pituisena Suomen pisin silta. Sillan pituus on 1045 metriä ja se valmistui 1997. Raippaluoto on entinen Suomen kunta ja 142 neliökilometrin kokoinen saari Merenkurkun kohdalla Mustasaaren kunnassa Pohjanmaalla. Raippaluoto on Suomen merialueiden neljänneksi suurin saari.
Runnilta on yhteys Kiuruvedelle kanavan kautta. Runnin sataman jälkeen ennen Saarikoskea on Runnin riippusilta, josta kuva. Silta ylittää vesistön, jonka nimi on Kiurujoki. Kiuruja eli leivosia ei paikalla näkynyt, mutta aamuvarhaisella tienoon pelloilla oli havaittavissa töyhtöhyyppä ja kuovi. Arvelen kuitenkin, ettei sen enempää kuovi kuin töyhtöhyyppäkään astuisi kuvan sillalle, vaikka se käyttökuntoinen mitä ilmeisimmin onkin, koska epäkuntoisuudesta kertovaa varoitusta ei näkynyt. Näin ollen, jos jotakin asiaa ei ole nimenomaan kielletty, niin sen täytyy olla silloin sallittu tai ainakin pois silmistä niin kuin tupakat kauppaliikkeessä nuorisoa turmelemasta, tai ainakin keuhkoja. Kuovilla on usein jalat tukevasti maan pinnalla. Sen sijaan muilla linnuilla jalat ovat yleensä ilmassa, puun oksalla tai muussa epävarmassa paikassa. Heiluvalla sillalla voi yllättää myöskin merisairaus, tauti, joka aiheutuu tyypillisesti keinuvassa laivassa olemisesta.
Merisairaushan on huimaus- ja pahoinvointitila, joka aiheutuu toistuvien voimakkaiden liikkeiden aiheuttamasta sisäkorvan ärsytystilasta, jota pahentavat silmien ja tasapainoelimien antamat ristiriitaiset tiedot. Merisairas kuovi on mitä todennäköisimmin erittäin harvinainen ilmiö.
Sitä paitsi sillalle nouseminen ei ole tarpeenkaan, sillä verkosta löytyy video, joka näyttää miltä sillan ylitys näyttä sillalla kulkien. Kun tekniikka hieman kehittyy voinemme seurata verkon välityksellä myös sitä millaisia vaikutuksia sillalla kulkeminen aiheuttaa ihmiskehossa. Muiden muassa syke, verenpaine, kolesteroliarvot, ubikinonin ja sokerin määrä veressä jne.
https://www.youtube.com/watch?v=6t23lflCQLI
Hyvää juhannusta 201624.6.2016 klo 16:58
Metsäkurjenpolvi, geranium sylvaticum, on violettikukkainen metsäkasvi. Se kuuluu kurjenpolvikasvien heimoon. Kukka on Kajaanin nimikkokasvi. Metsäkurjenpolven kukan väri vaihtelee kasvupaikan mukaisesti. Karmiininpunaiset ja sinipunertavat värit keskittyvät maan eteläosiin, pohjoisessa väri voi vaihdella hailakanvioletista valkoiseen. Metsäkurjenpolvi kukkii juhannuksen aikaan. Siitä syystä kasvia on kutsuttu myös juhannuskukaksi.
Kuva kasvista on otettu Iisalmessa. Metsässä kulkevan tien reunalta. Valittavana olisi ollut myös valkoinen versio, mutta koska kamera kykenee jossain määrin jäljentämään myös värejä, niin värikkäämpi versio ikään kuin hyödynsi kameran ominaisuuksia paremmin. Mielenkiintoista kuvauspaikassa oli sekin, että metsäkurjenpolvea kasvoi paikassa pienen pellon suuruinen alue. Iisalmen Runnin seutu on perinteisen maalaista maisemaa, jossa oli mahdollista taas pitkästä aikaa tavata niin töyhtöhyyppä kuin kuovikin. Molemmat lintuja, joita en ole nähnyt vuosiin.
Juhannus on monenlaisten ihmeiden aika. Yksi merkittävimmistä ihmeistä on se, että vesi muuttuu tuolloin hetken aikaa viiniksi. Siksi kannattaa tänäkin juhannuksena olla erityisen tarkka, ettei ilmainen tarjoilu mene sivu suun.
Aarnivalkeita kannattaa seurata jo siitäkin syystä, että niiden päässä piileksii aarre. Näinä taloudellisen niukkuuden aikoina mojova kulta-aarre ei tekisi lainkaan huonoa. Pitää kuitenkin muistaa, että aarretta vartioivat isot kissat, käärmeet ja härät, joten jotakin kättä pitempää kannattaa varata mukaan ja isot kumisaappaat, koska suo kuuluu olevan otollinen paikka aarteille ja niitä osoittaville aarnivalkeille.
Valokuvaajalle juhannus on suotuisa, koska silloin voi saada harvinaisia kuvia. Muiden muassa kuvan kukkivasta sananjalasta. Sananjalan siemen puolestaan antaa haltijalleen yliluonnollista viisautta ja mahdollisuuden kulkea näkymättömänä. Jos taas ruotsin kieli ei suju, niin sananjalan siemenen haltijalle ruotsikin avautuu aivan uudella tavalla. Sananjalan siemenen haltijalle muodostuu perimätiedon mukaan hyvä kielitaito.
Runni18.6.2016 klo 13:18
Runni on kylä Iisalmessa Kiurujoen varrella. Wikipedia kertoo kylässä pitävän majaa kolmesataa taloutta. Runni on yksi Iisalmen merkittävimmistä perinnemaisemakohteista. Museovirasto on listannut Runnin kylpylän ja Saarikosken kanavan valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin Suomessa. Kylän nimi, Runni, tulee ruotsin kielen lähdettä tarkoittavasta sanasta ?brunn?.
Kylpylätoimintaa Runnilla on harjoitettu 1700 ?luvulta alkaen. Virallisesti kylpylätoiminta aloitettiin vuonna 1904. 1750 ?luvulla löydettiin Runnin lähde, jonka rautapitoisella vedellä todettiin olevan terveyttä edistäviä vaikutuksia. Terveyslähteen ensimmäiset rakennukset ovat valmistuneet todennäköisesti jo 1760-70 ?luvuilla.
Vuosisadan vaihteessa perustettiin Runninlähteen Osakeyhtiö, joka rakennutti lähdeveden juojille hotellin vuonna 1904 ja käynnisti samalla kylpylätoiminnan erilaisine hoitopalveluineen. Monet kuuluisat suomalaiset ovat viettäneet kesiään Runnin kylpylässä, esimerkiksi: Gallen-Kallela, Järnefeltin veljekset, Väinö A. Sola, Aino Ackte, Oskar Merikanto, Yrjö Kilpinen, Toivo Kuula, Leevi Madetoja, Juhani Aho, L. Onerva, Eino Leino ja marsalkka Mannerheim ja sisarensa Sophie Mannerheim.
Kylpylähotellin kahteen kerrokseen sijoitettuihin, kuuluisuuksien mukaan nimettyihin, huoneisiin kuuluvat muiden muassa WC, suihku, TV ja langaton nettiyhteys.
Kuva Runnin vanhasta kartanohotellista on otettu noin kello yhdeksän aikaan aamulla pari tuntia kestäneen proteiinipitoisen ateriarupeaman jälkeen. Aterian, joka koostui prinssinakeista, lihapullista, kananmunista ja pekonista. Hotellin televisiossakin olivat ääniasetukset kohdallaan niin että iltapäivän potkupallo-otteluistakin kuuli selostukset.
Lisää Runnista voi lukea osoitteesta:
http://runninkyla.jimdo.com/sitemap
Perhosvaikutus1.6.2016 klo 23:03
Perhosvaikutus eli perhosefekti, butterfly effect, on kaaosteoriassa esitetty ajatus siitä, että perhosen siivenisku maapallon toisella puolella voi saada aikaan myrskyn toisella puolella maapalloa. Vaikutus ymmärretään epälineaarisessa järjestelmässä olevaksi ominaisuudeksi, jossa pienet muutokset alkutilassa tai välivaiheissa aikaansaavat suuria muutoksia jossakin tapahtumaketjussa.
Perhosvaikutuksen keksijäksi mainitaan meteorologi Edward Lorenz, joka vuonna 1961 havaitsi sääennusteisiin liittyvässä tutkimuksessaan, että tulevan säätilan arvioinnissa alkuarvojen pienikin heitto saattoi aiheuttaa ketjureaktion, joka muuttaa lopputuloksen ajan myötä täysin erilaiseksi kuin mitä alkuarvoista saattaisi ensi näkemältä päätellä.
Oheinen kuva on otettu 11.5.2016 klo 17.52.54. Kuvassa on, kuten arvata saattaa, perhonen. Kysymyksessä näyttäisi olevan neitoperhonen, jonka levinneisyys ulottuu myös Etelä-Pohjanmaalle. Neitoperhonen on Suomessa tulokaslaji, joka on vasta 1960 ?luvulta lähtien alkanut esiintyä maassa. Pitkään harvinaisena pidetty laji on nykyään yleinen Etelä-Suomessa, mutta levinneisyyden raja kulkee jo Vaasa-Kuopio ?linjalla. Neitoperhosen kerrotaan lentävän kahdessa sukupolvessa, ensimmäinen sukupolvi lentää maaliskuusta kesäkuuhun ja toinen heinäkuusta lokakuulle. About.
Kuvan yksilöä voi hyvin pitää jopa linssiluteena, koska ehdin käydä hakemassa sisältä kameran, säätää sen ja vielä etsiä sopivan kulman edes jonkinlaisen kuvan aikaansaamiseksi. Kuvan ottamisen jälkeenkään otus ei lähtenyt minnekään, mutta laittoi sen sijaan siipensä suppuun ja jäi sitten kököttämään niille sijoilleen. Perhosvaikutus huomioon ottaen on mielenkiintoista nähdä aiheuttiko neitoperhosen esiintyminen PD:n kamerassa sen, että kiky-kaatuu. Voimillehan se käy, jos pitää paiskia työtä aikaisempaa enemmän saati sitten poseerata minuuttikaupalla kameralle.
Palsankoski25.5.2016 klo 23:07
Palsasuo on suotyyppi, josta löytyy turvekumpuja, palsoja. Palsasuot koostuvat palsakummuista ja niiden väleissä olevasta aapasuosta. Suomessa palsasoita löytyy lähinnä puurajan tienoilta pohjoisimmasta Lapista.
Palsojen lisäksi palsasuon tietämissä esiintyy pounuja. Pounukot ovat palsasoiden reunarämeitä. Palsasuot ovat aapasuon muunnos, jossa vuoden keskilämpötila on alle -1 celsiusastetta.
Palsoja muistuttavia pingoja löytyy Kanadasta ja Alaskasta, mutta ne ovat enemmän kivi- ja soramuodostelmia kuin turpeisia. Siperian soraisia pingoja kutsutaan bulkunjakeiksi. Bulkunjakit voivat olla jopa kymmenen metriä korkeita.
Palsojen arvellaan syntyneen Suomen Lappiin 5000 ? 2000 vuotta sitten. Palsoilla kasvaa lakkaa, saroja sekä vaivaiskoivuja ja suopursuja.
Palsankoski on koski Multialla. Se on yksi kolmesta koskikalastusalueen koskesta paikkakunnalla. Muut kosket ovat Housukoski ja Käpykoski. Multia on 1700 asukkaan kunta Keski-Suomessa. Siellä sijaitsee myös Kiiskilänmäki, keskisen Suomen korkein kohta. Multia tunnetaan myös potkukelkkailun MM ?kilpailuista, jotka järjestetään vuosittain helmi- maaliskuussa.
Kiiskilänmäki sijaitsee Multialla Nikaranperällä. Mäki kohoaa 268,8 metriä merenpinnan yläpuolelle. Mäelle on vuonna 2004 rakennettu 20 metriä korkea näkötorni ja sen lähistölle laavu. Matkaa Multian keskustasta Kiiskilänmäelle kertyy 24 kilometriä (Wikipedia).
Ihmisiä suviyössä19.5.2016 klo 15:49
Taiteen tekeminen kuvankäsittelyn keinoin vaikuttaa mielenkiintoiselta. Se taas onko allekirjoittaneen tuotokset taidetta, on oma lukunsa, etten sanoisi ongelmansa. Joka tapauksessa olen antanut nykyiselle tuotokselleni nimen ?Ihmisiä suviyössä?.
Ihmiset suviyössä on puolestaan Frans Emil Sillanpään kirjoittama romaani vuodelta 1934. Valentin Vaala ohjasi kirjaan perustuvan elokuvan ?Ihmiset suviyössä? vuonna 1948. Koska omassa tuotoksessani on vain jokusia ihmisiä eivätkä suinkaan kaikki reilut seitsemän miljardia, niin katsoin oikeammaksi rajoittaa lukumäärän hieman epätäsmällisemmäksi.
Teokseni yö ei luonnollisestikaan ole mikään yö, vaan itse asiassa yöttömin yö eli juhannus. Päivä kaiken lisäksi. Kuvan muuttaminen mustavalkoiseksi ja tummentaminen luovat kuitenkin vaikutelman yöstä kuten myös taivaalla ajelehtivat mustat sadepilvet.
Alkuperäinen kuva on Kauhavan 2015 Lentäjien juhannus ?tapahtumasta. Vallin takaa löytyy kiitorata, jonka yllä lentäjät esittivät temppujaan. Allekirjoittanut poistui paikalta etsimään sateensuojaa, koska järjestyssääntöjen mukaan sateenvarjon mukaan ottaminen paikalle oli kielletty. Ainakin osalta maksaneista katsojista.
Muinaisen Egyptin taiteelle oli ominaista jäykkyys, kaksiulotteisuus ja runsas värien käyttö. Kuvissa ihmisten kasvot ja jalat kuvataan aina sivulta päin, sen sijaan rintakehä ja kädet suoraan edestä. Omalle taiteelleni tunnusomaista on ihmisten kuvaaminen takaapäin sellaisena kuin ihminen näyttää. Sen lisäksi esitän ihmiset pääsääntöisesti mustina. Yhden värin käytöllä pyrin säästämään luonnonvaroja. Säästöähän siitäkin kertyy, jos käyttää vain yhtä väriä sen sijaan että lähtisi roiskimaan kaikilla mahdollisilla.
Musta on väri, jonka ihminen aistii, kun kohteesta ei heijastu lainkaan valoa. Heijastamisen sijaan musta pinta imee kaiken valon. Musta ei ole spektrin väri eikä sillä ole mitään tiettyä valon aallonpituutta.
Lenkkipolku Hämeessä7.5.2016 klo 15:11
Kuvataide kuvaa, yhdistele ja sommittelee silmällä havaittavia elementtejä, kuten muotoja, ulottuvuuksia, valoa ja värejä. Kuvataiteen perinteisiä lajeja ovat kuvanveisto, maalaus, piirustus, taidegrafiikka ja valokuvataide. Kuvataiteisiin tai visuaalisiin taiteisiin luetaan toisinaan myös arkkitehtuuri, mutta ei yleensä käyttöesineisiin kohdistuvaa muotoilua, joka yhdistetään taideteollisuuteen (Wikipedia).
Maalaustaide on yksi kuvataiteen pääalueista. Kuvia ihmiskunta on maalannut paljon pitempään kuin kirjoittanut tekstiä. Maalaus on kaksiulotteinen esitys, kuva, jossa väriainetta on levitetty maalausalustalle. Piirustus perustuu tavallisesti viivoihin, maalaus puolestaan värikkäisiin pintoihin.
Suomen taiteen kultakaudeksi kutsutaan vuosia 1880-1910, jolloin suomalaiselle taiteelle luotiin kansallinen ilme ja se nousi kansainvälisesti tunnetuksi. Aikakauden keskeisin hahmo oli Akseli Gallen-Kallela. Muita kulta-ajan kuvataitelijoita ovat Albert Edelfelt, Magnus Enckell, Hugo Simberg, Pekka Halonen, Eero Järnefelt ja Helene Schjerfbeck.
Mistä kultakausi alkaa ja mihin se loppuu, on vaikea sanoa. Joskus puhutaan myös varhaisesta kultakaudesta, jolla tarkoitetaan ajanjaksoa 1860-1880. Joka tapauksessa suomalaisuus oli ajankohtainen aihe jo tuolloin. Monet suomalaiset taiteilijat lähtivät ulkomaille taidetta opiskelemaan. Suosittu kaupunki kultakauden taidemaalareille oli Düsseldorf Saksassa. Pääasiallinen tyylilaji oli maisemamaalaus ja historiallinen maalaus. Maisemamaalausta edustavat Hjalmar Munsterhejlm, Werner Holmberg ja Berndt Lindholm.
Postitie Hämeessä on Werner Holmbergin maalaus vuodelta 1860. Maalauksessa postikärryt ajavat metsän läpi mutkaista tietä. Teos on maalattu Düsseldorfissa. Tästä inspiroituneena päätin tehdä maalausta muistuttavan valokuvan otsikolla ?Lenkkipolku Hämeessä?. Tekniikkana on käytetty kuvan käsittelyä palettiveitsen tapaan. Kuva puolestaan on Lahden Radiomäeltä.
Älypää tiedottaa
Älypää toivottaa hyvää juhannusta kaikille pelaajille!
19.6.2025
Juhannustaiat, sauna, kokko, tanssit, hyvä ruoka ja yötön yö, tämä kaikki on taas täällä - unohtamatta tietenkään Älypään Juhannus-visaa!
Kaunista ja oikein hyvää juhannusta Älypään pelaajille!Tällä viikolla selviää, miten Erika Vikman ja KAJ pärjäävät Euroviisuissa!
13.5.2025
Viisuihin voi virittäytyä vaikkapa pelaamalla Älypään Viisut-visaa, josta löytyy euroviisutunnelmaa aina viisujen alkutaipaleelta tähän päivään asti. Hauskaa euroviisuviikkoa Älypään pelaajille!
Käy kokeilemassa Älypään viisuvisaa!Pääsiäinen on taas täällä, samoin Älypään Pääsiäisvisa!
17.4.2025
Oikein hyvää mämmin, suklaamunien ja tietovisojen täyteistä pääsiäisaikaa Älypään pelaajille!
Käy kokeilemassa Älypään pääsiäisvisaa!