Blogi - Phil Decker - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin

Blogi aloitettu: 25.5.2007
Blogimerkintöjä: 912 kpl

• Valon kuvaus2.11.2016 klo 23:22

  Valokuvaus on menetelmä, jossa luodaan kuvia kohdistamalla valoa tai muuta sähkömagneettista säteilyä valoherkälle pinnalle. Suomen ensimmäisen valokuvan otti Henrik Cajander  1842 Turussa. (Wikipedia).

  Säteily puolestaan on energian etenemistä avaruudessa aaltojen tai subatomisten hiukkasten muodossa. Säteily etenee tyypillisesti suoraan.

  Valokuvaus on käsitteenä hieman omalaatuinen. Onhan mahdollista kuvata myös pimeässä, siis tilassa, jossa ei ole valoa ensinkään. Jos taas kysymys on valon kuvauksesta, niin silloin valo ?sanaa kannattaisi käyttää genetiivi ?muodossa. Yleensä valolla ymmärretään näkyvää valoa, jonka aallonpituus on 380 ? 700 nanometriä. Infrapunakameraa eli lämpökameraa käytetään näkyvää valoa pidempiä aaltoja varten.

  Oheisessa kuvassa on pitäydytty valokuvauksen sananmukaiseen tulkintaan eli on yritetty kuvata myös valoa kuvan ohella. Auringon säteet saa yleensä näkymään kuvassa kun asettuu sellaiseen kuvausasentoon, että aurinko paistaa sivulta. Kuvasta tosin herää epäilys valon suoraan kulkemista kohtaan, mutta ilmeisesti aurinko tässä kohtaa haluaa kurkistaa tarkemmin maassa virtaavaan jokeen joten säteitä on täytynyt mukauttaa maaston vaatimusten mukaisiksi.

  Kuvassa huilaava joki on Pyhäjoki lähellä Pallastunturia pohjoisessa. Kysymyksessä on samanlainen ilmiö kuin Saarijärvessäkin. Niitä riittää.

   

  ---

• Lehtivihreän kadottua22.10.2016 klo 17:31

  Valon väheneminen ja lämpötilan aleneminen aiheuttavat yhteyttämisen loppumisen viherkasveissa, jolloin lehtivihreä hajoaa ja lehden sisältämät muut väriaineet pääsevät näkyviin. Ilmiöstä käytetään nimitystä ruska, joka puussa ilmetessään on puuruska ja varvuissa ja ruohovartisissa kasveissa olevana on nimeltään maaruska.

  Tänä vuonna 2016 ruska näyttää jääneen monin paikoin vaiheeseen. Lehdet eivät ole juuri väriään muuttaneet. Oheisesta Muoniossa otetusta kuvastakin saa ruskaa etsiä lähes etsimällä. Vain pihlajan lehdet näyttävät punaisilta, kun ne vielä kesän aikana ovat normaalin vihreät.

  Luultavasti Sorbus oli pullossakin punaisempaa kuin tämän vuoden ruska. Sorbus oli väkevä ja makea pihlajanmarjaviini, jota Alko myi vuosina 1935-2010. Myynti kuuleman mukaan loppui heikon kysynnän vuoksi. Olisikohan ruskalle käymässä samoin. Ruskafanien määrä olisi vähentynyt.

  Pihlajat (Sorbus) on kasvisuku, johon kuuluu 100-200 lajia. Pihlajat ovat pienehköjä puita tai pensaita, jotka kuuluvat ruusukasvien heimoon ja ovat läheistä sukua orapihlajille ja omenapuille. Wikipedia tietää myös aronioita kutsutun pihlajiksi, mustiksi pihlajiksi.

  Kotipihlaja, pihlaja (Sorbus aucuparia) on niin ikään ruusukasveihin kuuluva kasvi, joka kasvaa luonnonvaraisena suurimmassa osassa Eurooppaa ja Pohjois-Aasiaa. Pihlaja tunnetaan valkoisista kukistaan, punaisista marjoistaan ja syysväristään, joka mitä ilmeisimmin on punainen. Pihlaja on Pohjois-Savon maakuntakukka.

  

  ---

• Rakennemuutos13.10.2016 klo 00:01

  Pitääkö maailman muuttumisen havaitsemiseksi matkustaa Kööpenhaminaan? Kysymys juolahti mieleen teoksesta Ei ole Kööpenhamina kuin ennen.

  Ennen maa oli tolppien varassa lepäävä pannukakku, nyttemmin maata kutsutaan avaruudessa pyöriväksi palloksi, joka on tosin navoiltaan litistynyt, mitä sitten tarkoittaakin. Suomi on puolestaan urbanisoitunut. Väestö on muuttanut kaupunkiin, etupäässä Helsinkiin. Loppujen, yhä maaseudulla kituuttavien, siirtämistä valtiovallan toimenpitein Helsinkiin vaativat jo pankinjohtajatkin. Ennen pankki meni asiakkaan luo, nyttemmin asiakkaat pitää tuoda pankin luo, vaikka väkisin. Ennen pankki maksoi talletukselle korkoa. Tänään pankki ei maksa, vaan ryöstää tililtä kuukausittain mojovan summan selvää rahaa. Jotenkin kaikki tämä muutos on käynyt ilmi tarvitsematta käydä Kööpenhaminassa.

  Myös Lahti on muuttunut. Enää torilta ei löydä uima-altaan kokoista vesiallasta etsimälläkään. Enää torin laidalla ei seiso hevonen kärryineen. Myös keskeltä kaupunkia on kadonnut iso liikenneympyrä eikä Fellmanin pellolla laidunna enää lehmät. Entinen puukirkko on kadonnut ja tilalle on tullut laatikonmuotoinen rakennus,  jota kutsutaan Ristinkirkoksi. Onkin kummallista, että tyylikkäin kirkko Suomessa on Seinäjoen Lakeuden risti eikä esimerkiksi Lahden Ristinkirkko, vaikka molemmilla on sama arkkitehti.

  Ilmeisesti kaikki edellä luetellut rakennemuutokset eivät ole riittäviä, koska tuskin löytyy pankin ekonomistia, tai muuta komeljanttaria, joka ei vaatisi hallitukselta lisää rakennemuutoksia. Kukaan ei tosin ole kysynyt, voiko rakenteita enää muuttaa ilman, että alkuperäinen muoto ei katoa. Esimerkiksi pallon muuttaminen pannukakuksi, tuottaa pannukakun, jota tuskin voi sanoa palloksi hyvällä tahdollakaan. Hyvinvointivaltiokin on vaikea säilyttää, jos sitä pitää vain koko ajan purkaa.

  Kuva esittää Lahtea Vesijärvelle päin katsottuna Radiomäeltä jonakin syyskuisena iltana 2016.

  

  ---

• Kevyttä kenttäliikuntaa luonnossa30.9.2016 klo 00:21

  Decker on poistunut aavikolta. Kamelit eivät ole saapuneet. Eivät myöskään korppikotkat. Aavikko on autio ja tyhjä. Täsmällisemmin kuva on Hetta-Pallas ?vaellusreitiltä syyskuulta 2016. Kuvanottopaikalta on matkaa Montellin majalle noin kilometri ja Pallakselle reilu kymmenkunta. Reitin kokonaispituudeksi Vuontisjärveltä Pallakselle sanotaan olevan 20 kilometriä.

  Pallas-Yllästunturin kansallispuiston yksi suosituimpia retkikohteita on 55 km:n pituinen Hetta-Pallas ?vaellusreitti vuodelta 1934. Reitti on merkitty nuoliviitoituksella. Vuontisjärveltä lähtevä reitti yhdistyy Hetta-Pallas ?reittiin Montellin autiotuvalla noin viiden kilometrin päässä Vuontisjärveltä.

  Metsänhoitaja Justus Montell 1869-1954 rakennutti majan kasvi- ja eläintieteellisiä tutkimusmatkojaan varten. Saksalaiset polttivat kuitenkin alkuperäisen rakennuksen syksyllä 1944. Raattaman ja Keräs-Siepin poromiehet rakensivat tilalle uuden majan vuonna 1946. Nykyään majaa isännöi Metsähallitus. Maja on kooltaan pieni, 4x4 metriä. Sisätiloista löytyy pöytä, laveri ja luonnonkivistä muurattu avotakka. Seinässä lymyää pieni ikkuna. Majan ulkopuolella on puuliiteri ja puucee ilman mukavuuksia.

  Vuontisjärvi on kylä Enontekiön kunnassa. Se sijaitsee samannimisen järven rannalla noin 17 kilometriä itään Enontekiön kirkonkylästä. Vuontisjärven historian yksi merkkimies oli Rovan Niku eli Niilo Uollonpoika Keskitalo, vuontisjärveläinen talonpoika, jonka ojitustyön seurauksena itse Vuontisjärven pinnan kerrotaan laskeneen kuutisen metriä minkä lisäksi järvelle syntyi uusi laskujoki.

  Säätila patikoinnin aikana oli ihanteellinen kiiltonahkakenkäkeli. Aurinko paistoi, tuulta ei nimeksikään ja reitti oli merkitty siksi hyvin, että sen olisi voinut vaeltaa käsin kopeloidenkin. Jokunen viitta oli tosin romahtanut kumoon ja jokunen pitkospuu siinä määrin laho tai pois paikaltaan, että jalan olisi voinut pahimmassa tapauksessa taittaa. Pahin jalkojen poispaikaltaanmenon uhka olivat kuitenkin jalan alle osuvat vierivät tai liukkaat kivet. Pallaksen luontokeskuksen yllä pörräsi ambulanssihelikopteri, mutta ainakaan tällä kertaa se ei kuljettanut Decker ?nimistä vaeltajaa.

  Kuvan maisemien lisäksi matkalla näkyi useita poroja, yksikin, jonka sarvet olivat suuremmat kuin poro itse. Porojen lisäksi reitiltä ja reitin varrelta löytyi erilaisia ja erikokoisia matkaajia. Jokunen porukka reitin varrella kertoi odottavansa taksia, toinen porukka kertoi ottavansa aikaa ja yksi porukka kertoi tulevansa Postipankista. Suomen kielen lisäksi matkalla kuului espoo ja yhdessä opastintaulussa oli oletettavasti saamenkielinen teksti.

   

  ---

• Näkymä Keimiötunturilta23.9.2016 klo 17:38

  Keimiötunturi on Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon kuuluvan Pallas-Ounastuntureiden tunturiketjun eteläisin tunturi Muoniossa, Jerisjärven pohjoispuolella. Keimiötunturin korkeus on noin 613 metriä. Keimiötunturille pääsee, kun kävelee 4,6 kilometriä Keimiötunturin majalta ylöspäin. Kysymyksessä on nimenomaan ylöspäin kävely. Polku huipulle on jyrkkä ja kivinen. Tunturin huipulta avautuvat maisemat Jerisjärvelle ja Pallastunturiin. Lisäinformaatiota Muonion patikkareiteistä löytyy osoitteesta:

  http://www.tunturi-lappi.fi/UserFiles/File/TL_patikointi_pieni.pdf 

  

  ---

• Olos19.9.2016 klo 16:04

  Olostunturi sijaitsee Muonion kunnassa ja kohoaa 524 metrin korkeuteen merenpinnasta. Tunturin kupeessa sijaitsee Lapland Hotel Olos ja sen vieressä hiihto- ja laskettelukeskus. Alueella sijaitsee myös jokusia tuulivoimaloita, joiden omalaatuinen silhuetti erottuu kummasti pohjoissuomalaisesta erämaamaisemasta. Mutta kuten tunnettu, kaikki ihmisen aikaansaannos on kulttuuria. Sen sijaan alkuperäinen luonto ei sitä tämän määritelmän mukaan ole. Oloksen alueella kerrotaan sijaitsevan myös saksalaisten autotehtaiden talvitestausasema (Wikipedia).

  Muonion kunnan alueella on paljon nähtävää. Muiden muassa Muonion kirkko, Keimiöniemen kalapirtit ja Äkässaivo. Keimiöniemen kalapirtit löytyvät Jerisjärven rannalta. Jerisjärvi on yksi Tunturi-Lapin suurimmista järvistä, josta on kalastettu ammoisista ajoista siikaa ja muikkua. Alkuperäiset pirtit olivat 1500 ?luvulta, nykyisistä vanhimmat 1700 ?luvulta.

  Saivot ovat saamelaisten uskomusten mukaan vainajien ja erilaisten henkien asuinpaikkoja. Saivon uskottiin sijaitsevan järven pohjassa olevan reiän toisella puolella, jossa oli ylösalaisin toinen järvi, jossa saivon asukkaat elivät kalastellen ja karjaansa hoitaen. Veden haltijaväelle annettiin uhrilahjoja toivossa, että henget vastapalvelukseksi suojelisivat ihmisiä. Lähellä saivojärveä oli yleensä uhripaikka eli seita.

  Äkässaivo on Pakasaivon kaltainen saivojärvi, jonka rannasta kohoaa suuri, noin 20 metriä korkea, seitakivi.

  Muonion kirkon rakennustyöt aloitettiin 1817 ja uusi kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1822. Kirkko rakennettiin alkujaan 600 hengelle, vaikka seurakunnan väkiluku rakentamisen aikaan oli vain noin 300 henkeä. Kirkko on peruskorjattu vuonna 2004. Sodan aikana saksalaiset käyttivät kirkkoa hevostallina, joten on ilmeistä, että korjaustarve on ollut ilmeinen jo aikaisemminkin.

  Jos kaikki on jo nähty, niin sitten voi lähteä vaikka patikoimaan. Erilaisia reittejä Tunturi-Lapin alueelta löytyy lähes tuhkatiheään. Tunturi-Lappiin kuuluu neljä kuntaa eli Enontekiö, Kittilä, Kolari ja Muonio. Patikoimisesta käytetään myös eräänlaista ammattitermiä ?vaeltaminen?, joka tarkoittanee lähinnä tietyntyyppistä pukeutumista, jossa oleellisimpia asioita lienevät niin kutsuttu rinkka ja vaelluskengät. Kokemukseni mukaan ainakin parikymmentä kilometriä patikoi hyvin kiiltonahkakengillä ilman rinkkaakin. On ikään kuin kevyempi kävellä. Lyhyellä piknikillä ei nälkä ehdi yllättää, joten evästä ja rinkkaa ei niin muodoin ole tarve roikottaa mukana.

  Olos ?hotellia voi suositella majoituspaikaksi. Se on hyvin varustettu aina keittiövälineitä myöten minkä lisäksi huoneissa on vaatteiden kuivaamista varten sähköllä toimiva kuivauskaappi. Sauna kuuluu niin ikään huoneistoon, joten kylmäkään ei yllätä, kun muistaa heittää vettä kiville. Kuivauskaappi on tarpeen, koska vastoin luonnonlakeja tunturien vaellusreiteillä saattaa olla vettä, jolloin kiiltonahkakengät saattavat helposti hörpätä. Säätila tuntureilla on arvaamaton, joten varovainen vaeltaja voi toki varustautua rinkoin, vaelluskengin yms. tykötarpein. Todettakoon myös, ettei matkapuhelin aina toimi, joten taksin tai helikopterin tilaaminen saattaa olla haasteellista.

  Kuva on Olos ?tunturin rinteeltä siten, että hotelli lymyää jossakin takavasemmalla mäen tai tunturin juurella.

  

  ---

• Koli5.9.2016 klo 15:53

  Syysmaisema Pielisjärveltä on Eero Järnefeltin öljyvärimaalaus vuodelta 1899. Maalaus esittää Pohjois-Karjalassa silloisessa Pielisjärven kunnassa, nykyisessä Lieksassa, sijaitsevaa Pielinen ?nimistä järveä kuvattuna Koli ?nimiseltä vaaralta. Maalaus ei vastaa täydellisesti todellista näkymää kaikilta yksityiskohdiltaan.

  Koli on Pohjois-Karjalan korkein vaara Pielisen rannalla Lieksassa. Kolin tunnetuimmat huiput ovat Ukko- ja Akkakoli, jotka on luultavasti nimetty vanhojen jumalien mukaan. Alueella sijaitsee Kolin kansallispuisto. Vuoteen 1973 asti Koli sijaitsi Pielisjärven kunnan alueella, mutta kunta yhdistyi sittemmin Lieksan kauppalan kanssa Lieksan kaupungiksi.

  Erik (Eero) Nikolai Järnefelt syntyi 1863 Viipurissa ja kuoli 1937 Helsingissä. Hänen tunnetuimpia maalauksiaan ovat maalaukset Kolin maisemista ja muotokuvat aikansa merkkihenkilöistä. Järnefeltin pääteoksena pidetään maalausta Kaski, toiselta nimeltään Raatajat rahanalaiset. Raahen kirkon alttaritaulu Heräävä toivo vuodelta 1926 oli taiteilijan viimeiseksi jäänyt suuri työ.

  Järnefelt rakennutti Tuusulanjärven rantaan arkkitehti Usko Nyströmin suunnitteleman Suviranta ?nimisen taiteilijakodin, joka valmistui vuonna 1901. Järnefeltit asuivat Suvirannassa ympärivuotisesti vuoteen 1917 saakka, jolloin perhe muutti Helsinkiin.

  Tarkoitus Kolilla käydessä oli etsiä sama paikka, jonka Järnefelt oli ikuistanut maalaukseensa Syysmaisema Pielisjärveltä ja ikuistaa maisema kameralla. Hankkeen onnistuminen olisi vaatinut parempaa valmistautumista sillä tienoo on sen verran laaja ja allekirjoittaneen Itä-Suomen tiedot siinä määrin hatarat, että paikan löytyminen olisi ollut vähintään yksi ihme lisää maailman ihmeiden joukkoon.

  

  ---

• Paluu Iisalmeen, Osa 226.8.2016 klo 23:38

  Tähän kuvaan nähden Kuappi sijaitsee kuvassa etuvasemmalla, järven tuolla puolen. Kuvaaja siis yhä ?palloilee? Iisalmessa. Iisalmi vaikuttaa aurinkoiselta ja vihreältä kaupungilta, jossa on paljon puistoja.

  Puisto, jossa kuvan patsas sijaitsee, on nimeltään Lüneburgin puisto. Iisalmella on pohjoissaksalainen Lüneburg ystävyyskaupunkina, joten siitä nimi. Lüneburgissa sanotaan olevan asukkaita 72 000, Iisalmessa asukkaita on noin 22 000 kappaletta.

  Patsas on nimeltään ?Lähteen haltiatar?. Se on Eemil Halosen vuonna 1998 suunnittelema veistos ja suihkulähde. Veistos on OLVI ?säätiön lahjoitus.

  

  ---

• Kuappi16.8.2016 klo 00:24

  Ravintola Kuappi on iisalmelainen olutravintola. Guinnesin ennätysten kirjan mukaan se on maailman pienin olemassa oleva ravintola. Ravintolan pinta-ala on kahdeksan neliömetriä ja ravintolasalin pinta-ala on 3,6 neliömetriä. Kuappi avattiin vuonna 1907 VR:n taukotuvaksi (Wikipedia). Kuapin asiakaskapasiteetti on 2+2 eli ravintolasaliin mahtuu yhtä aikaa kaksi asiakasta tarjoilijan lisäksi.

  Kuapin takana siintelee Porovesi, jonka rannalla sijaitsee myös juomayhtiö Olvin laitokset. Kuappi kuitenkin on sen verran kookas, etteivät Olvin rakennelmat näy. Ei edes läpi.Tosin kamerakulmakin saattaa olla sellainen, että ainakin osa Olvin maisemista leikkautuu pois.

  Iisalmi on tunnettu oluesta siinä missä Kitee pontikasta ja pesäpallosta. Suomessa on kuitenkin monta paikkakuntaa, joita ei luultavasti tunneta yhtään mistään. Ei ainakaan sen jälkeen, kun Suomi tekee niin kutsutut rakenneuudistuksensa. Sen jälkeen viimeistään kaikki on virtaviivaista kuin exitus ?potilaan sydänkäyrä, tai porvarien ?kannustinlouskuttama? tasavero. Eroja porvari tahtoo vain tuloihin ja varallisuuteen.

  Luultavasti Suomesta tulisi nykyistä paljon mielenkiintoisempi valtio, jos kaikki Suomen kartalta kadonneet kunnat saataisiin jälleen henkiin herätetyiksi. Ajatus kaatuu kuitenkin porvarillisiin ?päännousemiin?, joiden mukaan ei ole järkevää pitää koko Suomea edes asuttuna. Ei päivää, etteikö joku porvari olisi heivaamassa maaseudun asukasta kaupunkiin. Jos ei muuten, niin ainakin palveluiden tarjontaa kaventamalla ja toimeentulon edellytyksiä leikkaamalla. 

  

  ---

• Asuntomessut 20164.8.2016 klo 11:28

  Vuoden 2016 asuntomessut pidetään tai vietetään Seinäjoella 8.7 ? 7.8.2016 välisenä aikana, joten kiirettä pitämällä ehtii vielä mukaan, jos asiaa tarkastelee ajankohdan 4.8.2016 näkökulmasta. Mikään ei tosin estä tarkastelemasta asiaa jonkin aikaisemman päivämääränkin mukaan, mutta moisessa ei liene järkeä sitäkään vähää mitä muutenkaan.

  Asuntomessujen paikka on Kyrkösjärven rannalla. Kuvan oikeassa reunassa näkyvästä havupuumetsiköstä pitopaikka löytyy. Metsässä, mäenrinteessä on pientä Villin lännen kylää muistuttava kompleksi rakennuksia, joihin voi tutustua, tai sitten aikaa voi viettää rahaa erilaisiin kohteisiin tuhlaten. Yksi tapa on istuskella kahvi- tai ruokalateltassa. Jos tarve istuskeluun vähenee, voi välillä käydä kiertämässä näyttelytalojen toisia kerroksia. Rappujen ylös alas kulkeminen on erinomainen tapa kuluttaa energiaa.

  Ymmärtääkseni kuvan taustalla häämöttävien mastojen editse kiertää paikallinen kuntopolku, jonka pituus on viisi kilometriä. Sitten kauempaa löytyy luontopolku, mutta se on ärsyyntyneen maanomistajan estein katkaisema, joten sen kiertäminen lienee tällä haavaa erittäin haasteellista. Kuvan vasemmalla puolella siintää itse Kyrkösjärvi, joka on tekemällä tehty järvi. Järven eteen on ajettu hiekkaa, joten tällä menettelyllä on aikaansaatu tekemällä tehty hiekkaranta eli beach. Taustalla häämöttävät mastot puolestaan ovat tekemällä tehdyn vuoren päällä. Vuoren pitäisi olla nimeltään Jouppilan vuori, multakasa, jota hupaisasti vuoreksi kutsutaan. Edellä on lueteltu joitakin mahdollisuuksia sille, että ravintola- ja kahvilateltassa rahan kuluttamiselle saisi asiallista aihettakin.

  Messujen virallinen pysäköintipaikka sijaitsee raviradalla, josta on bussikuljetus itse messualueelle. Ravirata on sen verran kaukana, että jos sieltä kävelee messualueelle, niin ravintola- ja kahvilateltta on enemmän kuin tarpeeseen. Sen sijaan Törnävän leirintäalueelta ei ole kovin pitkä matka. Messualueen vierestä löytyy tosin sairaala ja terveyskeskus, joten jos taivallus osoittautuu ylivoimaiseksi, voi tarvittaessa tilata vaikka ambulanssin.

  

  ---