Blogi - Phil Decker - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin

Blogi aloitettu: 25.5.2007
Blogimerkintöjä: 917 kpl

• Hyvää Joulua 2016 ja Onnellista Uutta Vuotta 201723.12.2016 klo 22:05

  Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi. Joulu on tämän vanhan määritelmän mukaan ajanjakso välillä 21.joulukuuta-13.tammikuuta. Tänä vuonna 2016 talvipäivä seisahtui juuri 21. päivä eli Tuomaan päivänä. Talvipäivänseisaus on ajankohta jolloin Aurinko sijaitsee suoraan Kauriin kääntöpiirin yläpuolella. Valoisan ajan pituus alkaa tuosta päivästä eteenpäin lisääntyä aina kesäpäivänseisaukseen saakka.

  Joulua ei ole pidetty perustaltaan kristillisenä juhlana, vaan suurelta osin pakanallisena keksintönä. Pakanallisuuden ruumiillistumana pidetään joulupukkia tai joulupässiä, joka on ollut eläin, joka on uhrattu kuolleiden päivänä jumalille, lähinnä auringolle uuden alkavan vuoden kunniaksi.

  Nykyisenmuotoisen joulun kerrotaan olevan Rooman katolisen kirkon luomus, jossa yhdistyy monta juhlaa toisiinsa, kuten babylonialaisen auringonjumalan syntymäjuhla, voittamattoman auringon juhla (Sol Invictus) ja roomalainen Saturnaalia juhla. Rooman katolinen kirkko olisi sitten antanut tälle uudelle juhlalle nimen Kristuksen syntymäjuhla ja tuonut siihen mukaan Raamatun elementtejä Kristuksen syntymisen tapahtumista, mutta jättänyt juhlaan myös pakanallista perintöä sekä sallinut Rooman kansalaisten jatkaa Saturnaalia ?juhlan viettämistä uuden juhlan nimissä. Suomessa joulua on pidetty lähinnä kekri ?juhlan siirtämisenä nykyisen joulun paikalle. Kekri oli muinaissuomalaisten sadonkorjuun juhla.

  Vaikka joulua usein pidetäänkin pakanallista alkuperää olevana juhlana, niin kaikki eivät pidä tätä väitettä tosiasioihin perustuvana. Esimerkiksi netistä löytyy perusteluja sille, ettei joulunvietto ole alkuperältään pakanallinen eikä lainaa Aurinko ?jumalan kultista, vaan omintakeinen kristillinen juhla ja instituutio, jonka ajankohta myös perustuu kristilliseen ja apostoliseen perimätietoon. Näin joulu olisi alkujaan nimenomaan kristillinen juhla.

  Omalla tavallaan joulu on kuitenkin myös auringon syntymisen juhla ainakin siinä mielessä, että päivät alkavat pidentyä ja auringoksi kutsuttu valoilmiökin on taivaalla havaittavissa, ainakin silloin tällöin. Alun perin aurinko on muiden tähtien tavoin tiivistynyt kosmisesta kaasu- ja pölypilvestä, jossa on tyypillisesti 75 prosenttia vetyä ja 25 prosenttia heliumia ja pieniä määriä muiden muassa vesi- ja hiilidioksidimolekyylejä. Mitä enemmän pilvi tiivistyy, sitä enemmän sen sisäosien paine ja lämpötila kasvaa. Ennen pitkää lämpötila on niin korkea, että vety alkaa fuusioitua heliumiksi Tällöin pilven keskiosan lämpötila kohoaa miljardeihin asteisiin. Kuumuus saa kaasun paineen kasvamaan niin suureksi, että tiivistyminen lakkaa ja uusi tähti on syntynyt. 

  

  ---

• Käkikello12.12.2016 klo 02:21

  Aika sanan modernissa merkityksessä on sangen uusi keksintö. Ennen 1500 ?lukua aika oli varsin epämääräinen käsite. Siksi nykyisen pääministerinkin olisi ollut äärimmäisen hankala pidentää työaikaa ennen 1500 ?lukua, koska aikaa ei varsinaisesti ollut olemassa. Vasta 1500 ?luvun tienoilla tapahtui ihmeitä, kun saksalainen, nürnbergiläinen, lukko- ja kelloseppä Peter Henlein keksi vieterivetoisen kellon. Vehje oli kuitenkin vielä sangen epätarkka tarkkoihin tuottavuusmittauksiin. Tarkemman ratkaisun kehitti hollantilainen tiedemies Christiaan Huygens 1600 ?luvulla keksiessään monien muiden asioiden lisäksi heilurikellon. Siitä tuli tarkin ajan mittaaja pitkäksi aikaa.

  Käkikello on tyypillisesti heilurikello, joka kukkuu puoli- ja täysitunnein kuten käki ?niminen lintu yleensäkin. Käki asuu kellon sisällä, josta se säädetyn ajan kuluttua ja asunnon oven (luukun) avauduttua tulee asunnon portaille suorittamaan tehtävänsä. Asunnon nimittäminen käen pesäksi olisi ilmeinen virhe, koska perimätieto, kenties myös tieteellinen, väittää, ettei käki tee pesää, vaan on niin kutsuttu pesäloinen. Käkikelloja on luonnollisesti tehty jos jonkinlaisia, joten ylläkuvattu kellotyyppi on yksi monista. Ilmeisesti jo kauan sitten raivokkaimmat kansalaiset olivat sitä mieltä, että loisimimisesta pitää maksaa jotenkin, siis saada nykyministerien ja Kelan johtajien käsittein vastiketta rahalle. Niinpä sitten käki laitettiin hyödyttämään yhteisöä laittamalla se kukkumaan.

  Siitä ei ole tarkkaa tietoa, kuka käkikellon ja sen kukkumismekanismin on keksinyt. Joidenkin tietojen mukaan ensimmäinen käkikello olisi rakennettu jo 1620, toinen lähde väittää vuodeksi 1730. Jokseenkin yksimielisiä ollaan siitä, että pääasiallisesti käkikellon maailmanvalloitus on alkanut Saksasta, Schwarzwaldista. Yhtenä kuuluisana käkikellon tekijänä mainitaan Franz Anton Ketterer. Tarinan mukaan hän olisi jopa keksinyt kellon, mutta tämä ei kuitenkaan pitäne paikkaansa. Kelloa alettiin viedä muualle maailmaan joskus 1800 ?luvun puolesta välistä lähtien.

  Varsinaisen hitin käkikellosta tekivät kuitenkin sveitsiläiset, jotka keksivät panna linnun alppimajaan. Käkikellobuumi alkoi 1900 ?luvulla Bernin alueella sijaitsevasta Brienz ?nimisestä kylästä. Innovaation tekijäksi mainitaan Robert Loetscher(?). Niinpä kun nykyään puhutaan käkikellomaasta, niin jopa sanakirjat tietävät, että kysymyksessä on Sveitsi.

  Kuvassa oleva kello ei ole varsinaisesti käkikello. Tosin se on 1/12 käkikello, koska yksi kellon linnuista on käki. Joukossa on kuitenkin muitakin lintuja, muiden muassa käpytikka, huuhkaja ja pöllö. Aina kun joku näistä rääkäisee tai päräyttää takomissoolon, niin allekirjoittanut hypähtää puoli metriä ilmaan. Onneksi hämärän laskeuduttua linnut vetäytyvät lepotilaan ja lakkaavat meteleöimästä.

  

  ---

• Alalle soveltuvuus5.12.2016 klo 12:19

  Ennen oli miehet rautaa. Laivat oli puuta hiio-hoi. Puuta ovat miehet nyt ja laivat ovat rautaa hiio-hoi. (Vanhan valaan kapakassa, sävel Toivo Kärki, sanat Reino Helismaa).

  Ennen oli poliisikin poliisi. Nyt poliisi on kuka tahansa. Ainakin, jos poliisijohtajan toive erityisestä kätyrijärjestelmästä toteutuu. Toisin sanoen se, että poliisina voisi toimia eräänlainen poliisin apulainen, vaikka kunnanjohtaja.

  Siinä mielessä, että poliisi toimii nykyään yhä useammin tunnuksettomana, voi poliisi olla myös kuka tahansa. Monelta vanhukselta on tätä keinoa käyttämällä viety rahat ja tavarat autoilijoista puhumattakaan. Ennen poliisin saattoi tunnistaa niin kutsutusta virkapuvusta. Tänä päivänä sekin on mahdotonta. Kehitys näyttää menevän suuntaan, jossa poliisi muuttuu enenevästi tavalliseksi netin käyttäjäksi limsapulloineen ja sokerimunkkeineen. Poliisin aivoitukset lähtevät ilmeisesti siitä, että tämän päivän rikollisuus perustuu avoimuuteen, siihen, että rosvot, ryövärit ja murhamiehet kertovat netissä avoimesti suunnitelmistaan minkä jälkeen poliisi lähettää robotin suorittamaan tarvittavat pidätykset.

  Vielä toistaiseksi olisi tärkeää tietää, minne kansalaisen rahat menevät. Viekö ne siviilipukuinen voro vai virallistettu poliisi. Ehdotukseni tunnistamisongelmaan on alalle soveltuvuus. Soveltuvuus kuitenkin mitattaisiin uudella tavalla siten, että tutkittaisiin, näyttääkö alalle pyrkijä siltä, miltä hänen kuuluukin näyttää. Missikilpailut ovat tästä oiva esimerkki. Jos henkilö ei näytä missiltä, ei hän ole alalle sopiva. Poliisin soveltuvuus alalle voitaisiin selvittää käyttämällä Oulun Toripolliisia mallina, standardina sille, miltä virallinen poliisi näyttää. Kun koulutukseen otetaan vain Toripolliisin mitat täyttäviä hakijoita, niin hetken päästä poliisin tunnistaisi olisi poliisilla sitten virkapuku yllään tai ei.

  Loppuun laitan vielä tuntemattomalta runoilijalta saamani runonpätkän:

  Pilvimuurista valo välähtää,
  postiluukusta lappu läjähtää.
  Virkavalta siinä valvoo,
  rahavirtojansa palvoo, hiio-hoi.
  Kuriin kansalaiset pitää saada,
  etteivät he maata kaada, hiio-hoi.
  Netissäkin roikkuu joku,
  jalkakäytävällä paku,
  luontokuvat pilveen kohoaa.

  

  ---

• Seinäjoki ja muita kaupunkeja27.11.2016 klo 13:46

  Kaupungit näyttävät muodostuneen erilaisten maastonmuotojen yhteyteen. Seinäjoki on rakentunut joen varrelle ja Lahti järven lahteen. Siitä ei allekirjoittaneella ole tietoa noudattelevatko kaupunkien nimet maastonmuotoja vai päinvastoin. Ongelmaksi näyttää muodostuvan Helsinki. Mikä ihmeen maastonkohta on Helsinki? Paljoa vähempää ongelmia ei synny sen enempää Espoon kuin Vantaankaan suhteen. Tosin Älypää tietää vannasluun sijaitsevan nenässä, mutta onko vannasluulla jokin yhteys Vantaaseen?

  Wikipedia tietää kertoa, että kun Forsbyn kylän, Koskelan, kohdalle alettiin perustaa kaupunkia 1548, siitä ryhdyttiin käyttämään nimitystä Helsinge fors eli Helsingin koski, mikä sittemmin vakiintui muotoon Helsingfors. Nimi  viittaa Vantaanjoen suulla sijaitsevaan koskeen, joka tunnetaan nykyisin nimellä Vanhankaupunginkoski. Kansan suussa paikka tunnettiin muunnelmilla Helsinge tai Helsing, josta kehittyi suomenkielinen nimi Helsinki.

  Vanhankaupunginkoski, Helsinge fors, liittyy myös Vantaaseen. Wikipedian mukaan nykyisen Riihimäen seudulla asuneet hämäläiset kutsuivat ko. jokea Vantaanjoeksi alueella sijaitsevan Vantaanjärven ja Vantaa-nimisen kylän mukaan. Vantaanjoki vakinaistui joen nimeksi 1500 ?luvulla.

  Espoon Wikipedia kertoo viittaavan joennimeen niin ikään. Kysymyksessä on Espoonjoki, ruotsiksi Esboån, alkujaan Espå, jonka arvellaan saaneen nimensä jokea reunustaneista haavoista. Ruotsinkielinen ilmaus äspe tarkoittaa haavikkoa. Nimi esiintyy ensimmäisen kerran vuonna 1431.

  1500 ?luvulla Seinäjoen alueelle muodostunutta kylää kutsuttiin Koskenalustan kyläksi, sillä se sijaitsi Seinäjoessa olevan Korpikosken alapuolella. Nimi poistui käytöstä 1600 ?luvun alkuun mennessä ja kylän nimeksi tuli Seinäjoki, joka lienee joen nimenä kylää vanhempi. Seinäjoki ?nimen alkuperästä on olemassa monta teoriaa. Yksi teoria kertoo Seinäjoen merkitsevän muinaista nautinta-alueen rajaa. Toisen teorian mukaan Kangasalta kotoisin olleet uudisasukkaat tai eränkävijät olisivat tuoneet nimen mukanaan. Uusin tutkimus ja kansanperinne antaa Seinäjoki ?nimen alkuperäksi joen rantojen jyrkkäreunaisuuden.

  Lahti ?nimelle selitykseksi on tarjottu Vesijärven rannalle aikanaan syntynyttä kylää, jota kutsuttiin Hollolanlahdeksi. Nimi muuttui vähitellen Lahdenkyläksi ja saatuaan kaupunkioikeudet vuonna 1905 Lahden kauppalasta tuli Lahti ?niminen kaupunki. Lahti on Päijät-Hämeen maakuntakeskus, joka sijaitsee Vesijärven etelärannalla.

  Kuvassa on saatu vangituksi vähintään kymmenen boforin pystytuuli, joka on saanut Seinäjoen taipumaan ja puut huojumaan. Sen lisäksi tuuli on muuttanut puiden värin normaalia mielenkiintoisemmaksi.

  Boforiasteikolla kuvataan siis tuulen vaikutuksia. Asteikko soveltuu tuulen nopeuden silmämääräiseen arviointiin, kuten tässä tapauksessa on tehtykin. Asteikon kehitti irlantilainen Francis Beaufort vuonna 1805 toimiessaan Yhdistyneen kuningaskunnan merivoimissa. 

  

  ---

• Aurinko nousee etelästä10.11.2016 klo 19:48

  Kauan ennen USA:n presidentinvaaleja aurinko nousi idästä. Vanhan tarinan mukaan myös valo tuli samasta paikasta. Sittemmin on arveltu, että idästä tulee vain pahuus. Mahdollisesti myös niin kutsutut vihreät miehet, joiden suojelupoliisi arvelee tuntevan viehtymystä linkkitornien viereen rakennettuihin lautamajoihin. Ikään kuin ensimmäisen luokan hotelli ei turistille kelpaisi. Kysyä sopii niin ikään, ovatko vihreät miehet nimenomaan miehiä? Sukupuolittuneessa maailmassa on todennäköisesti useampia sukupuolia. Ainakin yhden jatkumon verran. Mitä sitten tarkoittaakin, jatkumo, siis.

  Suomen liittyminen Euroopan unionin jäseneksi muutti luultavasti myös auringon noususuunnan kaiken muun hyvän lisäksi. Eipä olisi ihme, jos useammatkin eurooppapatriootit vastaisivat auringon nousevan lännestä.

  Viimeisimmät USA:n presidentinvaalit muuttivat perinteisen maailmanjärjestyksen jälleen kerran. Maailmankirjat menivät vähintäänkin sekaisin lukuisista toimittajista ja niin kutsutuista asiantuntijoista puhumattakaan. Nyt tuskin on varmaa sekään, nouseeko aurinko ylipäätään. Mutta kyllä aurinko nousee. The Sun Also Rises, kuten Hemingway asian mahdollisesti ilmaisisi.

  Tässä jokin aika sitten onnistuin ottamaan kuvan, joka osoittaa auringon nousevan etelästä. Tarkemmin sanottuna yhdestä Lahden radiomastoista. Kuva on aito sikäli ettei sitä ole pahemmin muokattu tai muutettu. Eikä kuva ole Clintonin sähköpostista.

  

  ---

• Valon kuvaus2.11.2016 klo 23:22

  Valokuvaus on menetelmä, jossa luodaan kuvia kohdistamalla valoa tai muuta sähkömagneettista säteilyä valoherkälle pinnalle. Suomen ensimmäisen valokuvan otti Henrik Cajander  1842 Turussa. (Wikipedia).

  Säteily puolestaan on energian etenemistä avaruudessa aaltojen tai subatomisten hiukkasten muodossa. Säteily etenee tyypillisesti suoraan.

  Valokuvaus on käsitteenä hieman omalaatuinen. Onhan mahdollista kuvata myös pimeässä, siis tilassa, jossa ei ole valoa ensinkään. Jos taas kysymys on valon kuvauksesta, niin silloin valo ?sanaa kannattaisi käyttää genetiivi ?muodossa. Yleensä valolla ymmärretään näkyvää valoa, jonka aallonpituus on 380 ? 700 nanometriä. Infrapunakameraa eli lämpökameraa käytetään näkyvää valoa pidempiä aaltoja varten.

  Oheisessa kuvassa on pitäydytty valokuvauksen sananmukaiseen tulkintaan eli on yritetty kuvata myös valoa kuvan ohella. Auringon säteet saa yleensä näkymään kuvassa kun asettuu sellaiseen kuvausasentoon, että aurinko paistaa sivulta. Kuvasta tosin herää epäilys valon suoraan kulkemista kohtaan, mutta ilmeisesti aurinko tässä kohtaa haluaa kurkistaa tarkemmin maassa virtaavaan jokeen joten säteitä on täytynyt mukauttaa maaston vaatimusten mukaisiksi.

  Kuvassa huilaava joki on Pyhäjoki lähellä Pallastunturia pohjoisessa. Kysymyksessä on samanlainen ilmiö kuin Saarijärvessäkin. Niitä riittää.

   

  ---

• Lehtivihreän kadottua22.10.2016 klo 17:31

  Valon väheneminen ja lämpötilan aleneminen aiheuttavat yhteyttämisen loppumisen viherkasveissa, jolloin lehtivihreä hajoaa ja lehden sisältämät muut väriaineet pääsevät näkyviin. Ilmiöstä käytetään nimitystä ruska, joka puussa ilmetessään on puuruska ja varvuissa ja ruohovartisissa kasveissa olevana on nimeltään maaruska.

  Tänä vuonna 2016 ruska näyttää jääneen monin paikoin vaiheeseen. Lehdet eivät ole juuri väriään muuttaneet. Oheisesta Muoniossa otetusta kuvastakin saa ruskaa etsiä lähes etsimällä. Vain pihlajan lehdet näyttävät punaisilta, kun ne vielä kesän aikana ovat normaalin vihreät.

  Luultavasti Sorbus oli pullossakin punaisempaa kuin tämän vuoden ruska. Sorbus oli väkevä ja makea pihlajanmarjaviini, jota Alko myi vuosina 1935-2010. Myynti kuuleman mukaan loppui heikon kysynnän vuoksi. Olisikohan ruskalle käymässä samoin. Ruskafanien määrä olisi vähentynyt.

  Pihlajat (Sorbus) on kasvisuku, johon kuuluu 100-200 lajia. Pihlajat ovat pienehköjä puita tai pensaita, jotka kuuluvat ruusukasvien heimoon ja ovat läheistä sukua orapihlajille ja omenapuille. Wikipedia tietää myös aronioita kutsutun pihlajiksi, mustiksi pihlajiksi.

  Kotipihlaja, pihlaja (Sorbus aucuparia) on niin ikään ruusukasveihin kuuluva kasvi, joka kasvaa luonnonvaraisena suurimmassa osassa Eurooppaa ja Pohjois-Aasiaa. Pihlaja tunnetaan valkoisista kukistaan, punaisista marjoistaan ja syysväristään, joka mitä ilmeisimmin on punainen. Pihlaja on Pohjois-Savon maakuntakukka.

  

  ---

• Rakennemuutos13.10.2016 klo 00:01

  Pitääkö maailman muuttumisen havaitsemiseksi matkustaa Kööpenhaminaan? Kysymys juolahti mieleen teoksesta Ei ole Kööpenhamina kuin ennen.

  Ennen maa oli tolppien varassa lepäävä pannukakku, nyttemmin maata kutsutaan avaruudessa pyöriväksi palloksi, joka on tosin navoiltaan litistynyt, mitä sitten tarkoittaakin. Suomi on puolestaan urbanisoitunut. Väestö on muuttanut kaupunkiin, etupäässä Helsinkiin. Loppujen, yhä maaseudulla kituuttavien, siirtämistä valtiovallan toimenpitein Helsinkiin vaativat jo pankinjohtajatkin. Ennen pankki meni asiakkaan luo, nyttemmin asiakkaat pitää tuoda pankin luo, vaikka väkisin. Ennen pankki maksoi talletukselle korkoa. Tänään pankki ei maksa, vaan ryöstää tililtä kuukausittain mojovan summan selvää rahaa. Jotenkin kaikki tämä muutos on käynyt ilmi tarvitsematta käydä Kööpenhaminassa.

  Myös Lahti on muuttunut. Enää torilta ei löydä uima-altaan kokoista vesiallasta etsimälläkään. Enää torin laidalla ei seiso hevonen kärryineen. Myös keskeltä kaupunkia on kadonnut iso liikenneympyrä eikä Fellmanin pellolla laidunna enää lehmät. Entinen puukirkko on kadonnut ja tilalle on tullut laatikonmuotoinen rakennus,  jota kutsutaan Ristinkirkoksi. Onkin kummallista, että tyylikkäin kirkko Suomessa on Seinäjoen Lakeuden risti eikä esimerkiksi Lahden Ristinkirkko, vaikka molemmilla on sama arkkitehti.

  Ilmeisesti kaikki edellä luetellut rakennemuutokset eivät ole riittäviä, koska tuskin löytyy pankin ekonomistia, tai muuta komeljanttaria, joka ei vaatisi hallitukselta lisää rakennemuutoksia. Kukaan ei tosin ole kysynyt, voiko rakenteita enää muuttaa ilman, että alkuperäinen muoto ei katoa. Esimerkiksi pallon muuttaminen pannukakuksi, tuottaa pannukakun, jota tuskin voi sanoa palloksi hyvällä tahdollakaan. Hyvinvointivaltiokin on vaikea säilyttää, jos sitä pitää vain koko ajan purkaa.

  Kuva esittää Lahtea Vesijärvelle päin katsottuna Radiomäeltä jonakin syyskuisena iltana 2016.

  

  ---

• Kevyttä kenttäliikuntaa luonnossa30.9.2016 klo 00:21

  Decker on poistunut aavikolta. Kamelit eivät ole saapuneet. Eivät myöskään korppikotkat. Aavikko on autio ja tyhjä. Täsmällisemmin kuva on Hetta-Pallas ?vaellusreitiltä syyskuulta 2016. Kuvanottopaikalta on matkaa Montellin majalle noin kilometri ja Pallakselle reilu kymmenkunta. Reitin kokonaispituudeksi Vuontisjärveltä Pallakselle sanotaan olevan 20 kilometriä.

  Pallas-Yllästunturin kansallispuiston yksi suosituimpia retkikohteita on 55 km:n pituinen Hetta-Pallas ?vaellusreitti vuodelta 1934. Reitti on merkitty nuoliviitoituksella. Vuontisjärveltä lähtevä reitti yhdistyy Hetta-Pallas ?reittiin Montellin autiotuvalla noin viiden kilometrin päässä Vuontisjärveltä.

  Metsänhoitaja Justus Montell 1869-1954 rakennutti majan kasvi- ja eläintieteellisiä tutkimusmatkojaan varten. Saksalaiset polttivat kuitenkin alkuperäisen rakennuksen syksyllä 1944. Raattaman ja Keräs-Siepin poromiehet rakensivat tilalle uuden majan vuonna 1946. Nykyään majaa isännöi Metsähallitus. Maja on kooltaan pieni, 4x4 metriä. Sisätiloista löytyy pöytä, laveri ja luonnonkivistä muurattu avotakka. Seinässä lymyää pieni ikkuna. Majan ulkopuolella on puuliiteri ja puucee ilman mukavuuksia.

  Vuontisjärvi on kylä Enontekiön kunnassa. Se sijaitsee samannimisen järven rannalla noin 17 kilometriä itään Enontekiön kirkonkylästä. Vuontisjärven historian yksi merkkimies oli Rovan Niku eli Niilo Uollonpoika Keskitalo, vuontisjärveläinen talonpoika, jonka ojitustyön seurauksena itse Vuontisjärven pinnan kerrotaan laskeneen kuutisen metriä minkä lisäksi järvelle syntyi uusi laskujoki.

  Säätila patikoinnin aikana oli ihanteellinen kiiltonahkakenkäkeli. Aurinko paistoi, tuulta ei nimeksikään ja reitti oli merkitty siksi hyvin, että sen olisi voinut vaeltaa käsin kopeloidenkin. Jokunen viitta oli tosin romahtanut kumoon ja jokunen pitkospuu siinä määrin laho tai pois paikaltaan, että jalan olisi voinut pahimmassa tapauksessa taittaa. Pahin jalkojen poispaikaltaanmenon uhka olivat kuitenkin jalan alle osuvat vierivät tai liukkaat kivet. Pallaksen luontokeskuksen yllä pörräsi ambulanssihelikopteri, mutta ainakaan tällä kertaa se ei kuljettanut Decker ?nimistä vaeltajaa.

  Kuvan maisemien lisäksi matkalla näkyi useita poroja, yksikin, jonka sarvet olivat suuremmat kuin poro itse. Porojen lisäksi reitiltä ja reitin varrelta löytyi erilaisia ja erikokoisia matkaajia. Jokunen porukka reitin varrella kertoi odottavansa taksia, toinen porukka kertoi ottavansa aikaa ja yksi porukka kertoi tulevansa Postipankista. Suomen kielen lisäksi matkalla kuului espoo ja yhdessä opastintaulussa oli oletettavasti saamenkielinen teksti.

   

  ---

• Näkymä Keimiötunturilta23.9.2016 klo 17:38

  Keimiötunturi on Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon kuuluvan Pallas-Ounastuntureiden tunturiketjun eteläisin tunturi Muoniossa, Jerisjärven pohjoispuolella. Keimiötunturin korkeus on noin 613 metriä. Keimiötunturille pääsee, kun kävelee 4,6 kilometriä Keimiötunturin majalta ylöspäin. Kysymyksessä on nimenomaan ylöspäin kävely. Polku huipulle on jyrkkä ja kivinen. Tunturin huipulta avautuvat maisemat Jerisjärvelle ja Pallastunturiin. Lisäinformaatiota Muonion patikkareiteistä löytyy osoitteesta:

  http://www.tunturi-lappi.fi/UserFiles/File/TL_patikointi_pieni.pdf 

  

  ---