Blogi - Phil Decker - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin

Blogi aloitettu: 25.5.2007
Blogimerkintöjä: 925 kpl

• Ruskaa joskaan ei pakkasessa8.10.2010 klo 12:21

  Ruska Etelä-Suomessa ei liene niin tavallinen ilmiö kuin pohjoisessa. Tai ei ainakaan niin näyttävä. Siksi jotta myös etelässä pääsisi nauttimaan ruskan väriloistosta, täytyy ryhtyä erityistoimenpiteisiin asiantilan kohdalleen saattamiseksi. Kuvassa olen esittänyt yhden keinon, jolla puuhun saadaan ruska, vaikka puu syystä tai toisesta ei vielä aivan ruskakelpoinen olisikaan. Ei muuta kuin värikuppi ja pensseli kouraan. Lopputulos on ainakin värikäs. Saattaa olla, ettei värivalinta ole oikea, mutta toisaalta joku pinkki ruskakaan ei täysin vakuuta. Musta ruska vielä vähemmän. 

  Erilaisten kimaltelevien pallojen, piparkakkujen, punaisten omenoiden ja karkkien ripustaminen puun oksille ei sen sijaan ole ruskan merkki. Tällöin kysymyksessä on joulukuusi. Karkkien viemistä kuusesta kutsutaan kuusen ryöstöksi. Tokipa koko kuusikin voi olla ryöstetty, mutta se on rangaistava teko, joten en suosittele.

  Lehtien haravoiminen, vaikka ne olisivat kuinka värikkäitä, on jokavuotinen harmi. Siksi juolahtikin mieleen, että metsät voisi varmaan korvata jollakin nykyaikaisemmalla materiaalilla, esimerkiksi muovilla, jotta ympäristön roskaantuminen saataisiin vähenemään. Nykyäänhän roskaaminen jo sinällään on rangaistavaa ja roskaamisen ja kaikenlaisen saastumisen estämiseksi meillä on sitä varten oikein puoluekin. Ainakin toistaiseksi. Varmaan uusi vihreä risupakettikin olisi mukavampi ja miellyttävämpi käsitellä, jos se olisi tehty muovista.

  

  ---

• Vesi5.10.2010 klo 13:58

  Vesi, H2O, joskus myös divetymonoksidi tai divetyoksidi, on huoneenlämmössä nesteenä esiintyvä vedyn ja hapen muodostama kemiallinen yhdiste. Kaikki maapallolla oleva vesi lienee peräisin vuosimiljoonien aikana planeettaan törmänneistä komeetoista ja tulivuorten purkauksista. Vettä on saatavilla lähes kaikkialla maapallolla, ja se on kaiken tunnetun elämän perusehto. Vesi on hajutonta, mautonta ja läpinäkyvää ainetta. Vesi esiintyy luonnossa kolmessa olomuodossa: nesteenä, kiinteänä (jää) ja kaasuna (vesihöyry). 

  Kuvassa oleva vesi sijaitsee Vesijärvessä Lahdessa. Vesijärvi on Kymijoen vesistön järvi, joka sijaitsee Päijät-Hämeessä ensimmäisen ja toisen Salpausselän välissä. Järven eteläpäässä on Lahden kaupunki, pohjoisessa järvi virtaa Päijänteeseen Vääksyn kanavan kautta. Vesijärven pituus on 25 kilometriä ja pinta-ala 108 km². Vesijärvi on 43. suurin järvi Suomessa. Vesijärven keskisyvyys on kuusi metriä ja syvin kohta Kajaanselällä on 42 metriä.

  Salpausselät puolestaan ovat Suomessa sijaitsevia paikoitellen korkeita jääkauden päätösvaiheessa syntyneitä reunamuodostumia. Niitä on kolme, joista kaksi on pidempää. Ne ovat 1–70 (yleensä noin 20) metriä korkeita. Salpausselät koostuvat lajittuneesta moreenista, savesta, ja kivistä. Suurin osa Salpausselistä on jäätikön sulamisvesien kuljettamaa suistomaista hiekkaa, savea ja soraa, mutta joukossa on myös jäätikköön kosketuksessa ollutta lajittumatonta moreenia. Lähde: Wikipedia.

  

  ---

• Päreet2.10.2010 klo 19:00

  Päreet tehdään yleensä touko-kesäkuulla eli silloin, kun kuori lähtee irti. Tukin kuori poistetaan petkeleellä tai kuorimaraudalla. Haittaavat oksantyngät tasoitetaan kirveellä. Päreiden tekoa varten kaadettiin aikoinaan helmikuussa kuusitukkeja. Myös mäntyä ja haapaa käytetään pärepuina. Puun käyttökelpoisin osa on tyvestä ensimmäisiin tuoreisiin oksiin asti. Tukit eivät saa olla oksaisia, jotta päreisiin ei synny reikiä oksankohtiin. Reikäisen päreen ongelma on se, ettei se pidä vettä. 

  Päreen leveys vaikuttaa pärekaton tekoon. Päreen ihanteellinen leveys on n. 7-15 cm. Pölkyn koko määrittää, ajetaanko se päreiksi neljältä vai kolmelta syrjältä. Yhdestä kiintokuutiometristä puuta saadaan noin 30 neliömetriä kattoa.

  Pärehöylä on konevoimalla toiminut höylä, joka kykeni maamoottorilla ja hihnalla varustettuna tuottamaan kattopäreitä nopeasti. Pärehöyliä on ollut myös vesimyllyjen yhteydessä, ja myös hevoskiertoisia pärehöyliä on valmistettu.

  

  ---

• Tanelinranta27.9.2010 klo 11:55

  Talven tuleminen merkitsee sitä, että järvet jäätyvät ja uimaan pääsee enää tekemällä järven pinnalla olevaan jääkerrokseen sopivan iso reikä. Ohessa on kuva Seinäjoen yhdestä suositusta uimapaikasta, Tanelinrannasta.

  Tanelinrannan rantaprofiili on paikoitellen melko jyrkkä ja ranta soveltuu muiden muassa uimahyppyihin, joita on mahdollista tehdä pienestä paikalla olevasta hyppytornista sekä isolta laiturilta. Hiekkarantaa on runsaasti. Vesi on kirkasta ja nurmialuetta on runsaasti auringonottoa varten. Käytössä ovat Tanelinrannan nuoriso- ja urheilukeskuksen tilat. Rannalla on myös pukukoppeja. Noin sadan metrin päästä rannasta pitäisi löytyä myös beach volley -kenttä. Talvella rannalla on avanto ja sauna. 

  

  ---

• Syyskuu 201022.9.2010 klo 10:56

  Kertovat, että oravan turkki muuttuu talvella harmaaksi. Etelä-Pohjanmaalla sen sijaan puiden lehdet muuttuvat, perimätiedon mukaan, syksyllä keltaisiksi. Kuva kuitenkin antaa ymmärtää, ettei keltainenkaan väri ole mitenkään pysyvä ilmiö, vaan lehden väri kehittyy, etenkin kunhan lehti ensin pääsee tipahtamaan maahan. Pihlajassa puolestaan lehdet ovat punaiset, mikä saattaa aiheutua aatteellisista syistä, tai sitten ei. Se nyt ainakin tiedetään näköhavaintojen perusteella, että Sorbus aiheuttaa punaisuutta muuallekin kuin pihlajaan, joten kysymys pihlajan kohdalla saattaa olla samasta ilmiöstä kuin Sorbuksessa yleensäkin. Sitten on tietysti puita, joiden lehti ei muuta väriä, vaikka säädettäisiin laki sitä edellyttämään. Nämä puut juntturoivat vastaan kaikkea värin muutosta aivan samalla sinnikkyydellä kuin poliitikko vaalirahan julkistamista.

  Ruska tarkoittaa lehtensä varistavien eli kesävihantien kasvien syksyistä väriloistoa, joka aiheutuu lehtien sisältämistä väriaineista. Valon väheneminen ja lämpötilan aleneminen aiheuttavat yhteyttämisen loppumisen, jolloin lehtivihreä alkaa hajota ja lehden sisältämät muut väriaineet, kuten oranssinpunaiset karotenoidit ja keltaiset ksantofyllit, pääsevät näkyviin.

  

  ---

• Mennyt kesä20.9.2010 klo 04:46

   

  Kesä voidaan määritellä useilla eri tavoilla, muiden muassa kalenterin mukaan tai ilmaston tai sään perusteella. Vanhan tähtitieteellisen määritelmän mukaan kesä alkaa kesäpäivänseisauksesta 21. tai 22. kesäkuuta ja päättyy syyspäiväntasaukseen 22. tai 23. syyskuuta. Kesäkuukausiksi lasketaan tavallisesti kesä-, heinä- ja elokuu. Terminen kesä alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyväisluontoisesti +10 asteen yläpuolelle, ja päättyy, kun lämpötila laskee mainitun rajan alapuolelle. Terminen kesä kestää Etelä-Suomessa 4 kuukautta, Pohjois-Lapissa vain kaksi. 

  Joka tapauksessa merkit vittaavat siihen, että yksi kesä alkaa vedellä viimeisiään. Aurinko alkaa pikkuhiljaa kadota, kuten kuvassa, sää viilenee ja taivaalta alkaa tippua ensin vettä ja myöhemmin, pahoin pelkään, lunta. Edellä mainituista merkeistä päätellen intiaanikesäänkään tuskin uskoo enää edes intiaani.

  Intiaanikesä, indian summer, tarkoittaa lämmintä jaksoa, joka tulee syyskylmien alettua. Käsite tulee Pohjois-Amerikasta, jossa intiaanit pitivät syksyllä, yleensä lokakuun puolivälissä tullutta lämmintä säätä suotuisana metsästysiirtokuntia vastaan.

  Lähde: Wikipedia

  

   

  ---

• Kariniemi arboretum13.9.2010 klo 22:52

  Kariniemi Arboretum, Lanu-puisto on veistospuisto Lahdessa Kariniemenpuistossa, lähellä satamaa ja Sibeliustaloa. Puistossa sijaitsee 12 Olavi Lanun suurta betonista valettua veistosta. Puisto on rakennettu vuosina 1988–1992. Veistoksia on sekä varta vasten puistoon suunniteltuja että aikaisempien teosten uudempia versioita. Veistosten valamisessa on ollut apuna Lahden taideinstituutin opiskelijoita ja veistokset on valettu Lahdessa Renkomäen sorakuopalla. 

  Lanu-puisto sijaitsee Kariniemenmäen länsirinteellä. Veistokset on sijoitettu valaistujen jalankulkukäytävien varrelle. Kariniemenpuisto on suojeltu lehtometsä. Alueella kasvaa 15 eri puulajia, muiden muassa metsälehmus, siperianlehtikuusi, siperianpihta, palsamipihta, okakuusi, sembramänty, makedonianmänty, hevoskastanja, douglaskuusi, berliininpoppeli, punasaarni, pylväshaapa, ruotsinpihlaja jne. Alueella on sinivuokkoja, näsiää ja konnanmarjaa. Kariniemenmäen sisään on louhittu Kariniemen jätevedenpuhdistamo. Kuinkas muuten.

  

  ---

• Erinaceus europaeus10.9.2010 klo 03:56

  Kuvassa rynnistävä eläin on siili. Siili eli eurooppalainen siili, Erinaceus europaeus, on pieni ja piikikäs yöeläjä ja hyönteissyöjä, joka esiintyy suuressa osassa läntistä Eurooppaa. Siilien suku on vanha, ja siilit ovat säilyneet melko muuttumattomina vuosimiljoonia. Siiliä kutsutaankin joskus eläväksi fossiiliksi.

  Suomessa siili viihtyy Etelä- ja Keski-Suomesta Kainuuseen saakka ulottuvalle alueelle. Ihmiset ovat siirtäneet siilejä tämän rajan pohjoispuolellekin. Jopa Lapista on löytynyt erillisiä siiliesiintymiä. Siili on Uudenmaan maakunnan nimikkoeläin.

  Siilit ovat kaikkiruokaisia. Pääasiassa niiden ravinto koostuu hyönteisistä, etanoista, hämähäkeistä ja madoista, mutta siilit syövät myös suurempia eläimiä, kuten käärmeitä, sammakoita, sisiliskoja sekä linnun-, hiiren- ja myyränpoikasia. Siili käyttää ravinnokseen myös sieniä ja kasvisravintoa, kuten terhoja, siemeniä ja marjoja.

  Siili on aikojen saatossa ollut myös monenlainen hyötyeläin. Aristoteles käytti siiliä säätilan ennustamiseen. Hän näytti eläimelle ilmansuunnat ja tarkkaili sitten mihin suuntaan siili pakeni. Se miten hän todella ennusti säätilan, on jäänyt salaisuudeksi. Säätä siilistä ennustivat myös roomalainen luonnontukija Plinius vanhempi ja 1200-luvulla elänyt saksalainen filosofi Albertus Magnus. Roomalaisille siilin selkänahka oli haluttua kauppatavaraa: he käyttivät siilin nahkaa mm. villan karstaamiseen.Siilillä on myös uskottu olevan parantavia vaikutuksia. Kiinalaiset, germaanit ja roomalaiset käyttivät siilin rasvaa lukuisien tautien ja vaivojen hoitamiseen. Siilin rasvan on uskottu mm. puhdistavan maksaa. Siilipaisti on esimerkiksi vuonna 1425 ollut juhlaruokaa Englannissa. Siili ollut erityisesti romanien suosima ruokalaji. Romanit päällystivät siilin savella ennen paistamista, ja paistin valmistuttua kova savikuori rikottiin jolloin siilin piikit jäivät saveen.

  Lähde: Wikipedia

  

  ---

• Huovilan puisto, Kärkölä7.9.2010 klo 14:37

  Huovilan puisto Kärkölässä on 1800-luvun englantilaistyylinen puistoalue sekä kotiseutumuseo 1800-luvun alkuperäisine rakennuksineen. Huovilan puiston perusti 1800-luvun lopulla Carl Constantin Collin, 1863-1941, joka opiskeli ja valmistui insinööriksi Pariisissa 1888. Hän peri isänsä, hovineuvos Carl Johan Collinin omistuksessa olleen Huovilan ratsutilan. Puiston Collin rakennutti alunperin omaksi ilokseen. Kasveja Huovilaan tuotiin ympäri Eurooppaa, myös Suomesta.

  1900-luvun alussa Collin muutti Ranskan Rivieralle Nizzaan, jonka rantabulevardille hän rakennutti talon 1910-luvulla. Talo on tänä päivänäkin nähtävyys ja tunnetaan Nizzassa nimellä Villa Huovila. Collin myi sittemmin Villa Huovilan Sergei Nikolajeffille, joka halusi talon vaimolleen Olgalle joululahjaksi. 

  Vuonna 1953 Kärkölän kunta osti Huovilan puiston, mutta puisto jatkoi hiljaiseloa aina 90-luvun lopulle saakka. Vuonna 1997 Huovilaa ryhdyttiin EU-tuella entisöimään ja entisöinti valmistui kesällä 2001.

  Puiston pinta-ala on nelisen hehtaaria. Siinä on neljä lampea, kävelypolkuja sekä kaksi huvimajaa. Puistossa on myös levähdyspaikkoja ja pöytiä piknik-tarpeisiin, http://www.huovila.net/service.htm.

  

   

   

   

  ---

• Pori, Björneborg5.9.2010 klo 05:06

  Pori, Björneborg, on Suomen länsirannikolla, Kokemäenjoen suulla sijaitseva kaupunki. Pori kuuluu Satakunnan maakuntaan, jonka keskus se myös on. Porin väkiluku heinäkuussa 2010 on ollut 82 980 asukasta. Väkiluvultaan Pori on Suomen 11. suurin kaupunki. Porin kaupunki on perustettu vuonna 1558. Kaupungin perustajaksi mainitaan Juhana Herttua, Juhana III, Ruotsin kuningas vuosina 1568–1592. Juhana Herttuan kokovartalopatsas julkistettiin osana Porin kaupungin 450-vuotisjuhlallisuuksia vuonna 2008. Patsas sijaitsee Porin raatihuoneen edustalla.

  

  ---