Blogi - Phil Decker - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin

Blogi aloitettu: 25.5.2007
Blogimerkintöjä: 925 kpl

• Wartburg25.11.2010 klo 15:20

   

  Wartburg oli Eisenachissa, Saksan demokraattisesa tasavallassa VEB IFA-Kombinat PKW Karl-Marx-Stadtin VEB Automobilwerk Eisenach-tehtaan valmistama automerkki. Auton erikoisuuksia oli sen kaksitahtimoottori. Lisäksi se oli harvoja erillisellä rungolla varustettuja henkilöautoja aikana jolloin muut merkit olivat jo siirtyneet itsekantavaan koriin. Nimi "Wartburg" tulee Eisenachin kaupungissa olevasta Wartburgin linnasta.

  Wartburg-merkkisiä autoja valmistettiin vuosina 1956–1991. IFA F9:n seuraajaa, Wartburg 311:tä tehtiin vuosina 1956–1965. Välimallia 312 tehtiin vuonna 1966 ja sen jälkeen autoa "modernisoitiin" korin osalta ja nimettiin Wartburg 353:ksi. Malli 353:a sai sedan- tai farmarikorilla varustettuna, keltaisena tai punaisena. Vuonna 1975 Wartburg uudistui, malli sai nimen 353W. (W=Weiterentwicklung, eli pidemmälle kehitetty). Tuolloin tuli vaihtovirtalaturi, levyjarrut eteen, 2-piiriset jarrut ja H4-valot. Kaksitahtisena Wartburg pysyi 1980-luvun lopulle asti, jolloin alettiin valmistaa Wartburg 1.3 -mallia, joka varustettiin Volkswagenin suunnittelemalla 1,3 l nelitahtimoottorilla. 10. huhtikuuta 1991 tehdas suljettiin ja purettiin osittain. 

  Suomen ensirekisteröintitilastossa Wartburg oli parhaimmillaan neljäs vuonna 1957. Suurimmillaan Wartburgin suosio oli 1960-luvun alussa. Vuonna 1963 rekisteriin merkittiin 2 248 uutta Wartburgia. 1960-luvun puolivälissä Suomen liikenteessä oli yli 10 000 Wartburgia. Suomi oli yksi viimeisistä maista, joihin Wartburgia myytiin. Wartburgin tuonti Suomeen päättyi 1990-luvun alussa.

  Lähde: Wikipedia

  

   

  ---

• Trabant22.11.2010 klo 10:04

  Trabant oli itäsaksalainen automerkki, jota valmisti VEB IFA-Kombinat PKW Karl-Marx-Stadtin alainen VEB Sachsenring Automobilwerke Zwickau -niminen tehdas. Trabant oli sosialistisen Itä-Euroopan ehkäpä yleisin ja keskimääräistä SEV-autoa luotettavampi ajoneuvo. Toisaalta se oli toivottoman hidas huippunopeuden yltäessä hädin tuskin 100 km/h -nopeuteen. Trabant tunnetaan yleisesti lempinimellä Trabi. Trabantilla oli pitkät toimitusajat ja itäeurooppalaiset saivat autonsa vasta monivuotisen odotuksen jälkeen. Suomessa Trabanteja myytiin 1960-luvun alkupuolella. Niiden ongelmana olivat sähkölaitteet. Trabantissa oli kaksitahtimoottori Wartburgin tapaan. Länsivientiin autot saatiin nopeammin. Trabantin tehdas suljettiin vuonna 1991 taloudellisista syistä. Trabant tekee paluuta automarkkinoille. Uusi Trabant on sähköauto, jolla on suunnitelmien mukaan noin 250 kilometrin ajokantama. Auton katolla on aurinkopaneelit akkujen lataamista varten.

  Lähde: Wikipedia

  

  ---

• Steyr-Puch18.11.2010 klo 18:02

   

  Steyr-Daimler-Puch was a large manufacturing conglomerate based in Steyr, Austria, which was broken up in stages between 1987 and 2001. The component parts and operations continued to exist under separate ownership and new names. The company was founded as Josef und Franz Werndl and Company in 1864 as a rifle manufacturer, but became known as Steyr-Werke AG in 1924. 

  In 1934, Steyr merged with Austro-Daimler-Puch to form Steyr-Daimler-Puch. After the war, Steyr-Daimler-Puch built Diesel engined trucks and buses, small and heavy tractors and also resumed passenger car production. First, Steyr assembled the Fiat 1100 E, then put their own engine in a Fiat 1400, renaming the car the "Steyr 2000". From 1957 through to the early 1970s it produced the tiny Puch 500 under license from Fiat, again with an engine of Austrian design.

  Puch 500 was a small car produced by Steyr-Daimler-Puch in the city of Graz, Austria. It was manufactured under license from Fiat and was based on the Fiat 500. The small car sold well, with around 60,000 units produced between 1957 and 1975. Despite restrictive licensing clauses from Fiat, quite a few cars were exported outside Austria, most of them to Germany, Finland and Hungary.

  Source: Wikipedia

  

   

  ---

• Moran kivet13.11.2010 klo 15:12

  Moran kivet oli keskiaikainen kuninkaanvaalipaikka Ruotsissa. Se sijaitsi Uppsalasta noin 10 kilometriä kaakkoon. Kivistä yksi oli suuri, laakea ja muut kehässä sen ympärillä. Keskuskivelle kohotettiin valittu kuningas vannomaan valansa. Kivistä on vielä muutamia jäljellä. Moran kivien alkuperä on tuntematon. Snorri Sturlusonin kuvauksen mukaan siellä sijaitsi Upplannin ting. Ensimmäinen dokumentoidusti kivillä kruunattu kuningas oli Maunu Ladonlukko (1275). Kivet tuhoutuivat vuonna 1515 sodassa Tanskaa vastaan. Kustaa Vaasan ja Juhana III:n on kerrottu yrittäneen pystyttää kivet uudestaan, mutta ilman menestystä. Wikipedia.

  Ohessa on myös kiviä sekä yksi siltarumpu tai vastaava. Luultavasti näillä kivillä on muinoin valittu päällikkö Etelä-Pohjanmalle. Siitä, kuka tämä päällikkö on ollut, eivät aikakirjat tiedä kertoa. Siltarumpu viittaa kyllä vahvasti Mauri Pekkariseen. 

  Joka tapauksessa kivet ovat aivan Seinäjoen rannasssa, joten on luultavaa, että vesi on nämä kivet aikoinaan rantaan kuljettanut ja muinoiset eteläpohjalaiset ovat sitten keksineet käyttää kiviä päällikön valintaan. Todennäköisesti valinta on tapahtunut siten, että paikkakunnan äveriäin mies on noussut suurimmalle kivelle seisomaan ja yksinkertaisesti vain julistanut päällikön valituksi. Mitään kättennostoäänestyksiä on tuskin ollut, koska laskutaitoa ei vielä tuolloin ollut keksitty. Käsiä olisi siis nosteltu aivan turhaan, koska kukaan ei olisi tiennyt tai osannut laskea, kuka sai enemmistön. Tosin nykyään peruskoulun rapautumisen myötä jouduttaneen ennenpitkää vastaavanlaiseen menettelyyn myös presidenttiä valittaessa. Toki sillä edellytyksellä, että presidentti ylipäätään enää valitaan. Voihan olla, että laskentapulmien yleistymisen myötä koko presidentti-instituutio lakkautetaan ja valta siirretään pääministerille, mahdollisesti pääministerin tuuraajalle, koska pääministereillä on yleensä mukavampaakin tekemistä kuin maan hallitseminen.

  

  ---

• Eteläpohjalainen kulttuurimaisema8.11.2010 klo 15:54

  Kulttuuri on ihmisten aikaansaannos erotukseksi luonnosta. Maailmankaikkeus sen sijaan tuskin on ihmisen tekemä. Sen sijaan Raamattua pidetään ihmisen tekemänä. Siksipä kirkolliskokouskin ryhtynee pikapuoliin nykyaikaistamaan jumalan sanaa, koska jumala ei ole voinut mennä vuosina tietää niitä kaikkia suuria mullistuksia ja geneettisiä keksintöjä, joita maailmassamme on tapahtunut. Muiden muassa sitä, että avioliittojen kestoaika on lyhentynyt, mistä syystä myös avioliittojen määrä tai avioliitonomaisten suhteiden määrä on pompsahtanut suorastaan räjähdysmäiseen kasvuun. Kirkon käytäntöjä pitää siis muuttaa, jotta synti maailmassa ei näyttäisi niin rumalta kuin se muuten näyttäisi. Ja kun vielä ihmisoikeudetkin pitäisi ottaa huomioon, ettei kukaan saisi ainakaan traumaa tässä yhteiskunnassa eläessään. Saati sitten saisi trauman keskellä niin sanottua jumalanpalvelusta. Siksi kirkon pitäisi ehdottomasti siunata myös hyvin lyhykäisetkin liitot siinä missä kaikki muutkin liitot ja unionit, maa- ja vesialueet, sillat, rummut, tasoristeykset yms. 

  Ihmisoikeuksien toteuttamisessa kirkolla olisikin mittava tehtävä. Olen vahvasti sitä mieltä, että esimerkiksi köyhälle kuuluvat samat oikeudet kuin rikkaillekin. Myös köyhän pitää päästä asumaan hienoimmissa hotelleissa ja syömään tarpeeseensa hanhenmaksapalleroita, häränpihviä ja juomaan päälle konjakkikahvit sikaarin ja muiden tykötarpeiden kera. Toivottavasti kirkolliskokous ottaa ehdotukseeni täsmällisen ja myönteisen kannan. 

  Kuvassa kaistale eteläpohjalaista kulttuurimaisemaa.

  

   

  ---

• Tursiops truncatus2.11.2010 klo 17:40

  Pullonokkadelfiini,Tursiops truncatus, on yleisin ja tunnetuin delfiinilaji. Lajia tavataan miltein kaikissa merissä, paitsi napa-alueiden merialueilla. Yleensä delfinaarioissa olevat delfiinit ovat pullonokkadelfiinejä. 

  Delfiinit elävät enintään 12 yksilön ryhmissä. Ne ovat pitkäaikaisia sosiaalisia ryhmiä. Yleensä naaraat ja niiden poikaset elävät näissä ryhmissä ja nuoret delfiinit omissaan. Useimpia ryhmiä voi liittyä yhteen ja muodostaa sadan tai useamman yksilön ryhmän. Urokset elävät useimmiten yksin tai pienessä 2-3 yksilön ryhmässä ja liittyvät naaraiden seuraan vain lyhyiksi ajoiksi kerrallaan.

  Aikuinen pullonokkadelfiini on 2-3 metriä pitkä ja painaa 140-300 kg. Urospuoliset delfiinit ovat naaraspuolisia hiukan isompia. Suurin tavattu pullonokka on ollut 650 kg:n painoinen ja 4,5 metrin pituinen. Pullonokkadelfiinit uivat tavallisesti 5–11 km/h nopeudella, mutta lyhyitä matkoja ne voivat uida jopa 40 km/h. 

  Laji on tunnettu ystävällisestä luonteestaan ja uteliaisuudesta. Tiedetään esimerkiksi tapauksia, joissa delfiinit ovat nostaneet haavoittuneita sukeltajia pintaan turvaan, tapa mitä eläimet tekevät myös omille haavoittuneilleen. Mutta kaikesta huolimatta delfiinit ovat petoja. Urokset taistelevat keskenään naaraista ja vallasta. Naaraat elävät yleensä noin 40 vuotta, mutta nähtävästi stressaavampi elämä verottaa uroksien elämästä siksi paljon, että ne harvoin elävät yli 30-vuotiaiksi. Normaalisti delfiinit elävät noin 20 - 25-vuotiaiksi, mutta paljon vanhempiakin on tavattu. Tällä hetkellä vanhin tavattu delfiini on ollut 48-vuotias.

  Sen, miten taitavia delfiinit ovat, voi käydä toteamassa vaikkapa Särkänniemen delfinaariossa. Delfiini pystyy heittämään pallon erehtymättä koriin, kuljettamaan palloa nokallaan palloa tiputtamatta pitkiä matkoja, kykenee liikkumaan veden pinnalla pyrstönsä varassa, hyppäämään lähes paikaltaan metrien korkeudella olevien renkaiden läpi siitäkin huolimatta, että painoa on parisataa kiloa. Tässäpä he: Veera s.1978, Delfi s.1980, Näsi s.1979, Leevi s. 1993, Eevertti s. 1996.

  

  ---

• Menneen talven lumet28.10.2010 klo 16:44

  Siltä varalta, että kasvihuoneilmiön vuoksi emme saa enää lumirikasta talvea, kannattanee tässä vaiheessa muistella menneen talven lumia. Sinänsä kasvihuoneilmiö olisi jopa toivottava asia, ettei palelisi, kuten on laita maailmassa, jossa ei ole kasvihuoneilmiötä. Mutta, kuten tiedetään, kasvihuoneilmiön seuraukset ovat vakavat. Etenkin, jos napajäät äityvät sulamaan, niin sehän tietää sitä, että vesi nousee ja matalammat maat jäävät näin ollen veden alle. Se taas tietää vaikeuksia niiden maiden asukkaille, joiden täytyy elää veden peittämässä maassa, ellei sitten ympäristöolosuhteet muokkaa näiden veden varaan joutuneiden maiden asukkaita siten, että keuhkoilla hengittäminen korvautuu jollakin muulla tavalla hengittää. Olen kuullut puhuttavan, että esimerkiksi kirahvin kaula on kasvanut siksi, että pystyisi syömään puun oksia tavallista korkeammalta.

  Luultavasti kumminkaan mitään kasvihuoneilmiötä ei tule. Onhan esimerkiksi EU tehnyt merkittävää työtä uuden vihreän aatteen puolesta, joten pikemminkin uhkana on jääkausi kuin vedenpaisumus. Jääkausi puolestaan merkitsee sitä, että sukset, monot ja muut hiihtotarvikkeet pitää etsiä vaikka väkisin käyttöön, koska vielä tässä vaiheessa en edes muista, mihin olen jääkauteen tarvittavat varusteeni laittanut. Olen ne kyllä hankkinut vuonna 1994 ja käynyt hiihtämässäkin peräti kaksi kertaa Salpausselällä Lahdessa. Tosin mäet olivat siksi jyrkkiä, että ne täytyi tulla kävellen alas, vaikka paljon helpompi olisi ollut lasketella, mutta varovaisuussyistä päätin kuitenkin kävellä.

  

  ---

• Maapallo -asiaa24.10.2010 klo 17:04

  Maa eli maapallo, tai Tellus, on aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien. Maan keskietäisyys Auringosta on noin 149,6 miljoonaa kilometriä, joka määritelmän mukaisesti on yksi Astronominen yksikkö. Maan ikä on noin 4,5 miljardia vuotta. Maapallo on maailmankaikkeuden ainoa planeetta, jolla tiedetään olevan elämää. Maapallolla elää yli 400 000 kasvilajia ja jopa 30–100 miljoonaa eläinlajia. Ihmisiä maapallolla elää yli 6,8 miljardia henkeä.

  Oheinen kuva pyrkii osaltaan vakuuttamaan ihmisen siitä, että maapallo todellakin on pallonmuotoinen eikä suinkaan mikään pannukakku, kuten joskus erheellisesti kuvitellaan. Moni autoilija on varmaankin havainnut, että auto tahtoo kulkea helposti lujempaa kuin mitä tienvarteen pystytetty rajoitustaulu sallii. Mielestäni myös tämä ilmiö osoittaa, että maapallo on kysymyksessä olevan tien kohdalta pallomainen, mistä syystä auto sitten saa lisää vauhtia, kun se lähtee vierimään alamäkeen, mikä taas harmittaa erityisesti poliisijohtaja Paateroa, joka kuuleman mukaan suunnittelee autoa, joka ei kulkisi sallittua  vauhdikkaammin oli maan muoto sitten mikä hyvänsä. Moni nyt kovin kyseleekin, mitä me sitten poliisilla ylipäätään teemme, jos autolla ei enää voi ajaa ylinopeutta? Silloinhan jopa peltipoliisit jäävät toimettomiksi. Tosin saattaa olla, että koko poliisi ennen pitkää automatisoidaan, niin ettei meillä hetken päästä muita olekaan kuin peltipoliiseja.

  

  ---

• Syksy 201018.10.2010 klo 12:27

  Syksy on yksi lauhkean ilmastovyöhykkeen neljästä vuodenajasta. Se on siirtymäaika kesästä talveen. Lauhkeassa ilmastossa syksyllä sato korjataan ja lehtipuut pudottavat lehtensä. Syksyllä päivät lyhenevät ja viilenevät. Syksy-sanasta tunnetaan myös variantti syys, joka lienee syksyn juhlallisempi nimitys. Tai runollisempi.

  Paitsi että puut pudottavat lehtensä, niin myös seurakuntalaiset eroavat kirkosta sankoin määrin näköjään juuri syksyllä. Se merkitsee kirkon kassaan suurta lovea. Näinkin tuolla jossain ehdotuksen, jossa kirkosta eronneille pitäisi säätää ylimääräinen vero sen perusteella, että sillä paikattaisiin niitä menetyksiä, joita kirkollisveron tuoton heikentyminen aiheuttaa kirkon humanitaariseen toimintaan. Tämä taas edellyttää tietenkin sitä, että valtio myös käyttää veron tuoton humanitaariseen toimintaan.

  Tänä syksynä ei mitään suurempaa väriloistoa luonnosta ole löytynyt. Toki jotakin sentään. Nyttemmin lehdet ovat lentäneet puista lähes tyystin kohvahkojen tuulten vuoksi. Siitä taas, mitä kova tuuli merkitsee esimerkiksi tulevia säätiloja ajatellen, ei allekirjoittaneella ole tietoa. Ei sen enempää kuin siitäkään, voiko variksen lennosta päätellä jotakin. Ja jos, niin mitä.

  

  ---

• Seinämaljakko13.10.2010 klo 15:43

  Tapio Wirkkalan 1967 Montrealin maailmannäyttelyyn suunnittelma vanerireliefi "Ultima Thule" toistaa Lemmenjoen virtauksia, pyörteitä ja saarekkeita. Lasiteoksissa elävät jään kuviot; herkät kuplat tai rosoiset terävät pinnat, kirkkaus ja huurre.

  Tapio Wirkkala suunnitteli useita klassikoksi nousseita esineitä kuten Kantarelli-maljakon, seteleitä Suomen Pankille sekä Koskenkorva- ja Finlandia -vodkapullot. Erityisen tunnetuiksi ovat tulleet Wirkkalan Iittalalle suunnittelemat lasiastiat. Suosituin näistä lienee Ultima Thule -sarjan lasisto.

  Ajattelin, että myös Seinäjoesta olisi mahdollista suunnitella jokin lasiesine, koska, kuten kuva osoittaa, myös Seinäjoessa esiintyy virtauksia, pyörteitä ja erilaisia saarekkeita. Sen lisäksi auringon paistaessa myös erilaisia väriyhdistelmiä on lukemattomia. Talvella luonnollisesti jäätä ja lumikinoksia. Olen ajatellut, että esimerkiksi Seinämaljakko voisi olla hyvinkin käyttökelpoinen idea.

  

  ---