Blogi - Phil Decker - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin

Blogi aloitettu: 25.5.2007
Blogimerkintöjä: 912 kpl

• Tanelinranta27.9.2010 klo 11:55

  Talven tuleminen merkitsee sitä, että järvet jäätyvät ja uimaan pääsee enää tekemällä järven pinnalla olevaan jääkerrokseen sopivan iso reikä. Ohessa on kuva Seinäjoen yhdestä suositusta uimapaikasta, Tanelinrannasta.

  Tanelinrannan rantaprofiili on paikoitellen melko jyrkkä ja ranta soveltuu muiden muassa uimahyppyihin, joita on mahdollista tehdä pienestä paikalla olevasta hyppytornista sekä isolta laiturilta. Hiekkarantaa on runsaasti. Vesi on kirkasta ja nurmialuetta on runsaasti auringonottoa varten. Käytössä ovat Tanelinrannan nuoriso- ja urheilukeskuksen tilat. Rannalla on myös pukukoppeja. Noin sadan metrin päästä rannasta pitäisi löytyä myös beach volley -kenttä. Talvella rannalla on avanto ja sauna. 

  

  ---

• Syyskuu 201022.9.2010 klo 10:56

  Kertovat, että oravan turkki muuttuu talvella harmaaksi. Etelä-Pohjanmaalla sen sijaan puiden lehdet muuttuvat, perimätiedon mukaan, syksyllä keltaisiksi. Kuva kuitenkin antaa ymmärtää, ettei keltainenkaan väri ole mitenkään pysyvä ilmiö, vaan lehden väri kehittyy, etenkin kunhan lehti ensin pääsee tipahtamaan maahan. Pihlajassa puolestaan lehdet ovat punaiset, mikä saattaa aiheutua aatteellisista syistä, tai sitten ei. Se nyt ainakin tiedetään näköhavaintojen perusteella, että Sorbus aiheuttaa punaisuutta muuallekin kuin pihlajaan, joten kysymys pihlajan kohdalla saattaa olla samasta ilmiöstä kuin Sorbuksessa yleensäkin. Sitten on tietysti puita, joiden lehti ei muuta väriä, vaikka säädettäisiin laki sitä edellyttämään. Nämä puut juntturoivat vastaan kaikkea värin muutosta aivan samalla sinnikkyydellä kuin poliitikko vaalirahan julkistamista.

  Ruska tarkoittaa lehtensä varistavien eli kesävihantien kasvien syksyistä väriloistoa, joka aiheutuu lehtien sisältämistä väriaineista. Valon väheneminen ja lämpötilan aleneminen aiheuttavat yhteyttämisen loppumisen, jolloin lehtivihreä alkaa hajota ja lehden sisältämät muut väriaineet, kuten oranssinpunaiset karotenoidit ja keltaiset ksantofyllit, pääsevät näkyviin.

  

  ---

• Mennyt kesä20.9.2010 klo 04:46

   

  Kesä voidaan määritellä useilla eri tavoilla, muiden muassa kalenterin mukaan tai ilmaston tai sään perusteella. Vanhan tähtitieteellisen määritelmän mukaan kesä alkaa kesäpäivänseisauksesta 21. tai 22. kesäkuuta ja päättyy syyspäiväntasaukseen 22. tai 23. syyskuuta. Kesäkuukausiksi lasketaan tavallisesti kesä-, heinä- ja elokuu. Terminen kesä alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyväisluontoisesti +10 asteen yläpuolelle, ja päättyy, kun lämpötila laskee mainitun rajan alapuolelle. Terminen kesä kestää Etelä-Suomessa 4 kuukautta, Pohjois-Lapissa vain kaksi. 

  Joka tapauksessa merkit vittaavat siihen, että yksi kesä alkaa vedellä viimeisiään. Aurinko alkaa pikkuhiljaa kadota, kuten kuvassa, sää viilenee ja taivaalta alkaa tippua ensin vettä ja myöhemmin, pahoin pelkään, lunta. Edellä mainituista merkeistä päätellen intiaanikesäänkään tuskin uskoo enää edes intiaani.

  Intiaanikesä, indian summer, tarkoittaa lämmintä jaksoa, joka tulee syyskylmien alettua. Käsite tulee Pohjois-Amerikasta, jossa intiaanit pitivät syksyllä, yleensä lokakuun puolivälissä tullutta lämmintä säätä suotuisana metsästysiirtokuntia vastaan.

  Lähde: Wikipedia

  

   

  ---

• Kariniemi arboretum13.9.2010 klo 22:52

  Kariniemi Arboretum, Lanu-puisto on veistospuisto Lahdessa Kariniemenpuistossa, lähellä satamaa ja Sibeliustaloa. Puistossa sijaitsee 12 Olavi Lanun suurta betonista valettua veistosta. Puisto on rakennettu vuosina 1988–1992. Veistoksia on sekä varta vasten puistoon suunniteltuja että aikaisempien teosten uudempia versioita. Veistosten valamisessa on ollut apuna Lahden taideinstituutin opiskelijoita ja veistokset on valettu Lahdessa Renkomäen sorakuopalla. 

  Lanu-puisto sijaitsee Kariniemenmäen länsirinteellä. Veistokset on sijoitettu valaistujen jalankulkukäytävien varrelle. Kariniemenpuisto on suojeltu lehtometsä. Alueella kasvaa 15 eri puulajia, muiden muassa metsälehmus, siperianlehtikuusi, siperianpihta, palsamipihta, okakuusi, sembramänty, makedonianmänty, hevoskastanja, douglaskuusi, berliininpoppeli, punasaarni, pylväshaapa, ruotsinpihlaja jne. Alueella on sinivuokkoja, näsiää ja konnanmarjaa. Kariniemenmäen sisään on louhittu Kariniemen jätevedenpuhdistamo. Kuinkas muuten.

  

  ---

• Erinaceus europaeus10.9.2010 klo 03:56

  Kuvassa rynnistävä eläin on siili. Siili eli eurooppalainen siili, Erinaceus europaeus, on pieni ja piikikäs yöeläjä ja hyönteissyöjä, joka esiintyy suuressa osassa läntistä Eurooppaa. Siilien suku on vanha, ja siilit ovat säilyneet melko muuttumattomina vuosimiljoonia. Siiliä kutsutaankin joskus eläväksi fossiiliksi.

  Suomessa siili viihtyy Etelä- ja Keski-Suomesta Kainuuseen saakka ulottuvalle alueelle. Ihmiset ovat siirtäneet siilejä tämän rajan pohjoispuolellekin. Jopa Lapista on löytynyt erillisiä siiliesiintymiä. Siili on Uudenmaan maakunnan nimikkoeläin.

  Siilit ovat kaikkiruokaisia. Pääasiassa niiden ravinto koostuu hyönteisistä, etanoista, hämähäkeistä ja madoista, mutta siilit syövät myös suurempia eläimiä, kuten käärmeitä, sammakoita, sisiliskoja sekä linnun-, hiiren- ja myyränpoikasia. Siili käyttää ravinnokseen myös sieniä ja kasvisravintoa, kuten terhoja, siemeniä ja marjoja.

  Siili on aikojen saatossa ollut myös monenlainen hyötyeläin. Aristoteles käytti siiliä säätilan ennustamiseen. Hän näytti eläimelle ilmansuunnat ja tarkkaili sitten mihin suuntaan siili pakeni. Se miten hän todella ennusti säätilan, on jäänyt salaisuudeksi. Säätä siilistä ennustivat myös roomalainen luonnontukija Plinius vanhempi ja 1200-luvulla elänyt saksalainen filosofi Albertus Magnus. Roomalaisille siilin selkänahka oli haluttua kauppatavaraa: he käyttivät siilin nahkaa mm. villan karstaamiseen.Siilillä on myös uskottu olevan parantavia vaikutuksia. Kiinalaiset, germaanit ja roomalaiset käyttivät siilin rasvaa lukuisien tautien ja vaivojen hoitamiseen. Siilin rasvan on uskottu mm. puhdistavan maksaa. Siilipaisti on esimerkiksi vuonna 1425 ollut juhlaruokaa Englannissa. Siili ollut erityisesti romanien suosima ruokalaji. Romanit päällystivät siilin savella ennen paistamista, ja paistin valmistuttua kova savikuori rikottiin jolloin siilin piikit jäivät saveen.

  Lähde: Wikipedia

  

  ---

• Huovilan puisto, Kärkölä7.9.2010 klo 14:37

  Huovilan puisto Kärkölässä on 1800-luvun englantilaistyylinen puistoalue sekä kotiseutumuseo 1800-luvun alkuperäisine rakennuksineen. Huovilan puiston perusti 1800-luvun lopulla Carl Constantin Collin, 1863-1941, joka opiskeli ja valmistui insinööriksi Pariisissa 1888. Hän peri isänsä, hovineuvos Carl Johan Collinin omistuksessa olleen Huovilan ratsutilan. Puiston Collin rakennutti alunperin omaksi ilokseen. Kasveja Huovilaan tuotiin ympäri Eurooppaa, myös Suomesta.

  1900-luvun alussa Collin muutti Ranskan Rivieralle Nizzaan, jonka rantabulevardille hän rakennutti talon 1910-luvulla. Talo on tänä päivänäkin nähtävyys ja tunnetaan Nizzassa nimellä Villa Huovila. Collin myi sittemmin Villa Huovilan Sergei Nikolajeffille, joka halusi talon vaimolleen Olgalle joululahjaksi. 

  Vuonna 1953 Kärkölän kunta osti Huovilan puiston, mutta puisto jatkoi hiljaiseloa aina 90-luvun lopulle saakka. Vuonna 1997 Huovilaa ryhdyttiin EU-tuella entisöimään ja entisöinti valmistui kesällä 2001.

  Puiston pinta-ala on nelisen hehtaaria. Siinä on neljä lampea, kävelypolkuja sekä kaksi huvimajaa. Puistossa on myös levähdyspaikkoja ja pöytiä piknik-tarpeisiin, http://www.huovila.net/service.htm.

  

   

   

   

  ---

• Pori, Björneborg5.9.2010 klo 05:06

  Pori, Björneborg, on Suomen länsirannikolla, Kokemäenjoen suulla sijaitseva kaupunki. Pori kuuluu Satakunnan maakuntaan, jonka keskus se myös on. Porin väkiluku heinäkuussa 2010 on ollut 82 980 asukasta. Väkiluvultaan Pori on Suomen 11. suurin kaupunki. Porin kaupunki on perustettu vuonna 1558. Kaupungin perustajaksi mainitaan Juhana Herttua, Juhana III, Ruotsin kuningas vuosina 1568–1592. Juhana Herttuan kokovartalopatsas julkistettiin osana Porin kaupungin 450-vuotisjuhlallisuuksia vuonna 2008. Patsas sijaitsee Porin raatihuoneen edustalla.

  

  ---

• Rönkkösen patsaspuisto, Parikkala31.8.2010 klo 13:11

  Kuvassa Veijo Rönkkösen patsaspuisto Valtatie kuuden varressa Parikkalassa. Puiston suuruus on 6000 neliötä ja patsaita löytyy 450 kappaletta. Kuuluisin Patsaspuiston veistosryhmistä on erilleen rajattu ja aidattu yli kahdensadan patsaan Joogapuisto. Rönkkönen syntyi 25. helmikuuta 1944 Parikkalan Koitsanlahdella, vajaan kilometrin päässä nykyisestä valtakunnan rajasta nelilapsisen perheen nuorimpana. Kuusitoistavuotiaana Veijo Rönkkönen meni töihin Simpeleen paperitehtaan kartonkikoneen prässipojaksi. Ensimmäisestä tilistä hän osti kymmenen omenapuun taimea ja perusti kotipihalleen puutarhan, josta tuli myöhemmin merkittävä osa hänen luomaansa taideympäristöä. Rönkkönen menehtyi sairauskohtaukseen 66-vuotiaana kotonaan Parikkalassa. Veijo Rönkkönen  sai Suomi-palkinnon vuonna 2007. Suomi-palkinto on Opetusministeriön vuosittain jakama kulttuuripalkinto. Se voidaan myöntää tunnustuksena joko merkittävästä taiteellisesta urasta, huomattavasta taiteellisesta saavutuksesta tai lupaavasta läpimurrosta.
   
  Rönkkösen kuoleman jälkeen puisto on jäänyt vaille hoitoa, ja patsaiden kunto alkaa rapistua. Kuntaa huolenpito puistosta ei kiinnosta, vaan se toivoo vastuun kantajaksi yksityistä yrittäjää. Ite-taiteen (kansantaiteen) suojeluyhdistys pyrkii saamaan puiston suojelukohteeksi. Puistoa pidetään Suomen huomattavimpana ITE-kohteena, ja se valittiin vuoden 2008 kotimaiseksi matkailukohteeksi.

  Lähde: Wikipedia

  

  ---

• Omenankasvatuksen teoriaa26.8.2010 klo 13:55

  Pölytyksellä tarkoitetaan tapahtumaa, jossa heteiden ponsissa syntyvä siitepöly siirtyy emin luotille. Kukkien pölytyksestä huolehtivat meidän oloissamme monet hyönteislajit, mutta myös tuuli joillakin viljelykasveilla, kuten ruis ja monet heinäkasvit. Yksinkertaisimmillaan pölytys voi tapahtua yhden kukan sisällä, kun heteet taipuvat luotin päälle ja varistavat siitepölyn emin luotille. Kasvi on tällöin itsepölytteinen kuten kaura, vehnä, ohra ja hernekin.

  Usein luotti ei kuitenkaan vastaanota oman kukan siitepölyä, vaan tarvitaan toisesta saman lajin kasviyksilöstä tai jopa eri lajikkeesta tulevaa siitepölyä. Tästä ristipölytyksestä hyötyvät mm. apilat, rypsi, rapsi, sinappi, monet marjakasvitsekä omena ja päärynä. Vaikka hedelmäpuut kukkivat runsaasti ja hyönteiset vierailevat kukissa innokkaasti, sato ei aina ole hyvä. Tämä on perintötekijöiden säätelemä ilmiö. Omenoita, päärynöitä ja mm. pensasmustikkaa viljeltäessäon usein istutettava myös ns.pölyttäjälajikkeita tai tehtävä puihin latvusvarrennoksia pölyttäjälajikkeesta.

  Omenapuu tuottaa siis parhaiten hedelmiä, jos kukat saavat siitepölyä jostakin toisesta lajikkeesta, vaikka osa lajikkeista pystyy tuottamaan omenia myös itsekseen. Osa lajikkeista ei tuota ollenkaan itävää siitepölyä ja siten nämä lajikkeet eivät yksin pysty tuottamaan omenia. Omenasadon varmistamiseksi kannattaa tarhaan istuttaa ainakin kaksi eri lajiketta, jotka myös kukkivat samoihin aikoihin. Omenapuut istutetaan syksyllä tai keväällä 4-5 metrin välein siten, että otetaan huomioon se, että kukin omenapuu tarvitsee tilaa 4-8 neliömetriä.

  

  ---

• Nymphalis urticae21.8.2010 klo 13:47

  Nokkosperhonen, Nymphalis urticae, on täpläperhosten heimoon kuuluva, Euroopassa elävä päiväperhonen. Nokkosperhonen on levinnyt Suomessa koko maahan pohjoisinta Lappia myöten. Sitä tapaa kaikkialla missä on sen toukkien tarvitsemaa nokkosta. Perhosen esiintyvyys perustuu siis nokkoskasvustojen määrään. Tämän takia se on yleisin kulttuuriympäristöissä. Nokkosperhonen on yksi yleisimmistä päiväperhosista, mutta sillä mainitaan olleen 2000-luvun alkupuolella voimakas kannan taantuma. Useilla paikoilla, varsinkin Etelä-Suomessa, neitoperhosia tavattiin tällöin huomattavasti nokkosperhosia enemmän. Lajin kanta on jälleen elpynyt lähes ennalleen.

  Määritelmän mukaan voitaneen päätellä, että koti, jonka pihamaalla kasvaa nokkosta on siis kulttuurikoti. Luulin aikaisemmin, että vain Aleksis Kiven kuolinmökki, Sibeliuksen Ainola ja Halosenniemi olivat kulttuurikoteja. Sen sijaan Tamminiemi  ja Kesäranta mainitaan virka-asunnoiksi, mutta jos pihamaalla kasvaa nokkosta, niin tiedä vaikka olisivat kulttuurikoteja.

  

  ---