Blogi - Phil Decker - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin

Blogi aloitettu: 25.5.2007
Blogimerkintöjä: 917 kpl

• Vanha fillari15.1.2018 klo 16:08

  Vuosi on vaihtunut. Se merkitsee normaalikäytännön mukaan uutta vuotta. Valitettavasti vuodesta huolimatta hallitus on sama metusalemi, joka tekee kyykyttävää porvarillista politiikkaa. Kokkareena i:n päällä niin kutsuttu aktiivimalli. Sinänsä mallissa ei olisi mitään vikaa, jos se koskisi hallitusta itseään. Toisin sanoen hallitus aktivoisi itsensä alentamalla palkkojaan ellei kukin hallituksen jäsen osallistuisi määrätynmittaiseen aktivoimiseen työskentelemällä muutamia tunteja kuukaudessa puhelinmyyjänä, roskakuskina tai porrasiivoojana.

  Tutkin äsken vaalikonetta löyttääkseni itselleni presidenttiehdokkaan. Kovasti yllätyin, kun kone ilmoitti ehdokkaakseni Paavo Väyrysen 77 %:n vastaavuudella. Koneen kysymykset olivat visaisia eikä niihin kaikkiin pysty vastaamaan ilman mittavia pohdiskeluja. Edellä mainittu yllätys koskee korkeaa prosenttilukua. Sen olen toki tiennyt aina, että Paavolla on paljon hyviä ajatuksia.

  Kolmas uuden vuoden mukanaan tuoma ihmetys on nykyinen käsitys tieteellisestä tutkimuksesta. Luin joidenkin kansanedustajien horinoita siitä, kuinka tutkimustulokset tukevat aktiivimallia työttömyyden vähentäjänä. Tottakai ihminen pakolla käyttäytyy niin kuin pakko edellyttää, mitä ihmeen tutkimusta siihen tarvitaan? Kyllä Vartiainen ja kumppanit ovat pahemman kerran kuutamolla siinä missä itsestäänselvyyksien tutkijatkin. On sitä paitsi tutkimuksen väärinkäyttöä luoda pakottamisen hyväksymiselle tieteen arvovalta.

  Kuvassa on vanha polkupyörä, jonka tarkoitus on symbolinen. Siinä on nykyinen hallitus vertauskuvallisesti esitettynä. Lyhtypylväs ?markeeraa? vanhoja ?persuja? jotka ovat tosin maalanneet itsensä uuteen kuosiin, mutta jotka nyt lähinnä pitävät hallitusta pystyssä. Hallituksen suurin ongelma on kuvan mukaan takapyörä, joka on täysin tohjona. Tuskin ainakaan takapyörää kannattaa uusia, paras vaihtaa uuteen.

  

  ---

• Vuoden vaihduttua3.1.2018 klo 05:22

  Vuosi 2018 alkoi juhlavasti. Presidentti piti puheen, johon ei ole paljon lisättävää. Ilmasto muuttuu, sen olemme jo kuulleet, mutta hyödyttääkö torjua ilmastonmuutosta, jos ja kun koko maapallo muuttuu? Pitäisikö meidän nyt torjua muutokset ylipäätään? Jostakin syystä tuli mieleen Alankomaat eli Hollanti. Kaiketi siitä syystä, että kysymyksessä on tuulimyllyjen luvattu maa. 

  Äärimmäisen valitettava tapahtuma oli nuorten leijonien häviö tsekeille. Suurin syy taisi olla puutteellinen pelistrategia. Jääkiekko on joukkuelaji. Nyt kun porvarillinen oman edun tavoittelu on uitettu jo jääkiekkoonkin, niin pitäisi löytyä Elmo ratkaisemaan pelit. Sen sijaan porukalla voittaminen tuntuisi äkkiseltään helpommalta.

  Kiekkoilijoiden kannattaisi pelata shakkia. Se opettaisi sen, että valittua avausta pitää pelata tietyllä tavalla, tiettyjen periaatteiden mukaisesti, muuten tulee noutaja. Monesti olen ihmetellyt, mikä on koutsin virka kentän reunalla, kun jengi jauhaa erästä toiseen systeemillä, joka ei toimi. Tästä puolestaan tuli mieleen vikaantunut gramofoni eli levysoitin.

  Nuorten jääkiekkotiimistä nousee mieleen työttömien höykyttämiseksi räätälöity kiihkoporvarillinen aktiivimalli, joka mitä todennäköisimmin tuottaa samanlaista hökää kuin nuorilla leijonilla, mutta yhtä tuloksetonta.

  Tämänkertaisessa kuvassa näkyy osa kotikaupungin budjettia. Niin syvää lamaa tuskin onkaan, etteikö olisi varaa heittää säkillinen rahaa taivaan tuuliin. Tosin kovin suuri säkki ei ollut kysymyksessä, hyvä kun ehti kameran laukaista.
  

  ---

• Armorikasta kuusipuujuhlaa 201723.12.2017 klo 22:56

  JOULU

  Kassan kilinää, tonttujen vilinää, joulu on täällä taas.

  Ilmastonmuutos joulunkin muutti, tuskin on lunta haas'.

  Joulu on suuren tilin teon aikaa, riemulaulelot raikaa.

  Jos on rahaa piisalle asti, niin kystäkin löytyy kyllä.

  Rikkaalla pukilla leoparditurkki ylväästi liehuu yllä.

  Kultanauhapieksut ja peninkulmasaappaat kuuluvat etikettiin.

  Kultaharkkoja kääritään ja pannaan pakettiin.

   

  Menestyksekästä Uutta Vuotta!

  

  ---

• Me Too15.12.2017 klo 21:39

  Miten maassa, jossa ihmiset ovat virallisesti sukupuolineutraaleja, voi olla sukupuolista häirintää? Loogisesti häirinnän pitäisi olla sukupuoletonta. Kansalainen kärsii kognitiivisesta dissonanssista.

  Sukupuolisen häirinnän sijaan pitäisi puhua nähdäkseni häirinnästä. Mistä sukupuoli on tähän putkahtanut? Häirintää tavallisempi ilmiö on nähdäkseni häiriintyminen. Oma koulunkäyntini sijoittui aikaan, jolloin maailmaa hallitsivat hipit ja minihameet, joista jälkimmäiset olivat erittäin häiritseviä. Taakseen ei voinut luokassa juuri katsoa ja kouluun johtava jyrkkä mäki piti aamuisin nousta takaperin ylös. Koko kouluajan olin häiriintynyt, keskittymisestä kouluaineisiin ei tullut mitään. Terveyttäni varjellakseni lopetin koulussa käymisen ja suoritin myöhemmät tutkinnot lähinnä tenttimällä.

  Valmiin ruuan syöminen, lepääminen ja tenttikirjojen selailu olivat erittäin virkistäviä tapahtumia jatkuvan häiriintyneisyyden jälkeen. Nähdäkseni poikien huono koulumenestys aiheutuu juuri häiriintymisestä. "Bordelli" on käsittääkseni tehty eri tarkoitukseen kuin luokkahuone.

  Tänä päivänä on paremmin. Nykyään kansalainen tuskin häiriintyy. Ei ainakaan minihameista. Tämän päivän suomalainen on pukeutunut lähinnä hitsauskypärään ja haalareihin, jotka suorastaan poistavat häiriintyneisyyttä. Siksi odotan innolla, josko vielä tapahtuisi nuortumiseksi kutsuttu ilmiökin kaiken muun hyvän lisäksi.

  Olettamusta nuortumisesta tukee myös joululaulu, jossa väitetään vanhankin nuortuvan. Asiaa vahvistamaan laitan oheen kuvan viherkasvista.

  
  

  ---

• Hyvää itsenäisyyspäivää 20176.12.2017 klo 19:54

  Saana on 1029 metriä korkea tunturi Enontekiön kunnassa. Saana on Suomen tunnetuimpia tuntureita ja suosittu nähtävyys ja retkeilykohde.

  Tunturin kiviaines on kalkkipitoista. Se mahdollistaa lapinalppiruusun tapaisten tunturikasvien kasvamisen alueella. Sulamisvesien mukana valuneet ravinteet ovat luoneet tunturin juurelle lehtokasvustoa. Perhoslajeista erityisesti tundrasinisiipi esiintyy Suomessa vakituisesti vain Saanan alueella. Toinen tyypillinen alueen laji on tunturikeltaperhonen. Lintulajeista Saanan rinteillä pesii Suomessa harvinainen sepelrastas, kiiruna, keräkurmitsa ja pulmunen.

  Luminous Finland 100 on valotaiteilija Kari Kolan kuuteen kohteeseen ympäri Suomea toteuttama valotaideteos. Kohteet ovat seuraavat:

  Helsinki, Töölönlahti, avajaisteos 31.joulukuuta 2016
  Savonlinna, Olavinlinna, 28.-29.marraskuuta 2017
  Tampere, Näsinneula, 30.marraskuuta-1.joulukuuta 2017
  Oulu, Kuusisaari, 2.-3.joulukuuta 2017
  Kilpisjärvi, Saana-tunturi, 4.-5.joulukuuta 2017
  Turku, Turun linna, 5.-6.joulukuuta 2017 (Wikipedia)

  Saana ?tunturin valaisu mainitaan maailman suurimmaksi valotaideteokseksi.
  

  ---

• Kyberuhka30.11.2017 klo 22:44

  Viimeisin presidentinvaaliehdokaspaneeli (ISTV) toi jälleen esiin mystillisen käsitteen kyberuhka. Osa porukasta, siis ehdokkaista, näytti vallan vauhkoontuneilta. Kansalaiselle on kuitenkin jäänyt epäselväksi mitä tarkoitetaan, kun kovasti varoitellaan, suorastaan hypitään seinille, kyberuhkasta puhuttaessa. Onko se kyberuhka, joka saattaa tipahtaa niskaan talvella räystään alta kuljettaessa?

  Valtiovarainministerikin näyttää listanneen kyberuhan omiin skenaarioihinsa. Ilmeisesti tällöin kyberuhalla tarkoitetaan tilannetta, jossa joku saattaa viedä valtion verorahat, jos ministeri on unohtanut lukita kassakaapin. Tietoverkoille ainakin on tyypillistä, että jos laitteisiin tai ohjelmistoihin jättää reikiä, niin joku niistä tulee, jopa ihan uteliaisuuttaan.

  Tuntuu kuitenkin siltä, että kyberuhka yleisessä kielenkäytössä voi tarkoittaa aivan mitä tahansa. Päätöksentekijät meuhkaavat jopa , että informaatiovaikuttaminenkin on kyberuhkaa. Jos näin on, niin silloinhan päätöksentekijät itse ovat valtakunnan suurin kyberuhka. Hehän, jos ketkä, harjoittavat informaatiovaikuttamista. Sinänsä lievä ilmaus, koska kysymyksessä on lähinnä aivopesuun verrattava aivorakenteen hieronta. Jos taas kyberuhka voi tulla valtakunnan sisältä, kuten väitetään, niin tässä tapauksessa pienet vihreät miehet ovat jo täällä, ja sotaministerin ponnistelut ovat valuneet hukkaan. Maito on jo kaatunut.

  Mutta palataanpa vielä sorsiin. Olen huolestunut Lahden sorsien hyvinvoinnista. Erityisesti olen huolissani sorsien kuulon puolesta. Sorsat nimittäin pitävät majaansa Pikkuvesijärven pienessä lätäkössä, jossa iltaisin pauhaa musiikillinen suihkulähde. Siksi vetoan paikallisiin koppakuoriaisten suojelijoihin, että jakaisivat sorsille kuulosuojaimet. Luulen, että kuulon heikkeneminen on aiheuttanut sorsissa geneettisiä muutoksia siinä määrin, etteivät ne enää tiedä olevansa muuttolintuja. Sorsien määrän pysyminen vakiona, tai jopa lisääntyminen, puolestaan osoittaa, ettei melu ole ainakaan toistaiseksi tehnyt sorsista sukupuolineutraaleja, joten jotakin toivoa näyttää olevan jäljellä.

  Voi tietysti olla niinkin, että sorsat ovat mielistyneet Vesijärven maisemiin siinä määrin, että haluavat ihailla neitseellistä luontoa ympäri vuoden. Pahimmassa tapauksessa kysymyksessä ovat hiphop -sorsat, jotka ovat addiktoituneet nykynuorison tavoin kauheaan meteliin ja soiva suihkulähde on vain atrappi, joka sitoo sorsat vain entistä tiiviimmin Vesijärven maisemiin.

  Kuvassa on Vesijärvi iltavalaistuksessa syksyllä 2017.

  
  

  ---

• Rakenteellinen vähälahjaisuus21.11.2017 klo 18:27

  Suomessa on satoja tuhansia työttömiä. Silti niin kutsuttu ekonomistikunta päättelee, kuuleman mukaan, että työvoimareservimme suuruus olisi vaivaiset 40 000. Onko kysymyksessä fataali ongelma laskutaidossa, vai mistä on kysymys? Onko nyt niin, että sadat tuhannet työttömät ovat rakenteellisesti sen verran puutteellisia, etteivät he kelpaa työmarkkinoille. Sanotun mukaan vain nuo 40 000 satojen tuhansien yli menevä osa työttömiä olisi potentiaalisesti työmarkkinakelpoinen? Toki pitää muistaa sekin, etteivät kaikki ekonomistit ole saaneet älyn armolahjaa, vaan ovat jääneet lähinnä huuliharpun asteelle.

  Tuskin niin vähälahjaista on edes syntynyt, joka ei pärjäisi työmarkkinoilla. Tunnen tapauksen, jossa 25 pojon älykkyydellä on selvitetty ylempi korkeakoulututkinto, suoritettu reservinupseerin tutkinto sekä pystytty pelaamaan jopa Älypäätä, sitäkin epäergonomisella hiirellä ja vanhoilla silmälaseilla, joilla ei erota, mihin päin e ?kirjain kulloinkin on kallellaan. Erityisempiä vaikeuksia eivät ole tuottaneet sen enempää tutkijan kuin opettajankaan työ. Talous ja tietotekniikka ovat sen verran yksinkertaisia asioita, ettei niihin tarvita muuta kuin selvää järkeä. Filosofian harrastaminen onnistuu parhaiten, jos päässä ei ole yhtään mitään. Silloin eivät erilaiset aatteet, kuten porvarismi, pääse sekoittamaan puhtaan järjen kirkasta valoa.

  Mutta asiaan, sorsan kasvatukseen. Olen kehitellyt ideaa, josko ryhtyisi jalostamaan värillisiä sorsia. Oheiseen kuvaan olen luonnostellut mallin ideaalisorsasta. Esimerkiksi Lahti on sorsia väärällään. Pienen vesijärven rannalla sorsat laiduntavat ympäri vuoden. Talvipakkasilla ne istuvat ringissä järven rannalla ja odottelevat, kun ravinto sataa taivaalta, tai pikemminkin rannan ohikulkijoilta. Rannan ruohikko on parhaimmillaan kymmenien senttimetrien paksuisen lumen alla. Sorsat eivät muuta etelään kirveelläkään. Jos pitää arvata, kumpi lähtee etelään ennemmin sorsa vai lahtelainen, niin lahtelainen lähtee, sorsa ei.

  Koska en ole sorsa- sen enempää kun valkoposkihanhifanikaan, niin opettaisin ideaalisorsan muuttamaan etelään heti, kun taivas osoittaa tummumisen oireita. Väriä sorsassa pitää olla siksi, että väri piristää ihmismieltä erityisesti juuri syksyn harmaina ja sateisina aikoina ja erityisesti silloin, kun näkee, että sorsa todella on lentämässä etelään.
  
  

  ---

• Leucanthemum vulgare13.11.2017 klo 19:04

  Päivänkakkara, ahopäivänkakkara, Leucanthemum vulgare, on valko-keltakukkainen mykerökukkaiskasvi. Se on krysanteemin sukulainen. Päivänkakkara on Keski-Suomen maakuntakukka. Ajankohtainen päivänkakkara on kesän vuoksi. Kohta on nimittäin joulu ja joulu muistuttaa kesää. Se käy ilmi laulusta: ?No onkos tullut kesä..? Mainittua laulua lauletaan raivokkaasti pääasiassa jouluna. Kesällä laulu tuskin tulee mieleen, koska Suomen kesät ovat lyhyitä. Aika ei riitä laulamiseen. Onneksi kesät ovat ainakin toistaiseksi olleet jokseenkin vähälumisia.

  Nykyään yhdyssanojen oikeinkirjoitus horjuu. Syy on kuuleman mukaan peruskoulun rapautuminen. Tarkemmin ei ole käynyt ilmi, mikä on rapautunut. Joka tapauksessa koulut näyttävät olevan todella huonossa hapessa, kun homehtumisen lisäksi koulut myös rapautuvat. Luultavasti koulut myös neutralisoituvat, ainakin sukupuolen suhteen. Sikäli kuin neutralisoituminen tarkoittaa samaa asiaa kuin neutraloituminen, niin kysymyksessä on ilmiö, joka tapahtuu liuoksessa, kun happo ja emäs kumoavat toistensa vaikutuksen. Neutraloitumisen tuloksena syntyy vettä ja suolaa. Koulun tapauksessa on syntynyt ilmeisesti pelkkää vettä.

  Mutta päivänkakkara ja yhdyssanat? Problematiikka syntyy siitä, että jos päivänkakkara jaetaan kahdeksi eri sanaksi, niin kohtuulliselta näyttävä kukkanen saa hieman omalaatuisen konnotaation eli (sivu)merkityksen. Onhan päivän kakkara eri asia kuin päivänkakkara. Eilisen päivän ateria voi hyvinkin olla tämän päivän kakkara. Toisaalta esimerkiksi Päivän kakkarat voisi hyvin olla jonkin pakinoitsijan päivittäin toistuva hengen tuotos jossakin iltapäivälehdessä, jossa hengenravinto muutoinkin on sangen niukkaa, joskus jopa ravinnoksi kelpaamatonta, tai ainakin jo kertaalleen pureksittua. Päivän kakkarat kelpaa tietysti myös päivittäin toistuville tv ?ohjelmille. Somelle olisi tässä nykyistä ilmaisuvoimaisempi nimitys.

  ISTV:n presidentinvaalikeskustelu ei tälläkään kertaa tarjonnut erityisiä helmiä. Näyttääkin siltä, että vaalipäivästä muodostuu kansallinen lepopäivä. Toivottavasti Paavo saa kokoon tarvittavan määrän lappusia, jotta kamppailuun saataisiin edes jonkinlaista yritystä.

  Toivottavasti Leucanthemum vulgare ei pahastunut nimensä käytöstä näinkin brutaaleissa yhteyksissä kuin yllä.
  

  ---

• Kaunispää Saariselkä2.11.2017 klo 16:43

  Kaunispää on Inarin kunnassa sijaitseva 438 metriä korkea tunturi 255 kilometriä Rovaniemeltä pohjoiseen. Kaunispää sijaitsee Urho Kekkosen kansallispuiston rajalla, josta aukenee näköala kansallispuistoon, Sompion luonnonpuistoon ja Hammastunturin erämaa-alueelle. Tunturin huipulla toimii Ravintola Huippu ja lahjatavaramyymälä. Hiihtokeskus on tietysti ihan ravintolan vieressä. Kukapa sitä ilman ravintoa edes yrittäisi lasketella. Tosin alas mentäessä sukset kuluvat luultavasti nopeammin kuin sisään otettu ravinto. Kun sitten kone kiskoo laskettelijan ylös, niin kalorien kulutuksessa kannattanee luottaa ihmeeseen.

  Saariselkä on puolestaan tunturikylä Inarin kunnassa valtatie neljän varrella. Kylästä on suunnilleen kivenheiton pituinen matka Kaunispään huipulle. Matkan voi hätätilassa taittaa vaikka kävellen. Ravintolaan päästäkseen pitää tosin ensin mennä ylöspäin, mutta takaisin tullessa onkin jo alamäki edessä.

  Saariselkä tunnetaan nykyisin matkailusta, mutta alkujaan paikka tuli tunnetuksi kultalöydöistä. Ensimmäisenä merkkejä kullasta löysi kruununvouti Konrad Planting vuonna 1865. Ensimmäisen valtauksen Saariselällä teki Johan Alfred Piponius vuonna 1871. Hänen kerrotaan kaivaneen yhden kesän aikana 329 grammaa kultaa nykyisen Tunturihotelli Gielaksen rakennuksen kohdalla.

  Kuvasta saattaisi äkkiseltään luulla, että kysymyksessä on Nepal, maailman katto, mutta kysymyksessä on tietenkin Kaunispään huippu. Onhan 438 metriä sentään enemmän kuin ei mitään. Sekin hyvä puoli asiassa on, ettei tarvitse matkustaa Nepaliin. Jos ihminen kärsii korkeanpaikan kammosta, niin vähempikin riittää. Voimiensa tunnossa voi pelata Älypään Kauhu ?visaa, jos  haluaa ylimääräistä jännitystä elämäänsä.
  

  ---

• Vanhoja puita28.10.2017 klo 15:10

  Kelo on pystyyn kuivanut vanha puu, joka on pudottanut kuorensa, sanoo Wikipedia. Kelo on lähes aina kierteinen, yleensä vastapäivään. Pohjoisessa puun kasvu päättyy noin 400 vuoden iässä, minkä jälkeen keloutuminen vie joitakin vuosikymmeniä. Keloutumisen jälkeen puu voi seistä paikallaan satoja vuosia.

  Kuvan kelo vaikuttaa vaatimattomalta, tuskin kovin vanhaltakaan. Kelo on joka tapauksessa vanha puu. Maailman vanhinta keloa ei kuitenkaan netistä löytynyt. Sen sijaan vanhimmista puista käydään keskustelua. Maailman vanhimpien puiden iäksi sanotaan 3500-9500 vuotta. Ongelma näyttää olevan se, miten puun ikä lasketaan. Esimerkiksi Ruotsin Taalainmaalla kasvavan kuusen juurakon iäksi on arvioitu noin 9500 vuotta. Kuusi kloonaa itsensä kannasta ja elää noin 600 vuotta. Sitten kun kuusi kuolee, niin kannasta alkaa kasvaa toinen kuusi jne.

  Suomen vanhimmasta puusta näyttävät käyvän kilpaa mänty ja kataja. Vanhin puu, jonka ikä on tiedossa, on Sodankylässä Urho Kekkosen kansallispuistossa kasvava mänty. Sen iäksi kerrotaan lähes 800 vuotta. Lemmenjoelta sanotaan löydetyn yli tuhat vuotta vanhan katajan, mutta ei tarkempaa tietoa.

  Vanhimpia puita maailmassa:

  Kuusi, Ruotsi
  Metusalem (vihnemänty), Kalifornia
  Marjakuusi Llangernyw, Wales
  Sypressi Abarkuhissa Iranissa
  Punapuu Kenraali Sherman -puu Kaliforniassa
  Paljas Sypressi, Florida
  Te Matua Ngahere, Kauri, Uusi-Seelanti
  J?mon Sugi, Japani
  Pando, amerikanhaapa, Utah

  Kuva on otettu inarilaiselta luontopolulta syyskuussa 2017.

  

  ---