Blogi - Phil Decker - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin

Blogi aloitettu: 25.5.2007
Blogimerkintöjä: 912 kpl

• Kyberuhka30.11.2017 klo 22:44

  Viimeisin presidentinvaaliehdokaspaneeli (ISTV) toi jälleen esiin mystillisen käsitteen kyberuhka. Osa porukasta, siis ehdokkaista, näytti vallan vauhkoontuneilta. Kansalaiselle on kuitenkin jäänyt epäselväksi mitä tarkoitetaan, kun kovasti varoitellaan, suorastaan hypitään seinille, kyberuhkasta puhuttaessa. Onko se kyberuhka, joka saattaa tipahtaa niskaan talvella räystään alta kuljettaessa?

  Valtiovarainministerikin näyttää listanneen kyberuhan omiin skenaarioihinsa. Ilmeisesti tällöin kyberuhalla tarkoitetaan tilannetta, jossa joku saattaa viedä valtion verorahat, jos ministeri on unohtanut lukita kassakaapin. Tietoverkoille ainakin on tyypillistä, että jos laitteisiin tai ohjelmistoihin jättää reikiä, niin joku niistä tulee, jopa ihan uteliaisuuttaan.

  Tuntuu kuitenkin siltä, että kyberuhka yleisessä kielenkäytössä voi tarkoittaa aivan mitä tahansa. Päätöksentekijät meuhkaavat jopa , että informaatiovaikuttaminenkin on kyberuhkaa. Jos näin on, niin silloinhan päätöksentekijät itse ovat valtakunnan suurin kyberuhka. Hehän, jos ketkä, harjoittavat informaatiovaikuttamista. Sinänsä lievä ilmaus, koska kysymyksessä on lähinnä aivopesuun verrattava aivorakenteen hieronta. Jos taas kyberuhka voi tulla valtakunnan sisältä, kuten väitetään, niin tässä tapauksessa pienet vihreät miehet ovat jo täällä, ja sotaministerin ponnistelut ovat valuneet hukkaan. Maito on jo kaatunut.

  Mutta palataanpa vielä sorsiin. Olen huolestunut Lahden sorsien hyvinvoinnista. Erityisesti olen huolissani sorsien kuulon puolesta. Sorsat nimittäin pitävät majaansa Pikkuvesijärven pienessä lätäkössä, jossa iltaisin pauhaa musiikillinen suihkulähde. Siksi vetoan paikallisiin koppakuoriaisten suojelijoihin, että jakaisivat sorsille kuulosuojaimet. Luulen, että kuulon heikkeneminen on aiheuttanut sorsissa geneettisiä muutoksia siinä määrin, etteivät ne enää tiedä olevansa muuttolintuja. Sorsien määrän pysyminen vakiona, tai jopa lisääntyminen, puolestaan osoittaa, ettei melu ole ainakaan toistaiseksi tehnyt sorsista sukupuolineutraaleja, joten jotakin toivoa näyttää olevan jäljellä.

  Voi tietysti olla niinkin, että sorsat ovat mielistyneet Vesijärven maisemiin siinä määrin, että haluavat ihailla neitseellistä luontoa ympäri vuoden. Pahimmassa tapauksessa kysymyksessä ovat hiphop -sorsat, jotka ovat addiktoituneet nykynuorison tavoin kauheaan meteliin ja soiva suihkulähde on vain atrappi, joka sitoo sorsat vain entistä tiiviimmin Vesijärven maisemiin.

  Kuvassa on Vesijärvi iltavalaistuksessa syksyllä 2017.

  
  

  ---

• Rakenteellinen vähälahjaisuus21.11.2017 klo 18:27

  Suomessa on satoja tuhansia työttömiä. Silti niin kutsuttu ekonomistikunta päättelee, kuuleman mukaan, että työvoimareservimme suuruus olisi vaivaiset 40 000. Onko kysymyksessä fataali ongelma laskutaidossa, vai mistä on kysymys? Onko nyt niin, että sadat tuhannet työttömät ovat rakenteellisesti sen verran puutteellisia, etteivät he kelpaa työmarkkinoille. Sanotun mukaan vain nuo 40 000 satojen tuhansien yli menevä osa työttömiä olisi potentiaalisesti työmarkkinakelpoinen? Toki pitää muistaa sekin, etteivät kaikki ekonomistit ole saaneet älyn armolahjaa, vaan ovat jääneet lähinnä huuliharpun asteelle.

  Tuskin niin vähälahjaista on edes syntynyt, joka ei pärjäisi työmarkkinoilla. Tunnen tapauksen, jossa 25 pojon älykkyydellä on selvitetty ylempi korkeakoulututkinto, suoritettu reservinupseerin tutkinto sekä pystytty pelaamaan jopa Älypäätä, sitäkin epäergonomisella hiirellä ja vanhoilla silmälaseilla, joilla ei erota, mihin päin e ?kirjain kulloinkin on kallellaan. Erityisempiä vaikeuksia eivät ole tuottaneet sen enempää tutkijan kuin opettajankaan työ. Talous ja tietotekniikka ovat sen verran yksinkertaisia asioita, ettei niihin tarvita muuta kuin selvää järkeä. Filosofian harrastaminen onnistuu parhaiten, jos päässä ei ole yhtään mitään. Silloin eivät erilaiset aatteet, kuten porvarismi, pääse sekoittamaan puhtaan järjen kirkasta valoa.

  Mutta asiaan, sorsan kasvatukseen. Olen kehitellyt ideaa, josko ryhtyisi jalostamaan värillisiä sorsia. Oheiseen kuvaan olen luonnostellut mallin ideaalisorsasta. Esimerkiksi Lahti on sorsia väärällään. Pienen vesijärven rannalla sorsat laiduntavat ympäri vuoden. Talvipakkasilla ne istuvat ringissä järven rannalla ja odottelevat, kun ravinto sataa taivaalta, tai pikemminkin rannan ohikulkijoilta. Rannan ruohikko on parhaimmillaan kymmenien senttimetrien paksuisen lumen alla. Sorsat eivät muuta etelään kirveelläkään. Jos pitää arvata, kumpi lähtee etelään ennemmin sorsa vai lahtelainen, niin lahtelainen lähtee, sorsa ei.

  Koska en ole sorsa- sen enempää kun valkoposkihanhifanikaan, niin opettaisin ideaalisorsan muuttamaan etelään heti, kun taivas osoittaa tummumisen oireita. Väriä sorsassa pitää olla siksi, että väri piristää ihmismieltä erityisesti juuri syksyn harmaina ja sateisina aikoina ja erityisesti silloin, kun näkee, että sorsa todella on lentämässä etelään.
  
  

  ---

• Leucanthemum vulgare13.11.2017 klo 19:04

  Päivänkakkara, ahopäivänkakkara, Leucanthemum vulgare, on valko-keltakukkainen mykerökukkaiskasvi. Se on krysanteemin sukulainen. Päivänkakkara on Keski-Suomen maakuntakukka. Ajankohtainen päivänkakkara on kesän vuoksi. Kohta on nimittäin joulu ja joulu muistuttaa kesää. Se käy ilmi laulusta: ?No onkos tullut kesä..? Mainittua laulua lauletaan raivokkaasti pääasiassa jouluna. Kesällä laulu tuskin tulee mieleen, koska Suomen kesät ovat lyhyitä. Aika ei riitä laulamiseen. Onneksi kesät ovat ainakin toistaiseksi olleet jokseenkin vähälumisia.

  Nykyään yhdyssanojen oikeinkirjoitus horjuu. Syy on kuuleman mukaan peruskoulun rapautuminen. Tarkemmin ei ole käynyt ilmi, mikä on rapautunut. Joka tapauksessa koulut näyttävät olevan todella huonossa hapessa, kun homehtumisen lisäksi koulut myös rapautuvat. Luultavasti koulut myös neutralisoituvat, ainakin sukupuolen suhteen. Sikäli kuin neutralisoituminen tarkoittaa samaa asiaa kuin neutraloituminen, niin kysymyksessä on ilmiö, joka tapahtuu liuoksessa, kun happo ja emäs kumoavat toistensa vaikutuksen. Neutraloitumisen tuloksena syntyy vettä ja suolaa. Koulun tapauksessa on syntynyt ilmeisesti pelkkää vettä.

  Mutta päivänkakkara ja yhdyssanat? Problematiikka syntyy siitä, että jos päivänkakkara jaetaan kahdeksi eri sanaksi, niin kohtuulliselta näyttävä kukkanen saa hieman omalaatuisen konnotaation eli (sivu)merkityksen. Onhan päivän kakkara eri asia kuin päivänkakkara. Eilisen päivän ateria voi hyvinkin olla tämän päivän kakkara. Toisaalta esimerkiksi Päivän kakkarat voisi hyvin olla jonkin pakinoitsijan päivittäin toistuva hengen tuotos jossakin iltapäivälehdessä, jossa hengenravinto muutoinkin on sangen niukkaa, joskus jopa ravinnoksi kelpaamatonta, tai ainakin jo kertaalleen pureksittua. Päivän kakkarat kelpaa tietysti myös päivittäin toistuville tv ?ohjelmille. Somelle olisi tässä nykyistä ilmaisuvoimaisempi nimitys.

  ISTV:n presidentinvaalikeskustelu ei tälläkään kertaa tarjonnut erityisiä helmiä. Näyttääkin siltä, että vaalipäivästä muodostuu kansallinen lepopäivä. Toivottavasti Paavo saa kokoon tarvittavan määrän lappusia, jotta kamppailuun saataisiin edes jonkinlaista yritystä.

  Toivottavasti Leucanthemum vulgare ei pahastunut nimensä käytöstä näinkin brutaaleissa yhteyksissä kuin yllä.
  

  ---

• Kaunispää Saariselkä2.11.2017 klo 16:43

  Kaunispää on Inarin kunnassa sijaitseva 438 metriä korkea tunturi 255 kilometriä Rovaniemeltä pohjoiseen. Kaunispää sijaitsee Urho Kekkosen kansallispuiston rajalla, josta aukenee näköala kansallispuistoon, Sompion luonnonpuistoon ja Hammastunturin erämaa-alueelle. Tunturin huipulla toimii Ravintola Huippu ja lahjatavaramyymälä. Hiihtokeskus on tietysti ihan ravintolan vieressä. Kukapa sitä ilman ravintoa edes yrittäisi lasketella. Tosin alas mentäessä sukset kuluvat luultavasti nopeammin kuin sisään otettu ravinto. Kun sitten kone kiskoo laskettelijan ylös, niin kalorien kulutuksessa kannattanee luottaa ihmeeseen.

  Saariselkä on puolestaan tunturikylä Inarin kunnassa valtatie neljän varrella. Kylästä on suunnilleen kivenheiton pituinen matka Kaunispään huipulle. Matkan voi hätätilassa taittaa vaikka kävellen. Ravintolaan päästäkseen pitää tosin ensin mennä ylöspäin, mutta takaisin tullessa onkin jo alamäki edessä.

  Saariselkä tunnetaan nykyisin matkailusta, mutta alkujaan paikka tuli tunnetuksi kultalöydöistä. Ensimmäisenä merkkejä kullasta löysi kruununvouti Konrad Planting vuonna 1865. Ensimmäisen valtauksen Saariselällä teki Johan Alfred Piponius vuonna 1871. Hänen kerrotaan kaivaneen yhden kesän aikana 329 grammaa kultaa nykyisen Tunturihotelli Gielaksen rakennuksen kohdalla.

  Kuvasta saattaisi äkkiseltään luulla, että kysymyksessä on Nepal, maailman katto, mutta kysymyksessä on tietenkin Kaunispään huippu. Onhan 438 metriä sentään enemmän kuin ei mitään. Sekin hyvä puoli asiassa on, ettei tarvitse matkustaa Nepaliin. Jos ihminen kärsii korkeanpaikan kammosta, niin vähempikin riittää. Voimiensa tunnossa voi pelata Älypään Kauhu ?visaa, jos  haluaa ylimääräistä jännitystä elämäänsä.
  

  ---

• Vanhoja puita28.10.2017 klo 15:10

  Kelo on pystyyn kuivanut vanha puu, joka on pudottanut kuorensa, sanoo Wikipedia. Kelo on lähes aina kierteinen, yleensä vastapäivään. Pohjoisessa puun kasvu päättyy noin 400 vuoden iässä, minkä jälkeen keloutuminen vie joitakin vuosikymmeniä. Keloutumisen jälkeen puu voi seistä paikallaan satoja vuosia.

  Kuvan kelo vaikuttaa vaatimattomalta, tuskin kovin vanhaltakaan. Kelo on joka tapauksessa vanha puu. Maailman vanhinta keloa ei kuitenkaan netistä löytynyt. Sen sijaan vanhimmista puista käydään keskustelua. Maailman vanhimpien puiden iäksi sanotaan 3500-9500 vuotta. Ongelma näyttää olevan se, miten puun ikä lasketaan. Esimerkiksi Ruotsin Taalainmaalla kasvavan kuusen juurakon iäksi on arvioitu noin 9500 vuotta. Kuusi kloonaa itsensä kannasta ja elää noin 600 vuotta. Sitten kun kuusi kuolee, niin kannasta alkaa kasvaa toinen kuusi jne.

  Suomen vanhimmasta puusta näyttävät käyvän kilpaa mänty ja kataja. Vanhin puu, jonka ikä on tiedossa, on Sodankylässä Urho Kekkosen kansallispuistossa kasvava mänty. Sen iäksi kerrotaan lähes 800 vuotta. Lemmenjoelta sanotaan löydetyn yli tuhat vuotta vanhan katajan, mutta ei tarkempaa tietoa.

  Vanhimpia puita maailmassa:

  Kuusi, Ruotsi
  Metusalem (vihnemänty), Kalifornia
  Marjakuusi Llangernyw, Wales
  Sypressi Abarkuhissa Iranissa
  Punapuu Kenraali Sherman -puu Kaliforniassa
  Paljas Sypressi, Florida
  Te Matua Ngahere, Kauri, Uusi-Seelanti
  J?mon Sugi, Japani
  Pando, amerikanhaapa, Utah

  Kuva on otettu inarilaiselta luontopolulta syyskuussa 2017.

  

  ---

• Poroa kuvatessa20.10.2017 klo 18:26

  Presidentinvaalit lähestyvät. Kansalaisen on syytä kohottaa äänestyskuntoaan jo tässä vaiheessa, ettei väsymys yllätä vaalipäivän koittaessa. Vaali on tärkeä. Ei ole samantekevää kenelle valta vaaleissa lipeää. Kannattaa myös pitää mielessä sekin, että nyt voi olla viimeiset hetket äänestää. Hetken päästä äänestämisestä huolehtii robotti.

  Toivottavasti lähestyvät vaalit kirvoittavat, ?poikivat?, kunnolliset vaalikeskustelut. Olisi ensiarvoisen tärkeää käydä älyllinen debatti kreationismista ja siitä, miksi kentaureja ei ole nykyistä enempää. Sen sijaan tyhjänpäiväinen horina globalisaatiosta, kybervaikuttamisesta ja Natosta on lähinnä järjenköyhää ajan tuhlausta.

  Esimerkiksi globalisaatiosta valtakunnassamme elää kummallinen käsitys siitä, että mainittu ilmiö kävisi kauppaa puolestamme ilman että yritysten tarvitsisi tehdä yhtään mitään. Itse asiassa esimerkiksi työttömyys on ollut muinaisina aikoina paljon pienempi kuin nykyisen globalisaation. Neuvostoliiton vielä hengittäessä Suomihan suorastaan vaurastui idänkaupasta. Nyt sitten hingutaan globalisaatiota, mutta samaan aikaan suorastaan apinan raivolla asetetaan kauppaesteitä milloin minnekin, erityisesti entisen kauppakumppanin kanssa käytävälle kaupalle.

  Vaalien lähestyessä myös kyberuhka kasvaa suorastaan eksponentiaalisesti. Aaveita, uhkia ja mörköjä alkaa kurkkia lähes nurkan kuin nurkan takana. Luultavasti kuitenkin kaikki kyberuhat ovat lähinnä omasta päästä ammennettua ja medialle syötettyä huttua.

  Valittavan presidentin pitää olla sellainen, että kun hänen kasvonsa näkee television kuvaruudussa, niin kansalaisen pitää tulla iloiseksi. Avarakatseisuus lukeutuu niin ikään presidentillisiin hyveisiin. Mitä järkeä on paheksua joka asiaa? Kansalaisen paheksuminen hänen maailmankatsomuksensa vuoksi ei ole oikein eikä laillista. Siksi esimerkiksi kansalainen voi hyvinkin olla ideologisista syistä työtön siinä missä aseista kieltäytyväkin. Tästä syystä myös suuri osa kansaa pitäisi vaihtaa uuteen.

  Kun nyt Nato haukkaa presidentinvaalikeskustelussa leijonan osan, niin keskustelussa pitäisi täsmentää erityisesti se, mikä osa Suomesta Natoon halutaan. Nythän Suomen ongelma on liika maapinta-ala. Se tulee kalliiksi. Sen sijaan, jos väki asuisi Helsingissä, niin kaikki olisi halpaa ja maa pääsisi vaurastumisen makuun. Näin ainakin moni porvari ajattelee pää punaisena.

  Kuvassa on poro. Se on viimeisimmällä Lapin matkalla otettu. Kun Lapissa vierailee, niin totta kai pitää käydä katsomassa myös poroja.

   

  ---

• Sajos13.10.2017 klo 03:32

  Saamelaiskulttuurikeskus Sajos on Inarissa sijaitseva saamelaisten kulttuuri- ja hallintokeskus. Rakennus valmistui vuoden 2012 alussa. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehtitoimisto HALO Arkkitehdit Oy Oulusta.

  Sajoksen sanotaan olevan inarinsaamea ja merkitsevän tukikohtaa tai asentopaikkaa. Asentopaikka on Kainuun, Lapin murretta ja tarkoittaa oleskelupaikkaa, majapaikkaa tai asuinpaikkaa.

  Suomessa puhutaan kolmenlaista saamenkieltä: pohjois-, inarin- ja koltansaamea. Vuonna 2008 kertoo Wikipedia saamea äidinkielenään puhuvien määräksi 1778 henkilöä. Pohjoissaamen puhujia kerrotaan olevan eniten. Saamenkielisten lukumäärästä löytyy vaihtelevia tietoja. Joidenkin lukujen mukaan Pohjoismaissa saamelaisia on noin 75000, josta Suomessa asuu 9000. Suurin osa pohjois- ja inarinsaamelaisista kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon. Kolttasaamelaiset ovat kuuluneet perinteisesti ortodoksieen kirkkoon.

  Sohvakuva on rakennuksen sisäpuolelta. Jos patikointi luonnossa tuntuu liian raskaalta, kannattanee istahtaa sohvalle ja kuvitella olevansa luonnossa. Reppuakaan ei tarvitse kantaa, koska kahvia saa kioskista. Luonto puolestaan on aivan lähellä, ikkunan takana. Vieressä olevat opasteet varmistavat sen, ettei pääse eksymään.
  
  Ulkoa otettu kuva on vain osa rakennusta.
   

  ---

• Kuvia Lapista3.10.2017 klo 00:22

  Jo pienen Vesijärven kiertäminen on huomattavasti haastavampi tapahtuma kuin Lapin metsissä kirmailu. Näin ainakin, jos asiaa mittaa pystyssä pysymisellä. Vesijärven reitillä kompastuin sähköjohdon, kaapelin, peittävään porsaaseen, kun valot  olivat siinä kohtaa sammutetut ja ihmismassat peittivät itse tapaturman aiheuttaneen porsaan.

  
  Taas kerran oli TAPAHTUMA pystytetty KESKELLE TIETÄ. Nyt on polvi musta ja aristaa. Toivottavasti tokenee. Lapissa sentään näki eteensä eikä vesistöjenkään ylitys vaikka "knappaskengillä" olisi tuottanut vaikeuksia.

  
  Koska ei satanut, niin olin kuitenkin varustautunut piknikille lenkkarein. Näyttää siltä, että kaikki porvarilliset tapahtumat ovat erityisen tapaturmaherkkiä tilaisuuksia. Mielestäni tapahtuma on porvarillinen, jos paikalle on saapunut paljon ihmisiä. Jos ihmisiä ei ole, niin tapahtuma on köyhä eli proletaarinen.

  
  Ensimmäinen kuva on Lapin piknikiltä ja kysymyksessä on Ravadasköngäs. Ravadasköngäs on vesiputous Lemmenjoen kansallispuistossa Inarissa, noin 30 kilometrin päässä Lemmenjoen suulta.
  
  Ravadaskönkäälle pääsee ihmisten ilmoilta kävelemällä Lemmenjoen rantaa seurailevaa harjua pitkin vajaat parikymmentä kilometriä eteenpäin. Lemmenjoki saa alkunsa Nautajängän tienoilta ja laskee Paatari -järveen ja sieltä Juutuanjokea pitkin Inarijärveen. Joen pituudeksi sanotaan 80 kilometriä. Seuraava kuva on otettu juuri mainitulta harjulta.
  

  Viimeinen kuva näyttää millaisia maastonkohtia reitillä saattaa osua kohdalle. Vaikka muutoin karuja tuntureita ja hyvin tallattuja metsiä on helppo kulkea, niin suo, vetiset purot sekä silkat kivikot tuottavat ongelmia tasaisella maalla kulkemaan tottuneelle. Tokipa tunturin laelle kiipeäminenkin saattaa hengästyttää, jos ei ole erityisemmin tottunut hengittäjä.

  

   

  ---

• Lapissa kultaa etsimässä17.9.2017 klo 13:52

  Tämänkertainen safari pohjoiseen suuntautui Inarin-Saariselän alueelle. Sieltä perimätieto kertoo löydetyn kultaa, arvometallia, jota on yritetty jopa keksiä. Viisasten kivi, Lapis philosophorum, on myyttinen aine, jota länsimaiset alkemistit ovat yrittäneet valmistaa jo pitemmän aikaa. Viisasten kivellä oli kyky muuttaa muita metalleja kullaksi. Niinpä ihmeaineella voisi muuttaa vanhan, piakkoin arvottomaksi käyvän autonkin kullaksi. Siitähän tulisi jo reilusti yli tuhat kiloa kultaa. Eikä tässä vielä kaikki: myöhäiskeskiajalta lähtien uskottiin, että viisasten kivi olisi kaikki sairaudet parantava ihmelääke, tekisi ihmisestä jopa kuolemattoman. Mitään erityisiä sairauksia tässä ei ainakaan toistaiseksi ole näköpiirissä, mutta siitä huolimatta voisihan viisastenkiveä laittaa vaikka pöytälaatikkoon vastaisen varalle.

  Ajatuksen viisasten kivestä lienee esittänyt 900 ?luvun persialaissyntyinen alkemisti Geber. Hän tutki alkuaineita: tuli, maa, vesi, ilma, neljän perussuureen suhteen: kuumuus, kylmyys, kuivuus ja kosteus. Metallin muuntaminen toiseksi tarkoitti sen perusominaisuuksien uudelleen järjestämistä. Tähän tarvittaisiin ihmeainetta, eliksiiriä, jonka kuviteltiin olevan jauhettua viisasten kiveä (Wikipedia). Uudempaa viisastenkivi ?ajattelua edustaa puolestaan Harry Potter ja viisastenkivi (Harry Potter and the Philosopher?s Stone) ?niminen teos.

  Lappiin ihmiset alkoivat rynnätä kultaa etsimään joskus 1800 ?luvulla. Ensimmäinen muutaman vuoden kestänyt rynnäkkö tapahtui 1870 ?luvulla Ivalojoella, 1934 löydettiiin kultaa Sodankylän Tankavaarasta ja seuraava ryntäys alkoi toisen maailmansodan jälkeen Inarin Lemmenjoella. Aivan ensimmäiset tiedot Lapista löydetystä kullasta ovat jo 1500 ?luvun alkupuolelta Utsjoelta (Wikipedia).

  Lähinnä arvelin kultaa löytyvän Lemmenjoen varrelta. Etsintä siellä on helppoa, koska joen reunaa seurailee suhteellisen helppokulkuinen retkeily- tai patikkareitti. Reitti lähtee Njurkulahdesta ja päätyy Ravadasjärvelle. Matkaa kertyy 15 ? 18 kilometriä hieman sen mukaan millaista mittaria sattuu käyttämään tai miten paljon hoipertelee yms. GPS ei aina näytä olevan kovin tarkka. Kerrankin satelliitti ohjasi Tampereen keskustaan, kun piti päästä Vaasaan menevälle tielle. Syy oli se, että opastava GPS näytti kilometrin väärin, tai tiemestari oli tehnyt uuden tien. 

  Lemmenjokea seurailevan reitin pystyy kävelemään kuivalla säällä mukavasti kävelykengin joskin useiden purojen ylittäminen vaatii hieman akrobatiaa. Kullan etsintään suosittelen kuitenkin tukevaa jalan suojaa, koska ainakin oma metodini perustuu kivien potkiskeluun. Jos kivi lentää pienestä potkusta kevyesti kauemmas, niin kysymyksessä ei ole kulta. Sen sijaan jos jalkine ei saa pieneltäkään näyttävää kiveä liikahtamaan, vaan varpaaseen jopa sattuu, niin kysymyksessä on kultakimpale.

  Koska rantakoivujen kuvaaminen on muodostunut lähes maaneerikseni, niin oheinen kuva kertoo sen, millaisia rantakoivuja kasvaa Lemmenjoen varrella. Alkujaan asetin tavoitteeksi löytää vähintään kilon painoisen kultamurikan, mutta kun näin ei käynyt, niin lienee tyytyminen pariin rantakoivuun.

  

  ---

• Esari8.9.2017 klo 20:13

  Mediatalo Esan historia ulottuu vuoteen 1900. Tuolloin syntyi Lahden Lehti, Etelä-Suomen sanomien edeltäjä. Lehteä toimittavat muun muassa kirjailija JoelLehtonen ja RudolfHolsti, myöhempi ministeri. Vuonna 1914 Lahden Lehden seuraaja Lahden Sanomat ja 1905 Helsingissä perustettu Uusmaalainen yhdistyivät. Nimeksi vakiintui Etelä-Suomen Sanomat. Lehti alkoi ilmestyä Etelä-Suomen Sanomain Kirjapainon, sittemmin Esan Kirjapaino, julkaisemana. ESA tunnetaan Kivekkään suvun omistamana lehtenä ja kirjapainona.

  1945 Esan kirjapaino osti 1927 Sysmässä perustetun, Heinolassa ilmestyvän Itä-Häme ?lehden. 1972 Etelä-Suomen Sanomat muutti Hämeenkatu 5:stä Ilmarisentie 7:ään. 2016 Etelä-Suomen Sanomat alkoi ilmestyä tabloid ?koossa. Paitsi Etelä-Suomen Sanomat yhtiö julkaisee Itä-Hämettä, Uutta Lahtea ja Seutuneloset-lehtiä. Paikallisradio Radio Voima kuuluu niin ikään toimenkuvaan. 2016 Keskisuomalainen ilmoitti ostaneensa Etelä-Suomen Sanomia julkaisevan mediatalo ESA:n kaikki osakkeet.

  

  ---