Blogi - Phil Decker - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin

Blogi aloitettu: 25.5.2007
Blogimerkintöjä: 917 kpl

• Turun linna19.8.2012 klo 19:24

  Turussa on paljon historiallisia nähtävyyksiä. Muiden muassa Turun linna, jonka  rakentaminen aloitettiin samoihin aikoihin, kun Suomi liitettiin osaksi Ruotsin kuningaskuntaa. Ruotsin kruunun oli rakennettava valtakunnan itäisen osan eli Suomen ja siihen yhdistetyn Länsi-Karjalan puolustamiseksi sekä hallinnon järjestämiseksi linnoja. Turun linnan ohella aloitettiin myös Viipurin, Hämeenlinnan ja Raaseporin sekä myöhemmin Olavinlinnan rakentaminen. 

  Keskiajan sodankäynnissä vahvasti varustetuilla linnoilla oli keskeinen asema ja myös Turun linnaa alettiin rakentaa puolustussyistä. Linnan sijainti oli hyvä, siksi linnan piirittäminen oli vaikeaa. Linnasta pystyttiin valvomaan myös Aurajoen laivaliikennettä sekä ylläpitämään meriyhteyksiä Ruotsiin. Turun linnan erityisenä tehtävänä oli lisäksi suojata Tuomiokirkon ympäristössä sijainnutta Turun keskiaikaista kaupunkia. Linnan ensisijainen tehtävä oli kuitenkin verojen keruu Suomesta samoin kuin itse kerättyjen verojen ohella myös Hämeenlinnaan kerättyjen ja sieltä Turkuun Hämeen Härkätietä myöten siirrettyjen verojen turvallinen säilytys sekä niiden laivaaminen Ruotsiin. Samoin tärkeää oli vankien säilytys, mikä tehtävä linnalla säilyi pitkään.

  TURUN LINNAN HISTORIA TIIVISTETYSTI:

  1280-1310

  Käskynhaltijan nimittäminen v. 1280 vakiinnutti Suomen aseman Ruotsin valtiokoneistossa. Ensimmäiseksi käskynhaltijaksi nimitettiin Kaarle Kustaanpoika. Turun linna perustettiin 1280-luvulla. Linna rakennettiin Aurajoen suulle, pienelle saarelle. Tuohon aikaan veden pinta oli kolme ja puoli metriä korkeammalla kuin nyt. Tuloksena oli suorakaiteen muotoinen (59 x 38 m) leirilinna. Tämä ensimmäinen linna oli suorakaiteen muotoinen ja se piti sisällään päällikön rakennuksen ja kappelin. Sotilaat leiriytyivät avoimen taivaan alle. Linnan muurit olivat yhdeksän metriä korkeat. Muurien esikuvaksi mainitaan Visbyn kaupungin muuri.

  1310-1364

  Herttua Valdemarin aikana (1302-1318) leirilinna muutettiin suljetuksi hallintolinnaksi. Linna jaettiin välimuurilla kahteen osaan, päälinnaan ja esilinnaan. Kehämuuria korotettiin ja asuinhuoneita rakennettiin lisää. Keskiaikainen kuninkaansali valmistui. Turun linna koki ensimmäisen loistokautensa Mattias Kettilmundinpojan ollessa linnan päällikkönä (1324- 1326).

  Kuningas Maunu Eerikinpoika vieraili linnassa 1347 ja 1351. Ne olivat ensimmäiset Suomeen tehdyt kuningasvierailut. Maunu Eeerikinpoika ja Albrekt Mecklenburgilaisen välisten riitaisuuksien aikana linna oli piiritettynä yli kahdeksan kuukauden ajan. Linnan päällikkönä oli tuolloin norjalainen Narve Ingevaldsson.

  1364-1468 

  Linnan piiritys päättyi linnan antautumiseen ja paloon. Rakennustyöt pääsivät kuitenkin pian käyntiin. Bo Joninpoika Grip, joka sai koko Suomen läänityksekseen, rakennutti keskiaikaisen kuninkaansalin holvit uudelleen. Linnassa oli laajennustöiden loputtua nelisenkymmentä huonetta.

  Eerik Pommerilainen valittiin 1396 Moran kivillä Ruotsin hallitsijaksi. Seuraavana vuonna 1397 hänet kruunattiin Pohjoismaiden: Ruotsin, Norjan ja Tanskan yhteiseksi kuninkaaksi, Kalmarin unionikuninkaaksi. Hän vieraili Turussa pari kertaa ja aloitti rahanlyömisen Turun linnassa sekä perusti sinne maaoikeuden.

  1486-1505

  Valtionhoitaja Sten Sture ja hänen puolisonsa Ingeborg Tott kävivät vuonna 1495 Turun linnassa. Pohjoissiivessä oleva Sturen kirkko ristiholveineen rakennettiin ilmeisesti heidän aikanaan. Keskiaikaisen linnan tunnusmerkkeihin kuuluvat mm. solakäytävät, joiden kautta siirryttiin huoneesta toiseen ja ulkomuurin pienet ampuma-aukot. Solakäytävät olivat muureja kiertäviä puusta rakennettuja käytäviä rakennusten välillä. Linnan vanhimpia käymälöitä nimitettiin priveteiksi. Linnan lämmitysjärjestelmänä oli hypokaustilämmitys. Päälinnan alimmassa kerroksessa on neljä suurta keskusuunia, hypokaustia. Näitä lämmitettäessä uunien päällä ja sisäpuolella olevat kivet kuumenivat. Lämmin ilma johdettiin yläkerroksiin lämpökanavia, kalefaktoreita, pitkin. Järjestelmä ei pystynyt kumminkaan talviaikana pitämään suurta kivirakennusta asumiskelpoisena, vaan hoviväki asui talven lähiseudun kartanoissa.

  1507-1555

  Suomen linnat joutuivat vuonna 1520 Ruotsin kuninkaaksi kruunatun Kristian II haltuun. Tukholman verilöylyn takia syntyneen kapinan yhteydessä Kustaa Vaasan joukot valloittivat linnan vuonna 1523.

  Kuningas Kustaa Vaasa irrotti Ruotsin Kalmarin unionista vuonna 1523 ja perusti valtakuntaan perintökuninkuuden. Kuningas Kustaa Vaasa vieraili vuonna 1530 linnassa. Hänen vierailunsa kunniaksi maalattiin portinvartijanhuoneen seinämaalaukset. Vuosikymmenen lopulla aloitettiin linnassa laajat uudistus- ja korjaustyöt, mm. linnan lämmityssysteemiä parannettiin.

  1556-1589

  Turun linnan loisteliain aika oli 1500-luvulla. Turun linnan herraksi ja Suomen herttuaksi nimitettiin vuonna 1556 Juhana herttua, ja hän otti puolisokseen puolalaisen Katarina Jagellonican. Juhanan aikana linna rakennettiin nykyiseen laajuuteensa. Silloin Turun linnaan rakennettiin renesanssi-salit.

  Herttuan hovi Turun linnassa oli Suomen oloissa ainutlaatuisen loistokas ja ainoa esimerkki maassamme vietetystä renessanssityylisestä hovielämästä. Juhana avioitui Puolan kuninkaan tyttären Katarina Jagellonican kanssa ja myös hän muutti lyhyeksi aikaa (joulukuu 1562 - elokuu 1563) Turun linnaan asumaan. Katarinan mukana Juhana-herttuan hoviin tuli kansainvälisiä kulttuurivaikutteita erityisesti renessanssiajan Italiasta ja Puolasta. Hänellä oli myötäjäislahjoina muun muassa jalokiviä, kultaa, samettia, verhoja, seinätapetteja eli globeliineja, yöasuja ja haarukoita, joita Suomen kansa ei ollut nähnyt tätä ennen. Linna oli Suomen oloissa valtava laitos, jossa työskenteli 600 ihmistä, heistä suurin osa naisia. Juhana-herttuan kerrotaan olleen hyvin muotitietoinen hallitsija, jonka käyttäytyminen herätti ihastusta myös ulkomailla. Linnassa vietettiin loisteliaita juhlia ja läheisellä Ruissalon saarella järjestettiin turnajaisia

  Juhana herttualla oli myös vihkimätön vaimo, Kaarina Hannuntytär, jonka kanssa hänellä oli neljä lasta.

  Eerik XIV:n joukot (10 000 miestä) saapuivat linnaan runsaan kahdeksan kuukauden kuluttua Juhana herttuan nimittämisen jälkeen ja herttuapari vietiin vangittuna Ruotsiin. Eerik XIV nousi vuonna 1560 valtaan isänsä Kustaa Vaasan kuoleman jälkeen tämän vanhimpana poikana. Eerik oli luonteeltaan tasapainoton. Hän oli luonteeltaan synkkämielinen ja kiivas. Henkisestä tasapainottomuudesta huolimatta Eerikillä oli selkeät poliittiset tavoitteet. Hän halusi nujertaa nuoremmat velipuolensa, joille Kustaa Vaasa oli jättänyt omat herttuakuntansa, ja Ruotsin ylimmän aatelin. Vuonna 1568 Eerik kuohutti Ruotsia menemällä naimisiin Kaarina Maununtyttären kanssa. Kuohunnan syy lienee siinä, että Kaarina Maununtytär oli lähtöisin talonpoikaissäädystä. Ylhäisaateliset eivät yleensä seurustelleet talonpoikaissäädyn kanssa.

  Myöhemmin osat vaihtuivat ja Eerik XIV oli perheineen vankina Turun linnassa 1570-1571.

  Pietari Brahen aika

  Kreivi Pietari Brahe nimitettiin Suomen kenraalikuvernööriksi 1637. Hänen tehtävänään oli alueen hallinnon hoitaminen. Siihen kuuluivat verotus, oikeuslaitos sekä sotaväen järjestelyt. Näitä tehtäviä varten Turun linnassa oli kenraalikuvernöörin virasto.

  Kenraalikuvernööri asui puolisonsa Kristiina Katariina Stenbockin kanssa esilinnan itäsiiven huoneistossa. Linnaa kohennettiin ja siitä tuli seuraelämän keskus. Brahe tunnettiin valtiomiestaidoistaan.

  Brahe perusti maamme ensimmäisen yliopiston, Turun Akatemian 1640. Hän järjesti postilaitoksen, kunnosti maantieverkostoa, edisti elinkeinoelämää ja perusti useita kaupunkeja.

  Brahen aika Suomessa oli onnellista aikaa. Sanonta "kreivin aika" on tuolta ajalta peräisin.

  Turun linna on ollut vankilana lähes koko olemassaolonsa ajan. Paksuseinäiset holvatut huoneet ovat olleet otollisia pahantekijöitten säilytyspaikkoja jo ennen kuin vankeutta käytettiin rangaistuksena sanan nykyaikaisessa merkityksessä. Linnan tunnetuimpia vankeja ovat olleet muiden muassa Jaakko Ilkka, Eerik XIV ja ylioppilas Karl Jordan, joka sai sittemmin mestaustuomion kaksinnaimisesta. Tunnettu rikollinen oli myös Matti Haapoja, jonka kuuluisimmaksi murhaksi mainitaan "Ilotytön kylmäverinen kuristaminen Helsingissä 1890".

  1961-1977

  Pommituksessa vuonna 1941 päälinnan puuosat paloivat täydellisesti.

  Ajatus koko linnan restauroinnista syntyi kuitenkin jo keväällä 1937. Arkkitehdiksi valittiin Erik Bryggman. Sota katkaisi kuitenkin restaurointityön, joka pääsi jatkumaan vasta 1946. Linna avattiin yleisölle 15 vuotta myöhemmin. Erik Bryggmanin kuoltua työ saatettiin loppuun arkkitehti Olli Kestilän johdolla. Linnan sisustussuunnitelmat laati Erik Bryggmanin tytär, sisustusarkkitehti Carin Bryggman. Linna palautettiin keskiaikaiseen ja osin 1500-luvun asuunsa. Ulkoasu säilytettiin yksinkertaisessa 1700-luvun muodossa.

  Kuvassa näkyy linnan läntinen pääty ja linnan korkein kohta: 38 metriä korkea torni.

  Lähteet: Linnan web -sivut, Wikipedia ja Linnasta myytävä kirjanen muiden muassa.

  

  ---

• Kupittaa, Kuppis13.8.2012 klo 14:25

  Ohessa olevaa kuvaa katsoessaan saattaa tottumaton havainnoitsija olettaa, että kamera on kuvanottohetkellä sijainnut Kiinassa, koska rakennusarkkitehtuuri erityisesti paviljonkia koskevan rakennuksen kohdalla muistuttaa kiinalaista temppeliä. Samoin ihmishahmoiset maassa makaava ja istuva patsas antavat aiheen olettaa, ettei kysymys olisi aivan tavanomaisesta suomalais-ugrilaisesta kansanosasta. Mutta näin ei kumminkaan ole asian laita, vaan kamera on kuvanottohetkellä sijainnut Kupittaalla, Suomen Turussa, "Turuus", kuten kaupungin nimi kenties sanotaan paikallisella aksentilla.

  Kupittaa, Kuppis, on kaupunginosa Turun itäisessä osassa, Kupittanpuiston ympärillä. Kupittaanpuisto, Kuppisparken, on Suomen suurin, vanhin ja laajin kaupunkipuisto. Puisto on pinta-alaltaan 24 hehtaaria ja sen alueella sijaitsevat muiden muassa Kupittaan maauimala, Seikkailupuisto sekä paviljonkiravintola, liikennekaupunki ja lintupuisto. Puistossa sijaitsee myös yksi kuvanveistäjä Jussi Mäntysen Hirvi-patsaan pronssivaloksista.

  Kupittaa on merkittävä sikälikin, että perimätiedon mukaan piispa Henrik kastoi ensimmäiset suomalaiset pakanat kristinuskoon Kupittaanpuiston lähteellä. Paitsi kastetoimintaa, Kupittaan lähdettä on käytetty terveyslähteenä ja sittemmin alueella on harjoitettu myös kylpylaitostoimintaa. Vuonna 1912 Kupittaanpuistoon rakennettiin maauimala, joka on toiminnassa tänäkin päivänä paviljonkirakennuksen läheisyydessä. Eikä tässä vielä kaikki: kerrotaan, että Kupittaanpuistossa on potkittu ensimmäistä kertaa suomalaista jalkapalloa joskus 1890-luvulla.

  Kupittaan urheiluhallissa voi harrastaa yleisurheilua, ammuntaa ja keilailua. Rakennuksessa sijaitsee myös kuntosali. Urheiluhallissa on 170 metriä pitkä kiertävä rata ja yksi 100 metrin suora. Halli valmistui vuonna 1971.

  Nykyaikainen GPS helpottaa huomattavasti vieraisiin kulttuureihin tutustumista. Ilman satelliittipaikannusta esimerkiksi Turussa yhtään mihinkään löytäminen olisi huomattavan vaikea toimenpide. Siksi monta erilaista katua ja tienhaaraa kaupungista löytyy, että eksyminen ilman nykyteknologiaa olisi enemmän kuin todennäköistä. Jo Aurajoen yli pääseminen, oikean sillan löytäminen, vaatii tarkkoja laskelmia ja sen selvittämisen, mihin suuntaan sillalla on lupa ajaa. Turun kiertäminen väärään suuntaan voi aiheuttaa ankaria viranomaisperäisiä sanktioita. Olenkin jo pitkään kummastellut, miten viranomainen on voinut sallia GPS -paikannuksen, koska sehän merkitsee viranomaistoiminnan tuottojen huomattavaa vähentymistä muuallakin kuin Turussa.

  

  ---

• Uusikaarlepyy8.8.2012 klo 10:45

  Uusikaarlepyy, Nykarleby, aik.Lapuanjoensuu on suomalainen kaupunki, joka sijaitsee Pohjanmaalla, Lapuanjoen suussa. Uudenkaarlepyyn naapurikunnat ovat Kauhava, Pedersören kunta, Pietarsaari ja Vöyri. Kaupunki on kaksikielinen: enemmistö, noin 90 prosenttia asukkaista, puhuu ruotsia, ja noin 8 prosenttia puhuu suomea. Asukkaita kaupungissa on yli 7500. Joki, joka virtaa kaupungin läpi on siis Lapuan joki.

  Kustaa II Adolf perusti Uudenkaarlepyyn vuonna 1617, ja se sai kaupunkioikeudet vuonna 1620. Vuonna 1858 tuli tuhosi kaupungin lähes kokonaan.

  Uusikaarlepyy oli kauan maan pienin kaupunki, jossa oli asukkaita noin 1000 ja pinta-ala 21 km2. Uudenkaarlepyyn maalaiskunnan, Jepuan, Munsalan ja Uudenkaarlepyyn kaupungin yhdistämisen jälkeen 1975 syntyi huomattavasti suurempi Uusikaarlepyy.

  Syyskuussa 1808 paikkakunnalla käytiin Suomen sotaan kuulunut Juuttaan taistelu ruotsalaisen everstin Georg Carl von Döbelnin johdolla. Tästä taistelusta kertoo Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat. Juuttaa sijaitsee noin neljä kilometriä etelään nykyisen kaupungin keskustasta.

  Kahvia Uudessakaarlepyyssä voi juoda ainakin kahdessa paikassa, nimittäin Kahvila Siltatuvassa tai sitten vesitornissa sijaitsevassa Näköalakahvila Panoramassa.

  Siltatupa on rakennettu vuonna 1817 ja sitä käytettiin 1800-luvulla siltavartijan asuntona. Siltavartijan tehtävänä oli kerätä siltamaksu kaupungin ulkopuolella asuvilta kun he ylittivät sillan. Tupa on toiminut kahvilana jo 1930-luvulla ja tuvan omistajaksi mainitaan Uudenkaarlepyyn kaupunki. Kahvilan seiniä koristaa lukuisat seinämaalaukset, jotka on maalannut Gunnar Clement  vuonna 1941. Aiheet on saatu Uudenkaarlepyyn historiasta.

  Vesitornin voi nähdä kuvassakin kirkon vasemmalla puolella, kun oikein tarkasti katsoo. Vesitorni on rakennettu vuonna 1964 ja tornin korkeus on noin 69 metriä merenpinnan yläpuolella.

  Kuvassa oleva kirkko on Pyhän Birgitan kirkko, joka on rakennettu vuonna 1708.

  

  ---

• Kuddnäs4.8.2012 klo 07:49

  Sakari Topeliuksen (1818-1898) lapsuudenkoti Kuddnäs sijaitsee Uudessakaarlepyyssä, Pohjanmaan rannikolla.

  Valkoinen päärakennus on siirretty Kuddnäsiin Pedersören Sundbyn kylästä. Talo on mansardi- eli taitekattoinen ja sen huonejako muistuttaa 1700-luvun Ruotsin palvelusväen asuntoja. Kuvan oikeassa reunassa hieman näkyvä keltainen rakennus on myös siirretty Kuddnäsiin. Talo oli aikaisemmin Juuttaalla kaupungin eteläpuolella

  1930-luvun alussa Sakari Topeliuksen lapsuudenkoti säätiöitiin ja ryhdyttiin kokoamaan Kuddnäsistä vuosien varrella kadonneita huonekaluja ja muuta sisustusta ympäri Suomea. Nykyään talo toimii museona ja se on samanlainen kuin Topeliuksen perheen asuessa siinä 1800-luvun ensi puoliskolla. Kuddnäs on ollut Uudenkaarlepyyn kaupungin omistuksessa 1980-luvun alusta lähtien.

  Keltaisessa talossa toimii museon kahvila, Café Emilie. Samassa rakennuksessa ovat sekä lipunmyynti että myyntipiste postikorteille, kirjoille ja käsitöille. Rakennuksen sali, Keltainen sali, toimiimyös kokous- ja juhlatilana ja sali on vuokrattavissa ympäri vuoden yksityiskäyttöön, syntymäpäiviä, häitä, joulujuhlia ja muita vastaavia tilaisuuksia varten.

  Zachris (Zacharias, Z., Sakari)  oli suomenruotsalainen kirjailija, toimittaja, historioitsija ja Helsingin yliopiston rehtori. Topeliuksen isä oli lääkäri ja kansanrunouden kerääjä Zacharias Topelius vanhempi (1781?1831) ja isoisä kirkkomaalari Mikael Toppelius (1743?1821). Topelius-suvun alkuperäinen sukunimi oli Toppila Limingan Rantakylässä sijainneen suvun kotitalon Toppilan mukaan.

  

  ---

• Segloran kirkko2.8.2012 klo 00:29

  Segloran kirkko sijaitsee Skansenilla Tukholmassa. Alunperin kirkko on sijainnut Seglorassa Boråsin lähettyvillä, mutta se on sittemmin siirretty Skansenille. Kirkko rakennettiin vuonna 1729. Vuonna 1780 kirkko varustettiin tornilla, alttaritaululla ja sakastilla.

  Kun Arthur Hazelius perusti Skansenin hän halusi sinne myös kirkon. Alkujaan ajatuksena oli rakentaa kopio jostakusta olemassaolevasta kirkosta, mutta kun Segloran pitäjä oli ottanut 1903 -luvulla käyttöön uuden kivikirkon, jäi vanha puukirkko tarpeettomaksi. Vuonna 1916 päätettiin myydä vanha puukirkko ja siirtää se Skansenille. Vuonna 1918 siirto oli valmis ja kirkko vihittiin uudelleen käyttöön. Segloran kirkko on yksi Ruotsin suosituimpia hääkirkkoja ja sitä pidetään myös Skansenin suosituimpana nähtävyytenä.

  Segloran pitäjä on ollut vuodesta 1974 osa Boråsin kaupunkia. Asukkaita Seglorassa on vuonna 2000 ollut lähes 1700 kappaletta.

  

  ---

• Mikkelin Kenkävero24.7.2012 klo 18:35

  Mikkelissä sijaitsevan Kenkäveronniemen pappilan, Ison Pappilan, historia juontaa juurensa yli 550 vuoden taa. Ensimmäinen papin asumus rakennettiin paikalle 1400-luvun puolivälissä. Se ei tiettävästi ole ollut savupirttiä kummempi. Pappila sijaitsi tuolloin saarella, jonka Savilahden (Savilaksi, Savolax, Savon vanhin kirkkopitäjä, nykyinen Mikkelin seutu) seurakunnan kirkkoherra osti osaksi omilla, osaksi seurakunnan varoilla. Aina 1800-luvulle saakka Kenkäveronniemi oli saari, jonne johti pieni silta mantereelta.

  Kenkävero -nimen alkuperä on ollut hämärän peitossa. Kertomuksia ja tarinoita siitä on useita. Erään tarinan mukaan entisajan savolaiset kirkkoon mennessään panivat tässä saaressa kengät jalkaansa ja riisuivat ne taas kirkosta palatessaan ennen pitkälle erämaataipaleelle lähtöä, jotta ne eivät kuluisi. Kerrotaan myös, että nimi olisi peräisin Nuijasodan ajalta, jolloin yli 200 nuijamiestä teurastettiin pappilan pihalla. 

  Kenkävero-nimi saattaa olla yhteydessä kirkollisveroihinkin. Muinaisruotsista löytyy sana gengärp, josta käytettiin myös muotoja gengiärdh ja gingerdh. Sanalla tarkoitettiin keskiajalla mm. kuninkaan ja hänen virkamiehensä tai piispan matkakestitystä varten kerättyjä ruokavaroja ja myöhemmin näistä kehittynyttä veroa

  Nykyinen, vuonna 1869 valmistunut Kenkäveronniemen pappilan päärakennus on yhä alkuperäisellä paikallaan ja se on Suomen suurin olemassa oleva puupappila. Alueella on lisäksi kahdeksan muuta miljööseen kuuluvaa rakennusta. Uuden Ison Pappilan suunnitteli arkkitehti Alfred Cavén. Pappilan päärakennus on uusrenessanssityylinen ja rakenteeltaan harvinainen.

  Vuonna 1988 pappilan rakennukset siirtyivät kaupungin omistukseen. Kesällä 1990 Mikkelin kaupunki, Mikkelin läänin kotiteollisuusyhdistys ja Martat peruskorjasivat vanhan pappilan ja muut miljööseen kuuluvat rakennukset. Kenkävero valittiinvuonna 1993 vuoden parhaaksi matkailukohteeksi.

  Kenkäveron pappilan pihalla on muistomerkki, jonka avulla pidetään yllä 23. tammikuuta 1597 menehtyneiden kapinallisten nuijamiesten muistoa. Nuijamiesten muistomerkki on vuodelta 1939 ja se Eino Räsäsen (1902-1970) suunnittelema.

  Saimaan rannalla sijaitsevassa Kenkäveron pappilamiljöössä voi tutustua käsi- ja taideteollisuusnäyttelyihin, tehdä ostoksia sekä nauttia lounaasta tai illallisesta pappilaravintolassa. Kesällä pappilan puutarhassa voi ihastella yli viittäsataa kasvilajia. Pappilan laivalaiturista pääsee risteilemään Saimaalle.

  

   

  ---

• Taidekeskus Salmela22.7.2012 klo 02:39

  Taidekeskus Salmela on suomalainen taidegalleria ja kesäajan kulttuuritapahtuma Mäntyharjun kirkonkylässä Pyhäveden rannalla. Salmelan toimintaan kuuluvat kuvataidenäyttelyt, konsertit, laulu- ja kuvataidekilpailut, luennot ja runotapahtumat.  Se järjestää muun muassa Merikanto-laulukilpailun.

  Näyttelytilaa Salmelalla on yhteensä noin 1000 m².  Vanhimpana näyttelytilana toimii 1850-luvulla rakennettu vanha pitäjäntupa, Salmela. Maisemapuistoon puolestaan on toteutettu lampi, jonka rannassa sijaitsevat arkkitehtien C.L.Engelin, Wivi Lönnin ja Aino Marsion suunnittelemat huvimajat. Miljööseen kuuluu myös Salmelan konserttitilanakin toimiva 1820-luvulla valmistunut Mäntyharjun kirkko, joka on Suomen toiseksi suurin puukirkko. Kirkko sijaitsee vastapäätä Salmelan päärakennusta.

  Merikanto-laulukilpailu on Taidekeskus Salmelassa neljän vuoden välein järjestettävä laulukilpailu. Ensimmäinen kilpailu järjestettiin vuonna 2001. Naiset ja miehet osallistuvat kilpailuun samassa sarjassa. Kilpailijoiden ikäraja on 34 vuotta. Kilpailun tarkoituksena on nostaa esille Oskar Merikannon ja Aarre Merikannon sävellyksiä sekä löytää uusia lahjakkaita laulajia. Tähän mennessä kilpailun voittaneita ovat Tommi Hakala, baritoni, Essi Luttinen, mezzosopraano, Maija Skille, mezzosopraano.

  Mäntyharju on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Kunnassa asuu 6 385 ihmistä.

  

  ---

• Purnu13.7.2012 klo 06:32

  Purnu on taidenäyttelykeskus Orivedellä. Kuvanveistäjä Aimo Tukiainen rakensi alueelle kesäateljeensa 1960-luvulla ja aloitti kesänäyttelytoiminnan 1967. Alueella on useita näyttelyhalleja ja perinnerakennuksia. Näyttelykeskus sijaitsee Längelmäveden rantamaisemassa ja tarjoaa paljon tilaa erityisesti ulkoteoksille. Esiintymislava toimii myös kesäteatterina ja konserttipaikkana.

  Aimo Johan Kustaa Tukiainen (1917 Orivesi ? 1996 Helsinki) oli suomalainen kuvanveistäjä. Sodanjälkeisten vuosien keskeisimpiin suomalaisiin kuvanveistäjiin kuulunut Tukiainen suunnitteli paljon julkisia muistomerkkejä, joista tunnetuin lienee marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas Helsingissä.

  Purnu on kivistä ladottu muinainen lihan tai kalan säilytyskuoppa.

  

  ---

• Hillakoira5.7.2012 klo 03:14

  Otto osti hillakoiran eläinkaupasta,
  hillakoira heti esiin pisti laumasta.
  Hillat lähtee suolta niin kuin telkkä
  pöntöstä,
  ellei hillakoira estä hillarötöstä.
  Hillanviejä suolta ottaa oitis pakkia,
  kun hillakoira vimmatusti puree klabbia.

  

  ---

• Skansen, Sverige, Stockholm26.6.2012 klo 15:19

  Skansen on Arthur Hazeliuksen vuonna 1891 perustama ulkoilmamuseo ja eläintarha Djurgårdenilla Tukholmassa. Skansen vihittiin käyttöön 11. lokakuuta 1891. Arthur Hazeliuksen tarkoituksena oli esitellä elämää eri puolilla Ruotsia eri ajanjaksoilta. Skansen muodostui malliksi Skandinavian muille ulkomuseoille, ja sana skansen on nykyään yleissana, joka merkitsee nimenomaan ulkomuseota. Skansenia pidetään maailman vanhimpana ulkoilmamuseona.

  Hazelius osti matkoillaan noin 150 taloa ympäri Ruotsia ja lähetti ne osa osalta museoonsa, jossa ne rakennettiin uudelleen. Vain kolme museon rakennusta eivät ole alkuperäisiä, mutta nekin kopioitiin tarkasti Hazeliuksen löytämistä rakennuksista. Suurin osa alueen taloista on 1700- ja 1800-luvuilta, mutta vanhin rakennus on jo 1300-luvulta.

  Skansenilla vietetään Ruotsin perinteisiä kansanjuhlia: juhannusta, vappua ja lucianpäivää. Juhannus ei ainakaan päällisin puolin eroa suomalaisesta. Tosin juhannuskokkoa ei näkynyt ja tulenteko alueella oli kielletty. Sen sijaan koivunoksaseppeleet olivat erityisen suosittuja ja niiden tekemistä varten oli kaadettu nuoria koivuja, joista sai itse tehdä haluamansa kaltaisen koristeen. Seppeleet olivat nykyajan mukaisesti nimenomaan ihmispäissä. Karjaa ja karjansarvia ei alueella näkynyt. Moni oli tullut paikalle piknikille, osa katsomaan ohjelmaa ja osa katselemaan ja kuvaamaan eläintarhan eläimiä. Skansentågetilla pääsi ajelemaan ympäri museoaluetta, joten jalkatyötä säästyi, kun pystyi mukavasti istuenkin ottamaan kuvia eri puolilta aluetta. Tosin yhden lauta-aidan laudat tulivat suoraan syliin, kun juna teki liian jyrkän käännöksen ja aitaa kaatui parin metrin matkalta.

  Skansenin eläintarha on perustettu 1924 ja siellä on pääasiassa Skandinaavisia eläinlajeja kuten karhuja ja ilveksiä. Karhuja alueella näkyi useampiakin. Kuvan karhu veteli koko ajan sikeitä, mutta pari nuorempaa oli aktiivisempaa lajia ja ne esittivätkin käypäisen painiesityksen, jonka olisi voinut videoida, jos olisi ollut isompi kamera mukana. Paini oli tyylipuhdasta kreikkalais-roomalaista. Karhujen joukkoon oli jostakin syystä laitettu myös kettu, jonka arvelin olevan karhujen iltapala, mutta näytti siltä, ettei kettu ollut järin suosittu ainakaan sen karhun keskuudessa, joka hätisti ketun aina loitommalle, kun se erehtyi tulemaan liian lähelle karhua. Aivan tuli mieleen Saulin Venäjän matka.

  Ahma, gulo gulo, järv, wolverine, täytyi kuvata ihan jo senkin vuoksi, etten ole ahmaa aikaisemmin nähnyt. Nyt voi sitten katsella kuvaa ja opiskella, miltä ahma näyttää. Kun näin tekee, niin sitten tuntee ahman, kun se tulee vastaan.

   

  

   

  ---