Antero Väinämöinen22.9.2018 klo 00:58
On järkyttävää, että Kalevalassa vain harva henkilö uskaltaa esiintyä omalla nimellään. Esimerkiksi taruston päähenkilö Väinämöinen ei vahingossakaan avaudu nimestään: siitä ei tiedä onko se suku- vai etunimi. Olen kuvitellut, että Vaka ja Vanha olisivat etunimiä, mutta tarkemmin ajateltuna, nehän ovat adjektiiveja eli laatusanoja. Nähdäkseni jo ihmisoikeudet vaatisivat Väinämöiselle vähintään lain salliman määrän etunimiä sikäli mikäli juuri etunimet puuttuvat. Toivottavasti joku hallituksen ministereistä osallistuu Väinämöiselle lisää nimiä -mielenilmaukseen. Näin saataisiin lisää harjoitusta niin kutsutusta suvaitsevaisuudesta. Nythän Suomi on niin suvaitsevainen maa, että täällä suvaitaan kaikki paitsi sitä, että suvaitsee.
Onneksi Kalevalassa on suoraselkäisiäkin, kuten esimerkiksi Seppo Ilmarinen, joka on mielestäni jopa Väinämöistä ja Antero Vipustakink merkittävämpi henkilö, koska hänellä on ammatti, seppä. Sen sijaan titteli ?tietäjä iänikuinen? on siinä määrin akateeminen nimike, että se herättää pelkästään epäilyksiä. Antero Vipusella on kuitenkin ansionaan kokonainen nimi. Muita nimekkäitä ei sitten lienekään paitsi Sampsa Pellervoinen, luultavasti ensimmäinen keskustalainen Suomen historiassa. Tuonen Tytti ja Lieto Lemminkäinen ovat puolestaan yhtä epämääräisiä nimiä kuin Vaka ja Vanhakin.
Tämä nimiasia nousi mieleeni löydettynä vanhan valokuvan, josta luulin löytäneeni Väinämöisen etunimen, joka olisi Antero. Ponta Delgadan katuja kameran kanssa pasteerailtuani törmäsin nimittäin patsaaseen, jossa luki selvällä suomen kielellä Antero. Patsaan habitus puolestaan toi mieleen juuri mainitun Väinämöisen. Näin ollen Antero Vipunen ja Antero Väinämöinen olisivat etunimikaimoja keskenään.
Tarkemmin patsaaseen tutustuttuani havaitsin, että kysymyksessä ei suinkaan ollut Väinämöinen, vaan paikallisen runoilijan Antero de Quentalin patsas. Ponta Delgada on kunta Portugalissa, São Miguelin saarella Azoreilla. Ponta Delgada näyttää olleen runoilijan elämänaikuinen kotikaupunki, jossa hän sekä syntyi että kuoli. Runoilijan opinahjona toimi kuitenkin Coimbran yliopisto, Universidade de Coimbra. Se on perustettu 1290 ja on maan vanhin yliopisto (Wikipedia).
Kaiken teoria11.9.2018 klo 15:08
Alkuräjähdys, tuo mystinen tapahtuma ja kaiken olevaisen alku ja juuri, näyttää ainakin presidentinvaalien aikaan olleen merkittävä puheenaihe. Jokaisen vakavasti otettavan presidentin pitää näköjään uskoa alkuräjähdykseen. Samoin lasten. Heille pitää opettaa, että maailma syntyi nimenomaan räjähtämällä. Täysin tyhjästä, kaiken kukkuraksi.
Vielä mielenkiintoisemmaksi asia muuttuu, kun kysyy itseltään mikä räjähti ja missä. Jos kerran kaikki syntyi räjähdyksessä, niin silloinhan mitään ei räjähtänyt yhtään missään.
Netti, tuo kansoja villitsevä kaiken pahan alku ja juuri, tietää kertoa, että alkuräjähdys oli pistemäinen, kuuma hiukkaskeskittymä, joka sitten yhtäkkiä sai päähänsä lähteä laajenemaan sellaisella tarmolla, että valokin kalpeni. Eikä tässä vielä kaikki, laajeneminen jatkuu tänäkin päivänä. Mutta oliko moinen ampaisu sitten räjähdys? Ainakaan lapsina dynamiitilla leikkiessämme, emme huomanneet kivien lentelevän valon nopeudella. Emme myöskään saaneet kiviä hiukkasten muotoon. Saattaa tosin olla, että eksploosiossa syntyi hiukkasiakin, mutta näköaistimme ei niitä vielä siinä elämänvaiheessa pystynyt rekisteröimään.
Teoria alkuräjähdyksestä perustuu Einsteinin suhteellisuusteoriaan. Teorian ongelma on se, että se kykenee kertomaan vain sen mitä tapahtui alkuräjähdyksen jälkeen, ei sitä, mitä oli ennen räjähdystä. On myös epäselvää pätevätkö fysiikan lait kaikkialla. On esitetty väitteitä, ettei alkuräjähdystä ole edes ollut olemassa, vaan maailmankaikkeus on ollut olemassa ilman räjähdystäkin. Toisaalta taas universumeja saattaa olla enemmänkin kuin yksi.
Alkuräjähdys tuntuu kömplelöltä tavalta kuvata maailmankaikkeuden syntyä. Paljon mielenkiintoisempia pohdintamahdollisuuksia tarjoaa niin kutsuttu kaiken teoria, joka pyrkii yhdistämään suhteellisuusteorian ja kvanttifysiikan yhdeksi kaikki fysikaaliset ilmiöt selittäväksi teoriaksi.
Kaiken teoria on myös vuonna 2014 ensi-iltansa saanut James Marshin ohjaama elämäkerta Stephen Hawkingista. Se esitettiin joku aika sitten myös Suomen televisiossa, mahdollisesti 7.4.2018 tv 5:ssa.
Tarkempaa tietoa maailmankaikkeuden mysteereistä löytää esimerkiksi tieteissarjasta ?Katse kaikkeuteen? -YouTube -kanavalta.
Kuva pureutuu avaruuteen sikäli, että Vesijärven takana häämöttävä pitkä ?riuku? on todennäköisesti Tiirismaan radio- ja televisiomasto. Tiirismaa on Etelä-Suomen korkein mäki, joka sijaitsee Hollolassa noin seitsemän kilometrin päässä Lahdesta länteen. Mäen korkeus on 223 metriä merenpinnasta. Sen sijaan masto on 327 metriä korkea ja se jakaa Suomen korkeimman rakennelman arvonimen Haapaveden yleisradiomaston kanssa (Wikipedia).
Itse asiassa radiomasto ei ulotu avaruuteen, koska avaruuden ja Maan ilmakehän rajana pidetään sadan kilometrin korkeutta, Kármánin rajaa. Raja on nimetty unkarilais-yhdysvaltalaisen fyysikon, Theodore von Kármánin mukaan. Hän laski, että sadan kilometrin korkeudessa ilma on niin ohutta, että aerodynamiikan lait eivät päde tässä korkeudessa.
Hulluutta tutkimaan1.9.2018 klo 14:30
Allekirjoittaneella ei ole tietoa siitä, onko hulluutta tutkittu. Vaikuttaa vahvasti siltä, ettei. Ainakaan tutkimustuloksia ei ole hyödynnetty tai sitten allekirjoittanut tulkitsee hulluudeksi asioita, jotka ovat täysin normaaleja, kuten tappamisen edistäminen ihmisoikeutena. Tässä tarkoitan lähinnä abortteja ja armomurhaa, joiden toteutuminen on joidenkin mielestä jäänyt ilmeisesti liian vähälle, kun niistä pitää käydä jopa poliittista elämöintiä. Muistaakseni Timo Soini -niminen ministeri on saanut kovasti nuhteita aborttia koskeneista toimistaan. Ne kun kuuleman mukaan eivät sovi Suomen linjaan, joka siis ilmeisesti tarkoittaa aborttien ja armomurhaamisen määrän lisäämistä. Presidentti voisi tässäkin kohtaa kertoa asian oikean laidan, jotta ei tulisi leimatuksi valeuutisoijaksi, vihapuhujaksi yms. Hulluudeksi katson myös armeijaan tulevat kasvisruokapäivät. Jälkimmäinen hulluus on samaa luokkaa kuin viinan myyminen erillisessä myymälässä normaalin ruokakaupan sijaan. Myös kansan sukupuolineutraalistaminen on yksi hulluuden laji muiden joukossa, kuten oluen laimentaminen, terveysjuoman lakisääteinen kansalla juotattaminen, sinisen kypärän lakisääteinen päässäpidättäminen -tyyppiset ratkaisut.
Nykypoliisi on ollut kekseliäs paljastamaan rikoksia, ei niinkään niitä varsinaisia rikoksia, vaan lähinnä sellaisia rikoksia, jotka ovat rahakkaita julkisen talouden näkökulmasta. Tästä mieleeni juolahti kehittää kännykkäsovellus, joka paljastaa hulluuden. Toisin sanoen ihmisjoukossa seistessään, tai muuten vain ollessaan, voisi kansalainen heti nähdä näytöltä ketkä kaikki joukossa ovat hulluja ja missä määrin. Sovelluksella olisi mitä suurin turvallisuutta edistävä vaikutus. Koodiin voisi upottaa laskukaavan, joka taikoo arvion siitä miten paljon hulluudesta annettavaa rangaistusta pitäisi kiristää ja mikä on rangaistuksesta hullulta perittävä hinta.
Nyt on vain niin ettei Päijät-Hämeessä järjestetä kurssia, joka käsittelisi hulluutta. Kaikenlaista muuta kurssia ?pukkaa? kyllä, mutta esimerkiksi tanhut ovat sen verran vaikeita muistaa niiltä osin, missä pitää kääntyä ja mihin suuntaan, etteivät ne tule kysymykseen. Mutta esimerkiksi kirjapakettina suoritettava psykiatrin tutkinto olisi varmasti oiva ratkaisu. Ohjelmointi taas lienee sen verran helppoa hommaa, että sitä osaa jo robotitkin.
Oheinen aneeminen kuva on näkymä Vesijärveltä Ruoriniemeen. Kuva oikeastaan vaatii jotakin lisää näyttääkseen kuvalta. Ensimmäisenä mieleen tulee rakentaa muutama pilvenpiirtäjä niemeen. Pilvenpiirtäjiä ei ole Suomessa juurikaan, joten siinä keino matkailun edistämiseksi. Pilvenpiirtäjiä tehokkaampi on rakentaa niemelle pilvenpiirtäjän kokoinen Cheekin patsas. Jos Cheekiä tulee Lahden maauimalaan katsomaan tuhansia ihmisiä, niin mitä tekisikään jättiläismäinen Cheek -patsas? Oletan, että turisteja olisi paikalla patsaanpystytyksen jälkeen enemmän kuin muurahaisia.
Mutta ilman asiaankuuluvaa koulutusta hulluuden määrittely on vaikea, mutta näppituntumalla lähes kaikissa nykyhallituksen toimissa on vinha hulluuden tuntu asioissa, joissa hallitus on hyökännyt vähäväkisen kimppuun. Erityisesti aktiivimallia pidän hulluuden korkeimpana ilmenemismuotona.
Wikipedia tietää hulluudesta seuraavaa: kansanperinteissä hulluuden syyksi katsottiin yliluonnollinen paha olento, kuten demoni tai piru. Paha olento oli kiinni tai sisällä ihmisessä ja hallitsi, riivasi tätä. Myös sielun tai jonkun sielun osan, tai suojelushengen, kuten enkelin tai jumalan, poistuminen ihmisestä tai ihmisen luota saattoi aiheuttaa hulluuden. Hulluus, kuten monet muutkin sairaudet ja ongelmat, voitiin parantaa palauttamalla väärässä paikassa oleva olento takaisin oikeaan paikkaansa, joko häätämällä ihmiseen tullut ylimääräinen olento pois, tai kutsumalla ihmiseen kuuluva olento takaisin. Pahan olennon karkotusta kutsutaan manaamiseksi.
Kiinnostukseni kohde on kuitenkin lähinnä ideologinen hulluus, porvarotumakkeen aiheuttama liiallinen vinoutuma lähinnä oikeassa aivopuoliskossa ja aivokurkiaisessa.
Rahamaailman asioita16.8.2018 klo 16:04
Kapitalismin aste Suomessa kasvaa, mutta tulokset ovat laihoja, itse asiassa tulokset ovat sen verran huonoja, että tuloksen sijaan olisi keksittävä vähintään uusi sana. Sen sijaan kommunistit olivat aikoinaan hyviä urheilijoita. Kommunistit taisivat ehtiä ensimmäisinä avaruuteenkin. Kommunisteilla näytti toimivan niin ruumis kuin sielukin. Nykykapitalisteilla ei ilmeisesti toimi kumpikaan, sen enempää ruumis kuin sielukaan. Tosin ruumiin toimiminen ylipäätään taitaa olla lähinnä henkimaailman kysymys.
Näin maailmalla. Suomen kommunistit näyttävät historiankirjoituksen mukaan menestyneen huomattavasti vaatimattomammin, mutta täytyy ottaa huomioon kapitalismin paineet, joten olosuhteisiin nähden Suomenkin kommunistit ovat pärjänneet hyvin, vaikka Sputnikkia vastaava laite puuttuukin. Tosin yhtään kommunistista urheilijaa ei juolahda mieleen. Vain Suomen Työväen Urheiluliitto ja Tampereen Pyrintö. Se taas onko mainituilla järjestöillä jotakin tekemistä työväestön tai työn tekemisen kanssa on oma lukunsa. Ainakin nykyisen evolutionäärisen kapitalismin riehuvana aikakautena.
Koska nykykoulussa ei enää opetettane muuta kuin sukupuolineutraalia kasvatusta lienee paikallaan lyhyt oppimäärä Sputnikista. Tarkempaa tietoa voi käydä lukemassa Wikipediasta, tuosta rapautuneen koulun viimekätisestä tuesta ja turvasta.
Sputnik 1 oli ensimmäinen Maata kiertävä keinotekoinen satelliitti eli tekokuu. Sen laukaisi Neuvostoliitto 4. lokakuuta 1957 ja se pysyi kiertoradallaan kolme kuukautta. Halkaisijaltaan tekokuu oli 58 senttinen ontto kaasutäytteinen alumiinipallo, jossa oli neljä piiskamaista antennia ja kaksi watin tehoista radiolähetintä. Painoa laitteella oli 83,6 kiloa. Sputnik 1 järkytti erityisesti amerikkalaisia, jotka tapansa mukaan olivat luottaneet teknologiseen ylivoimaisuuteensa. Sputnik 1:n aiheuttama järkytys johti NASA:n perustamiseen vuonna 1958 ja 1960 -luvun alussa toteutettuun Apollo -ohjelmaan.
Kapitalismin rappiota kuvastanee myös menneet yleisurheilun Euroopanmestaruuskisat, joissa Suomi jäi mitaleitta. Kuudes sija taisi olla paras anti koko kekkereistä. Kisojen lähes suurimmaksi puheenaiheeksi näyttää muodostuneen ruotsalaisurheilijattaren housut, jotka median mukaan olivat ilmeisen pienet. Tarkistin asian mediasta ja ihmettelen. Housuthan näyttävät ihan parahultaisilta. Ruotsilla ja Norjalla kisat menivät hyvin. Olisivatkohan ruotsalaiset ja norjalaiset nauttineet urheilemisesta suomalaisia enemmän? Tai löytyisikö syy paremmista patjoista, joilla nukkuminen onnistuu paremmin. Eihän väsynyt urheilija pysty parhaimpaansa. Ei yksinkertaisesti jaksa nauttia riittävän kovaa.
Syvempi syy löytyy varmasti kapitalismista, rahaa on liian vähän. Koko kapitalismin aatehan perustuu niukkuuteen, siihen, ettei mitään ole. Ilman niukkuutta ei ole hintajärjestelmää arvoista puhumattakaan.
Kuvassa evoluutio on aikonut ilmeisesti tehdä puusta alkujaan ihmisen, luultavasti porvarin, ja aloittanut kehityksen lupaavasti alapäästä, mutta tullut sitten katumapäälle ja tehnytkin kuusen. Valitettavasti kuitenkin siten, ettei puusta pystyne saamaan aikaiseksi myytäväksi kelpaavaa sahatavaraakaan.
Konsteja ja kepuleja1.8.2018 klo 14:35
Oikein täytyy ihastella hallituksen porvarillisia kepulikonsteja. Erityisesti niin sanottu aktiivimalli hipoo nerokkuudessaan jo Albert Einsteinin suhteellisuusteoriaa. Nerokkuudella tarkoitan tässä tietysti yksinkertaisuutta. Tosin siten, että yksinkertaisuuden kokemus vaihtelee yksilöittäin. Aktiivimalli kuuleman mukaan pakottaa työttömän aktiiviseksi, hakemaan töitä, tai muuten työttömyyskorvaus tekee Sahara -ilmiön.
Nyt sitten kun työtön on lakisääteisesti saatu aktivoiduksi, niin työttömyys katkeaa ilmeisestikin kuin seinään. Tällaisella nerokkaalla keinolla työttömyys sulaa kuin voi Skandinavian helteissä. Yksinkertaisempaa tosin olisi ollut säätää laki tarvittavista työpaikoista. Ongelma näyttää kuitenkin olevan edelleen se, onko työpaikkojen kasvu ollut oikeaa kasvua vai kepulikasvua. Tiedot näyttävät ristiriitaisilta. Mahtaako ristiriidan syy olla kyber- tai joku muu vaikuttaminen. Jotkut ovat epäilleet tilastokeskuksen tilastoja hallituksen tilaustyöksikin.
Yhtä ongelmallisilta kuin hallituksen siekailut näyttävät hunajan terveysvaikutukset. Netistä löytää kasapäin kertomuksia hunajan hyödyistä, jotka sitten toisaalla kumotaan väittämällä, että hunaja on yhtä kuin läjä sokeria, joka taas on lähes viinaan verrattava haitake. Hupaisaa taas on se, että osa hunajasta on peräisin mesikasteesta, joka puolestaan on kirvojen ulostetta. Ilmeisesti kuitenkin tämä ulostehunaja on harvinaista laatua, koska yleensä törmää esitteisiin, joissa puhutaan lähinnä kukista ja medestä.
Wikipedia, tuo pohjaton tiedon ämpäri, tietää kertoa, että mesi on kukkien tuottama sokeripitoinen neste, jonka tarkoituksena on houkutella pölyttäviä eläimiä kukalle. Mesikaste puolestaan on eräiden hyönteislajien sokeripitoista ulostetta, joka koostuu sokerista, alkoholeista, suoloista, orgaanisista hapoista ja auksiinista. Monet hyönteiset, erityisesti muurahaiset, käyttävät mesikastetta ravintonaan. Auksiini eli indoli-3-etikkahappo on kasvihormoni, joka edistää solujen pituuskasvua ja kääntää kasvin valoa kohden. Auksiinia syntyy varren kärjessä, nuorissa lehdissä ja hedelmissä.
Yksi vaihtoehto epäilyttävälle hunajateelle voisi olla Sininen enkeli, makea drinkki, joka sisältää Parfait Amour -likööriä, vodkaa ja sitruunalimonadia. Parfait Amour tekee juoman violetin väriseksi. Juoma kuulunee lähinnä ?ruotsinlaivan mummojen? tilauslistalle, mutta väliäkös tuolla, kunhan maistuu. Olen kuitenkin kehitellyt mehiläisiä varten kukan, josta saa sinisenviolettia hunajan raaka-ainetta, joten ehkä tämä huna-asiakin tästä vielä järjestyy.
Parfait Amour on hollantilainen, violetin värinen makea likööri. Se on sitruspohjainen ja maustettu ruusun terälehdillä, vaniljalla sekä manteleilla, joissakin versioissa mausteina on käytetty mm. sitruunaa, korianteria sekä orvokkeja (Wikipedia).
Älykkyys 201814.7.2018 klo 16:02
Älykkyys on kesällä 2018 kohonnut merkittäväksi huomioni kohteeksi. Sinänsä tämä ei ole ihme, koska siitä mistä on puute, siitä yleensä puhutaan, tai itse asiassa, mikään pakko ei tietenkään ole puhua yhtään mistään, mutta jos nyt jostakin puhutaan, nin puhutaan sitten älykkyydestä.
Mikään uusi keksintö älykkyys ei ole, vaan älykkyys on syntynyt sitä mukaa kuin ihminen on kehittynyt. Tuskin paljon erehtyy, jos väittää, että kehityksen yksi moottori on nimenomaan äly. Näin on pääteltävissä erilaisista älykkyyden määritelmistä, vaikka mitään yksiselitteistä määritelmää ei ole olemassa. Jos älykkyys määritellään mielen kyvyksi, joka pitää sisällään kyvyn järkeillä, suunnitella, ratkaista ongelmia ja ajatella käsitteellisesti monimutkaisia ilmiöitä ja oppia nopeasti kokemuksesta, niin luultavasti tällaisella arsenaalilla lahjakkuutta kehityskin etenee. Niin kutsuttu Flynnin ilmiö tarkoittaa älykkyyden testauksessa havaittua ilmiötä, jonka mukaan keskimääräisesti väestön älykkyystesteissä saamat tulokset ovat nousseet merkittävästi 1900 -luvulla. Tuona aikanahan kehityskin on harpponut peninkulmasaappain eteenpäin. Erityisesti digitalisaatio. Sitä ennenhän maailma oli pitkälti James Wattin ja höyrykoneen lumoissa, kun taas tänä päivänä höyrykoneen sijalla savuaa tietokone.
Wikipedian mukaan matemaatikko ja fyysikko Francis Galton oli ensimmäinen, joka alkoi selvittää älykkyyseroja psykologisluonteisilla testeillä. Galton uskoi, että älykkyys on perinnöllistä ja hän ymmärsi älykkyyden ennen kaikkea hyväksi havaintokyvyksi. Erityisesti ranskalaiset ovat olleet innokkaita älykkyyden parissa puuhastelijoita. Varhaisimmat puuhastelut osuivat 1800 ja 1900 -lukujen taitteeseen, kun Ranskassa otettiin käyttöön yleinen oppivelvollisuus. Kun oppilaiden jakaminen luokkiin koettiin vaikeaksi, niin ongelmaa ratkaisemaan pyydettiin Alfred Binet -niminen tutkija, joka sitten työtovereineen kehitti sopivan testin erilaisten oppimisvaikeuksien kartoittamiseksi. Käsite älykkyysikä lienee tuolta ajalta. Älykkyysiän käsite ei kuitenkaan sopinut aikuisten testaamiseen, joten saksalaien psykologi William Stern muutti sen älykkyysosamääräksi.
Mutta miten tämä kaikki liittyy kesään 2018? Ongelma on siinä, että jos on vähän älyä, niin silloin ihminen ei ymmärrä kaikkia asioita. Jos taas älyä on paljon, niin kaikille asioille löytyy rationaalinen selitys. Jos näin ei ole, niin silloinhan älyllä ei niin sanotusti tee yhtään mitään. Sanotun perusteella olen päätynyt siihen johtopäätökseen, että sorsilla, valkoposkihanhilla ja vandaaleilla on hyvin korkea älykkyys, tai ainakin osamäärä. En nimittäin vajavaisella älyn määrälläni pysty mitenkään ymmärtämään mikä järki piilee puiston käytävien ja nurmikkojen jatkuvalla paskomisella tai mikä järki piilee puiston bajamajan kaatamisessa. Myös lokeilla on ilmeisen korkea älykkyys, koska en täysin ymmärrä myöskään lokkien yletöntä, etupäässä järven yllä tapahtuvaa epämusikaalista kirkumista. Sama pätee tietysti torilla esiintyviin artisteihinkin. Etenkin keskiyön molemmin puolin. Kysymyksessä täytyy olla mittava älyllinen arsenaali.
Jyväskylä, yksi muinoisista kotikaupungeistani, on yksi älyn ja edistyksen tyyssija. Tästä todisteena laitan oheen kuvan Neron portaista. Ne johtavat Harjun laelle, josta avautuu huimaava älyllinen perspektiivi ympäröivään yhteiskuntaan.
Ostamisen sietämätön vaikeus8.7.2018 klo 17:16
Ostaminen alkaa olla nyky-yhteiskunnassa lähes mahdoton tehtävä. Tavaraa toki on, mutta jos haluaa tavarasta jotakin tietää, niin selon saaminen on ylivoimainen tehtävä. Vaikka mainonta on jo tuhonnut netin ja muunkin osan yhteiskuntaa, niin jonkin järkevän sanoman löytäminen mainonnaksi kutsutusta mölystä on kuin etsisi heinää neularasiasta. Joskus tavarataloon eksyttyä on jäänyt moni asia ostamatta juuri siitä syystä, ettei esite kerro juuri mitään eikä myyjää ole, ei ainakaan paikalla. Oma lukunsa on tietysti maksaminen, jos jotakin jostakin syystä olisi sattunut löytämään. Siinä missä ennen taskussa kuljetettiin seteleitä, niin tänään pitäisi olla sama määrä erilaisia kortteja, hetken päästä matkapuhelimia siltä varalta, että joku niistä sattuisi toimimaan.
Ostaminen on tullut ajankohtaiseksi sikäli, että Älypään pelaaminen näyttää vaativan uuden kaluston hankintaa. Kone on käynyt hitaaksi ja se saattaa kesken pelin jämähtää paikalleen ilman, että ruutu reagoi mitenkään annettuihin komentoihin. Vika voi tosin olla Älypäässä, mutta osin myös vanhassa kalustossa, jonka ikä lienee jo kymmenenkin vuotta. Erityisesti koneen käynnistymisen hitaus kummastuttaa, vaikka käynnistyksen yhteydessä avautuvia ohjelmia ei ole virustorjuntaa lukuunottamatta ollenkaan eikä ylimääräistä roinaa missään. Koneeseen liitetyt kaksi hiirtä ovat epäergonomisia ja toinen niistä näyttää sulavan pelin edetessä ja liimautuvan hiirimattoon, niin että kymmenien tuhansien pisteet katoavat saman tien kun hiiri ja matto alkavat yhteisen liikkumisensa.
Televisio on näyttö, joka toimii vielä hyvin, on tarkka eikä heijasta tarpeetonta valoa. Tulostin toimii, kun siihen on vaihdettu värikasetit. Lähinnä pitäisi löytää sopiva peliväline, joko vanhanmallinen pönttö, tabletti, näyttötietokone tai jokin muu. Pasianssin pelaamiseen lienee tabletti käypäisin. Ongelma onkin se, minkälainen kone pitäisi hankkia, mainosten lukemisesta ei ole juurikaan apua, ne eivät kerro edes sitä ovatko koneiden prosessorit turvallisia vai ovatko ne yhä rikollisuudelle alttiita. Näyttää myös siltä, että hetken päästä markkinoille on tulossa uusia ja parempia laitteita ja myynnissä olevat ovat jo hankittaessa museoikäisiä. Käyttöjärjestelmä on myös pohdinnassa.
Kesän väri29.6.2018 klo 15:46
Lahden kaupunki monipuolistaa imagoaan. Enää ei survota ainoastaan suksilla Salpausselällä, vaan lisäksi pyritään saamaan mukaan väkevämpiäkin lajeja, muiden muassa ironman -kisa. 30.6.2018 lauantaina pitäisi olla ensimmäisen kisan vuoro, sen jälkeen tilaus on vielä vuosille 2019 ja 2020. Kilpailun lähtöpaikka on Sibelius -talo, josta pulikoidaan 1.9 kilometrin uintilenkki Vesijärvessä mitä ilmeisimmin lokkien laulun säestämänä. Pyöräilyreitti 90 kilomeriä kulkee akselia Hollola-Messilä-Sairakkala-Kärkölä-Vesala. Sitten hyväksi lopuksi kirmaistaan, kuka sitten kirmaiseekaan, 21 kilometriä Vesijärven rannassa, jonne onkin jo ilmaantunut mittava pätkä rauta-, tai mitä lienee metallia, putkesta tehtyä aitaa.
Viimeinen osuus eli 21 kilometriä olisi mahdollisuuksien rajoissa. Valitettavasti pitänee vielä varoa, etteivät suolet tule pois kaapista, joten paras tyytyä kävelemään tai katsomaan kisaa muuten vain turistina. Antti Tuisku -nimisen artistin kerrotaan juosseen puolimaratonissa hirmuajan, joka kuitenkin oli muistaakseni yli puolitoista tuntia. Jos näin on, niin oma aikani reilusti alle puolitoista tuntia olisi todella hirmuinen aika. Hyvä kiriapu olisi myös ex -pääministeri, jonka kerrotaan osallistuvan kisaan. Muistan eräänkin maratontapahtuman, jossa väliaikatieto kertoi Erkki Tuomiojan olevan alkumatkasta edelläni, josta hirmustuneena juoksin ensimmäisen kymmenen kilometriä kolme minuuttia alle neljänkymmenen minuutin. Se tosin kostautui lopussa, niin että 2.45 jäi alittamatta. Vastaava ilmiö tapahtui joskus Helsinki City -maratonilla, jossa joku kannusti takanani porhaltanutta Anssi Kukkosta.
Kesä on saapunut kaupunkiin. Luonto viheriöi. Tästä todisteena laitan oheen kuvan, josta kiistatta käy ilmi vihreän värin olemassaolo. Kuva ei tosin ole lokaali, vaan muistaakseni Virroilta ja ajankohtakin on joitakin vuosia sitten, mutta väliäkös tuolla. Vihreä mikä vihreä.
Hyvää Juhannusta 201822.6.2018 klo 12:52
Kuten hyvin tiedetään eivät sääennusteet useinkaan pidä paikkaansa. Eivät nytkään. Luvatut helteet ovat jääneet vaiheeseen, jos siihenkään. Tietokoneeni lämpömittari näyttää 12 celsiusta lämpöä ja valoisuusasteeksi enimmäkseen pilvistä. Ikkunasta katsoen aurinko on pilvien etupuolella. Toisin sanoen aurinko paistaa. Siitä ei ole tietoa mitä, mutta ilmeisesti makkaraa. Tuskin mikään nuotio palaa moisessa kylmyydessä, joten jos aurinkoa näkyy vähänkin, niin sitä kannattaa paremman puuttuessa käyttää vaikka makkaran paistamiseen.
Jos tiedettä perustellaan totuuden lähteenä, niin sen verran epätarkkaa touhu on useammallakin ?tieteen? saralla ollut, että nimike tiede pitäisi kiireimmiten vaihtaa johonkin osuvampaan nimitykseen. Tiedettä parempia talousennusteitakin tekevät joidenkin tarkemmin nimeämättömien lähteiden mukaan jopa apinat, joten talousennusteille ei pitäisi kovin suurta painoarvoa laittaa, ei ainakaan, jos ennusteet ovat ihmiseksi kutsutun kahdella jalalla kulkevan eläimen tekemiä. Sama pätee meteorologiaankin. Sääruutuunkin kannattaisi laittaa vetäjän lisäksi ainakin sammakko ja etana, joilta sitten ruudun lopuksi kysyttäisiin, mahtaako ennuste olla oikeaan osunut vai pitäisikö prognoosia rukata johonkin suuntaan.
Kymmenen vuotta kadoksissa ollut ouzo -pullokin löytyi tässä joku aika sitten, joten ainekset perinteisen juhannuksen viettoon ovat olemassa. Ainoastaan vene puuttuu. Ainakin mediassa olleiden tietojen perusteella perinteiseen juhannukseen kuuluu alkoholi ja vesillä liikkuminen. Turvallisuussyistä kannattaa olla varovainen, ettei ouzoa nauttineena nouse veneessä seisomaan. Ouzo on saattanut järkyttää tasapainoaistia mikä taas voi aiheutta saman kohtalon kuin kuuluisalle enolle, jolle oli jostakin syystä kehittynyt merkillinen veneeseen liityvä taipumus, josta enoa ei ilmeisesti voida vierottaa mitenkään.
Näyttää siltä, että allekirjoittaneella ja oravalla on tiettyjä yhtäläisyyksiä. Olen kuullut kerrottavan, että oravakin unohtaa joskus, minne se on kerännyt käpyvarastonsa. Kohdallani kysymys ei ole kävyistä, vaan ouzosta. Tässä tapauksessa kysymys ei ole mittavasta ouzo -varastosta, vaan yhdestä jo korkatusta ouzo -pullosta, jonka paikka on ikääntymisen, sairauden tai muun syyn vuoksi jäänyt unohduksiin verraten pitkäksi aikaa. Viimeisin havainto pullosta on normaali. Mitään epäilyttävää ei aistinvaraisesti ollut havaittavissa. Tosin jos on kymmenen vuotta ollut juomatta ouzoa, niin kannattaako moista putkea edes katkaista?
Kuva ei esitä tapahtumia ouzo -pullossa, vaan kysymys on eteläpohjalaisesta metsämaisemasta, tarkemmin ilmaistuna maisemasta Törnävän puistossa. Näyttää siltä, että Etelä-Pohjanmaallakin paistaa aurinko. Näin sillä edellytyksellä, että vanhat merkit pitävät paikkansa.
Kuukauppaa ja aktivointeja16.6.2018 klo 18:01
Kesän voi ilmeisesti julistaa alkaneeksi, vaikka pääskysestä ei ole näkynyt häntääkään. Sen sijaan västäräkkejä on Vesijärven rannassa vilissyt ehtimiseen. Jälkimmäisen linnun mukaan kesään olisi vielä ?vähäsen? aikaa. Muita lintuja ovat ainakin heinäsorsat ja valkoposkihanhet, jotka poikasineen niin ikään laiduntavat Vesijärven rantamaisemissa. Lokit ovat oma lukunsa, niiden äänikin muistuttaa päivä päivältä enemmän ja enemmän suomalaista räppäriä. En nyt muista ketä.
Säätila on kesäksi ollut epävakaa, mutta enimmäkseen aurinkoinen. Kova tuuli on jostakin syystä vaivannut Vesijärven ympäristöä niin kauan kuin muistan. Tuuli on ajoittain niin voimakas, että päässä on hyvä pitää kypärää, jotta hiuskanta säilyisi vahingoittumatta, ennen kaikkea harventumatta.
Toivottavasti työministeri aktivoinneiltaan ennättää paneutua tähän kypäräasiaankin. Onhan nyt niin, että hiuspäinen työnhakija on länsimaalaisittain asiaa tarkastellen klanipäistä tyylikkäämpi hakija. Toki hiukseton työläinen saattaisi olla esimerkiksi leipurina hygieenisempi kuin pitkätukkainen kollegansa. Usein mieleeni onkin juolahtanut, että työministerin kannattaisi harkita alan vaihtoa. Saataisiin viimein pullaa, jossa ei olisi hiuksia.
Säätila on jokatapauksessa ollut sen verran vaihteleva, että se on innoittanut kansalaisia jopa taiteiden harrastamiseen. Niinpä olen keskikorkean inspiraation vallassa kirjoittanut muiden muassa seuraavan runon:
PUNAPUU
Rikkaan porvarin pihalla kasvaa kauhea punapuu.
Punapuun yllä iltaisin kiiluu keltainen täysikuu.
Rikkaan porvarin intressinä on kaataa punapuu.
Punapuun kaadosta hymyyn vääntyy perushapan suu.
Onnen autuutta lisää vielä, kun myydään taivaalta kuu.
Kuvaan on tällä kertaa joutunut Pikku-Vesijärven rannassa kasvava puu, jonka nimestä tai muistakaan ominaisuuksista allekirjoittaneella ei ole aavistustakaan. Kariniemen arboretum on joka tapauksessa puulajipuisto, joka sijaitsee Kariniemenmäellä ja Pikku-Vesijärven puistossa. Ainakin tervaleppiä järven ympäriltä löytyy ja ainakin yksi vuorijalava. Tarkempia tietoja löytyy kylteistä, joita löytyy jokaisen arvopuun juurelta. Kuvan puun juurella sen sijaan ei näy opastetta. Olisikohan Pikku-Vesijärven poltergeist tai vastaava käynyt syömässä opasteen? Ainakin puiston toinen bajamaja kaatuilee mystisesti aina silloin tällöin, ilmeisesti juuri mainitun pahanhengen vaikutuksesta, ellei sitten kovalla tuulella ole osuus asiaan.
Älypää tiedottaa
Älypää toivottaa hyvää juhannusta kaikille pelaajille!
19.6.2025
Juhannustaiat, sauna, kokko, tanssit, hyvä ruoka ja yötön yö, tämä kaikki on taas täällä - unohtamatta tietenkään Älypään Juhannus-visaa!
Kaunista ja oikein hyvää juhannusta Älypään pelaajille!Tällä viikolla selviää, miten Erika Vikman ja KAJ pärjäävät Euroviisuissa!
13.5.2025
Viisuihin voi virittäytyä vaikkapa pelaamalla Älypään Viisut-visaa, josta löytyy euroviisutunnelmaa aina viisujen alkutaipaleelta tähän päivään asti. Hauskaa euroviisuviikkoa Älypään pelaajille!
Käy kokeilemassa Älypään viisuvisaa!Pääsiäinen on taas täällä, samoin Älypään Pääsiäisvisa!
17.4.2025
Oikein hyvää mämmin, suklaamunien ja tietovisojen täyteistä pääsiäisaikaa Älypään pelaajille!
Käy kokeilemassa Älypään pääsiäisvisaa!