Blogi - Phil Decker - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin

Blogi aloitettu: 25.5.2007
Blogimerkintöjä: 923 kpl

• Taivaanrannan maalarina27.7.2007 klo 23:03

  Pilvet ovat antoisa kuvauskohde. Niistä ei ole puutetta. Paitsi päivinä, jolloin poutii.
  
  Olen joskus ihmetellyt, mistä nimitys taivaanrannan maalari juontaa juurensa. Lähinnä tietysti taivaanrannan maalariin liitetty merkitys.
  
  Joka tapauksessa pilviä voi kuvata sellaisenaankin, mutta sen lisäksi niitä voi käyttää monen asian rekvisiittana. Jos ei muuten, niin kuvan taustaksi.
  
  

  ---

• Suomen Ateena26.7.2007 klo 04:13

  Jyväskylä on Keski-Suomen keskuskaupunki, Päijänteen pohjoispuolella. Muita pienempiä järviä alueella ovat Jyväsjärvi, Tuomiojärvi, josta kuva, Palokkajärvi ja Köhniönjärvi. Kaupungissa on asukkaita noin 85000. 
  
  Jyväskylä on tunnettu sivistys- ja koulukaupunki. Siitä syystä sille on annettu nimitys Suomen Ateena. Yliopisto, jonka takaa kuva, Jyväskylään perustettiin 1966. 
  
  Kävelykatuidean toteuttajana Jyväskylä on ollut edelläkävijöitä Suomessa. Kauppakatu, josta kuva, muutettiin yhdeksi Suomen ensimmäisistä kävelykaduista. Tämä tapahtui vuonna 1993. 
  
  Alhaalla vasemmalla näkyy todennäköisesti Oikokatu. Siitä etuvasemmalla kohoaa Harju, ja suoraan mentäessä tullaan Yliopiston kadulle. Etuoikealle jää yliopisto ja oikealle Hippos. 
  
  

  ---

• Seinäjoki Beach23.7.2007 klo 04:11

  Tässä yksi Seinäjoen uimarannoista. Seinäjoessa olen uinut pari kertaa elämässäni, mutta en juuri tässä kohtaa. Olen aina tiennyt, että luonnonvesissä elää hirviöitä, kuten Loch Ness todistaa. Siinä hyvä syy varovaisuuteen. 
  
  Hallissa olen uinut tänä kesänä muutaman kilometrin. Valitettavasti Lahden maauimala on joko lopetettu tai remontissa, joten siellä ei perinteiseen tapaan voinut tänä kesänä uida. Lahden maauimalassa on aina omanlaisensa atmosfääri, koska allas on hyppyrimäen montussa. 
  
  Luultavasti ennenpitkää täytyy uintiharrastus lopettaa, koska uimahallit Suomessa muuttuvat yhä useammin kylpylöiksi, joissa ei voi juuri rahan menettämisen lisäksi tehdä muuta kuin lillua.
   
  Eestissä eli Virossa kylpylät ovat enimmäkseen hoitolaitoksia, joissa on jos jonkinlaista kylpyä ja valoterapiaa, niin että olen jo pitempään ihmetellyt, miten ihmiset kumminkin vielä tulevat niistä elävänä takaisin.
  
  

  ---

• Virtain Perinnekylä20.7.2007 klo 18:10

  Virrat, Virdois on kaupunki Pirkanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Asukkaita kaupungissa on noin 7900. Kuvan Perinnekylä on maatalous- ja metsästysperinnettä esittelevä Virtain matkailukohde, Virtain kaupungin omistama toiminnallinen museokokonaisuus. Perinnekylä on perustettu 1977 Marttisen saarelle. Kuvan tuulimylly on vuodelta 1828.
  
  Perinnekylästä löytyy muiden muassa:
   
  * museoita ja näyttelyitä
  * myymälöitä ja työpajoja
  * hevosia ja muita eläimiä 
  
  Martti Kitunen, suomen tunnetuin karhunkaataja, on kuuluisa virtolainen. Hänen mainitaan kaataneen kaikkiaan 192 - 198 täysikokoista karhua. 
  
  Kuva esittää Perinnekylän porttia, näkymää pajasta, tuulimyllyä ja hevosta. Pajan sisuksista kuvassa ei näy muuta kuin reki ja pari kärrynpyörää, mutta näiden lisäksi siellä on ainakin alasin ja ahjo.
  
  

  ---

• Kukkia ja mehiläisiä13.7.2007 klo 06:22

  Lisääntyminen on suuri luonnonihme. Kaikkina aikoina ihminen on tiettävästi lisääntynyt, mutta oikeaoppinen lisääntymistekniikka on mediatietojen mukaan ollut hakusessa. 
  
  Asiantilan korjaamiseksi olen tuottanut oheisen kuvamateriaalin, jota voi käyttää vaikkapa peruskoulun lisääntymisopin oppimateriaalina. 
  
  Nyt en tosin ole varma, kumpi tässä lisääntyy kukka vai mehiläinen, mutta tekniikkahan oli pääasia. 
  
  

  ---

• Hämeen kaupunki9.7.2007 klo 13:56

  Kuvassa Lahden kuuluisat 150 metriä korkeat ja 1927 valmistuneet radiomastot. Vieressä Alatorin naispatsas.

  Alarivistä näkymä kaupungille, vieressä kukkapenkki ja suihkulähde.
  
  

  ---

• Tuloskalenteri2.7.2007 klo 10:33

  Kotona Hämeessä meillä oli nuoruudessamme tapana harjoittaa urheilua. Laitankin nostalgiasyistä joitakin parhaita tuloksiani näkyville. Tulokseni ovat jokseenkin vaatimattomia, joten en voine langeta kovin suureen leuhkimisen syntiin julkaisemalla tuloskalenterini, joten olkaapa hyvä: 
  
  Painonnosto:
  Työntö: 100 kg
  Punnerrus: 70 kg
  Tempaus. 50 kg
  
  Uleisurheilu:
  Keihäs: 28 m
  Kuula, 5,44 kg: 13.80 m
  Pituus vauhdilla: 485 cm
  Pituus ilman vauhtia: 220 cm
  Seiväs: 250 cm
  Korkeus: 155 cm
  60 m: 7.5 s
  Maraton: 2 h 53 min
  
  Uinti:
  Uinti: 8 km
  
  Muut:
  Leuanveto: 33 kpl
  Kananmunan syönti: 15 kpl
  Sahdin juonti: 1 litra
  Tikan heitto, 5m: 47 pojoa
  
  Keihästulos harmittaa vieläkin. Olimme hyviä heittäjiä eikä Hämeestä juuri löytynyt niin pitkää kenttää, etteikö pajukeppi olisi lentänyt pitkälle kentän takana olevaan metsään, kuten monesti tapahtuikin. Talvisin meillä oli tapana kilpailla lumipallon heitossa ja voittaja oli se, joka heitti lumipallon korkeimmalle, eli näkymättömiin. Meillä oli tuohon aikaan tarkka näkö. Pystyimme parhaimman poudan aikaankin näkemään taivasta valaisevat tähdet.  

  ---

• Pariisin varpunen29.6.2007 klo 17:32

  Pitkästä aikaa elokuvissa. Tarina Edith Piafista (La Môme, 2007). Ohjaus Olivier Dahan, pääosassa Marion Cotillard. 
  
  Todella järkyttävä elokuva. Erityisesti alku ja loppu. Väliosa taas on sekava. Juoni etenee kuolevan laulajattaren muistikuvina elämästään ja nämä muistelut ovat jokseenkin epäsystemaattisia. 
  
  Elokuva on myös pitkä. Sen olisi voinut lyhentää ja lopputulos olisi parempi. Erityisen hyvin elokuva onnistuu kertoessan Piafista taiteilijana.  
  
  Mielenkiintoinen yksityiskohta elokuvassa on myös nyrkkeilyn maailmanmestari Marcel Cerdan, jonka persoonaan liittyy mielestäni yksi elokuvan koskettavimmista kohtauksista. 
  
  Katsotun perusteella kuva Edith Piafista jää ristiriitaiseksi. Paikoitellen elokuva luo päähenkilöstään suorastaan kassialmamaisen kuvan, toisaalta taas laulamiseen intohimoisesti suhtautuvan ihmisen. Kohtaus, jossa isä suorastaan pakottaa tyttärensä laulamaan, osoittaa puolestaan, että laulaminen oli myös muiden kuin Edith Piafin oma intressi.         

  ---

• Seinäjoen Kyrkösjärvi25.6.2007 klo 13:04

  Kyrkösjärvi on Seinäjoen alueella sijaitseva tekojärvi. Alun perin järvi oli pieni soinen lampi, mutta ruoppaamalla ja Seinäjoen uudelleenohjauksen jälkeen siitä on saatu 1980-tienoilla 6.4 neliökilometriä suuri tulvaveden säännöstelyallas. Rantaviivaa järvellä on 19 kilometriä.

  Rantaa kiertää valli, jonka päällä kulkee pyöräilykelpoinen tie samoin kuin vallin alapuolellakin. Penkalla voi myös kävellä ja järvellä voi harrastaa onkimista ja lintujen tiirailua.

  Järven rannalla sijaitsee turvevoimalaitos, joka oikeassa yläkuvassa näkyykin ja samaan suuntaan ohi voimalan mentäessä saavutaan Kyrkkärin uimarannalle, josta, ikävä kyllä, kuva puuttuu.

  Järvellä on usein veneilijöitä ja kalastajia, kuten myös vapaa-ajan harrastajia aina kirkkoveneen soutajista purjelautailijoihin.

  Jos pato murtuu, niin Seinäjoen keskusta on perimätiedon mukaan muutaman tunnin melkoisten vesimassojen alla. Varovainen ihminen hankkiikin kumisaappaat Seinäjoelle tullessaan.

   

   

  ---

• Hyvää juhannusta!22.6.2007 klo 03:16

  Hyvää juhannusta!
  Tässäpä valokuva niittykukista juhlan kunniaksi.
  
  
  

  ---