Blogin nimi: Sielun kaivo
Blogimerkintöjä: 152 kpl
Avainsanat: armo, totuus, synti, ja, katumus
-
Hengeltään herännyt... 10.6.2026 klo 15:07 Kommentoi (0)
Oma kokemus uskovasta ihmisestä muuttui kun tutustuin Herännäisyyteen ja heränneisiiin eli körtteihin. Aiemmin luulin että uskovaisena ollen tuli tehdä uskon tekoja , lukea päivittäin Raamattua, käydä kirkossa säännöllisesti, kuulua 'piireihin'. Raamattupiiri tai lähetyspiiri, parempi jos molemmat tuli tutuksi, ja tukea niitä.
Eihän näissä pahaa tarkoitettu tai pahaa tehty, mutta 'vapaata sielua' alkoi parissa vuosikymmenessä ahdistaa. Tätäkö Kristus meille opetti ?
Onko uskossa kysymys tyylistä ?
Jumalan aikataulu on tarkka, 'apukoulun' jälkeen hän lähetti minut Herättäjäjuhlille ! Toimin siellä entisessä ammatissani, pankissa.
Kuulin puheet kaiuttmista, ja tunsin Hengen tuulen sanovan minulle: Tässä on kotisi !
Olin kiertänyt monet missiot, mm. Billy Grahamin ja Kalevi Lehtisen puhetilaisuudet. Toimin ns. sielunhoitoavustajana Olympiastadionillakin viitenä iltana, mitä se kaikki sitten olikaan. Mahtava suurkuoro, hyvät puheet ja hyvä tulkki, paljon maan julkkiksia katsomoissa ja piispojakin mukana. Mihin se sitten ketäkin kantoi, ja kantaako edelleen, on se kysymys .Vuosi oli 1987
Ja kaiken tämän saatoin luovuttaa helposti kun löysin Savolais-Etelä-Pohjalaisen herätyksen ja körttiseurat. vuonna 2007. Silloinen Yhdistyksen puheenjohtaja Jaakko Elenius tyrmäsi tällaisen uskonnollisuuden , ja sen seurauksena menetti mahdollisen piispanviran.Jako kahteen oli selkeä.
Ei uskovalla oikeastaan ole muuta puoluetta kuin syntisten seurakunta. Sieltä käsin ei 'henkiä haistella', Raamattu-sulkeisia pidetä. Ollaan Avaralla Paikalla katsomassa mitä elämä on ja miten sitä eletään. Ei tuomita, ei pitäisi arvostellakaan, mutta se lienee kriitikolle mahdotonta.
Elämästä saa nauttia kaikilla mausteilla: taiteesta, urhelusta, ihmisistä ja eläimistä. Jos sattuu jotakin satuttamaan voi pyytää satuttamaltaan anteeksi ja Kristukselta armoa armon päälle. Ja sitä Häneltä riittää !
Siionin virsi No 13 Opeta tällaisena....https://www.h-y.fi/siionit/opeta-tallaisena.html
R-m
-
Ruokajuttu 7.6.2026 klo 15:03 Kommentoi (0)
Palaan välillä harrastukseni ruoanlaiton pariin. Soitin virolahteleiselle serkulleni joka potee murtunutta kättään sairaalassa. Juteltin niitä-näitä kuulumsista, lähinnä hänen vointiaan kysyin. Tänään hän olkin jo pirteämpi juttelemaan kun oli saanut kipuun sopivaa lääkettä.
Kerroin ruokavierastani tänään ja siitä mitä tarjosin, sillä minullahan juttu kääntyy useiin ruokaan.
Silloin serkkutyttö kysyi olenko koskaan laittanut tai edes syönyt Keuhkopiirakkaa ! Enpä ole, en ole tuota nimeä kuullutkaan.Ajattelen että sen täytyy olla yhden tai kahden virolahtelaisen talon oma tuote. Lohkopiirakan ja hapanvellin tiedän ja olen maistanutkin lapsena.
Kun Googlesta kyselin, se tarjosi minulle Hakkoopiirakkaa, mikä on Säkkjärveläinen perinneruoka.Mutta tämän tyyppistä ei keuhkopiirakka ole.
Kun hakkoopirakka tehdään siankyljestä ruis-kuoreen mausteineen, tehdään keuhkopiirakka rusinaiseen pullatakinaan. Otetaan pieni taiknapallo johon painetaan kolo täytettä varten. Keuhko ( ? ) jauhetaan lihamyllyssä hienoksi ja paistetaan sipulin ja suolan kanssa pannussa. Sitten täyte taikinan sisään ja uuniin. On kuulema herkkujen herkku ! Kokemuksesta voin sanoa että kaikki mikä on lapsena maistunut makoisalta, maistuu yhä. Minulle on monien inhoamat silakkalaatkko ja tilliliha suurta herkkua.
Kun ruokaa ajattelen, tai ruoasta puhutaan, tulee uskontojen rajoitteet kuvaan. Kiitos Taivaan Isälle kaikista hyvistä syötävistä. Anna sen riittää myös maihin jossa kato käy tai muuten on nälänhätää.
R-m
-
Helpotusta Jumala-suhteeseen... 6.6.2026 klo 19:40 Kommentoi (0)
Moi Iskä !
Jos sinua kiinnostaa tutustua Luojaamme, älä tee asiasta turhan juhlavaa. Silloin on vaikea puhua kuin isälle puhutaan. Meille on sanottu: Puhu Abba, isi.
Jos oma isäsi on ankaran sorttinen, voit olla Taivaan Isän edessä hiukan turhan pelokas. Mutta kun ajattelet että Hänen poikansa, Jeesus Kristus kulki kuin kulkuri ilman laukkua, rahaa tai ruokaa, muistuttaen 60- ja 70-lukujen hippiä, voit rentoutua. Hippien iskulause Make Love Not War ! on kaikkien uskovien kírstittyjen sydämen ja sielun toive tänä päivänäkin.
Jumala, Isämme on paljon suurpiirteisempi ja suvaitsevasempi kun arvaammekaan. Syntiä hän kyllä vihaa, mutta syntistä hän rakastaa. Kun rakastaa, haluaa pitää huolta rakkaastaan, suojella ja varjella kaikelta pahalta, jos vain mahdollista. Joka tapauksessa Hänen ajatuksensa ovat rauhoittavia:
"Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia; minä annan teille tulevaisuuden ja toivon."
Kun saat puhuttua Taivaan Isälle asioistasi, jatka sitä ja anna huolesi rukouksissa Hänelle ja pyydä apua aina Jeesuksen Kristuksen nimessä.
Uskon että olet silloin 'Tämän Tien' alussa. Huomaat pian että alkaa tapahtua...
Yhteistä matkaa käydä saamme...
R-m
-
Uskotko sen ? 30.5.2026 klo 14:25 Kommentoi (0)
Ihmiset uupuvat, heiltä uupuu toivo kun usko puuttuu
Tähän on tultu nopeasti. Kaikkea muuta on jaettu liiankin paljon, mutta ei elämän leipää nälkäisille.
Ei ole tehtäväni käydä arvioimaan mitä, milloin tai miksi. Kristityn tehtävä on kertoa sanomaa Kristuksesta, Jumalan Pojasta, Pelastajastamme.Elämä Betlehemin seimeltä Golgatan ristille ei ollut pitkä, mutta sen vaikutus elää ja on jatkunut jo parituhatta vuotta.
En tunne uskontoja, liekö muilla jumalilla poikaa, joka Isän tahtoa toteuttaa ' näin viimosen päälle!' Heidän jumaliaan pelätään, palvotaan ja niille suoritetaan uhrausmenoja.
Medän Herramme ja pieni joukko juutalaisia kulki Galielan rannoilla ja Palestiinan vuorimailla, opettaen Jumalan, Kaikkivaltiaan rakkaudesta, jossa Pojan uhrikuolemalla oli koko maailmaa mullistava vaikutus.Kristinusko syntyi ja armon osallisuus tuli ilmaiseksi kaikille sitä etsiville.
Jeesuksen nimi pelastaa , uskotko sen ?
R-m
-
Matkalaisille.... 29.5.2026 klo 08:52 Kommentoi (0)
Uskoakseen ei tarvitse olla viisas, taitava tai puhdas. Kaikkea tätä Herramme Kristus antaa niille jotka totisella sydämen asenteella kääntyvät Hänen puoleensa.
Ensimmäsenä minä sain kokemuksen keveydestä, kun annoin syntisäkkini ja kahleeni Hänen hartioilleen. Jos alkoikin hiljalleen uskovalle kuuluva ristin paino tuntua, se e ollut mitään syntien painoon verrattuna. Autuas vaihtokauppa on tämän nimi.
Jumala ei anna lapselleen enemmän taakkaa mitä tämä voi kantaa. Kantaessaan vahvistuu kelpo kuntoilijan tavoin. Näköala avartuu, huomaa olevansa vain hiekanjyvänen hiekkarannalla, jota armon meri huuhtelee ja armon aurinko lämmittää. Kylmän talven jälkeen voi levätä ja kerätä voimia
Matkaa varten.
Matka on hyvä vertauskuva mitä on olla 'Tällä Tiellä'. Matkalla on vaihtuvat maisemat, uutta matkaseuraa, oikopolkuja ja kiertoteitä. Silmissä siintää kaikilla sama päämäärä, Taivaan portti.
Siitä portista pääsevär he joilla on kulkulupa, passi, kuten Paavo Ruotsalainen sitä Kristuksen sovitustekoa sanoi. Ovi avataan ja perillepääsijötä odottaa Jumalan kirkkaus. Siellä vallitsee tasapaino, tasa-arvo ja olemassaolemisen oikeus kaikilla sinne tulleilla.
R-m, kanssanne kunnen ajan matka päättyy...
-
Armon merkitys käytännössä... 28.5.2026 klo 13:57 Kommentoi (0)
'Armo vapauttaa etsimästä hyväksyntää vääristä paikoista
Tämä Juha Vähäsarjan ajatus eräässä blogissa jäi kaivamaan mieltäni. Se oli uusi ajatus Jumalan armosta puhumisen yhteydessä, mutta toden tosi !
Teemmekö sitä tarkoituksella taikka ymmärtämättömyyttämme? Miksi. Ollaksemme kelpaavia milloin mihinkin yhteyteen. Ihmisyhteyksistä nousee mieleen nuorten ihmisten epävarmuus kelpaamisessaan. Koulussa, ja etenkin seuranhakusivustoilla on tapana värittää kuvaa ja koko imagoa suurennelluin sanoin, ja monin tekoälyn suomin keinoin.
Työikäiset sortuvat samaan samoissa merkeissä ja lisäksi myös työpaikkahakemuksissa saatetaan kertoa muunnettua totuutta. Ovatpa professoritason ihmisetkin väärentäneet opiskelutodistuksiaan.
Menestyksen , nimeenomaan rahallisen menestyksen vuoksi, ja maallisen kunnian vuoksi, tähän sortuu moni ihminen pettäessään muita ja ennenkaikkea itseään.
Jumalaa ei voi huijata, pettää, Hänelle on turha valehdella, sillä näissä kaikissa puhdas sielun kaivo kyllä saastuu.
Jos haluat puhtaan omantunnon=sielun kaivon, käy sen puhdistamiseen Kristuksen sovitusveren avulla. Kerro kaikki mikä mieltäsi painaa ja kaivoa likaa, AA sta... ÖÖ hön. Tee se hartaasti ja näet vähitellen tuloksen. Se on valaistu todellinen olemuksesi, puhdas kaivo.
R-m
-
Oma ylösnousemuskokemus 14.5.2026 klo 20:41 Kommentoi (0)
Käynti kotikirkossa todensi sen että kaipuuni käydä Herran pöydässä tuli ihanasti palkituksi.
Edellisestä kerrasta oli toista vuotta, mihin on selityksenä liikkumisolosuhteemme ja puolison kunto. Nyt arvelin että hän selviää puolentoista tunnin 'yksinäisyydestä' sekä perunoiden keitosta lounaalle.
Ruoka oli muten valmis kun sen niin järjestin aamulla.
Liikuin kivistä kirkkotietä varovaisesti ja olin silti eteistiloissa ensimmäisiä.
Muutamat vanhat ystävät tervehtivät ja halasivat, ja tunsin kotoisaa lämpöä ja minua kohdeltiinkin kuin arvohenkilöä. Kirkkoväärti osoitti minulle paikan jossa rollaattori ei estänyt muiden liikkumista. Istuin koko messun ajan ja sain ehtoollisen ns.' penkkiin'.
Voi mikä kirkkaus, autuus, mikä rauha ja kiitollisuus vallitsi seurakunnassa. Olin jälleen elävä osa sitä !
Kirkkosali oli aivan entisenlainen, vain iso viherkasvi oli kovasti kasvanut.
Puolisolle lähti monet terveiset viemisinä. Muutoinkin kerroin syödessämme kaiken mitä siellä koin ja havaitsin.
Kun sain todistetuksi itselleni että kykenemme näin tulemaan toimeen muutaman tunnin eri paikassa, aion uudistaa säännöllisemmän kirkossakäymiseni. Taidan kyllä olla ylivoimaisesti vanhin , ainakin tänään oli niin.
Sielun kaivossa pisaroi hiukan jälleen...
Riitta-mummi
-
Kaivo sulkeutuu... 9.4.2026 klo 08:35 Kommentoi (2)
Kun sielun kaivo ehtyy, sekä liasta että uudesta pohjalähteestä pulppuavasta elmän vedestä on kaivokin suljettava käytöstä.
Ehtyminen elämän 'loppuryminöissä 'on ilmeistä. Kiinnostus asiohin jotka olivat , niin kovin kiinnostavia' on loppumassa. Kun lukeminen on näön huonontuessa loppunut, eikä kuunneltavaa, kunnollista kuunneltavaa, enää juurikaan löydy, ympäröivä tuntuu etääntyvän, jopa fiktiivisesti.
Herrani on pitänyt minusta kyllä huolen, lupauksensa mukaan. Täältä Älypään sivulta löytyi ystävä jonka kanssa vaihdamme ajatuksia ja myös eräitä aineellisia hyödykkeitäkn. Kiitos Älypää, täytit toiveeni ystävästä.
Jos ei uutta aihetta ilmene, jätän nyt hellät ja kaipaavat hyvästit Älypään blogilleni, toisille blogisteille ja kaikkien lukijoille.
Elämän ilta on tullut hiljennyt iltarukoukseen:
Minä rukoilen sinua niin kuin ainoaa hätävaraa ja auttajaa kaikkein, rakkaimman Poikasi Jeesuksen Kristuksen nimeen ja sinun totuutesi ja kunniasi tähden: Vahvista minua heikkoa yhä enemmän ja varjele loppumattomaan iloon ja lunastukseen saakka.
Mikael Agricola
R-m
-
Pääsiäisen aika... 1.4.2026 klo 14:29 Kommentoi (0)
Muistan lapsuudesta vanhan Vaasan näkkileivän mainoslorun:
Pääsiäisen aikaan, kertoo kansa
noita-akat lentää luudallansa.
Antaa lentää, väliäpä tällä,
minä toivon Hyvää Pääsiäistä !
Vaasan näkkileivän ystäville
tutuille ja tuntemattomille .
Äiti kertoi trulleista, ilkeistä akoista jotka pujahtvat navettoihin ja leikkasivat lemien karvaa tai ihoa omiin noita-tarpeisiinsa.
Hyi olkoon, kuinka pelottavaa.
Etenkin tähän Piinaviikkoon liittyy monissa kristityissä maissa tarinoita pahuuden töistä , niiden ilmestymisestä. Niitä ajettiin pois tulella,savulla, kipinöillä ja metallin kalistelulla.
Tämä on taikauskoa, mutta uskovatkin puhuvat siitä kuinka Kristuksen ollessa haudassa, ennen Pääsiäisaaamun ylösnousua, voi ilmetä jotakin pahaa.
Onko faktaa vaiko luulottelua, mutta Pitkäperjantaina on usein ollut joko vesisadetta tai lumisade jo sulaneeseen maahan.
Kiirastorstaina käydään ehtoollisella ja se on kaunis perinne. Mielelläni menisin nytkin, mutta alan olla heikossa kunnossa ja huomiset ruokahommat vaativat 'veronsa' ilta-kuuteen mennessä. En taida jaksaa.
Pääsiäismusiikki, passiot ja oratoriot saan helposti YouTubesta soimaan. Pasha on valmis, odottaa enää sukaatteja jotka huomena tulevat ruokakuormassa kaupasta. Savulammasta olen tilannut ja paljon kananmunia, niitä luulisi tulevan. Lammas on epävarma ja siksi ostin naudan sisäpaistia josta saan leikkelettä leiville. Kahvivieraita on tiedossa pyhinä. Mämmiä on , samoin suklaamunia ja narsisseja. Juhlapyhät perinteineen tuovat vaihtelua arkiviikkoihin.
Tärkeintä on muistaa mikä on juhinnan aihe. Nyt se on Kristuksen kuolema, meidän vapautemme ja pelastuksemme puolesta.
YLE esittää mielenkiintoisen sarjan Ristinmiehenstä. Piispa Jari Jolkkonen on mainio historioitsija. Eilisessä 1. osassa oli haastateltavina kaksi padasjokista, emeritus-kenttäpiispa Pekka Särkiö ja professori Raija Sollamo
https://www.iltapulu.fi/ristinmies-ja-mina-jeesus-nasaretilaisen-tarina/2026040119001
Hyvää, iloista ja rauhallista Pääsiäistä
-
Muistojen maisemakuvia... 27.3.2026 klo 14:24 Kommentoi (0)
Ensimmäiset muistikuvat luonnosta ovat varmaan neljäkymmenluvun lopulta. Salpausselän harjun rinteen päältä löytyivät supat, katajapensaat, kangasvuokot ja erikoinen suuri rapakivi. Sen kiven kylkeen oli hakattu risti ja kuulin kerrottavan että Sisällissodan taisteluissa oli siinä joku kuollut. Puhuttiin venäläisiä siinä kuolleen.
Paljon mahdollista, sillä osa saksalaisista joukoista tuli Orimattilan ja Pennalan kautta, noustuaan maihin Loviisassa. Lahdesta Loviisaan kulki myös rata, sellainen kapearaiteinen jonka vanha veturi, Loviisan Pässi vietti eläkepäiviään Kansaopiston sillan lähellä.
Kun harjun juurelle kaivettiin monttu ystäväni tulevalle kodille, sieltä löytyi erikoisia kiven tai saven välimuotoa olevia pyöreäksi muotoutuneita kivettymiä. Nyt tiedän niiden olleen hierrinkiviä jotka ovat jääkauden aikaisia jäänteitä, tyypillisiä juuri Salpausselille.
Rautatie on liittynyt maisemiini monta kertaa alkaen Lappeenrannasta, josta läheltä rataa meidän , äidin ja minun piti läheteä evakkoon ihan Luumäkeen saaka, kun Neuvostoliitto aikoi pommittaa rataa, ja ehkä pommittikin.
Myöhemmin asuin Kärkölässä ihan radan vieressä olevassa talorykelmässä. Yölliset 'ryssänjunat' vihelsivät kaamealla äänellä, enemmän se muistutti laivan hätähuutoa kuin vislaavaa junaa.
Ratapenkat olivat monien kiinnostavien kasvien kasvupaikkan. Oli mäkitervakkoja, pietaryrttiä, ja rohtovirmajuurta, jonka tuoksu teki kissani villiksi.
Nostavan notkelmista poimin kasviooni kosteikkokasveja.
Junien mukana , niiden viljakuornien roskista ovat monet vieraslajit levinneet maahamme .
Kotoperäisiin lajeihin kuuluvat kuivan maan kasvit ovat kesäkukkien parhaimmistoa. Päivänkakkara, sinikello, peurankello ja kissankäpälä kasvavat niittymailla. Leinikkejä on alkukesällä pellot ja niityt keltaisenaan. Myrkyllisinä eläimet jättävät ne rauhaan, mutta maljakossa ne eiät kestä.
Juhannuskukka, metsäkurjenpolvi ei oikein sekään halua olla maljakossa.
Kielo, sensijaan on kaunis ja ihana tuoksultaan. maamme nimikkokukka.
Kosteissa notkelmissa oli sekä keltaista että tummaa rohtoraunioyrttiä, ikivanhaa lääkekasvia.
Enää en ole nähnyt niittyjä, en vasikoita niillä laiduntamassa, eikä sellaista määrää perhosia ja muita hyönteisiä enää ole maisemissani.
Riitta-mummi